LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 3 LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA Posti- ja käyntiosoite Laskutusosoite Puhelin Faksi PL 1097 (Suokatu 42) PL 3016 * etunimi.sukunimi@kuopio.fi KUOPIO KUOPIO

2 LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA 1. Liikennöintikorvauksen laskentaperiaate 2. Liikennöintikorvauksen laskentatapa Sekä tilaajan että liikennöitsijän tavoitteena on matkustajamäärien kasvattaminen ja joukkoliikenteen suosion lisääminen. Kannusteurakkasopimuksessa sopijapuolet jakavat riskiä. Tilaaja vastaa joukkoliikennepalveluista kokonaisuutena, minkä vuoksi myös tilaajan osuus riskeistä on suurempi. Kannusteurakkasopimuksessa myös liikennöitsijän nousumääristä riippuvan, muuttuvan korvauksen suuruus on huomattava (30 %). Tarjouksen mukaista kiinteää korvausta maksetaan sopimuksen mukaisen liikenteen aloittamisesta aina siihen asti, kunnes joukkoliikenteen Waltti - lippu- ja maksujärjestelmästä on voitu luotettavasti kerätä toteutuneita matkustajanousuja vähintään yhden vuoden (1) ajan. Tämän jälkeen korvaus muodostuu kiinteästä korvauksesta ja toteutuneisiin matkustajanousuihin perustuvasta muuttuvasta korvauksesta. Kiinteän korvauksen osuus on 70 % ja muuttuvan korvauksen osuus 30 %. Osuudet lasketaan viimeisen vuoden ajalta siitä hetkestä, kun korvausperuste muuttuu kokonaan kiinteästä korvauksesta (100 %) kiinteän (70 %) ja muuttuvan korvauksen (30 %) yhdistelmään. Myöhemmin sopimuskauden aikana, esimerkiksi matkustajamäärien muuttuessa olennaisesti, osuuksia voidaan tarkistaa tilaajan ja liikennöitsijän yhteisesti sopimalla tavalla. Muuttuvan korvauksen laskentaperusteena on se matkustajanousujen määrä, joka on toteutunut ensimmäisen kokonaisen vuoden ajalta, kun Waltti -lippu- ja maksujärjestelmä on ollut tuotantokäytössä ja siitä on saatu luotettavasti matkustajanousutietoa. Muuttuvan korvauksen yksikköhinta saadaan, kun tarjouksen mukaisesta kokonaiskorvauksesta erotetaan tarjouspyynnön mukainen muuttuvan korvauksen %-osuus ja se jaetaan vuoden nousumäärällä. Matkustajanousulla tarkoitetaan yhden matkustajan linja-autovuorossa tekemää yhdensuuntaista vaihdotonta matkaa, joka on todennettavissa maksujärjestelmästä saatavista tiedoista. Liikenteenharjoittajan saama korvaus maksetaan kuukausittain liikennöintipäivien mukaan. Liikenteen muutoksista maksettava korvaus maksetaan toteutuneiden muutossuoritteiden ja niiden tarjouksessa ilmoitettujen yksikköhintojen perusteella. 2.1 Kiinteän ja muuttuvan korvauksen laskenta Liikennöitsijän korvaus muodostuu kiinteästä liikennöintikorvauksesta ja muuttuvasta, nousumäärien mukaisesta korvauksesta. Liikennöitsijä ilmoittaa tarjouksessaan kiinteän liikennöintikorvaushinnan, jolla on valmis hoitamaan tarjouspyynnössä esitetyn palvelutason mukaisen liikenteen vuoden aikana. Kyse on siten kiinteästä korvauksesta N euroa / vuosi (+alv). Kiinteä korvaus esitetään tarjouksen viimeisen jättöpäivän mukaisessa hintatasossa. [1]

3 Liikennöintisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen liikenteenharjoittaja hyväksyttää tilaajalla tarkan aikataulu-, liikennöinti- ja ajosarjasuunnitelman. Jos palvelutasoa on tarve muuttaa sopimuskauden aikana, liikennesuoritteiden muutostarvetta verrataan tähän suunnitelmaan. Ennen liikenteen aloittamista tarjouksessa esitetty kiinteä korvaus tarkistetaan vastaamaan liikenteen aloittamishetken kustannustasoa linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksin mukaisesti. Sopimuksen mukaisen liikenteen aloittamisen jälkeen kiinteän korvauksen määrää tarkistetaan puolivuosittain vastaamaan linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksin kehittymistä. Tarjouksen mukaista kiinteää korvausta maksetaan sopimuksen mukaisen liikenteen aloittamisesta aina siihen asti kunnes joukkoliikenteen Waltti - lippu- ja maksujärjestelmästä on voitu luotettavasti kerätä toteutuneita matkustajanousuja vähintään yhden vuoden (1) ajan. Tämän jälkeen korvaus muodostuu kiinteästä korvauksesta ja toteutuneisiin matkustajanousuihin perustuvasta muuttuvasta korvauksesta. Kiinteän korvauksen osuus on 70 % ja muuttuvan korvauksen osuus 30 %. Osuudet lasketaan viimeisen vuoden ajalta siitä hetkestä, kun korvausperuste muuttuu kokonaan kiinteästä korvauksesta (100 %) kiinteän (70 %) ja muuttuvan korvauksen (30 %) yhdistelmään. Kiinteän korvauksen osuus on 0,7 x vuosittainen kiinteä liikennöintikorvaus sen kuukauden palvelutason mukaisesti, jolloin viimeisen kerran liikennöintikorvaus on maksettu kokonaisuudessaan kiinteänä. Korvaus lasketaan siis vuositason liikennöintikorvauksen mukaan ko. hetken palvelutason mukaisesti. Kiinteän korvauksen määrää tarkistetaan puolivuosittain vastaamaan linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksiä. Muuttava korvaus on 0,3 x vuosittainen liikennöintikorvaus sen kuukauden palvelutason mukaisesti, jolloin viimeisen kerran liikennöintikorvaus on maksettu kokonaisuudessaan kiinteänä jaettuna viimeisen vuoden kokonaisnousumäärällä. Korvaus lasketaan siis vuositason liikennöintikorvauksen mukaan ko. hetken palvelutason mukaisesti. Muuttuva korvaus lasketaan siis seuraavasti:... ĀĀĀĀĀĀĀĀĀĀ ĀĀĀĀ =Ϻ Ā, ĀĀĀĀĀ Ā = viimeisen vuoden kiinteä korvaus Ā, Ā viimeisen vuoden kokonaisnousumäärä Ϻ = vuoden kokonaisnousijamäärä N = nousukorvaus ( /nousu) Muuttuva nousukorvaus Ā maksetaan joka noususta. Jos nousumäärä kasvaa, kasvaa myös maksettavan muuttuvan korvauksen kokonaismäärä. Vastaavasti matkustajamäärän pienentyessä, pienenee myös maksettavan muuttuvan korvauksen kokonaismäärä. [2]

4 3. Kiinteän ja muuttuvan korvauksen muuttuminen palvelutason ja lippujen hintojen muuttuessa 3.1 Kiinteän korvauksen muuttuminen palvelutason muuttuessa Liite 3 Kiinteää korvausta tarkistetaan puolivuosittain linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksin mukaiseksi. Lisäksi kiinteän korvauksen taso muuttuu palvelutason muuttuessa. Liikenteenharjoittaja tai tilaaja tekee esityksen suunnittelemistaan muutoksista toiselle sopimuspuolelle viimeistään neljä (4) kuukautta ennen niiden aiottua toteuttamista. Muutosten hyväksyttävyydestä päätetään yhden (1) kuukauden kuluessa muutosesityksen jättämisestä. Muutoksia saa tehdä enintään kolme (3) kertaa vuodessa, vuoden vaihteessa sekä kesä- ja talviaikataulukausien alussa. Perustellusta syystä voi muutoksia tehdä muulloinkin edellyttäen, että siitä sopijapuolten kesken sovitaan. Muutosten vaikutus kiinteän korvauksen määrään lasketaan liikenteenharjoittajan tarjouksessaan ilmoittamien yksikköhintojen avulla. Yksikköhintoja tarkistetaan puolivuosittain kiinteän korvauksen tapaan linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksin mukaiseksi. Suoritteiden muutoksia verrataan siihen aikataulu-, liikennöinti- ja ajosarjasuunnitelmaan, jonka liikenteenharjoittaja on hyväksyttänyt tilaajalla kahden (2) kuukauden kuluessa liikennöintisopimuksen tekemisestä. Jos palvelutasoa muutetaan enemmän kuin kohteen kuvauksessa on esitetty sopimuskauden aikana sallituiksi muutoksiksi, sovitaan liikenteenharjoittajalle maksettavan kiinteän korvauksen muutoksesta erikseen. 3.2 Muuttuvan korvauksen muuttuminen lippujen hintojen muuttuessa Nousukorvaus Ā (euroa / nousu) sidotaan lippujen asiakashinnan kehitykseen. Jos kaikkien lippujen asiakashinnat muuttuvat samansuuruisina X %, nousukorvaus muuttuu myös samansuuruisena X %. Jos eri lipputuotteiden asiakashinnat muuttuvat eri suhteissa, lasketaan nousukorvaus keskimääräisen muutosprosentin painotettuna keskiarvona. Asiakashintojen tarkistusperiaatteet on esitetty liitteessä 4 (Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus). Tilaajan määräämät liikenteen muutokset korvataan liikenteenharjoittajalle kiinteänä korvauksena liikenteenharjoittajan tarjouksessa antamien yksikköhintojen mukaisesti (euroa / linjakm, euroa / linjatunti, euroa / autopäivä). 4. Liikennöintikorvauksien laskemisessa käytettävien aikataulukaavioiden muodostamisperiaatteet Aikataulukaavio on linjan/linjaryhmän liikennöintisuoritteiden laskentamalli, jolla määritellään liikennöitsijälle korvattavien linjakilometrien, linjatuntien ja autopäivien määrä ns. jatkuvalla kalustokierrolla. Työehtosopimuksen, ajoja lepoaikalain tai vastaavia rajoitteita ei oteta huomioon. Periaate on, että kalusto on mahdollisimman taloudellisessa käytössä. Aikataulun ajoaikaan ei sisällytetä ajo- ja työaikalakien eikä työehtosopimusten vaatimia taukoja. [3]

5 Aikataulukaavio laaditaan linja- tai linjastokohtaisesti. Määrittelyn lähtökohtana on, että samaan kaavioon otetaan ne aikataulut, joiden kesken on suunniteltu yhteinen, toisiinsa niveltyvä autokierto. Kahden tai useamman liikenteenharjoittajan yhteisesti liikennöimällä linjalla suoritteet lasketaan niin kuin linjaa liikennöisi yksi liikenteenharjoittaja. Linjakilometreiksi lasketaan aikataulun mukaisten vuorojen kilometrit lisättynä aikataulukaavioissa esitetyillä siirtoajoilla. Linjakilometreihin ei lasketa siirtoajoja esimerkiksi päätepysäkkien ja varikon välillä. Linjatunneiksi lasketaan em. linjakilometrien tuottamiseen kuluva aika seuraavasti: aikataulukaavio koostuu yhdestä tai useammasta aikataulupalasta. Aikataulupala alkaa kullakin autolla ensimmäisestä aikataulun mukaisesta lähtöajasta ja päättyy kullakin autolla palan viimeisen lähdön matka-ajan päättyessä. Viimeisen lähdön matka-aika lasketaan linjoittain yhden (1) minuutin tarkkuudella. Aikataulupala sisältää aikataulun mukaisia vuoroja sekä mahdollisia siirtoajoja. Aikataulupalat lasketaan erillisiksi, jos edellisen lähdön laskennallisen päättymisajan ja seuraavan lähdön alkamisajan välinen ero on 61 minuuttia tai enemmän. Linjatunteihin ei lasketa siirtoajoja esimerkiksi päätepysäkkien ja varikon välillä. Autopäiviksi lasketaan kunakin päivänä aikataulukaavioista laskettu, suurin linjoilla samanaikaisesti tarvittava automäärä. [4]