Suomalaisesta oppimisesta ja opetuksesta

Transkriptio

1 Suomalaisesta oppimisesta ja opetuksesta Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi, , Helsinki, Helsinki Congress Paasitorni Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

2 Hallitusohjelma sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) Maailman osaavin kansa 2020 ajattelu Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Selvitetään esiopetuksen muuttaminen velvoittavaksi Selvitetään perusopetuksen ryhmäkokojen määrittäminen lainsäädännöllä Varhaiskasvatuksen siirtyminen OKM:n hallinnonalalle, varhaiskasvatuslaki 2014 ja varhaiskasvatuksen perusteet Koulutuksen arviointikeskus (2014) Hyvän oppilaan- ja opinto-ohjauksen kriteerit käyttöön 2014 Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut suunnitellaan ja ohjataan ennalta ehkäisevään työhön ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi Kehitetään demokratiakasvatusta oppilaitoksissa Digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä parannetaan Rahoitusjärjestelmien uudistaminen, perusopetukseen uusia indikaattoreita, lukioihin tuloksellisuusrahoitus Toteutetaan koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan

3 Oppimisen haasteita Oppimistulokset heikkenevät Koulujen väliset erot kasvavat oppimistuloksissa ja yleisessä hyvinvoinnissa Tyttöjen ja poikien väliset erot oppimistuloksissa ja - asenteissa

4 PISA 2009 lisäsi huolenaiheita Lukutaidon osaamisen taso laskenut Suomessa hieman verrattuna PISA tuloksiin Osaamisen tason laskua ilmenee myös kansallisessa peruskoulun päättövaiheen matematiikan oppimistulosten arvioinnissa (2011) Koulujen välisen vaihtelun osuus suhteutettuna OECD-maiden keskimääräiseen kokonaisvaihteluun on Suomessa hieman noussut vuosien 2000 ja 2009 välillä: 5 % - > 8 % Tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa Suomessa OECD-maiden suurimmat (55 pistettä), PISA 2000-tutkimuksessa vastaava ero oli 51 pistettä. Väli-Suomen pojat menestyneet heikoiten lukutaidossa (490 pistettä), eroa parhaiten menestyneeseen alueeseen 24 pistettä. Tiedonhaun osa-alueella poikien keskiarvo on laskenut selvästi Tulossa joulukuussa > PISA 2012

5 Tyttöjen ja poikien asenne-eroja Tyttöjen asenteet yleisesti poikia myönteisempiä Lähes kaikissa oppiaineiden oppimistulosten arvioinneissa tytöt arvioivat osaamisensa huonommaksi kuin pojat Poikien käsitys osaamisestaan usein selvästi tyttöjä myönteisempi Tytöt suhtautuvat myönteisemmin äidinkielen ja vieraiden kielten opiskeluun (ruotsi) Pojat fysiikan ja kemian, matematiikan sekä yhteiskuntaopin opiskeluun

6 Oppilasarviointikäynteitä yhdenmukaistettava Nyt tytöt saavat matematiikassa ja pojat äidinkielessä osaamistasoaan parempia kouluarvosanoja. Myös koulujen välillä on eroja. Keskimäärin samaan ratkaisuosuuteen yltäneiden koulujen matematiikan arvosanoissa saattoi olla jopa kahden arvosana ero. Kirjava arvosanakäytänne vaarantaa oikeudenmukaisuuden jatko-opintoihin hakeuduttaessa.

7 Oppilasarviointikäytänteet esillä myös opsperusteuudistuksessa Opetushallitus pyrkii tehostamaan tapaa, jolla arviointiperusteet kirjoitetaan eri oppiaineisiin. Edelleen tullaan kirjoittamaan oppilasarviointia varten kriteeri arvosanalle hyvä. Parhaillaan harkitaan sitä, tarvitaanko kriteeri myös arvosanalle kohtalainen.

8 Matematiikan arviointikokeen ratkaisuosuudet niillä oppilailla, joiden vanhemmista kumpikaan ei ole ylioppilas tai joiden molemmat vanhemmat ovat ylioppilaita. (Jorma Kuuselan analyysi 2011)

9 Vanhempien kapasiteetti kannustaa ja ohjata lasten koulunkäyntiä polarisoitunut Osalla vanhempien kyky ja taito auttaa lapsia kotitehtävien tekemisessä heikkoa Vanhempien koulunkäyntiin liittyvä arvostus vaihtelee Koululaisissa on enenevässä määrin niitä, joiden vanhemmista molemmat tai toinen käyttää äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia Koululaisten vanhempien kesken palkkauksen erot ovat lisääntyneet ja pätkätyöt aiheuttavat epävarmuutta toimeentuloon

10 Mahdollistaako perusopetuksen nykytasoinen rahoitus kehittämisen? Riittävätkö perusopetukseen tehdyt taloudelliset investoinnit opetushenkilöstön kehittämisen? Riittävätkö resurssit niihin tarpeisiin, joita erityisopetuksen uuden lainsäädännön mukainen opetuksen järjestäminen edellyttää? Riittävätkö resurssit oppimisympäristöjen rakentamiseen ja varustamiseen ajan vaatimuksia vastaaviksi?

11 21. vuosituhannen oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu TVT Ongelmanratkaisu ja innovaatio Oppiminen kaikkialla Itsesäätely

12 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops

13 Perusteiden uudistamiselle asetettu tavoite Luodaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Uudistuksen ydin MITÄ? MITEN? Koulua kehitetään sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä.

14 Keinoja tavoitteen toteuttamiseksi (1/2) Rakennetaan esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen vahvuuksille ja kehitetään niitä suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin haasteisiin Vahvistetaan kasvun ja oppimisen jatkumoa sekä oppijan kehitysvaiheen huomioon ottamista Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat arvot ja periaatteet Korostetaan tavoitteiden merkitystä, johdetaan tavoitteista tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen

15 Keinoja tavoitteen toteuttamiseksi (2/2) Syvennetään oppimiskäsitystä ja vahvistetaan edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä Jäsennetään ja karsitaan perusopetuksen sisältöjä siten, että voidaan kiireettömämmin keskittyä olennaiseen ja syventää oppimista Tuetaan paikallista pedagogista kehittämistä Toteutetaan uudistusprosessi monipuolisessa yhteistyössä, kannustetaan opetuksen järjestäjiä toimimaan samoin sekä liittämään ops-työ opetuksen ja koulutuksen strategiseen kehittämiseen

16

17 Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista valmisteleva työryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella esitys valtioneuvoston asetukseksi lukiokoulutuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja lukion tuntijaoksi sekä arvioida esitysten taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä muut vaikutukset. Työryhmän toimikausi on

18 Työryhmän tehtäväksiannossa esille nostettua (1/3) Yleissivistyksen vahvistamiseksi tulee lukio-opinnoissa tavoitella tietojen ja taitojen lisäksi tulevaisuuden oppimistaitoja. Lisätään integroivaa ja kokonaisuuksien hallintaan vahvistavaa opetusta ja opiskelua kaikille yhteisinä opintoina. Kehitetään yhteisöllisempi ja osallistavampi toimintakulttuuri.

19 Työryhmän tehtäväksiannossa esille nostettua (2/3) Mahdollistetaan joustavien opintopolkujen rakentaminen opiskelijoille myös muiden koulumuotojen opetustarjontaa hyödyntäen. Huomioidaan perusopetuksen yleisiin tavoitteisiin ja tuntijakoon tehdyt muutokset. Vahvistetaan erityisesti koulutuksellista tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta lukiokoulutuksessa koko maan alueella.

20 Työryhmän tehtäväksiannossa esille nostettua (3/3) Otetaan huomioon esityksen valmistelussa mm. hallitusohjelman asiaan liittyvät toiveet, käytettävissä oleva tutkimus- ja arviointitieto sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ja kehityssuunnat. Esitys tulee valmistella valtion talouden kehysten puitteissa.

21 Käyttöönotto Valtioneuvoston päätöksen jälkeen Opetushallitus päättää lukion opetussuunnitelman perusteista. Uudistukset valmistellaan siten, että käyttöönotto on

22 Ylioppilastutkintolautakunta kehittää tutkintoa Tavoitteita Arvosanojen vertailtavuuden parantaminen Yleissivistävyyden mittaus Hyödynnettävyys korkeakouluvalinnoissa Tieto- ja viestintätekniikan käyttö Äidinkielen kokeen uudistaminen Lisäksi kielten eurooppalainen viitekehys

23 Digabi sähköistää yo-kokeet

24 Yhtenäinen opiskeluhuoltolaki Tavoitteena saada voimaan 2014 alusta Oppilashuollon palveluiden saatavuus on koulutuksen tasa-arvoisuutta Yhtenäinen laki kokoaa hajanaisiksi koetut oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevat säännökset Tavoitteena Painopisteen siirtäminen ennalta ehkäisevään työhön Psykososiaalisen tuen palvelujen laajentaminen koskemaan toisen asteen opiskelijoita

25 Nuoriso- ja koulutustakuu Nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30- vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.

26 Tieto- ja viestintätekniikan taidot sekä opetuskäyttö tietoyhteiskunnassa Tieto- ja viestintätekninen osaaminen on osa jokaisen kansalaisen tarvitsemia taitoja Tieto- ja viestintäteknisen osaamisen kehittäminen on kaikkien opettajien tehtävä Tieto- ja viestintäteknisten taitojen hankkiminen koulu- ja opiskeluaikana on jokaisen oppilaan ja opiskelijan yhdenvertainen oikeus

27 Kohtaavatko tavoitteet ja todellisuus? Tuore Euroopan laajuinen vertaileva tutkimus, ESSIE (European Survey of Schools: ICT in Education) Tilaajana EU:n komissio, toteuttajina Liegen yliopisto ja European Schoolnet (Bryssel) Kohderyhmänä 27 Euroopan maata

28 Varustelutasoltaan Suomen koulut on luokiteltu parhaimpien joukkoon Tietoliikenneyhteydet parhaimpien maiden joukossa (kuitenkin Pohjoismaista heikoimmat) Datatykkejä, kosketustauluja ja oppimisalustoja suhteellisesti hyvin, mutta käyttö selvästi vähäisempää kuin muualla Tietokoneiden määrässä Suomi sijoittuu oppilaitostyypistä riippuen keskiarvon molemmin puolin

29 Euroopassa on neljännellä luokalla 7 oppilasta/tietokone (15 tietokonetta/ 100 oppilasta), Suomi hieman keskiarvon yläpuolella kahdeksannella luokalla 5 oppilasta/tietokone (21 tietokonetta/100 oppilasta), Suomi hieman keskiarvon alapuolella.

30 Lukioissa 4 oppilasta/tietokone (23 tietokonetta/100 oppilasta), Suomi hieman keskiarvon yläpuolella Ammatillisissa oppilaitoksissa 3 oppilasta/tietokone (55 tietokonetta/100 oppilasta), Suomessa 2 oppilasta/tietokone

31 Asenteissa ja valmiuksissa ollaan myös jäljessä Peruskoulun rehtorit uskovat tietotekniikasta olevan hyötyä opetuksessa keskitasoa vähemmän, lukion ja ammatillisten oppilaitosten rehtorit keskitasoa hieman enemmän Peruskoulun opettajien luottamus omiin käyttötaitoihinsa on heikoimpien maiden joukossa, myös lukion ja ammatillisten opettajien luottamus on alle keskitason omassa ryhmässään Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät pedagogisia syitä, laitepulaa sen sijaan muita vähemmän Opettajien saama TVT-täydennyskoulutus viimeisen kahden vuoden aikana on vähäisimpien joukossa Euroopassa Oppilaiden käsitykset tietotekniikan hyödystä opetuksessa ovat Euroopan alhaisimpia, mutta oppilaiden luottamus omiin käyttötaitoihinsa keskitasoa

32 Opetushallitus asettanut Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan TVT:n opetuskäytön vahvistamiseksi keskeiset kansalliset toimijat kytketään entistä vahvemmin yhteen Neuvottelukunnan tehtävänä on TVT-kehittämistyön seuraaminen ja tukeminen sekä kansallisten suositusten ja ohjeistuksen valmistelu muun muassa seuraavilla alueilla: - opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa - koulujen ja oppilaitosten tukemisessa - digitaalisen oppimateriaalien yhdenvertaisen saatavuuden parantamisessa - koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tietoteknisen varustuksen ja järjestelmien toimivuuden parantamisessa - oppimisympäristöjen sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimuksen vahvistamisessa

33 Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

34 Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelman tavoitteet Linjata valtakunnalliset painopistealueet Auttaa opetuksen järjestäjää sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin yhteen paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa Pohdinnan tuloksena löydetään ne konkreettiset kehittämiskohteet, joihin paikallisesti tartutaan Nostaa koulutuksen asiat keskiöön ja keskusteluun kunnallisessa päätöksenteossa

35 Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Vaikka elämme taloudellisesti haastavia aikoja, niin koulutukseen on edelleen panostettava Koulutuksen kehittämistä on jatkettava Tavoiteltava uudenlaista pedagogista ajattelua, uudenlaisia toimintatapoja Onnistuminen edellyttää visiota ja tahtoa muutokseen, yhteistyötä ja sitoutumista

36 Kiitoksia!