Kuntakesu ja koulutuspolitiikan ajankohtaishaasteita

Transkriptio

1 Kuntakesu ja koulutuspolitiikan ajankohtaishaasteita Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Nurmes Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

2 Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Vaikka elämme taloudellisesti haastavia aikoja, niin koulutukseen on edelleen panostettava Koulutuksen kehittämistä on jatkettava Tavoiteltava uudenlaista pedagogista ajattelua, uudenlaisia toimintatapoja Onnistuminen edellyttää visiota ja tahtoa muutokseen, yhteistyötä ja sitoutumista Julkisen keskustelun palvelurakenteen kehittämisestä tulisi olla muutakin kuin SOTE:a

3 Kuntakesun lähtöidea KEHITTÄMISOHJAUS Keskeisten kansallisten keskeisten koulutuspoliittisten hankkeiden ja tavoitteiden toteutuminen OKM:n ja virastojen väliset tulossopimukset ja muu ohjaus Koulutuksen järjestäjien suuntaan vuorovaikutteisempi sekä tietoperusteisempi informaatioohjaus - Kehittämishankeohjaus - Resurssiohjaus Paikalliset koulutuksen kehittämissuunnitelmat osana ohjaussuhdetta ja rahoitusjärjestelmiä. Voimistuva sidosryhmäyhteistyö kaikilla tasoilla. Hallitusohjelma KESU OKM Opetushallitus Koulutuksen järjestäjät Koulut ja oppilaitokset KEHITTÄMISPOTENTIAALI Parannetaan ja lisätään valtakunnallisen ja paikallisen suunnittelun koheesiota, yhteismitallisuutta ja vuoropuhelua. KESU-konseptin rakenteistaminen ja sähköistäminen Paikalliset tulokset ja kokemukset jaetaan ja integroidaan koko opetustoimen eduksi. Koulutuksen järjestäjät aktiivisina toimijoina ja välittäjinä keskushallinnon sekä oppilaitosten välillä.

4 Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

5 Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelman tavoitteet Linjata koulutuksen ja opetuksen kehittämisen valtakunnallisten painopistealueiden paikallista implementointia Auttaa opetuksen järjestäjää sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin yhteen paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa Pohdinnan tuloksena löydetään ne konkreettiset kehittämiskohteet, joihin paikallisesti tartutaan Nostaa koulutuksen asiat keskiöön ja keskusteluun kunnallisessa päätöksenteossa

6 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EI uusi koulutuksen ohjausväline EI pakollinen uusi asiakirja muiden joukossa EI paluuaskel sentralisaatioon EI itseisarvoisena tavoitteena edistää kuntaliitoksia KYLLÄ työväline ja uusi ajattelutapa pitkäjänteiseen ja itseohjautuvaan koulutuksen paikalliseen kehittämiseen KYLLÄ työväline yhteensovittaa paikallisia kehittämistavoitteita valtakunnallisten kehittämistavoitteiden kanssa KYLLÄ kehittämishankkeiden vaikuttavuuden lisäämiselle KYLLÄ koulutukseen liittyvien asioiden huomioimiselle osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta KYLLÄ koulutuksen asioiden nostaminen nykyistä paremmin esiin niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin

7 Opetussuunnitelmatyö kytkeytyy vahvasti Kuntakesuihin

8 Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops

9 Perusteiden uudistamiselle asetettu tavoite Luodaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Uudistuksen ydin MITÄ? MITEN? Koulua kehitetään sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä.

10 Keinoja tavoitteen toteuttamiseksi (1/2) Rakennetaan esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen vahvuuksille ja kehitetään niitä suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin haasteisiin Vahvistetaan kasvun ja oppimisen jatkumoa sekä oppijan kehitysvaiheen huomioon ottamista Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat arvot ja periaatteet Korostetaan tavoitteiden merkitystä, johdetaan tavoitteista tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen

11 Keinoja tavoitteen toteuttamiseksi (2/2) Syvennetään oppimiskäsitystä ja vahvistetaan edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä Jäsennetään ja karsitaan perusopetuksen sisältöjä siten, että voidaan kiireettömämmin keskittyä olennaiseen ja syventää oppimista Tuetaan paikallista pedagogista kehittämistä Toteutetaan uudistusprosessi monipuolisessa yhteistyössä, kannustetaan opetuksen järjestäjiä toimimaan samoin sekä liittämään ops-työ opetuksen ja koulutuksen strategiseen kehittämiseen

12 Koulutuksen rahoitus

13 Miten koulutukseen on panostettu? Koulutuksen käyttökustannukset (meuroa, reaalikehitys) Esiopetus ,4% Perusopetus ,5% -1,2% Lukiokoulutus ,0% -4,5% Ammatillinen koulutus (sis. oppisopimusk.) ,4% 9,8% Korkeakouluopetus ,6% 2,4% Muu koulutus ,8% -0,2% Hallinto ,1% 6,2% Opintotuki ,8% -1,0% Yhteensä ,6% 0,1% Lähde: Tilastokeskus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

14 Koulutukseen panostaminen meillä ja muualla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

15 Mahdollistaako nykytasoinen rahoitus kehittämisen? Riittävätkö perusopetukseen tehdyt taloudelliset investoinnit opetushenkilöstön kehittämisen? Riittävätkö resurssit niihin tarpeisiin, joita mm. erityisopetuksen uuden lainsäädännön mukainen opetuksen järjestäminen edellyttää? Miten lukiokoulutusta kehitetään, mikäli resurssien niukkeneminen edelleen jatkuu? Riittävätkö resurssit oppimisympäristöjen rakentamiseen ja varustamiseen ajan vaatimuksia vastaaviksi? Esiopetuksen velvoittavuuden ja oppivelvollisuusiän noston taloudelliset vaikutukset?

16 Johtajuuden kehitys

17 Lähitulevaisuuden johtamisen merkittävimmät haasteet Oppimisen ympäristöjen pedagogisuus, turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys Johtamisen kehittäminen jaetun johtajuuden suuntaan Johtajan työnkuvan laajuus ja selkeys Haastavan oppiaineksen tuomat vaatimukset Koulun ja oppilaitoksen työyhteisön sisäinen yhteistyö sekä hyvinvointi

18 OPH:n tekemä kyselytutkimus opetus- ja sivistysjohtajille, rehtoreille ja opettajille 2012 Mitä haasteita näet opetustoimen / koulujen ja oppilaitoksen johtamisessa lähitulevaisuudessa? Kuvion sininen palkki kertoo, kuinka monta kertaa ko. asia on mainittu aineistossa, vihreä palkki sen arvioidun tärkeyden. (n=1206)

19 Johtajan keskeiset tehtävät PEDAGOGINEN JOHTAMINEN: oppilaan oppimisen varmistaminen ammattitaitoisella opetus- ja koulutustilanteiden johtamisella HENKILÖSTÖN JOHTAMINEN: henkilöstön työnteon tukeminen mm. henkilöstön hyvinvoinnista ja motivaatiosta huolehtimalla TALOUSHALLINTO: talousosaaminen, talousvastuu, talouden suunnittelu ja seuranta SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ: verkostojen luominen ja ylläpito, verkostojen järkevä hyödyntäminen, tiedonkulku sidosryhmiin, yhteistyö kotien kanssa

20 Johtajan keskeiset tehtävät RESURSSEISTA HUOLEHTIMINEN: resurssien varmistaminen, tuloksellisen käytön suunnittelu, oikeudenmukainen kohdentaminen ARJEN KOHTAAMINEN: Arjen rutiinien sujuvuudesta vastaaminen niin normaaliolosuhteissa kuin poikkeustilanteissakin OPPILAIDEN HYVINVOINTI: Oppilashuoltotyöstä ja oppilaiden turvallisuudesta huolehtiminen KOULUN ILMAPIIRI: oppimiselle ja yhteisöllisyydelle suotuisan ilmapiirin ylläpito

21 Opetushallitus johtajuuden kehittäjänä Huippujohtajakoulutuksen ja strategisen johtamiskoulutuksen rahoittaminen Rehtorin työn työryhmän työskentely käynnissä, tulevan raportin keskeiset teemat: - pätevyysvaatimukset - koulutuspolut - rehtorin työnkuva - johtamisjärjestelmät Johtamisen Foorumi (jälleen kesäkuussa 2014)

22 Kuntakesun seuraavat askeleet AMKesu lanseerattiin KuntaKesuKuntoon koulutus (Opsia) Yhteistyö AVI:en kanssa alueellisesti, aluetilaisuudet Huippujohtajaohjelman käynnistyminen Opetushallituksen Hyvät käytänteet sivustolle mahdollisuus työkalun kirjaamiseen ja osaamisen jakamiseen muiden kanssa Kunnanvaltuustojen yhteinen online-tilaisuus 2013/14 Näkyvyys koulutuskentällä ja mediassa koulutusasioista keskusteltaessa

23 Koulutuksen ajankohtaistilanne

24 Hallituksen rakennelinjaus Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen Esiopetus velvoittavaksi Oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen. Nuorisotakuun toimenpanoa tehostetaan. Toisen asteen koulutuksen yhteistyötä sekä yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa tiivistetään. Aikaisemman osaamisen hyväksilukua ammatillisiin tutkintoihin johtavissa koulutusohjelmissa lisätään. Ylioppilastutkinnon painoa korkeakouluihin sisäänpääsyssä lisätään, tavoitteena opintojen vauhdittaminen. Lukiokoulutusta tehostetaan ja lukioiden digitalisointia jatketaan. Hallitus päättää ohjelmasta osa-aluekohtaisine toimineen ja niiden aikatauluineen marraskuun loppuun mennessä. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

25 Hallituksen budjettiesitys (taustalla maaliskuun 2013 kehyslinjaus) Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen edelleen 60 meuroa. Oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tvt:n hyödyntämiseen esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa sekä yo-tutkinnon sähköistämiseen 8,3 meuroa. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutukseen 0,4 meuroa vuodelle Oppilas- ja opiskelijahuoltoon 8,45 meuroa 2014, jatkossa 13,1 meuroa / vuosi. Oppilaitosten perustamishankkeisiin 46 meuroa sekä valtuus 15 meuron avustuksiin yleissivistävien oppilaitosten rakentamiseen ja peruskorjaukseen noin 3000 oppilaalle. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin 3 meuron lisämääräraha verrattuna kehyspäätökseen. Koulutusta suunnataan alueille joilla sitä on nuorisoikäluokkaan nähden muita alueita vähemmän. Vuoden 2014 aikana otetaan käyttöön uudistetut koulutuksen, haku- ja valintapalvelut sekä koulutustietopalvelut. ( avattu jo ) Kuntatalouteen 362 meuron valtionosuussäästöt, minkä lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen indeksikorotusten jäädytys vähentää valtionosuuksia 36 meurolla. Toimintaohjelmalla tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä kuntien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

26 Tulossa myös Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen Lukiokoulutuksen tavoitteet ja tuntijako (sekä OPS-perusteiden uudistaminen) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki voimaan Uusi varhaiskasvatuslaki (ja varhaiskasvatuksen perusteet) Lukioiden ja yo-kokeiden digitalisointi Ammatillisten tutkintojen ja valmistavien koulutusten perusteiden uudistaminen sekä uusien säädösten mukaiset tarkistukset Kehittämis-, kokeilu- ja käynnistämishankkeet, jotka toteutetaan laajojen koulutuspoliittisesti merkittävien ohjelmien mukaisesti Opetustoimen henkilöstökoulutuksen uudistukset Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

27 Hallitusohjelmaan tai valtakunnalliseen Kesuun kirjattuja Koulutuksen arviointikeskus ( ) Hyvän oppilaan- ja opinto-ohjauksen kriteerit käyttöön (2014) Kehitetään demokratiakasvatusta oppilaitoksissa, oppilaskunnat myös kaikkiin peruskouluihin Rahoitusjärjestelmien uudistaminen, perusopetukseen uusia indikaattoreita, lukioihin tuloksellisuusrahoitus Selvitys perusopetuksen ryhmäkokojen määrittämisestä lainsäädännöllä Toisen asteen oppimateriaalien maksullisuuden poistamisen selvittäminen (liittyy myös oppivelvollisuuden pidentämiseen?)

28 jatkuu Maailman osaavin kansa 2020 ajatteluun liittyvät koulutustason nosto- ja läpäisytavoitteet Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Toisen asteen rahoitus edelleen koulutuksen järjestäjille Perusopetuksen kieliohjelmien monipuolistaminen Muita ajankohtaisia aiheita: Koulujen työrauha Koulujen loma-ajat Matematiikan opetuksen kiinnostavuuden lisääminen

29 TVT opetuksessa ja oppimisessa

30 Kohtaavatko tavoitteet ja todellisuus? Tuore Euroopan laajuinen vertaileva tutkimus, ESSIE (European Survey of Schools: ICT in Education) Tilaajana EU:n komissio, toteuttajina Liegen yliopisto ja European Schoolnet (Bryssel) Kohderyhmänä 27 Euroopan maata

31 Varustelutasoltaan Suomen koulut on luokiteltu parhaimpien joukkoon Tietoliikenneyhteydet parhaimpien maiden joukossa (kuitenkin Pohjoismaista heikoimmat) Datatykkejä, kosketustauluja ja oppimisalustoja suhteellisesti hyvin, mutta käyttö selvästi vähäisempää kuin muualla Tietokoneiden määrässä Suomi sijoittuu oppilaitostyypistä riippuen keskiarvon molemmin puolin

32 Opetushallitus asettanut Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan TVT:n opetuskäytön vahvistamiseksi keskeiset kansalliset toimijat kytketään entistä vahvemmin yhteen Neuvottelukunnan tehtävänä on TVT-kehittämistyön seuraaminen ja tukeminen sekä kansallisten suositusten ja ohjeistuksen valmistelu muun muassa seuraavilla alueilla: - opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa - koulujen ja oppilaitosten tukemisessa - digitaalisen oppimateriaalien yhdenvertaisen saatavuuden parantamisessa - koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tietoteknisen varustuksen ja järjestelmien toimivuuden parantamisessa - oppimisympäristöjen sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimuksen vahvistamisessa

33 Kansallinen koulutuspilvi Opetushallitus on asettanut Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan alaisuuteen koulutuspilvijaoston. Tarkoituksena on selvittää tarve, kohderyhmät ja mahdolliset toteutusmallit kansalliselle koulutuspilvelle Opetusministeri Kiuru ilmaissut heinäkuussa 2013 voimakkaan tukensa käynnistyneelle selvitystyölle.

34 Kiitoksia!