JOHTAJA VAI JUOKSUPOIKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHTAJA VAI JUOKSUPOIKA"

Transkriptio

1 Jyrki Vauhkonen JOHTAJA VAI JUOKSUPOIKA Savonlinnalaisten ammatti-isännöitsijöiden kokemus työnsä sisällöstä ja tulevaisuudesta Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Marraskuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Jyrki Vauhkonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalouden koulutusohjelma Nimeke Johtaja vai juoksupoika savonlinnalaisten ammatti-isännöitsijöiden kokemus työnsä sisällöstä ja tulevaisuudesta Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ammatti-isännöitsijän työnkuvaa sekä ammatin tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä isännöitsijän työhön sisältyy, kuinka isännöitsijät kokevat työn sisällön muuttuneen työuransa aikana ja kuinka he kokevat työn muuttuvan tulevaisuudessa. Kartoitettiin myös sitä, millainen henkilö soveltuu isännöitsijäksi. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu, jossa kysymykset ovat kaikille samat, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei ole annettu. Kysymykset jakaantuivat pääpiirteissään kolmeen osaan: taustatietoihin, työn ominaispiirteisiin ja muutoksiin uran alkuajoista tähän päivään sekä tulevaisuuden näkymiin. Isännöitsijöille vuoden kiireisintä aikaa ovat kalenterivuoden kolme-neljä ensimmäistä kuukautta, tästä syystä haastattelut toteutettiin toukokuun lopulla ja kesäkuussa Haastattelut suoritettiin henkilöiden omassa työympäristössä työpäivän aikana, jolloin työhön sai osittain perehtyä myös käytännössä. Haastateltujen määräksi muodostui kuusi henkilöä, joista kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat toimineet päätoimisena isännöitsijänä yli kymmenen vuotta, pisimmillään yli kolmekymmentä vuotta. Kuten muuallakin työelämässä ja koko yhteiskunnassa, myös isännöitsijän työssä on tapahtunut suuria muutoksia kuluneiden viidentoista tai kahdenkymmenen vuoden aikana. Kiireen tuntu on lisääntynyt, yhtä lukuun ottamatta kaikki mainitsivat työn muuttuneen vaativammaksi ja myös rasittavammaksi verrattaessa tätä hetkeä uran alkuaikoihin. Syitä tähän ovat rakennusten peruskorjaustarpeen lisääntyminen, asukasrakenteen ja asumistottumusten muuttuminen sekä esimerkiksi lakimuutokset. Parannuksia olivat esimerkiksi tietotekniikan kehittyminen ja asukkaiden parantunut tietoisuus rakennusten hoitoon liittyvistä asioista. Tulevaisuudessa isännöitsijän työ tulee haastateltavien näkemysten mukaan muuttumaan enemmän palveluiden tarvitsijoita ja tarjoajia yhteen kokoavaan suuntaan, oman suorittavan työn vähentyessä. Palveluammatin luonne tulee myös korostumaan. Tälläkin alalla henkilöstön keski-ikä on suhteellisen korkea, joten sukupolvenvaihdos on väistämättä edessä. Alalla on paljon pieniä yrityksiä, jolloin yrittäjän jäädessä eläkkeelle koko yritys saattaa lopettaa toimintansa. Tämä aiheuttaa toimintojen keskittymistä suurempiin yksiköihin. Olisi hyvä, jos tutkimuksen ja koulutuksen avulla voitaisiin helpottaa uuden henkilöstön alalle saamista. Isännöitsijöitä tarvitaan tulevaisuudessakin, työvoiman tarve on enemmänkin lisääntymässä kuin vähenemässä. Asiasanat (avainsanat) asuminen, isännöitsijät, muutos, työn sisältö, työn kuormittavuus, tulevaisuudenodotukset Sivumäärä Kieli URN 35 s. + 4 s. liitteitä Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Leena Kosonen Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis November 14, 2006 Author(s) Jyrki Vauhkonen Degree programme and option Business and Administration Name of the bachelor's thesis A Director or an Errand Boy the Experiences of Professional House Managers in Savonlinna Concerning the Content and Future of Their Work Abstract The objective of this bachelor s thesis was to study the duties that belong to the post of a professional house manager as well as the future prospects of their profession. I wanted to find out what kind of duties the professional house managers actually carry out. Moreover, I also studied how they feel their work has changed and will change in the future. Additionally, I also tried to find out which type of person is best suited to the post of a professional house manager. As a research method I used theme interview, which included the same open-ended questions for all respondents. The questions dealt with three main themes: firstly the respondents background, secondly the characteristics of the respondents work as well as the changes that they had experienced in their work and thirdly the future of their work. For house managers the first three or four months of the year are the busiest time of the year, and therefore their interviews were held at the end of May or in June in The interviews were arranged during normal working days at the respondents workplaces, which gave me the possibility to get acquainted with their work also in practice. I interviewed six respondents, who all, except one, had worked as full-time house managers for more than 10 years and 30 years at the most. In the last 15 or 20 years the work of house managers has changed considerably in the same way as working life and society in general. The respondents felt that their work had become busier, and all except one told that their work had also become more demanding and stressed compared to the times when they started their career. These changes may partly be due to the growing need for basic renovation in buildings as well as the changes in residential structure, occupants behaviour and legislation. However, the respondents also mentioned such improvements as the development of information technology as well as theoccupants improved awareness of the matters concerned with the maintenance of buildings. According to the respondents their work will change its nature and become more service-oriented in the future. This means that the house managers will not do all the work themselves, but instead act as coordinators between the residents and providers of services in the future. The average age of the employees is rather high in this field, which means that inevitably the older generation will have to transfer its duties to a younger generation. There are plenty of small enterprises in this business, and when an entrepreneur retires, the whole firm may close down. This leads to the concentration of activities in bigger units. It would be good if it would be possible to get new employees in this field by research and education, because house managers will still be needed in the future and there is a growing demand for skilled house managers at the moment. Subject headings, (keywords) housing, house managers, change, content of work, stress of work, future prospects Pages Language URN 35 pages + 4 pages of appendices Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Leena Kosonen Bachelor s thesis assigned by

4 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tavoitteet, tausta ja tutkimusongelma Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen toteutus Opinnäytetyön rakenne ASUMINEN JA ISÄNNÖINTI Suomalaisen asumisen historiaa Varhainen kaupungistuminen ja työväen asuntoyhtiöt Maailmansodista nykypäivään Isännöinti ammattina Pätevyysvaatimukset Koulutus TYÖELÄMÄ MUUTOKSESSA Työntekijöiden kokemuksia Työuupumus Työn imu: teoreettista pohdiskelua vai todellisuutta TYÖN SISÄLTÖ JA SEN MUUTOS ISÄNNÖITSIJÄN AMMATISSA Tutkimuksen taustaa Työn ominaispiirteet Rasittavuustekijöitä Kuka soveltuu isännöitsijäksi Muutokset vuosien varrella Muutokset toimintaympäristössä Muutokset työn sisällössä Muutokset työn kuormittavuudessa Johtaja vai juoksupoika Tulevaisuuden isännöitsijä JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET 1 Auktorisoinnin ehdot 2 Haastattelurunko

5 1 1 JOHDANTO 1.1 Opinnäytetyön tavoitteet, tausta ja tutkimusongelma Tavoitteena tässä opinnäytetyössä on tutkia ammatti-isännöitsijän työnkuvaa ja työn asettamia vaatimuksia. Useiden keksintöjen sanotaan syntyneen sattumalta, niin kävi tämänkin työn tapauksessa. Vaikka itse en ole kiinteistöalan ammattilainen, olen saanut olla tekemisissä asunto-osakeyhtiön asioiden kanssa. Idea isännöinnin tutkimiseen tuli Kiinteistöposti-lehden perusteella. Toisaalta oli myös halua tutkia omasta kokemuspohjasta poikkeavia asioita, vastapainona useiden vuosien työkokemukselle sähkö- ja IT- sekä vakuutusalan parissa. Tunsin tarvetta tehdä televisiomainoksen tapaan jotain aivan muuta. Isännöintiala on suhteellisen vähän esillä julkisuudessa. Kuitenkin isännöintiä päätyökseen tekevät henkilöt hoitavat rahallisesti arvokasta kiinteistömassaa, joten ei ole lainkaan samantekevää millaiset henkilöt ja miten tätä asiaa suorittavat. Tulevaisuudessa isännöitsijän ammattitaitovaatimukset korostuvat entisestään, kun rakennuskanta ikääntyy ja peruskorjaustarve kasvaa. Suoranaisesti isännöitsijän työn sisältöön keskittyviä tutkimuksia en tavannut ainakaan ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoisena. Erilaisia asiakastyytyväisyysmittauksia kyllä on olemassa ja niitä tehdään uusia eri tutkijoiden toimesta. Tutkimusongelma on hakea vastaus seuraaviin kysymyksiin: mitä isännöitsijän työ on, kuinka isännöitsijät kokevat työnsä sisällön muuttuneen isännöintiuransa aikana ja kuinka he uskovat työnsä muuttuvan tulevaisuudessa. 1.2 Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutetaan laadullisen tutkimuksen menetelmin ja aineisto käsitellään laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Lähestymistapa on kartoittava ja tästäkin syystä tutkittava joukko ei voi olla kovin iso eikä maantieteellisesti kovin laajalle sijoittunut. Tiedonkeruumenetelmä on kysely, jossa kysymykset ovat kaikille samat, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei ole. Kysymyksessä on tällöin puolistrukturoitu eli teemahaastattelu (Hirsjärvi & Hurme 2000, 47-48). Tällainen tutkimusmenetelmä on valittu siksi, että tutkimuksessa kartoitetaan suuressa määrin ihmisten kokemuksia

6 2 tutkittavasta asiasta. Tällöin ei voida antaa valmiita vaihtoehtoja valittavaksi. Toisaalta menetelmä ei ole niin vapaamuotoinen kuin syvähaastattelu, jonka käyttö sopisi paremmin kahden tai kolmen tutkittavan kyseessä ollen. Alun perin tutkimuksessa oli tarkoitus haastatella noin kymmentä isännöitsijää. Alkuvaiheen kielteinen suhtautuminen eräässä alan yrityksessä rajasi kuitenkin muutaman potentiaalisen haastateltavan ulkopuolelle. Lopulta haastateltavien määräksi muodostui kuusi henkilöä, enkä näe tarpeelliseksi suorittaa enempiä haastatteluja vaikka pari kohdetta voisi olla vielä reservissä mikäli tarvetta haastatteluun heidän kohdallaan tulisi. Näkemykseni mukaan lisähaastatteluilla ei enää saavuteta tutkimukselle tarpeellista täysin uutta tietoa. 1.3 Opinnäytetyön rakenne Johdanto-osan jälkeisessä toisessa osassa esittelen isännöitsijän työn sisältöä. Osan alussa luon lyhyen katsauksen suomalaisen asumisen historiaan, jonka jälkeen määrittelen eräitä asiakokonaisuuteen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Kolmannessa osassa käyn läpi työelämän yleistä muuttumista ja työelämätutkimuksen eräitä tutkimustuloksia siinä laajuudessa kuin tämän tutkimuksen kannalta olen katsonut järkeväksi. Neljäs osa pitää sisällään varsinaisen tutkimuksen tuloksia. Haastatteluvastauksia ja niistä tehtyjä päätelmiä käydään läpi tässä osassa. Varsinaiset päätelmät koko tutkimuksesta ja sen kytkeytymisestä teoreettiseen perustaan teen viidennessä osassa. Tässä pohdin myös ammatin tulevaisuuden näkymiä ja tutkimuksen hyödyntämismahdollisuuksia käytännössä.

7 2 ASUMINEN JA ISÄNNÖINTI Suomalaisen asumisen historiaa Suomalaisen asuntopolitiikan juuret ja jopa eräät asumiseen liittyvät ongelmat ovat peräisin jo 1800-luvulta. Tuolloin alkaneen teollistumisen ja kaupungistumisen aikana ensisijaisina tavoitteina oli asuntojen hygieniatason parantaminen ja asuntopulan lievittäminen, myöhemmin myös asuntojen laadun kohentaminen nähtiin tärkeäksi. Maailmansotien välisenä aikana maaseudun tilattoman liikaväestön asemaa parannettiin torpparilain (1918) ja Lex Kallion (1922) avulla. Tällöin vuokralla (usein varsin epämääräisillä ehdoilla) asuneet pientilalliset saivat asuttamansa tilan omistukseensa (Juntto 1993). Toisen maailmansodan jälkeen pääpaino oli jälleenrakennuksella sekä siirtoväestön ja sodasta vapautuvien henkilöiden asutustoiminnalla ja 1970-lukujen vaihteessa asuntoja tarvittiin suuria määriä maalta kaupunkeihin muuttaville ihmisille ja sodanjälkeisille suurille ikäluokille. Näiltä ajoilta ovat perua aravajärjestelmä ja lähiöt. Nykyhetkeä lähestyttäessä leimallista on ollut yleistynyt halu omistusasumiseen, useimmiten pientalomaisesti. Pyritään myös kehittämään uusia asumistapoja, kuten osaomistusasunnot. Toisaalta varsinkin pääkaupunkiseudun korkea asumiskustannusten taso on myös nykyajan ongelma, vaikka samasta asiasta kirjoitti jo eräänä asuntopolitiikkamme isänä pidetty Sakari Topelius vuonna Varhainen kaupungistuminen ja työväen asuntoyhtiöt 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa suuri osa väestöstä asui maaseudulla, jossa asumistapa oli pitkään perinteinen, köyhyyden ja omatoimisuuden leimaama. Tuona aikana sosiaaliset erot olivat vain kasvaneet. Vaikka maataloustuotteiden kysyntä ja viljelyn tuottavuus paranivat, se pikemminkin lisäsi kuilua isäntäväen ja palkollisten sekä torppareiden välillä. Tilojen hankkiminen oli vaikeutunut jo 1600-luvulta periytyneen tilojen lohkomiskiellon takia, lisäksi elinkeinovapautta ei ollut ennen 1870-lukua (Juntto1990). Vaikka isojakin tiloja oli, valtaosa väestöstä asui pienissä yhden tai kahden huoneen mökeissä, jotka varsinkin Itä-Suomessa olivat usein savutupia. Alkanut teollistuminen merkitsi monelle ainakin toiveita paremmasta elämästä kaupungissa luvun nälkävuodet olivat ensimmäinen suurempi väestöä liikkeellepaneva asia. Varsinainen laajempi teollistumisen ja kaupungistumisen nousu tapahtui ja luvuilla.

8 4 Ennen teollistumista kaupungit olivat sijoittuneet markkinapaikkojen tai feodaalilinnojen yhteyteen, ja asukkaista suurin osa oli kauppiaita, käsityöläisiä, virkamiehiä ja säätyläisiä. Väkiluvultaan kaupungit olivat pieniä, esimerkiksi Helsingissä oli vuonna 1850 asukkaita (mts.72-74). Vielä 1800-luvun alkukymmeninä kaupunkienkin talot olivat omavaraisia yksiköitä, käsittäen päärakennuksen lisäksi tallin, navetan ja puutarhapalstan. Sosiaalinen hierarkia näkyi kaupunkirakenteessa selvästi: rikkain väestönosa eli porvaristo, virkamiehet ja muu yläluokka asuivat kaupungin keskustassa. Kaupungin laidoilla olivat tiheämmin rakennettuna käsityöläisten, työläisten ja muiden vähävaraisempien pienet mökit pihapiireineen. Pahimpia uhkia yhteisölle oli tulipalon vaara, muutamissa kaupungeissa olikin pahoja suurpaloja. Kaupunkiin työhön muuttava väestö vuokrasi asuntoja yksityisiltä kiinteistöjen omistajilta. Laajempien asuntomarkkinoiden avautuessa 1800-luvun lopulla syntyivät nimenomaan vuokra-asuntomarkkinat (Juntto 1993). Vuokralla asuminen yleistyi nopeasti, esimerkiksi Helsingissä vuonna 1910 vuokra-asuntoja oli 86 %. Vuokralla asujia oli kaikissa sosiaaliryhmissä, korkeammassa asemassa olevat asuivat keskustan kivitaloissa ja alemmat väestönosat piharakennuksissa ja vastaavissa tai erillisissä työväen kaupunginosissa. Mainittuna aikana ei vielä ollut kunnallista tai yleishyödyllistä vuokra-asuntokantaa. Kuntien rakentamat vuokra-asunnot oli tarkoitettu lähinnä omalle henkilökunnalle tai ne olivat erilaisia asuntoloita. Ensimmäinen Helsingissä perustettu yleishyödyllinen asuintaloyhtiö oli vuonna 1857 perustettu Villa Lugnet, joka sai alkunsa pormestarin aloitteesta. Pian myös varsinaisia työväestön yhteenliittymien perustamia asuntoosakeyhtiöitä syntyi Helsingin lisäksi muutamiin muihinkin kaupunkeihin. Monissa muissa maissa tuohon aikaan yleinen osuuskuntamalli yleishyödyllisessä rakentamisessa ei saanut suomessa laajaa kannatusta, vaan yhtiömuodoksi valittiin useimmiten osakeyhtiö (Juntto 1990). Ongelma asiassa vain oli se, että varsinaisella työväestöllä ei ollut eräitä parhaiten ansaitsevia ammattiryhmiä lukuun ottamatta varaa hankkia yhtiöistä ainakaan omistusasuntoa. Myös yhtiöiden rahoituksessa oli ongelmia, valtion ja kuntien apu yhtiöille oli vähäistä ja asuntorahoitusmarkkinat olivat kehittymättömät. Niinpä jo 1910-luvulta lähtien markkinaehtoinen grynderirakentaminen, jossa rakennuttaja ja rakentaja ovat sama taho, alkoi syrjäyttää yleishyödyllistä rakentamis-

9 ta. Kuitenkin työväenyhtiöitä pidetään nykyisten asunto-osakeyhtiöiden edelläkävijöinä. 5 Myös useat tehtaat rakensivat suuren määrän asuntoja omalle työväelleen, kantaen tuon ajan ajattelutapojen mukaista huolta työväkensä sosiaalisesta, sivistyksellisestä ja kasvatuksellisesta kehityksestä (Kettunen 2002). Näin pyrittiin myös sitouttamaan työväkeä omaan tehtaaseen Maailmansodista nykypäivään Ensimmäisen maailmasodan sytyttyä Suomessakin turvauduttiin vuokrasäännöstelyyn, ja asuntotuotanto oli lähes pysähdyksissä (Juntto1993). Säännöstely kumottiin vuonna 1922, ja lamautunutta tuotantoa pyrittiin elvyttämään valtion lainoin. Tarkoitus oli helpottaa kustannustason jyrkästä noususta ja vuokrien kallistumisesta seurannutta asuntopulaa. Myös puutteellista lainsäädäntöä kehitettiin, ensimmäinen huoneenvuokralaki säädettiin vuonna 1925 ja asunto-osakeyhtiölaki Kiinnostava kuriositeetti on vuonna 1927 perustettu Asuntohypoteekkipankki (mts. 27). Se rahoitti yli puolet kaupunkien asunto-osakeyhtiöistä sekä eräitä valmiita kiinteistöjä, joiden omistus haluttiin vakiinnuttaa. Kyseinen pankki hankki varansa laskemalla liikkeelle omia obligaatioita ja ulkomaisin kultakantaan sidotuin lainoin (Juntto 1990), sillä ulkomainen korkotaso oli kotimaista huomattavasti alhaisempi luvun alun lama kuitenkin ajoi pankin vaikeuksiin ja toiminta jouduttiin lopettamaan. Suomalaista asuntotuotantoa leimasi 1900-luvun alkupuoliskolla voimakas suhdannevaihtelu. Vuonna 1928 kaupungeissa valmistui 9500 asuntoa, vuonna 1930 enää 2000 asuntoa (Juntto 1993). Vuoden 1929 taso saavutettiin vasta vuonna 1951, tämä vaikutti pitkään suomalaiseen asumisväljyyteen. Sotien välillä kehitettiin erilaisia tyyppi- ja standardiasuntoja. Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat huoneistoja (esimerkiksi minimiasunto ) ja kokonaisia omakotitaloja, talojen pystytysprojekti kuitenkin keskeytyi talvisodan alettua. Talvi-ja jatkosotien takia tuhoutui tai jäi luovutetulle alueille asuntoa (Juntto 1990). Siirtoväestön asuttaminen ja rintamalta palaavien miesten yhteiskuntaan kiin-

10 6 nittäminen olivat kiireellistä ratkaisua vaativia kysymyksiä. Päätöksiä tehtiinkin ripeästi, asetettiin esimerkiksi hinta- ja vuokrasäännöstely sekä pakollinen kunnallinen asunnonvälitys. Asuntokysymys nähtiin laajana yhteiskunnallisena kysymyksenä johon monet eri tahot osallistuivat, esimerkiksi 1941 perustettu Väestöliitto. Heti sodan jälkeen pääpaino suunnitelmallisessa asuntorakentamisessa oli maaseudulla. Rintamalta palaaville perheellisille miehille annettiin maa-alue rakentamista varten, perustettiin asutus- eli rintamamiestiloja (Juntto 1993). Ajatuksena oli, että tilojen ihmiset hankkisivat elantonsa osin maataloudesta ja osin tilan ulkopuolisista töistä. Rakennukset olivat suurelta osin nimenomaan tähän tarkoitukseen suunniteltuja puolitoistakerroksisia rintamamiestaloja, joita käytettiin myös kaupunkien omakotirakentamisessa. Materiaalipula vaikeutti rakentamista niin maaseudulla kuin kaupungissakin. Kaupunkien asuntotilanne sodan jälkeen oli hankala. Eräänä ratkaisuna säädettiin 1948 laki uustuotantoon tehtyjen vuokra-asuntosijoitusten kymmenvuotisesta verottomasta jaksosta. Samana vuonna annettiin valtioneuvostolle ehdotus perustaa Asuntorakennustuotannon valtuuskunta eli Arava. Eri vaiheiden jälkeen vuonna 1949 perustettiin Asuntotuotantoneuvottelukunta, jonka toiminnan piti olla määräaikainen. Tästä ryhdyttiin edeltäjänsä perusteella käyttämään myöhemminkin tunnettua lyhennettä Arava. (Valtion Asuntorahasto 1999). Aravan tehtävänä oli valtion lainoituksen jakaminen väestökeskuksissa. Tarkoitus oli lopettaa toiminta sodanjälkeisen asuntopulan poistuttua. Tilanne ei kuitenkaan korjautunut suunnitellusti, ja uusi Aravalaki säädettiin Tarkoituksena oli parantaa pienituloisten asunnontarvitsijoiden asemaa esimerkiksi rajoittamalla lainoitettavien asuntojen keskipinta-ala 50 neliömetriin. Vuoden 1959 laissa tätä rajoitusta korjattiin luvulla asuntopolitiikan lähtökohtana oli, että asuntopolitiikka on ainoastaan markkinaehtoista rakentamista täydentävä osa (Juntto 1993). Myös aravalainoitus pieneni ja uustuotannon verohuojennuksista alettiin luopua. Tultaessa 1960-luvulle osittain niukan julkisen tuen takia suomalainen asumistaso oli jäänyt jälkeen muun Euroopan tasosta, varsinkin suhteessa kansantuloon.

11 7 Väestön keskuudessa tapahtuvat muutokset kuitenkin toivat uusia tarpeita asuntopolitiikkaan. Muutto kaupunkeihin lisääntyi maaseudun työmahdollisuuksien vähetessä, lisäksi sodanjälkeiset suuret ikäluokat olivat perheenperustamisiässä. Valtion asuntolainoitus vakinaistettiin vasta vuonna 1966 asuntotuotantolain säätämisen ja asuntohallituksen perustamisen myötä (Valtion Asuntorahasto 1999). Asuntotuotanto palveli myös yhteiskunnan kehitystä tukien työvoiman liikkuvuutta vuokraasuntojen rakentamisella. Aravalainoitusta lisättiin siten, että 1970-luvulla rakennettiin aravavuokra-asuntoja keskimäärin vuodessa, eli enemmän kuin aravajärjestelmän kymmenenä ensimmäisenä vuonna yhteensä. Rakentamissopimuksin toteutettiin kokonaisia asuntoalueita. Taloudellinen noususuhdanne heikkeni 1970-luvun lopulla, yhteiskunnan rakennemuutos alkoi myös hidastua. Asumisen tuki alkoi reaaliarvoltaan aleta vuodesta 1976 eteenpäin, ja asuntojen määrällinen tarve katsottiin tyydytetyksi (Juntto 1993) luvulla painopistettä siirrettiin asumisen laadun parantamiseen ja olemassa olevan asuntokannan peruskorjaukseen. Vuonna 1983 vastuu asuntoasioista valtakunnallisella tasolla siirrettiin juuri perustetulle ympäristöministeriölle. Ihmisten kiinnostus omistusasumiseen vuokra-asumisen sijasta jatkoi kasvuaan. Valtio luopui antolainauksen korkosäätelystä vuonna 1986, joka johti markkinoiden ylikuumenemiseen ja asuntojen voimakkaaseen hinnannousuun varsinkin pääkaupunkiseudulla. Myöhemmin korkotaso nousi ennennäkemättömälle tasolle ja asuntojen hinnat alkoivat laskea. Vuosikymmenen lopulla ja luvun alussa koettu voimakas lama sekä korkea korkotaso aiheuttivat hankaluuksia monelle asunnontarvitsijalle. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto oli lähes pysähdyksissä, joten valtion lainoittama peruskorjaus- ja uustuotanto olivat avainasemassa 1990-luvun alussa. Rakennuskanta alkoi tarvita laajamittaisia peruskorjauksia, myös uusia menetelmiä kehitettiin esimerkiksi julkisivukorjauksiin (Valtion Asuntorahasto 1999). Rakentamisessa pyrittiin entistä suurempaan monipuolisuuteen luvun piirteitä ovat esimerkiksi väestön ikääntymien, keskimääräisen perhekoon pieneneminen ja väestön keskittyminen asutuskeskuksiin. Toisaalta asumiseen liittyvät perustoiveet vaikuttavat pysyvän samoina aikojen kuluessa: nuorten asumista ja asumistoiveita mitanneessa tutkimuksessa havaittiin selvä halu siirtyä vuokra-

12 8 asumisesta omistusasuntoon (Ilmonen ym. 2005). Usko omistusasumisen kannattavuuteen oli jopa hieman lisääntynyt vuodesta Tähän vaikuttavat esimerkiksi viime vuosien matala asuntolainojen korkotaso ja vuokratason nousu. 2.2 Isännöinti ammattina Yhtiömuotoisessa asumisessa, eli pääosin kerros- ja rivitaloissa sekä omistus- että vuokra-asuntoyhtiöissä, yhtiön juoksevia asioita hoitaa tarkoitukseen valittu henkilö eli isännöitsijä. Ammatti-isännöitsijällä tarkoitetaan tässä työssä nimenomaan asuinkiinteistöjen hallintoon keskittyvää päätoimista isännöintihenkilöä. Tekstissä tästä eteenpäin käytän lyhyemmin nimitystä isännöitsijä. Tällä rajataan pois pienissä taloyhtiöissä toimivat sivutoimiset isännöitsijät, jotka ovat usein itse talon asukkaita. Toisaalta tutkimuksessa ei myöskään käsitellä tehtaan isännöitsijöitä, joka on hieman vanhahtava nimitys. Käytännössä kyseinen isännöitsijä on tai oli tehtaan paikallisjohtaja, kuten entisellä asuinpaikkakunnallani toiminut tuntemani isännöitsijä Luukkonen. Nimitys taloyhtiö tarkoittaa pinta-alaltaan yli 50 % asuinkäytössä olevaa kiinteistöä. Tekstissä tästä eteenpäin käytän nimitystä taloyhtiö tai pelkkä yhtiö. Kiinteistöyhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka hallitseman rakennuksen tai rakennusten pinta-alasta yli puolet on liike-, toimisto- tai tuotannollisessa käytössä (AsOyL 1:1 ). Taloyhtiön hallinto käsittää kolme toiminnallista osaa: yhtiökokouksen, hallituksen ja isännöitsijän. Yhtiökokous on kaikille osakkeenomistajille avoin kokous, jossa päätetään talon asioista talouden, hallinnon ja henkilökysymysten osalta. Yhtiökokous valitsee keskuudestaan hallituksen, joka valmistelee esitykset kokouksissa päätettäviksi asioiksi ja valitsee isännöitsijän ja esimerkiksi talon väestönsuojelusta vastuullisen suojelupäällikön. Laki ei suoranaisesti määrää valitsemaan isännöitsijää minkään kokoiselle taloyhtiölle. Laissa sanotaan seuraavasti: Asunto-osakeyhtiöllä voi olla isännöitsijä, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään tai yhtiökokous niin päättää. (AsOyL 4:52 ). Isännöitsijälle kuuluvat tehtävät on mahdollista ainakin teoriassa antaa vaikkapa yhtiön hallituksen hoidettavaksi. Käytännössä tehtäviä on kuitenkin niin paljon, että pienessäkin yhtiössä on syytä valita ainakin sivutoiminen isännöitsijä, ehkä lukuun ottamatta yhtiömuotoisia paritaloja.

13 9 Isännöitsijä voi tehdä työtään varsinaisen isännöintitoimiston palveluksessa tai jonkin suuremman yrityksen, esimerkiksi kiinteistövälitysketjun, kunnallisen toimijan tai tilitoimiston isännöintiosastolla. Myös itsenäisenä yrittäjänä toimivia isännöitsijöitä on paljon, yhden tai muutaman ihmisen yrityksissä. Isännöitsijä ei siis ole työsuhteessa hoitamaansa taloyhtiöön, vaikka yhtiöoikeudellisesti hänen asemansa vastaa yhtiön toimitusjohtajaa, myös vastuukysymysten osalta (Laaksonen 1998). Isännöitsijän asema on kaksijakoinen. Toisaalta hän on taloyhtiön ylin toimihenkilö, mutta toisaalta yhtiön hallitus on häneen nähden esimiesasemassa. Hallitus on toimeenpaneva elin, jolla on valta myös valita tai erottaa yhtiön isännöitsijä (AsOyL 4:52 ). Valintaa ei siis suorita yhtiökokous. Joissakin suurissa yhtiöissä saattavat kiinteistön tekniseen hoitoon ja hallintoon kuuluvat tehtävät olla jaettuna eri henkilöille niiden suuren määrän ja erikoisluonteen takia. Tällöin puhutaan teknisestä isännöitsijästä ja hallinnollisesta isännöitsijästä. Käytännön tehtävistä isännöintityössä voisi mainita vastikkeiden, vuokrien ja muiden maksujen perinnän. Kirjanpidon järjestäminen kuuluu useimmiten isännöitsijälle, joka käytännössä yleensä antaa sen kirjanpitotoimiston tehtäväksi. Tosin pienemmissä isännöintitoimistoissa usein suoritetaan myös kirjanpitoa, joko isännöitsijöiden itsensä toimesta tai sitten on erikseen yksi tai kaksi henkilöä pelkästään kirjanpitäjinä. Myös hallituksen ja yhtiökokousten valmistelu sekä niissä mukana olo kuuluu isännöintiin. Korjaustöiden ja suurempien peruskorjausten suunnittelu yhdessä hallituksen kanssa ovat tärkeä osa työtä. Tarvittavien urakoitsijoiden valinta ja tilaaminen sekä suuremmissa korjauksissa kilpailuttaminen ovat yleensä isännöitsijän vastuulla. Yhtiön ja isännöitsijän välisessä sopimuksessa luetellaan yleensä tarkasti isännöitsijän tehtävät kyseisessä yhtiössä. Isännöitsijä ja yhtiön hallitus yhteisvastuullisesti vastaavat yhtiön tuloksesta. Taloyhtiö ei tavoittele toiminnassaan rahallista voittoa, vaan tavoitteena on asukkaiden viihtyisä, turvallinen ja laadukas asuminen kohtuullisin kustannuksin sekä pitemmällä aikavälillä kiinteistön hyvä hoito. Tämä käsittää myös pitemmän tähtäimen varautumisen kunnossapidollisiin ja peruskorjauksellisiin toimenpiteisiin sitten kun niiden aika on. Useimmiten on järkevä rahastoida varoja jo hyvissä ajoin ennen tulevia korjaustöitä.

14 2.2.1 Pätevyysvaatimukset 10 Isännöitsijäksi valinnan ehtona olevat muodolliset pätevyysvaatimukset eivät ole kovin tiukat. Henkilön täytyy asua Euroopan talousalueella, ellei Kauppa- ja teollisuusministeriö myönnä lupaa poiketa tästä. Aikaisemmista kansalaisuusvaatimuksista on luovuttu. Isännöitsijäksi valittavan täytyy olla myös vähintään 18-vuotias ja täysivaltainen eikä konkurssissa oleva (AsOyl 53 ). Yhtiökohtaisesti voi olla lisävaatimuksia talon yhtiöjärjestyksessä. Jos isännöinti annetaan isännöintitoimiston hoidettavaksi, nimitetään isännöinnistä vastuulliseksi tietty henkilö. Vaikka muodolliset vaatimukset eivät ole kovin tarkkoja ja esimerkiksi pohjakoulutusta ei laissa mainita, edellyttää tehtävän menestyksellinen hoitaminen hyvää ammattitaitoa. Isännöitsijää valittaessa ja ammattitaitoa arvioitaessa mittareita ovat esimerkiksi alan kokemus ja koulutus. Ammattitaitoon kohdistuvat vaatimukset korostuvat tulevaisuudessa entistä enemmän. Tämä johtuu asuntokannan teknisen tason noususta ja lainsäädännön muutoksista (Arjasmaa 1998, 36-37). Myös varsinkin suurempien kaupunkien lähiöiden tulo peruskorjausikään työllistää isännöitsijöitä. Toisaalta väestön vanheneminen asettaa vaatimuksia asuntokannalle, useinhan pyritään tukemaan ihmisten selviytymistä kotioloissaan mahdollisimman pitkään iän karttuessa Koulutus Vaikka muodollisia koulutusvaatimuksia ei lain mukaan ole, kiinnitetään uutta isännöitsijää valitessa huomiota toisaalta kokemukseen ja toisaalta koulutukseen. Pohjakoulutuksena on usein tekninen tai kaupallinen, nykyisin usein ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto (Työministeriö 2004). Nämä eivät kuitenkaan riitä suoranaiseksi ammatilliseksi koulutukseksi, vaan käytännön koulutuksena ensimmäinen on Isännöitsijän ammattitutkinto. Tätä tutkintoa ja siihen valmentavaa koulutusta järjestää Kiinteistöalan Koulutussäätiö sekä satunnaisesti muutamat muutkin oppilaitokset eri puolilla maata. Koulutus on laajuudeltaan 16 opintoviikkoa.

15 11 Jatkokoulutusta on olemassa muutamaa eri vaihtoehtoa. Suppein on Isännöitsijän koulutus ja tutkinto (ITS ) jonka laajuus on 25 opintoviikkoa. Tämä sopii myös sivutoimiselle isännöitsijälle. Laajempi ja varsinainen ammatti-isännöitsijälle sopiva koulutus on nimeltään Ammatti-isännöitsijän koulutus ja tutkinto (AIT ), jonka laajuus on 40 opintoviikkoa. Seuraavan sivun taulukossa (taulukko 1) yhteenveto tärkeimmistä koulutusnimikkeistä. Ammattikorkeakoulutasoista koulutusta pelkästään isännöintiin painottuen ei tätä kirjoitettaessa vielä ole, mutta Tampereen, Kajaanin ja Evtekin (Espoo-Vantaa) ammattikorkeakouluissa voi insinööriopinnoissa erikoistua kiinteistönpitoon niin nuorisoasteen kuin aikuiskoulutuksessakin. Syksyllä 2006 oli suunnitteilla käynnistää isännöitsijäkoulutus Evtekissä. Isännöitsijä voi myös auktorisoitua. Tällöin hänellä on oikeus käyttää lyhennettä ISA toiminimensä yhteydessä. Tämän saadakseen isännöitsijän on haettava auktorisointia ja täytettävä ISA:n asettamat vaatimukset. Suomessa on 470 auktorisoitua ISA isännöitsijää, auktorisoituja isännöitsijätoimistoja on 150 (Säilä 2005). Lisätietoja auktorisoinnin ehdoista liitteessä numero 1.

16 TAULUKKO 1. Koulutusyhteenveto. (Kiinteistöalan koulutuskeskus 2006) 12 1 opintoviikko = 40 opiskeluun käytettyä tuntia KOKEMUS- VAATIMUS ISÄNNÖINNIN AMMATTI- TUTKINTO 16 opintoviikkoa Suositus kokemuksesta, ei kokemusvaatimusta ISÄNNÖITSIJÄN KOULUTUS JA TUTKINTO (ITS ) 25 opintoviikkoa Vähintään yksi vuosi isännöintikokemusta tai viisi vuotta vastaavaa kokemusta kiinteistöalalta AMMATTI- ISÄNNÖITSIJÄN KOULUTUS JA TUTKINTO (AIT ) 40 opintoviikkoa Vähintään kaksi vuotta päätoimista isännöintikokemusta tai viisi vuotta päätoimista vastaavaa kokemusta kiinteistöalalta KOULUTUS- VAATIMUS Suositus soveltuvasta peruskoulutuksesta, ei koulutusvaatimusta Isännöitsijän ammattitutkinto tai vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto ITS-koulutus tai vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto OSAAMIS- VALMIUDET TUTKINNOSTA Asuinkiinteistöjen isännöintitehtävät Asuin- ja liikekiinteistöjen isännöintitehtävät Vaativien asuin- ja liikekiinteistöjen isännöintitehtävät. Isännöitsijätoimiston johto, kiinteistöpäällikkö ja liikekiinteistöisännöitsijätehtävät. Valtakunnallisella tasolla pohjakoulutus on yleisimmin kaupallinen tai tekninen isännöintitutkinnolla täydennettynä. Jonkin verran on myös akateemisen taustan omaavia henkilöitä, kuten ekonomeja ja juristeja (Kiinteistöliitto 2006). Tutkimukseen osallistuneiden isännöitsijöiden koulutustausta noudattelee yleistä käytäntöä. Kuudesta haastatellusta henkilöstä neljällä oli peruskoulutuksena kaupallinen koulutus (useimmiten laskentamerkonomi) ja kahdella muu, jopa merikapteeni. Myös neljä henkilöä oli hankkinut isännöinnin eritasoisia ammattitutkintoja. 3 TYÖELÄMÄ MUUTOKSESSA Työelämätutkimus on viime vuosina runsaasti julkisuutta saanut tutkimusala, joka on käsitteenä hyvin laaja. Tutkimuksia on julkaistu painottaen eri asioita: työssä jaksamista, työuupumusta, työolosuhteiden yleistä huonontumista tai työ- ja yksityiselämän suhdetta. Eräitä tärkeimpiä ovat esimerkiksi Työ ja terveys Suomessa 2003 (Kauppi-

17 13 nen, Hanhela ym. 2004), Työelämän huonontumisen lyhyt historia (Siltala 2004) tai Työministeriön julkaisema Työolobarometri, jossa kuvataan työelämän laadun muuttumista osin vaihtuvien teemojen kautta. Tässä työssä on mahdollista käydä läpi vain pääkohtia työelämän yleisistä muutoksista ja työelämän kehittymisestä. Ensinnäkin tämä ei ole tutkimuksen pääaihe vaan yleisen työelämän osuus toimii pohjustuksena ja näkökulman laajentajana isännöintiä käsittelevälle osuudelle. Toisaalta syvällisempi tutkimus vaatisi enemmän aikaa ja resursseja kuin tähän ammattikorkeakoulutasoiseen työhön on käytettävissä, aiheesta ilmestyy myös aika-ajoin uusia tutkimuksia. 3.1 Työntekijöiden kokemuksia Tiedotusvälineistä ja ihmisten yleisistä kokemuksista välittyy varsin negatiivinen ja osin ristiriitainen kuva työelämän muutossuunnista viime vuosina. Useimmat vähänkin pitempään, esimerkiksi yli viisitoista vuotta työelämässä olleet, tuntevat kiireen lisääntyneen ja omien vaikutusmahdollisuuksiensa vähentyneen luvun alun taloudellinen lama muutti työn luonnetta useimmilla työpaikoilla niidenkin keskuudessa jotka vielä säilyttivät työnsä. Nopeutunut talouden kansainvälistyminen eli globalisaatio ulottaa vaikutuksensa myös Suomeen: teollisia työpaikkoja siirtyy halvemman tuotannon maihin ja uhka tuotannon siirtämisestä tai lopettamisesta leijuu usean tuotantolaitoksen yllä. Tutkimuksissa on todettu varsinkin työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin olevan koetuksella (Elo & Mattila 2004). Työn ja vapaa-ajan rajat ovat monilla hämärtyneet: vuonna 2004 joka kahdeksas ilmoitti tekevänsä ylitöitä korvauksetta (Kandolin 2004). Työn riittävyyden suhteen on myös ristiriitaisia tulevaisuudennäkymiä: varsinkin teollisuudessa mutta myös monissa korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä työpaikkoja on vähennetty, toisaalta ennustetaan työvoimapulan pahenemista monilla aloilla. Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet aikavälillä noin henkilöllä. Vastaavasti vuosien välillä on laskettu työelämästä poistuvan lähes miljoona ihmistä, eli yli 40 % tämänhetkisestä työllisten määrästä (Rantanen 2004). Esimerkiksi tuottavuuden nostaminen ei yksin riitä korvaamaan tätä poistumaa nykyisen tuotannontason säilyttämiseksi. Työnteon mielekkyyden kehitys esimerkiksi 1990-luvun alusta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoleenväliin ei ole aivan yksiselitteinen. Tutkijat ovat käsitelleet

18 14 aihetta eri käsitteiden kautta, esimerkiksi Siltala (2004,10) käsittelee termiä työn vaihtosuhde, joka on hänen mukaansa suurella osalla palkansaajia merkittävästi huonontunut globaalin kilpailun aikakaudella. Työn vaihtosuhde tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, paljonko työntekijän tarvitsee tehdä ja millaisilla ehdoilla saavuttaakseen säällisen elämän. Tällä tarkoitetaan kohtuullista taloudellista elintasoa, työn ja vapaa-ajan oikeaa suhdetta ja voimavarojen riittävyyttä työhön ja vapaa-aikaan. Mitä enemmän työ vaatii, sitä vähemmän työntekijä saa vaihtokaupassa takaisin. Tärkeä elementti on itsesäätelyn tunne, eli se kuinka vapaaehtoisesti ja tunnustetulla tavalla työpanos annetaan työnantajan käyttöön. Kun työn vaihtosuhde on tasapainossa, henkilöllä on tunne hallinnasta ja toimijuudesta. Näiden tuntemusten puuttuessa työ tuntuu pakonomaiselta ja menettää mielekkyytensä sekä aiheuttaa uupumusta. Toinen käsite, jolla työntekijän tuntemuksia voidaan peilata, on psykologinen sopimus, eli se, kuinka työntekijä sitoutuu työsuhteeseensa. Tässä tarkastelussa lähtöoletuksena on se, että palkansaajien näkemykset työnteon mielekkyyden muutoksista liittyvät heidän käsityksiinsä vaihtosuhteesta heidän oman työpanoksensa ja siitä eri muodoissa saatavien vastikkeiden kesken (Alasoini 2006,7). Niin työn vaihtosuhde kuin psykologinen sopimuskin ovat pitkälti subjektiivisia käsitteitä joille ei ole muodostettavissa aivan tarkkaa määritelmää. Yksinkertaistettuna voidaan kuitenkin sanoa, että varsinkin psykologinen sopimus koostuu ensinnäkin konkreettisista osista, kuten palkka, luontaisedut, lomakäytännöt ja vastaavat. Toinen osa ovat työsuhteesta saatavat muut palkkiot kuten arvostus, luottamus ja turvallisuus. Näihin sitoutuu usein vahvoja tunnelatauksia (mts. 24.) Jos työntekijät kokevat psykologisen sopimuksensa häiriintyvän, tämä vaikuttaa heidän kokemukseensa työnteon mielekkyydestä. Pelkästään työn mielekkyyden kehitystä tarkasteltaessa kaikkien palkansaajien keskuudessa aikavälillä voidaan erottaa kolme kehitysvaihetta: balanssiluku (muutosta parempaan tai huonompaan suuntaan arvioivien erotus prosenttiyksikköinä) oli negatiivinen, positiivinen ja siitä eteenpäin taas negatiivinen. Tutkittavien ryhmien välillä eroja oli siten, että esimerkiksi kunnallisella sektorilla työn mielekkyyden ja itsensäkehittämisen mahdollisuuksien myönteiseen muutokseen uskoo aiempaa harvempi työntekijä, valtiolla arviot ovat hieman myönteisempiä (Ylöstalo 2003). Ylemmät toimihenkilöt ovat mielekkyyden muutoksen suhteen positiivisempia kuin alemmat toimihenkilöt tai työntekijät, ja naiset hieman positiivi-

19 sempia kuin miehet. Julkisella sektorilla tai sitä lähellä olevissa ammateissa työ koetaan yleisesti ottaen mielekkäämmäksi kuin yksityisellä sektorilla (Antila 2006). 15 Työelämän laadun yleistä muuttumista tutkittaessa on käytetty mittareina myös muita tekijöitä: vaikutusmahdollisuuksia, työn yhteyttä palkkaukseen, työmarkkina-asemaa, muutosodotusten suuntaa sekä uhkia ja ristiriitoja (Ylöstalo 2003). Aikaisempien Työolobarometrien tuloksiin perustuen on työelämän laatu ollut huonoimmillaan vuonna 1993 ja vuoden 2002 tuloksia on verrattu näihin. Vuoden 2002 tuloksista voisi mainita esimerkiksi kiireen lisääntymisen hidastumisen. Vaikutusmahdollisuudet eivät vastaajien mukaan ole juurikaan parantuneet varsinkaan miehillä. Työmarkkinaasemaan kohdistuviin muutoksiin liittyvät arviot vaihtelevat suuresti eri vuosina ja eri ryhmissä, esimerkiksi vuosina 2000 ja 2001 arviot muuttuivat suuresti negatiiviseen suuntaan parantuen hieman vuonna Työ ja Terveys Suomessa tutkimuksessa saadut tulokset olivat samansuuntaisia: esimerkiksi usein kiirettä työssään kokeneiden määrä oli pudonnut vuoden 1997 tason 52 % vastaajista vuonna 2003 tasolle 43 % (Elo & Mattila 2004). Vaikutusmahdollisuudet työnsä sisältöön ja aikatauluihin vaihtelivat hyvin paljon ammattialoittain tämänkin tutkimuksen mukaan. Kyseisessä tutkimuksessa olivat mukana myös yrittäjät. Yleisesti ottaen työelämän laadun kehittymisen arviointi vaatisi huomattavasti enemmän tarkastelua kuin tämän tutkimuksen puitteissa on mahdollista. Kuitenkin voidaan sanoa, että julkisuudessa annettu kuva suomalaisen työelämän yleisestä ja yhtäläisestä huonontumisesta ja työntekijän aseman tasaisesta heikkenemisestä on vahvasti yksinkertaistettu. Tietenkin ongelmia on edelleen, esimerkiksi työpaikkojen henkinen ilmapiiri on eräs ongelmia aiheuttava alue. Vaikka työn itsensä aiheuttama henkinen rasittavuus olisi vähentynyt, epävarmuustekijät ja työhön liittyvä vaikeampi ennustettavuus voivat aiheuttaa uudenlaista henkistä kuormitusta (Elo & Mattila 2004). 3.2 Työuupumus Työuupumuksella tarkoitetaan pitkään jatkuneen työperäisen stressin tuloksena kehittyvää tilaa, jolle on luonteenomaista kokonaisvaltainen, uupumisasteinen henkinen väsymys sekä kyynistynyt asenne työhön ja ammatillisen itsetunnon lasku (Hakanen 2004b, 22). Työuupumuksen voidaan katsoa alkavan kehittyä siitä, että työntekijä on liian kauan antanut itsestään työlle enemmän kuin on saanut siitä vastinetta. Lopulta

20 16 kasautuneet vaikutukset eivät enää ole hallittavissa (Ahola, Honkonen & Nykyri 2004). Työuupumusta ei pidä sekoittaa tavalliseen stressiin tai masennukseen, joita saattaa ajoittain esiintyä lähes jokaisella. Stressissä ihminen pyrkii omien voimavarojensa avulla ratkaisemaan tilanteen ja selviytymään eteenpäin. Työuupumus taas on hitaasti kehittyvä tila, joka heikentää henkilön voimavaroja ja vähentää omia selviytymiskeinoja (Hakanen 2004b), jolloin syntyy negatiivinen kierre. Pitkälle edennyt työuupumus vaatii usein terveydenhuollon ja työympäristön toimenpiteitä. Työuupumusta oli yleisesti ottaen vähemmän vuonna 2001 kuin 1997 jolloin tehtiin ensimmäinen asiaa koskeva suomalainen tutkimus (Kalimo & Toppinen 1997). Vakavaa työuupumusta vuonna 1997 esiintyi 7 %:lla tutkimukseen osallistuneista, eli he kokivat työuupumuksen oireita viikoittain tai useammin. Vuonna 2001 vakavasti uupuneita oli 2,5 %. Ammattiluokittain yleisintä uupumus oli prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä ja esimerkiksi maanviljelijöillä, joiden ryhmässä oli myös vähemmän täysin oireettomia kuin toimihenkilöillä tai palvelu-ja toimistoalan työntelijöillä. Myös ikä vaikuttaa, 50 ikävuoden jälkeen täysin oireettomien osuus alkaa vähentyä selvästi, ja naisilla vielä suoraviivaisemmin kuin miehillä. (Ahola, Honkonen & Nykyri 2004). Vaikka varsinkin vakavasta uupumuksesta kärsivien suhteellinen osuus näyttää pienentyvän, ei työuupumus ole väistyvä ongelma. On syytä huomata, että esimerkiksi vuonna 2001 lieviä työuupumuksen oireita esiintyi joka neljännellä työntekijällä. Tämänkin ongelman hoidossa ennaltaehkäisy työoloja kehittämällä olisi tehokkainta hoitoa, ja varsinkin ikääntyvien työntekijöiden aseman tarkempi huomioiminen auttaisi asiaa. 3.3 Työn imu: teoreettista pohdiskelua vai todellisuutta Työn imu on tila, jossa työntekijä tuntee aidosti myönteistä hyvinvointia työssään. Työn imua kokeva on työssään energinen, tarmokas, omistautunut ja työhönsä uppoutunut (Hakanen 2004a). Tila on suhteellisen pysyvä, eikä kohdistu vain tiettyyn tehtävään tai osaan työkokonaisuutta, vaan on laajasti koko henkilön työkenttää koskeva. Jossain mielessä tämä tila voidaan käsittää vastakkaiseksi työuupumukselle, työn imussa on henkilön voimavaroja vahvistavan kierteen edellytykset. Työn imua tuntevalla henkilöllä esimerkiksi työ ja perhe eivät ole toisiaan poissulkevia vaan vahvistavia tekijöitä, eli myönteiset kokemukset työssä antavat voimavaroja myös yksityis-

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia PERIODISOINTI ASUNTOPOLIITTISEN REGIIMIN MUUTOKSEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHTANA Bo Bengtsson (toim.):

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki 06.08.2016 14:35:02 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 06.08.2016 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki Yritys-

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-Oy Säästöpurje 19.03.2015 16:26:25 1(14) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 19.03.2015 Toiminimi: Asunto-Oy Säästöpurje Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

N 3563. Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Promenade Research Oy

N 3563. Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Promenade Research Oy Taloyhtiön hallitustyö N 3563 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Promenade Research Oy Vastaajat Sukupuoli Asema Rooli Asema Muu 4 % Nainen Puheenjoht 35 % aja 31 % Mies Hallituksen 65 % jäsen 65

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

World-Wide Work Stress

World-Wide Work Stress Sanomatalo, Helsinki Hajautetun työn seminaari 7.9.2010 World-Wide Work Stress Hyvinvoinnin johtaminen hajautetussa työssä Niina Nurmi Aalto Yliopisto, TKK Projektipäällikkö, vmstan VÄITÖSKIRJATUTKIMUS

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso KIINTEISTÖNvälitys ja -arviointi TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2159-4 ISBN 978-952-14-2160-0 (sähkökirja) Print Best 2014

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Tilikausi

Tilikausi Kiinteistö Oy Kesänki II Sivu 1 Tilikausi 1.7.2014-30.6.2015 Yleistä yhtiöstä Yhtiökokous Yhtiökokous Yhtiön johto Kiinteistöyhtiön toimialana on hallita vuokrasopimuksen perusteella n. 1.250 m2 suuruista

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot