ICT-ympäristön yleiskuvaus: toimintaympäristö

Transkriptio

1 ICT-ympäristön yleiskuvaus: toimintaympäristö Hyvinkää ICT-henkilöstö: 13 Henkilöstö: 2933 ICT-kulut: 5,3 M ICT kulut/asukas: 116 Mäntsälä ICT-henkilöstö: 10 Henkilöstö: 1345 ICT-kulut: 2,5 M ICT kulut/asukas: 124 Nurmijärvi ICT-henkilöstö: 9 Henkilöstö: 2566 ICT-kulut: 3,0 M ICT kulut/asukas: 74 Hyvinkää Mäntsälä Järvenpää ICT-henkilöstö: 18 Henkilöstö: 2380 ICT-kulut: 4,0 M ICT kulut/asukas: 100 Tuusula ICT-henkilöstö: 7 Henkilöstö: 2040 ICT-kulut: 2,6 M ICT kulut/asukas:68 Järvenpää Pornainen Nurmijärvi Tuusula Kerava Sipoo Pornainen ICT-henkilöstö: 1 Henkilöstö: 133 ICT-kulut: 0,2 M ICT kulut/asukas: 46 Kerava ICT-henkilöstö: 15 Henkilöstö: 1700 ICT-kulut: 2,9 M ICT kulut/asukas: 84 Pääkäyttäjien kulut lasketaan toimialojen kustannuksiksi Yhteensä ICT henkilöstö: 81 Henkilöstö: ICT-kulut: 22,9 M / 95 /as. Asukkaita: Sipoo ICT-henkilöstö: 8 Henkilöstö: 1215 ICT-kulut: 2,4 M ICT kulut/asukas: 129

2 ICT-ympäristön yleiskuvaus: kustannus / kuntalainen ICT-kustannukset / kuntalainen Kunta Kustannus Hyvinkää 116 Järvenpää 100 Kerava 84 Mäntsälä 124 Nurmijärvi 74 Pornainen 46 Sipoo 129 Tuusula 68 Kustannukset vuodelta 2012 Kustannusten vaihteluille on paljon selittäviä tekijöitä (kts. seuraavat kalvot)

3 Lukujen eroja selittäviä tekijöitä Lukujen kerääminen (v toteumat) osoittautui yllättävän vaikeaksi Vaihtelevat kirjaamiskäytännöt Kulut vs. investoinnit kirjauksissa Poistojen käsittely ICT-kuluiksi kirjatut asiat vaihtelevat esim. ICT-koulutus, konsultointi, erilaiset selvitykset Sisältöpalvelujen käyttö (esim. YTJ, Duodecim) Tukipalvelujen käyttö (esim. VETUMA, KATSO) Kirjausten oikeellisuus kustannuksen tili ei välttämättä ole tarkalleen se jolle se olisi pitänyt viedä Leasing vs. omistus Laadullisia eroja ei ole arvioitu (esim. tietoliikenne, sähköisten palvelujen kustannusvaikutukset kokonaisuudessaan jne.)

4 Lukujen eroja selittäviä tekijöitä Toiminnan järjestäminen eri tavoin Toiminnan ostaminen palveluna piilottaa toimialakohtaisen ICT-kulun, esim. Kirjanpito ja henkilöstöhallinta Keravalla Perusterveydenhoito ja tekninen toimi Pornaisissa Tietoliikenne ostopalveluna v.s. oma tuotanto SaaS vs. ostettu vs. oma palvelutuotanto Yhteistyö erilaisissa keskuksissa Esim. Tuusulan ympäristökeskus palveluee myös muita kuntia, kaikki ICT-kulut menevät Tuusulalle Talouspalvelukeskukset jne Toimintaympäristön muuttuminen Esim. Sipoossa puhelinjärjestelmän vaihtuminen laskee kuluja reilusti ICT-kulujen kohdistaminen toimialoille eri perustein Usein perustuu laskennalliseen jakoon, ei kustannusvastaavuuteen (esim. Nurmijärvellä tietoliikennekulut jyvitetään toimialoille laitteiden määrien mukaan, opetuksella puolella määrästään)

5 Valvonta, häiriönhallinta Ylläpito, huolto Sovellushallinta Etähallinta Käyttäjätuki (help desk ja lähituki) ICT-ympäristön yleiskuvaus Päätelaitteet Käyttäjäsovellukset Työasemia vajaat Työasemissa pääasiassa Windows 7 Taulutietokoneissa Windows ja ios Älypuhelimissa Windows, ios ja Android Älypuhelinten määrää ei ole seurattu. Tabletteja ja älypuhelimia ei hallita keskitetysti Asiakassovellukset Potilas- Suun tietojärjestelmä terveydenhoito Pegasos * 3 Finstar * 2 Effica Mediatri Effica * 5 Winhit *2 Varhaiskasvatus Pro Consona * 5 Effica * 2 Sosiaalitoimi Pro Consona * 4 Effica * 3 Henkilöstöhallinto Pegasos *4 Prima * 2 Pro Economica Taloushallinto InTime * 3 Raindance * 3 Pro Economica Henkilöstöhallinnassa 3 erilaista järjestelmää, jotka kaikki ovat CGI:n toimittamia 4 erilaista potilastietojärjestelmää, joista 2 on CGI:n toimittamia Yritysinfra Sähköinen arkisto Internet/intranet Sähköposti Käyttäjähallinta ICT Infra Arkki, X-Archive, KuntaToimisto Rondo, EpiServer, AppRunner, Sharepoint, Exchange / Ostopalvelu Kuituja: Elisa, Sonera, oma tuotanto / LAN ostopalvelu / oma tuotanto Suurin osa palveluista tuotetaan toimittajan palveluna tai muuten ostettuna operointina palvelukeskuksissa. AD / sovelluskohtaiset hallinnat Yritysinfrassa on vähän yhteisiä sovelluksia (paitsi palvelinohjelmisto sähköpostiin, mikäli sähköpostia ei ole ostettu palveluna). Tietoliikenneinfrastruktuurissa runkoverkolle on yleensä olemassa vain yksi toimittaja, jollei runkoverkkoa rakenna itse.

6 ICT-ympäristön yleiskuvaus: kokonaiskustannukset toimialoittain ICT-kustannukset / Toimiala ICT -ympäristön rakenne Kustannus Hallinto ja talous Sosiaali- ja terveydenhuolto Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Elinkeino Pelastus 0 Liikenne Jakamattomat Kustannukset vuodelta 2012 Suurta osaa ICT-kuluista ei ole saatu kohdistettua toimialoille. Osa toimialakohdistuksista on tehty kunnassa sovitun sisäisen laskentakaavan mukaisesti eikä aitoja kustannuksia vastaavalla tavalla

7 ICT-ympäristön yleiskuvaus: kokonaiskustannukset / ICT ympäristön rakenteet ICT-Kustannukset / toimintaympäristö ICT -ympäristö % Kustannus Päätelaitteet 13 % Päätelaitteet, SW 6 % Infrastruktuuri 16 % Palvelimet 1 % Toimiala 30 % Hallinto 30 % Luokittelematta 3 % Kustannukset vuodelta 2012 Suurimman järjestelmätoimittajan (CGI) laskutus ( ) on reilut 27% toimiala- ja hallintosovelluksien arvosta ( )

8 ICT-ympäristön yleiskuvaus: Top-10 toimittajat ICT-Kustannukset TOP 10 Toimittajat Kustannukset vuodelta 2012 Toimittaja % Kustannus CGI 16 % TeliaSonera 11 % Atea 8 % Dell 3 % Elisa 3 % Tieto 2 % HUS 1 % Aditro 1 % Step 1 % Muut ulkoiset 52 % CGI:n dominanssi sovellus- ja palvelutoimittajana on selkeä. (Infrastruktuuri- ja työasematoimittajien jälkeen) toiseksi suurin järjestelmätoimittaja (Tieto) edustaa vain 15% CGI:n liikevaihdosta Suurimman järjestelmätoimittajan (CGI) laskutus ( ) on reilut 27% toimiala- ja hallintosovelluksien arvosta ( ) CGI:n käyttöpalvelulaskutus edustaa kohtuullisen suurta osaa CGI:n laskutuksesta (n. 30%)

9 ICT-ympäristön yleiskuvaus: Top-10 toimijat ICT-Kustannukset TOP 10 Toimijat Toimittaja % Kustannus CGI 16 % ICT-palkat 12 % TeliaSonera 11 % Atea 8 % Dell 3 % Elisa 3 % Tieto 2 % HUS 1 % Aditro 1 % Muut 41 % Kustannukset vuodelta 2012 Suurimman järjestelmätoimittajan (CGI) laskutus ( ) on reilut 27% toimiala- ja hallintosovelluksien arvosta ( ) Yhdistetyt oman ICT-henkilöstön palkkakulut on toiseksi suurin yksittäinen kustannusten kohde

10 Johtopäätökset (1) ICT-kustannukset korreloivat melko hyvin asukasluvun suhteen Kuntia yhdistämällä tuskin saavutetaan kokonaiskustannuksien laskua ICTkuluissa Yksittäisillä osa-alueilla, erityisesti perustietotekniikkapalveluissa, palveluiden tuotteistamisella ja yhtenäistämisellä voidaan saavuttaa sekä kustannustason laskua että palvelutason nousua Jatkotyöstössä pitäisi keskittyä palvelutuotannon tehostamiseen mm. palveluiden sähköistämisellä ja verkostomaisen kaupunkivision tukemiseen tieto- ja viestintätekniikan keinoin Toimiala- tai sovelluskohtainen nykytilan kartoitus edellyttää sopimusten ja laskujen läpikäyntiä rivi riviltä ja se voidaan tehdä mikäli on riittävästi rajattu ja selkeä tarve Kustannusten seuraamisessa on hyvä ottaa käyttöön parhaita käytäntöjä (esim. Sipoossa kaikki ICT-laskut menevät tietohallinnon kautta ja lukuja seurataan ajantasaisesti tästä voi johtua, että Sipoon ICT-kulu / asukas on korkein)

11 Johtopäätökset (2) On todennäköistä että kaikkia kustannuksia ei löydy oikeilta tileiltä, kustannuspaikoilta tai investoinnit ja kulut ovat sekaisin eikä kaikkia ole pystytty kohdentamaan oikein Virastot tekevät tietoisesti kirjauksia erilaisella logiikalla Kustannussäästöjen toteuttaminen edellyttää nykyisen markkinaympäristön murtamista Edellyttää JulkICT-strategian huomioimista myös KUK:n tietohallintostrategiassa Tietoliikennekuluissa ei olla huomioitu mahdollisten omien verkkoinvestointien kirjanpidollisia poistoja

12 Nykytila-analyysin yhteenveto TIETOHALLINTO KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA ICT-PALVELUT Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Sisäisesti tarjottavat palvelut on ajettu sisään, parantamisen varaa on. Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Joustavuus ja kustannustehokkaiden ratkaisujen hakeminen. Kirjastoissa mahdollisuus hyödyntää sähköisiä palveluita yleisöpäätteillä. Palvelupisteet lähellä. Erilaiset toimintatavat. Palvelulupausten puute. Kokonaisarkkitehtuurin puute. +1 Verkkosivut pääasiassa vain kunnan pääkielellä. Tietojärjestelmät ovat hajanaiset, sähköisten palveluiden saatavuus kuntalaisille on heikkoa. 0 N/A N/A 0-1