TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT Muut palvelut - Tietohallinto
|
|
- Eeva-Kaarina Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT Muut palvelut - Tietohallinto Sisällysluettelo 1. Tietohallinto, Muut Palvelut alaryhmä / väliraportti Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Toimialat ja ICT Toimialajärjestelmät ja palvelutuotanto Päätelaitteet, puhelimet ja tietoliikenne Tietohallinnon rooli Kuntien välinen yhteistyö Nykytila-analyysin yhteenveto Johtopäätökset nykytila-analyysistä Liitteet... 15
2 1. Tietohallinto, Muut Palvelut alaryhmä / väliraportti Työryhmä tekee valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Nimi Organisaatio Rooli Mikael Grannas Sipoon kunta Puheenjohtaja Risto Carlson Keravan kaupunki Varapuheenjohtaja Niko Lindberg Hyvinkään kaupunki Jäsen Jarmo Salminen Järvenpään kaupunki Jäsen Sam Allen Sipoon kunta Jäsen Markku Anttila Mäntsälän kunta Jäsen Niko Kinnunen Tuusulan kunta Jäsen Arja Toivonen Nurmijärven kunta Jäsen Timo Kaikkonen Pornaisten kunta Jäsen Tommi Oikarinen Valtiovarainministeriö Jäsen Jari Takala Netum Oy, konsultti Projektipäällikkö Työryhmä on kokoontunut pidetty aloituskokous mukaan lukien neljä kertaa. Tämän lisäksi on ollut muutamia pienempien ryhmien työpajoja nykytilan tietojen keräämisen selkeyttämiseksi ja lukujen vertailukelpoisuuden lisäämiseksi. Nykytilaa kuvaavien tietojen keruussa on hyödynnetty Valtiovarainministeriön toimittamaa kuvauspohjaa, jonka sisältöön tehtiin työskentelyn alkuvaiheessa muutoksia. Tietojen kerääminen aloitettiin TiPaKe kunnista (Järvenpää, Kerava ja Mäntsälä) ja työkalua muokattiin saatujen kokemusten perusteella. Tämän jälkeen kuntien tiedot kerättiin kuvauspohjaan. Osa kunnista keräsi luvut itsenäisesti, osa käytti projektipäällikön apua ja Pornaisten osalta varsinaisen työn teki Nicemedian konsultti Juuso Mallenius. ICT-kulut päätettiin selvittää vuoden 2012 toteumien perusteella. Osa kunnista kohdisti kulut yksittäisiin järjestelmiin, osa keräsi summat kirjanpidosta toimittajakohtaisesti. Yksittäisiä ICT-sopimuksia ei olla tässä vaiheessa selvitetty.
3 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Työryhmä selvittää Keski-Uudenmaan kuntien tulevaisuuden palvelutoimintaa tukevaa ICT ympäristöä; minkälaisia kustannustehokkaasti toteutettavia vaihtoehtoja on nykytilanteen pohjalta tarkoituksenmukaista tavoitella. Yhteen laskettuja ICT-kokonaiskustannuksia voidaan verrata muutaman suuren kaupungin kustannuksiin. Vertailussa on muistettava, että luvut eivät ole tarkkoja eivätkä suoraan vertailukelpoisia, koska eri kaupunkien luvut kuvaavat eri laajuista toimintaa. Lukujen keruu voi myös tapahtua eri periaatteilla ja eri lähteistä (muutamia selityksiä eroavuuksiin on esitetty nykytilaa käsittelevässä luvussa). Kunta Asukkaita ICT-henkilöstö ICT-kulu ICT / asukas K-U yhteensä ,9M 95 Espoo ,4M 198 Helsinki M 159 Oulu M 134 Tampere M 122 Turku M 164 Vantaa M 135 Toimialakohtaisten tietojärjestelmien osalta jatkotoimien arviointi kuuluu pääasiassa substanssiosaajille, joilta oleellisimmat arviointikriteerit tulevat. Nykyisellään usea tietojärjestelmätoimittaja tarjoaa järjestelmät ns. SaaS-palveluna (Software as a Service, järjestelmä palveluna), jolloin toimittajalle maksetaan kaikesta
4 tietojärjestelmän hyödyntämisen edellyttämistä toimista tietyn palvelutasolupauksen (SLA) mukaisesti. Tällöin järjestelmän kulu voi olla suurempi kuin puhdas käyttölisenssimaksu, mutta mukana on myös toimialariippumattomia kuluja, kuten palvelinkeskuskustannukset (palvelimet, operointikulut, varmuuskopioinnit, ohjelmistojen päivitykset jne.). Toimialariippumattomia ICT-kuluja syntyy päätelaitteista (tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet), tietoliikenteestä, puhelinliikenteestä, perusinfrastruktuurista ja palvelinkeskuksista (tila-, laite- ja henkilökustannuksia). Toimialariippumattomat tietojärjestelmät ovat tyypillisesti osa infrastruktuuria. Toimialariippumattomat ICT-toiminteet on myös mahdollista ostaa palveluna, sovitun palvelutasolupauksen mukaisesti. Nykytilan määrityksessä ei ehditty pureutumaan laadullisiin eroihin tai kuntalaisten asiointipalvelujen tuottamisen tukemiseen jne. vaan keskityttiin lähinnä nykytoiminnan kustannusten keruuseen.
5 4. Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Työryhmällä on mahdollisuus antaa suuri tuki ainakin seuraavien Keski-Uudenmaan Kaupungin visioluonnoksen keskeisten kohtien osalta: Ketterästi ja älykkäästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa ja on kilpailukykyinen sekä vetovoimainen mahdollisuuksien luoja Palvelut muotoillaan joustavasti ja asiakaslähtöisesti uusia ratkaisuja kehittäen Asukkaita kannustetaan vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen Uusi toimintakulttuuri kannustaa henkilöstöä luoviin ratkaisuihin Kunta järjestää lähipalvelut lähellä asukasta, kunkin alueen omat tarpeet huomioon ottaen Keskitetyt ja lähipalvelut määritellään tarkoituksenmukaisella tavalla Tällä hetkellä kuntapalvelut jakautuvat karkeasti kahteen kategoriaan - keskitettyihin palveluihin ja lähipalveluihin, jossa tämä lähipalvelu on lähinnä fyysisesti lähellä kuntalaista. Mielestämme Keski-Uudenmaan kaupungin visio edellyttää, että tämä palvelukonsepti tulee monimuotoistumaan niin, että meillä on tulevaisuudessa yhdistelmä seuraavia palvelumuotoja: 1. Keskitetyt palvelut. Edelleenkin kuntalaisesta fyysisesti kaukana olevia palveluja, niin kuin hallintopalvelut. Niissä saattaa olla enemmänkin keskittämisen synergiaetua kuin nykyisessä kuntarakenteessa. 2. Staattiset lähipalvelut. Vastaa nykyisiä lähipalveluja. Siinä kunnan henkilökunta tarjoaa lähipalveluja fyysisessä pisteessä. Esim. koulu, päivähoito, terveyskeskuspalvelut. 3. Lähipalvelut itsepalveluna. Esimerkiksi itsepalvelupisteitä (automaatteja) kuntalaisten asiointialueiden yhteydessä. 4. Mobiilit lähipalvelut. Näissä palveluissa kunnan henkilökunta jalkautuu kentälle ja tarjoaa palvelut lähempänä kuntalaista tai jopa kuntalaisen kotona. Jo nyt tätä esimerkkiä vastaa kotihoito. 5. Sähköiset palvelut. Fyysisesti keskitetty palvelu, mutta tarjottuna verkon kautta tämä palvelu on kuntalaisen käytettävissä 24/7.
6 Jokaisessa palvelumuodossa on eri kustannusrakenne ja yhdistämällä näitä viittä palvelumuotoa eri tavoin voidaan tarjota monimuotoista laadukasta verkostomaista palvelua kuntalaisten eriäville tarpeille eri kustannusrakentein. Tämän yhdistelmän tarkastelun kautta saatamme hyvinkin pystyä luomaan paremmin kuntalaisten tarpeisiin vastaavia, ja kustannuksiltaan matalampia palveluja tulevaisuudessa Esimerkkejä mahdollisista vision mukaisista uusista monimuotoisista tavoista tarjota kuntapalveluja: 1. Vanhusten kotipalvelut. Kotihoito ja kotisairaanhoito käyttävät samaa järjestelmää. Käyntisuunnittelu tehdään keskitetysti paikkatietojärjestelmää hyväksi käyttäen ja henkilökunnan raportointi tapahtuu paikan päällä tabletti tietokoneiden tai älypuhelimien kautta. Jos asiakkaalle sattuu jotain poikkeavaa, sensori hälyttää keskitettyyn pisteeseen, josta arvioidaan toimenpiteet ja tarpeen mukaan joko otetaan yhteyttä asiakkaaseen sähköisesti tai lähetetään lähin kotihoitohenkilö paikalle. Seurakuntien diakoniatyö, yksityiset talonmiespalvelut sekä vapaaehtoistyö on kytketty samaan järjestelmään ja jokainen tekee oman osansa asiakkaan hyvinvoinnista. 2. Yhteispalvelupiste. Kunnan uusi yhteispalvelupiste sijaitsee paikallisen ostoskeskuksen yhteydessä. Pisteessä on useita automaatteja, jolla voidaan hoitaa useimpia kunnan ja valtionhallinnon tehtäviä. Myös tietyt terveystarkastukset hoituvat näin. Paikalla on 1-2 palveluneuvojaa, joiden pääasialliset tehtävät on opastaa kuntalaista tekemään tarvittavat tehtävät ja tiedustelut itse sekä kuntalaisvuorovaikutuksen kautta edelleen kehittää itsepalvelumallia. 3. Terveyskeskus. Sen sijaan, että väestökasvun takia pitäisi rakentaa uusi terveysasema, kunta päättää panostaa terveysbussiin. Siihen sijoitetaan lääkäriasema yhdelle lääkärille sekä 1-2 hoitajalle. Langattomien tietoyhteyksien kautta bussi on koko ajan yhteydessä terveyskeskusjärjestelmään ja asiakastiedot ovat ajan tasalla sekä päivittyvät molempiin suuntiin. Tämä bussi kiertää mm. kyläkouluja ja samalla, kun oppilaiden lääkärintarkastukset ja kouluterveydenhuolto hoituu, voidaan myös ottaa vastaan kylän muita kuntalaisia. Myös tietyt fysioterapiapalvelut ovat mahdollisia. Bussi on toteutettu yhteispalveluperiaatteen mukaisesti ja siinä on myös yksi kunnan yhteispalveluautomaatti. Samalla kuntalaiset voivat myös mm. vaihtaa kirjastosta tilaamiaan kirjoja, noutaa postipakettinsa sekä nettikaupasta tilaamansa ruokakassin bussin kylmiöstä. Palvelujen substanssiosaajat ovat näiden uusien palvelumuotojen luomisessa keskeisessä roolissa ja vetovastuussa. Palvelujen luominen ei tosin onnistu ilman, että tietotekniikka on strategisesti tukemassa tätä muutosprosessia. Tämä tulee edellyttämään tietohallinnon
7 roolin uudelleen määrittelyä. Myös tietotekniikan arkkitehtuuri tulee vaatimaan perusteellista uudistumista nykyisestään tämän vision toteuttamiseksi. Tämän muutosprosessin edellytykset sekä nykyiset haasteet on kiteytetty tähän kuvaan innovaatiosta kuntasektorilla. Uusien palvelumuotojen kehittäminen vaatii toiminnan, talouden ja teknologian samanaikaista ymmärrystä ja kuntasektorilla eteenkin toiminnan ja teknologian yhdistäminen on ollut vaikeaa.
8 5. Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Nykytilanteessa kuntien ICT-ratkaisut poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tarkastelussa olevilla kahdeksalla kunnalla on esim. neljä erilaista perusterveydenhoidon asiakasjärjestelmää, eikä mikään merkittävä yksittäinen tietojärjestelmää ole käytössä kaikilla kunnilla. Nykytilan eriytyneet tietojärjestelmät ovat selkeä haitta, jos tavoitteena on tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja mahdollisesti jopa samojen tietojärjestelmien käyttö. Mikäli eri kuntien tietojärjestelmät ovat samaan aikaan elinkaarensa päässä, voi niiden yhteinen uusiminen olla tarkoituksenmukaista. Koska sopimuksia ei tässä vaiheessa käyty läpi, uusimisvaihtoehdon realistisuutta ei ole selvitetty. ICT-kuluissa ei otettu huomioon tietojärjestelmien pääkäyttäjistä aiheutuvia kustannuksia. Suuremmissa kunnissa on n. 50 pääkäyttäjää, joita pääkäyttäjän tehtävä työllistää vaihtelevasti. Arvio oli, että pääkäyttäjien työpanos kunnassa vastaa muutamaa miestyövuotta, mutta sitä ei ole seurattu. Nykytilassa tuotettiin vertailun suhdeluku ICT-kustannus kuntalaista kohden. Lukuun tulee suhtautua kriittisesti, sillä: Lukujen kerääminen (v toteumat) ja niiden vertailukelpoisiksi tekeminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, koska kuntien kirjanpidossa on vaihtelevat kirjaamiskäytännöt, kuten
9 o kuluja ja investointeja käsitellään eri tavoin esim. useamman koneen hankinta kerralla on investointi, yksittäishankintoina kulu, vaikka lopputulos on käytännössä sama o Kirjanpidon poistojen käsittely vaihtelee (nyt poistoja ei otettu huomioon) o ICT-kuluiksi kirjatut asiat vaihtelevat eri kunnissa (esim. ICT-koulutus, konsultointi, erilaiset selvitykset); Sisältöpalvelujen käyttö (esim. YTJ, Duodecim); Tukipalvelujen hyödyntäminen (esim. VETUMA, KATSO) o Kirjausten oikeellisuus kustannuksen tili ei välttämättä ole tarkalleen se jolle se olisi pitänyt viedä o Leasing vs. omistus Laadullisia eroja ei ole arvioitu (esim. tietoliikenteen SLA, sähköisten palvelujen kustannusvaikutukset toimialan kustannuksiin jne.) Toimintaa on järjestetty eri tavoin eri kunnissa ja toimialoilla. Esim. koko toiminnan ostaminen palveluna piilottaa ICT-kulun Keskimääräinen ICT-kulu kuntalaista kohden oli 95. Lukuja kerättiin toimialoittain. Näissäkin on suuria epätarkkuustekijöitä, koska ICT-kulujen kohdistaminen toimialoille perustuu usein laskennalliseen jakoon, ei kustannusvastaavuuteen (esim. Nurmijärvellä tietoliikennekulut jyvitetään toimialoille laitteiden määrien mukaan, opetuksella puolella määrästään) Kokonais- ja osakustannusten erittely järjestelmästä, jonka tuotantotapa on SaaS tai ostopalvelu tai jos se on omassa konesalissa tuotettu kustannusten kohdistaminen oikealle järjestelmälle tai edes oikealle toimialalle on vaikeaa.
10 5.1 Toimialat ja ICT Keskimääräisestä ICT-kulusta Hallinto ja talous vie 13, Sosiaali- ja terveydenhuolto 19, sivistystoimi 18, Tekninen ja ympäristötoimi 8 ja jakamatta on 37. Tarkemmat luvut käyvät ilmi liitteenä olevasta yhteenvedosta. Osa toimialapalveluista tai toimintakokonaisuuksista on hankittu palveluna siten, että ICT:n osuutta kustannuksista on käytännössä mahdoton erottaa. Tällaisia kokonaisuuksia on esimerkiksi: Pornainen maksaa perusterveydenhoidon järjestämisestä Mäntsälälle, korvausta maksetaan asukasluvun suhteessa Mäntsälässä toteutuneista kuluista. Pornaisilla ei ole perusterveydenhoidosta ICT-kuluja. Pornainen maksaa teknisen toimen palveluista itäisen Uudenmaan kuntayhteenliittymälle. Pornaisilla ei ole teknisestä toimesta ICT-kuluja. Keravan talous- ja henkilöstöhallinnan palvelut on ulkoistettu. Kerava maksaa palvelusta, ei ko. asioiden hoidon ICT-järjestelmistä Tuusulan ympäristökeskus palvelee useita naapurikuntia, mutta Tuusula huolehtii (ja maksaa) ympäristökeskuksen ICT-kulut Täydellisemmän kuvauksen kuntien toimialayhteistyöstä saa toimialojen selvityksistä. Toiminnon hankkiminen palveluna vaikuttaa siihen, paljonko laskennallinen ICT-kulu on kuntalaista kohti. Pienempien kuntien on usein kustannustehokkaampaa ostaa toiminta palveluna kuin palkata oma substanssiosaaminen ja hankkia tarpeelliset järjestelmät tämä osaltaan selittää suurempien kuntien korkeampaa asukaskohtaista ICT-kulua. Toimialapalvelun hankkiminen toiselta kunnalta palveluna voi joissakin tapauksissa olla kustannustehokasta, mutta edellyttää aina toimialakohtaista harkintaa. Erilaiset yhteistyökeskukset ovat askel toimintojen yhtenäistämiseen ja yhteiseen tuottamiseen.
11 Tietojärjestelmien lisensointimaksujen peruste voi kuitenkin olla sellainen, että yhteistyöllä ei saavuteta säästöjä ICT-kustannuksissa (maksu perustuu tapahtumiin, väestöpohjaan tms. suureeseen, jonka takia käytön yhdistäminen pitää kustannuksen samana). 5.2 Toimialajärjestelmät ja palvelutuotanto Kunnilla on käytössä laaja kirjo erilaisia järjestelmiä varsinaista toimintaa tukemassa. Nykytilaselvityksen perusteella suurimman järjestelmätoimittajan (CGI) laskutus ( ) on reilut 27% toimialajärjestelmien arvosta ( ). Toiseksi suurin järjestelmätoimittaja (Tieto) pääsee laskutuksellaan ( ) vain 15% CGI:n osuudesta. Toimialajärjestelmistä osa tuotetaan palveluna (aito SaaS-palvelu tai järjestelmälle on tarjottu myös konesalipalvelu). Tuusulassa CGI:n laskutuksesta konesalipalvelun osuus on n.
12 kolmannes ja oletettavasti sama suhde on muillakin kunnilla. Mikäli tämä pitää paikkansa, selvityksessä olevat kunnat maksavat CGI:lle yhteensä reilusti yli miljoona euroa konesalipalveluista. Toiseksi suurin yksittäinen toimija oli kuntien ICT-toiminto itse. Toiminnon suuruuteen vaikuttaa huomattavasti se, mitä palveluntuotantomallia käytetään. Kunnissa on käytössä huomattavan erilaisia toimintatapoja, jotka voivat vaihdella kunnan sisällä toimialoittain. Yllä olevassa kuvassa on esitettynä miten palvelun tuotantotavat vaihtelevat kuntien välillä kun tarkastellaan kaikkia raportissa mnukana olevia järjestelmiä. Oman tuotannon osalta toiminnan keskittämisen voi olettaa tuottavan kustannussäästöjä. Ostetussa tuotannossa ja palvelussa (SaaS) tämä riippuu toimittajan hinnoittelusta. 5.3 Päätelaitteet, puhelimet ja tietoliikenne Päätelaitteita on hankittu vaihtelevin tavoin. Osa kunnista ostaa tietokoneet ja käyttää niitä mahdollisimman pitkään (keskimääräinen käyttöikä voi olla yli viisi vuotta). Vaihtelevan mittaisia leasing-sopimuksia on käytössä. Toiset lunastavat koneet itselleen leasing-ajan päätyttyä, osa vaihtaa laitteet uusiin. Leasing-aikoina on tyypillisesti kolme tai neljä vuotta. Enenevässä määrin ollaan siirtymässä omistuksesta leasing-sopimuksiin, joiden avulla pyritään pitämään laitekanta suhteellisen tuoreena. Tämä helpottaa ohjelmistopäivityksien tekoa ja laitekannan pitämistä yhtenäisenä. Omistamisesta ollaan siirtymässä palveluna ostettavaan laitteiden käytettävyyteen.
13 Puhelimia ja tabletteja ei hallinnoida samalla tavalla kuin tietokoneita. Laitteiden monikäyttöisyyden lisääntyessä käyttötavat tulevat lähentymään, joten tällä sektorilla tullaan varmaankin näkemään muutosta. Yleisesti kasvussa olevan BYOD-trendin (Bring Your Own Device, käytä omaa laitettasi) vaikutuksia kuntien ICT-toimintaan ei selvitetty, mutta silläkin tulee olemaan oma vaikutuksensa. Tietoliikenneyhteydet on hankittu vaihtelevin tavoin. Osassa kunnista on etäyhteyksiä ratkottu omalla tietoliikenneverkolla, osassa palveluna ostettavilla yhteyksillä, joille saattaa olla kunnassa vain yksi tarjoaja. Paikallisverkkoja on hankittu palveluna ja laitteita ostamalla. Tietoliikenteen järjestämistapoihin vaikuttaakin huomattavasti maantiede ja paikallinen operaattori (jolla on käytännössä alueellinen monopoli). 5.4 Tietohallinnon rooli Tietohallinnolla on kaupungeissa toisistaan poikkeavat roolit. ICT-toiminto on keskeisessä roolissa Sipoossa ja Hyvinkäällä, joissa ICT-toiminto hyväksyy kaikki toimialojen ICT-investoinnit. Sipoossa kulujen kontrollointi kattaa kaikki kustannukset, jotka sittemmin velotaan toimialoilta sisäisinä veloituksina. ICT-kustannusten seuranta onnistuukin käytännössä vain, jos se on ICT-toiminnon hallussa. Joissakin kunnissa ICT-toiminto keskittyy tietoteknisen palvelun tuottamiseen eikä sillä ei ole roolia toimialojen ICT-hankinnoissa. Tällöin käsitystä ICT-kulujen todellisesta muodostumisesta jää väkisinkin epätarkaksi ja kulujen esittäminen esim. tällaista selvitystä varten on työlästä. Perustietotekniikassa keskitetyn ICT-toiminnon avulla voidaan saavuttaa säästöjä volyymien avulla. Tietoliikennekuluissa paikallisten monopolitoimijoiden neuvotteluasema voi kuitenkin olla vahva. 5.5 Kuntien välinen yhteistyö Tietotekniikan palvelukeskus - TIPAKE on Keravan kaupungin tietotekniikan palvelukeskusliikelaitos, joka toimittaa perustietotekniikkapalvelut Järvenpäälle, Keravalle ja Mäntsälälle. TIPAKE tarjoaa perustietotekniikan infrastruktuuriratkaisuja ja tietojärjestelmiä, mukaan lukien työasemanhallinta-, konesali-, tietoliikenne- ja tietoturvapalveluita. Mikäli TIPAKE on kustannustehokas tapa ratkaista perustietotekniikkapalvelujen hankkiminen, sen käyttöä voisi laajentaa muihinkin kuntiin. Kustannustehokkuus on kuitenkin hyvä selvittää jokaisen kunnan kohdalla erikseen ennen toiminnan laajentamista. Tässä selvityksessä TiPaKe on käsitelty kuntien omana toimintana. TiPaKe kulut on jaettu osallisille kunnille laskutuksen suhteessa ja henkilöstö on kuntien omaksi ICT-henkilöstöksi.
14 6. Nykytila-analyysin yhteenveto Nykytilan arvosana: maalaa ruutu vihreäksi, jos nykytila etujen ja haittojen pohjalta on kiitettävä tai hyvä / maalaa ruutu keltaiseksi, jos nykytila on tyydyttävä / maalaa ruutu punaiseksi, jos nykytila on huono tai välttävä TIETOHALLINTO KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA ICT-PALVELUT Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Sisäisesti tarjottavat palvelut on ajettu sisään, parantamisen varaa on. Erilaiset toimintatavat. Palvelulupausten puute. 0 Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Joustavuus ja kustannustehokkaiden ratkaisujen hakeminen. Kirjastoissa mahdollisuus hyödyntää sähköisiä palveluita yleisöpäätteillä. Palvelupisteet lähellä. Kokonaisarkkitehtuurin puute. +1 Verkkosivut pääasiassa vain kunnan pääkielellä. Tietojärjestelmät ovat hajanaiset, sähköisten palveluiden saatavuus kuntalaisille on heikkoa. N/A N/A 0-1
15 7. Johtopäätökset nykytila-analyysistä ICT-kustannukset korreloivat melko hyvin asukasluvun suhteen, koska pienen kunnan on tarkoituksenmukaista ostaa toimintaa palveluna, eikä ICT-kulua tällöin synny. Pienemmät volyymit myös edellyttävät tietojärjestelmiltä vähemmän. Toimiala- tai sovelluskohtainen nykytilan kartoitus edellyttää sopimusten ja laskujen läpikäyntiä rivi riviltä, joka voidaan tehdä, mikäli selvitettävä alue on riittävästi rajattu ja asialle on selkeä tarve. Kustannusten seuraamisessa on hyvä ottaa käyttöön parhaita käytäntöjä. Esim. Sipoossa kaikki ICT-laskut menevät tietohallinnon kautta, mikä mahdollistaa lukujen seurannan ajantasaisesti osin tästä voi johtua, että Sipoon ICT-kulu / asukas on selvityksen kunnista korkein. Hyvinkäällä ICT-investoinnit budjetoidaan tietohallinnolle, joka on sitä kautta tietoinen kustannuksista. Jatkotyöstössä pitäisi keskittyä palvelutuotannon tehostamiseen mm. palveluiden sähköistämisellä ja verkostomaisen kaupunkivision tukemiseen tieto- ja viestintätekniikan keinoin niin kuin kappaleessa 4 yllä on kerrottu. Tämä edellyttää kevään aikana työtä toiminnan ja teknologian kohtaamisessa, joiden kautta uudet palvelumuodot pitää kyetä hahmottamaan. Näiden palvelumuotojen kriittisen (talous yms.) tarkastelun jälkeen pitää eri sektoreilla löytyä konkreettinen kehityspolku palvelujen uudistamiselle. Liitteet Yhteenvetotaulukot nykytilasta: Yhteenveto.xlsx
ICT-ympäristön yleiskuvaus: toimintaympäristö
ICT-ympäristön yleiskuvaus: toimintaympäristö Hyvinkää ICT-henkilöstö: 13 Henkilöstö: 2933 ICT-kulut: 5,3 M ICT kulut/asukas: 116 Mäntsälä ICT-henkilöstö: 10 Henkilöstö: 1345 ICT-kulut: 2,5 M ICT kulut/asukas:
LisätiedotYhdistymisselvityksen tavoitteet
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.
LisätiedotKeski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä
Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Esityslista 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu
LisätiedotTyöryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen
Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat
LisätiedotTULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA)
Johtoryhmä 8.11.2013 21.11.2013 Päivitetty 23.4. Prosessi ja kokousajat NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ
LisätiedotKaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.
Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi
LisätiedotTilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Meneillään olevat selvitykset Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Helsingin
LisätiedotMiten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori
Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa
LisätiedotPalvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas
Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa
LisätiedotSeutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin
LisätiedotKuuma-kuntien yhteisen ICT-yhtiön valmistelun tausta
Kunnanhallitus 183 22.06.2015 KUUMA-kuntien yhteisen ICT-yhtiön perustamisen valmistelu Kunnanhallitus 183 KUUMA-kuntien kaupungin ja kunnanjohtajat sekä tietohallinnosta vastaavat ovat vuoden 2014 joulukuusta
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotJulkisen hallinnon tietoliikennepalvelulinjaukset. Yhteenveto. Linjausten tarkoitus ja kohdealue. Väestorekisterikeskus. Lausunto
Väestorekisterikeskus Lausunto 07.09.2018 VRK/3921/2018 Asia: VM/275/00.01.00.01/2018 Julkisen hallinnon tietoliikennepalvelulinjaukset Yhteenveto Linjausten yhteenvedossa todetaan muun muassa, että: Linjausten
LisätiedotKeski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä
Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika Keskiviikko 11.12.2013 klo 15.00-17.30 Paikka Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotOnko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.
Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän
LisätiedotMerlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007
Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut
LisätiedotValtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi
Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
LisätiedotLausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia
JulkICT strategia Kotkan kaupunki Tietohallinto Asia: Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020 Viite: VM:n lausuntopyyntö VM 155:00/2011 1. Vastaajan
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotTILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotValtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja
Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion
LisätiedotLapin ja Länsi-Pohjan sotejohdon
Lapin ja Länsi-Pohjan sotejohdon seminaari Lapin- ICT 1 Soten tekoa aiottu jo vuosia 2 Soten kalvoista tuttu mantra 3 Ei tämä mitään rakettitiedettä ole Jos ongelmat olisivat rakettitiedettä, ne olisivat
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotOma Häme tietohallinnon selvitysvaiheen organisointi
Oma Häme tietohallinnon selvitysvaiheen organisointi 27.3.2017 Johanna Tulander-Välkki www.omahäme.fi Valtakunnallisen ict-palvelukeskuksen palvelutarjooma ennen 2019 Keskitytään kolmeen palvelukokonaisuuteen
LisätiedotKeski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä
Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00-16.15 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia
LisätiedotTILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotIU-työryhmien 2. vaiheen
IU-työryhmien 2. vaiheen ä ä raporttien esittely keskeiset huomiot ä ö Työryhmä 2. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Pj. Olavi Kaleva Esityksen sisältö 1. Henkilöstömäärä toimialoittain kunnissa
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotAsukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja
Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan
LisätiedotPalvelukeskusvalmistelun tilanne
Palvelukeskusvalmistelun tilanne Sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta 23.2.2017 Urpo Karjalainen 1 13.12.2016 ICT palvelukeskus maakunnille 2 13.12.2016 Lähtökohdat ja tavoitteet Palvelukeskusten perustamisella
LisätiedotKH KV
Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen
LisätiedotSTRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT
MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotLausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista
Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa
LisätiedotDigipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo
Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema
LisätiedotAlkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja
Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän
LisätiedotLoppuyhteenveto. Valtorin asiakaspäivä Toimitusjohtaja Kari Pessi
Loppuyhteenveto Valtorin asiakaspäivä Toimitusjohtaja Kari Pessi Anna-Maija Karjalainen: Useiden ict-strategioiden yhdistäminen Sähköisestä asioinnista tulee tehdä ensisijainen asiointitapa. Digitalisointia
LisätiedotSusanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant
Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant Keravan kaupungin tietotekniikan palvelukeskus Henkilöstö: noin 30 hlö Asiakkaat: Järvenpään, Keravan ja Mäntsälän kunnat Työasemia: noin
LisätiedotLoppukäyttäjän perustietotekniikkapalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Loppukäyttäjän perustietotekniikkapalvelut nyt ja tulevaisuudessa Valtorin asiakaspäivä Projektipäällikkö Sari Stenman & ryhmän vetäjä Jyrki Lehtonen Loppukäyttäjän perustietotekniikkaratkaisun kehityspolku
Lisätiedot- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -
- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti
LisätiedotYhdistymisselvityksen tavoitteet
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN SOTE- ALUEYKSIKKÖ SOTE IHMISEN KOKOISEKSI
KESKI-UUDENMAAN SOTE- ALUEYKSIKKÖ SOTE IHMISEN KOKOISEKSI Pirjo Laitinen-Parkkonen Hankejohtaja, Keski-Uudenmaan kuntien sotehanke 26.4.2016 KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN SOTE- ALUEYKSIKÖN VALMISTELU Hyvinkään,
LisätiedotPALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
LisätiedotKUUDEN SOTE JA VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN VT. JOHTAJA, KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ
KUUDEN SOTE JA VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN VT. JOHTAJA, KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ Yhteinen sote- suunnittelu käynnistetty alueella 6/2013 Suunnitellaan
Lisätiedotesipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin
esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin Sipoo Suomen halutuin kunta Sipoo 2025 strategia 1 Sipoo 2025 yhteinen
LisätiedotSote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista
Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista Johtavien viranhaltijoiden kokous 16.5.2017 KUNTIEN TIETOHALLINTO- JA ICT-PALVELUT MAAKUNNAN TIETOHALLINTO JA ICT- PALVELUT Hankkeen päävaiheet
LisätiedotKYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA
Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava
LisätiedotTILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotToiminnanhoitajan katsaus. Vuodet 2013-2014
Toiminnanhoitajan katsaus Vuodet 2013-2014 Vuosi 2013 Kuluja saatu huomattavasti karsittua Tilitoimiston palveluita käytetty aiempaa vähemmän,n. 10.000 kuin edellisenä vuonna Kokouksia aiempaa vähemmän
LisätiedotMetropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru
Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14
LisätiedotSote- integraatio. pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg
Sote- integraatio pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg Aihe: Sote-integraatio ja asukas- ja asiakaslähtöisyys - Vammaispalveluissa asiakkaat ovat 100% myös terveydenhuollon asiakkaita, ei pidä luukuttaa
LisätiedotHelsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6
Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019
Tilastoja 2019:6 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019 Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 31036300
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 8 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin
LisätiedotJulkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta. Yhteenveto. Taustaa linjauksille. Linjausten tavoitteet
Solita Oy Lausunto 07.09.2018 Asia: VM/276/00.01.00.01/2018 Julkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta Yhteenveto Kommentit yhteenvetoon: Taustaa linjauksille Kommentit taustaan: Linjausten
LisätiedotKatu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA
Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle
LisätiedotTalous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ
LisätiedotMaakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta
Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Jari Uotila Johtava konsultti, Uudet liiketoiminnot Istekki
LisätiedotKUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.
KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016
2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotKuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen
Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA 14.4.2015 Tommi Oikarinen Suunnittelun lähtökohdat Sote-uudistuksessa tapahtuneet muutokset vaatineet muutoksia uudelleen suunnitteluun Uudelleen suunnitellut toimenpiteet
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018
2018:9 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella
LisätiedotTALOUSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI
TALOUSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Taloustyöryhmän väliraportti... 3 2. Taloustyöryhmän organisointi ja työskentelytapa... 3 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman
LisätiedotTurvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille
Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 2 0 1 3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015
2016:4 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017
2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018
2018:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotUnohtuuko asiakas hankintaprosessissa Kommenttipuheenvuoro Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
Unohtuuko asiakas hankintaprosessissa Kommenttipuheenvuoro Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry 14.11.2007 Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupunki 1 Palveluhankinnat kasvussa Espoossa vuonna
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017
2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016
2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,
LisätiedotHattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys
Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Hallinto, henkilöstö,
LisätiedotFORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421
Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut
Lisätiedotkunnista tammi maaliskuussa
Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään
LisätiedotTEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy
TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotProjektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus
Palvelusisältöjen ja kustannusten määrittelytyön tärkeys taloudellisuus- ja tuottavuusvertailuissa. Kokemuksia kuutosvertailuista Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuus seminaari, Valtionvarainministeriö
LisätiedotNykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä
Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:
LisätiedotMistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?
Pilvipalvelut Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut - Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Suurin osa kaikista uusista it-sovelluksista ja -ohjelmistoista toteutetaan pilvipalveluna.
LisätiedotProjektin tilannekatsaus
Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla
LisätiedotKuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA
Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin
LisätiedotKatsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA
Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 1
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 1 Vammaisneuvosto 06.04.2017 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 5 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen 4 6 Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentin puheenvuoro 5 7 Muut asiat
LisätiedotTimo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille
Timo Drachman Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Mitkä tehtävät työllistävät yrityksen IThenkilöstöä eniten (Market Visio) Ylläpito (työasemat, palvelimet, sovellukset) 41 Käyttäjätuki
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015
2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015
2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi
Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat
LisätiedotOPISKELUTERVEYDEN- HUOLLON PALVELUT JA SOTE-MAAKUNTA - UUDISTUKSEEN VALMISTAUTUMINEN
OPISKELUTERVEYDEN- HUOLLON PALVELUT JA SOTE-MAAKUNTA - UUDISTUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Kysely OTH-verkostolle 2018 9.10.2018 Kehittämispäällikkö Susanna Fagerlund-Jalokinos 1 ONKO OMASSA KUNNASSASI/TULEVASSA
LisätiedotMuokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla
Muokkaa perustyylejä naps. Yhteisiä ratkaisuja Muokkaa perustyylejä naps. TUOTAMME informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. TARJOAMME keskeisten
LisätiedotTässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2006 - väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla - Keravan, Vantaan, Tuusulan, Hyvinkään,
LisätiedotMAAN MUOKKAUS KYLVÖKUNTOON VIMANA OY
MAAN MUOKKAUS KYLVÖKUNTOON VIMANA OY Visiomme on digitaalisilla palveluilla menestyvät maakunnat. Asiakkaamme on maakunta, ja palvelemme maakuntaa siten, että asukkaan hyöty toteutuu. 28.1.2019 VIMANA
LisätiedotCase: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa
Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa JHS-seminaari, Säätytalo Marko Monni Tietohallintojohtaja Lahden kaupunki Agenda Nykytila Tulevaisuus Miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja?
Lisätiedot