TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT Muut palvelut - Tietohallinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT Muut palvelut - Tietohallinto"

Transkriptio

1 TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT Muut palvelut - Tietohallinto Sisällysluettelo 1. Tietohallinto, Muut Palvelut alaryhmä / väliraportti Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Toimialat ja ICT Toimialajärjestelmät ja palvelutuotanto Päätelaitteet, puhelimet ja tietoliikenne Tietohallinnon rooli Kuntien välinen yhteistyö Nykytila-analyysin yhteenveto Johtopäätökset nykytila-analyysistä Liitteet... 15

2 1. Tietohallinto, Muut Palvelut alaryhmä / väliraportti Työryhmä tekee valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Nimi Organisaatio Rooli Mikael Grannas Sipoon kunta Puheenjohtaja Risto Carlson Keravan kaupunki Varapuheenjohtaja Niko Lindberg Hyvinkään kaupunki Jäsen Jarmo Salminen Järvenpään kaupunki Jäsen Sam Allen Sipoon kunta Jäsen Markku Anttila Mäntsälän kunta Jäsen Niko Kinnunen Tuusulan kunta Jäsen Arja Toivonen Nurmijärven kunta Jäsen Timo Kaikkonen Pornaisten kunta Jäsen Tommi Oikarinen Valtiovarainministeriö Jäsen Jari Takala Netum Oy, konsultti Projektipäällikkö Työryhmä on kokoontunut pidetty aloituskokous mukaan lukien neljä kertaa. Tämän lisäksi on ollut muutamia pienempien ryhmien työpajoja nykytilan tietojen keräämisen selkeyttämiseksi ja lukujen vertailukelpoisuuden lisäämiseksi. Nykytilaa kuvaavien tietojen keruussa on hyödynnetty Valtiovarainministeriön toimittamaa kuvauspohjaa, jonka sisältöön tehtiin työskentelyn alkuvaiheessa muutoksia. Tietojen kerääminen aloitettiin TiPaKe kunnista (Järvenpää, Kerava ja Mäntsälä) ja työkalua muokattiin saatujen kokemusten perusteella. Tämän jälkeen kuntien tiedot kerättiin kuvauspohjaan. Osa kunnista keräsi luvut itsenäisesti, osa käytti projektipäällikön apua ja Pornaisten osalta varsinaisen työn teki Nicemedian konsultti Juuso Mallenius. ICT-kulut päätettiin selvittää vuoden 2012 toteumien perusteella. Osa kunnista kohdisti kulut yksittäisiin järjestelmiin, osa keräsi summat kirjanpidosta toimittajakohtaisesti. Yksittäisiä ICT-sopimuksia ei olla tässä vaiheessa selvitetty.

3 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Työryhmä selvittää Keski-Uudenmaan kuntien tulevaisuuden palvelutoimintaa tukevaa ICT ympäristöä; minkälaisia kustannustehokkaasti toteutettavia vaihtoehtoja on nykytilanteen pohjalta tarkoituksenmukaista tavoitella. Yhteen laskettuja ICT-kokonaiskustannuksia voidaan verrata muutaman suuren kaupungin kustannuksiin. Vertailussa on muistettava, että luvut eivät ole tarkkoja eivätkä suoraan vertailukelpoisia, koska eri kaupunkien luvut kuvaavat eri laajuista toimintaa. Lukujen keruu voi myös tapahtua eri periaatteilla ja eri lähteistä (muutamia selityksiä eroavuuksiin on esitetty nykytilaa käsittelevässä luvussa). Kunta Asukkaita ICT-henkilöstö ICT-kulu ICT / asukas K-U yhteensä ,9M 95 Espoo ,4M 198 Helsinki M 159 Oulu M 134 Tampere M 122 Turku M 164 Vantaa M 135 Toimialakohtaisten tietojärjestelmien osalta jatkotoimien arviointi kuuluu pääasiassa substanssiosaajille, joilta oleellisimmat arviointikriteerit tulevat. Nykyisellään usea tietojärjestelmätoimittaja tarjoaa järjestelmät ns. SaaS-palveluna (Software as a Service, järjestelmä palveluna), jolloin toimittajalle maksetaan kaikesta

4 tietojärjestelmän hyödyntämisen edellyttämistä toimista tietyn palvelutasolupauksen (SLA) mukaisesti. Tällöin järjestelmän kulu voi olla suurempi kuin puhdas käyttölisenssimaksu, mutta mukana on myös toimialariippumattomia kuluja, kuten palvelinkeskuskustannukset (palvelimet, operointikulut, varmuuskopioinnit, ohjelmistojen päivitykset jne.). Toimialariippumattomia ICT-kuluja syntyy päätelaitteista (tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet), tietoliikenteestä, puhelinliikenteestä, perusinfrastruktuurista ja palvelinkeskuksista (tila-, laite- ja henkilökustannuksia). Toimialariippumattomat tietojärjestelmät ovat tyypillisesti osa infrastruktuuria. Toimialariippumattomat ICT-toiminteet on myös mahdollista ostaa palveluna, sovitun palvelutasolupauksen mukaisesti. Nykytilan määrityksessä ei ehditty pureutumaan laadullisiin eroihin tai kuntalaisten asiointipalvelujen tuottamisen tukemiseen jne. vaan keskityttiin lähinnä nykytoiminnan kustannusten keruuseen.

5 4. Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Työryhmällä on mahdollisuus antaa suuri tuki ainakin seuraavien Keski-Uudenmaan Kaupungin visioluonnoksen keskeisten kohtien osalta: Ketterästi ja älykkäästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa ja on kilpailukykyinen sekä vetovoimainen mahdollisuuksien luoja Palvelut muotoillaan joustavasti ja asiakaslähtöisesti uusia ratkaisuja kehittäen Asukkaita kannustetaan vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen Uusi toimintakulttuuri kannustaa henkilöstöä luoviin ratkaisuihin Kunta järjestää lähipalvelut lähellä asukasta, kunkin alueen omat tarpeet huomioon ottaen Keskitetyt ja lähipalvelut määritellään tarkoituksenmukaisella tavalla Tällä hetkellä kuntapalvelut jakautuvat karkeasti kahteen kategoriaan - keskitettyihin palveluihin ja lähipalveluihin, jossa tämä lähipalvelu on lähinnä fyysisesti lähellä kuntalaista. Mielestämme Keski-Uudenmaan kaupungin visio edellyttää, että tämä palvelukonsepti tulee monimuotoistumaan niin, että meillä on tulevaisuudessa yhdistelmä seuraavia palvelumuotoja: 1. Keskitetyt palvelut. Edelleenkin kuntalaisesta fyysisesti kaukana olevia palveluja, niin kuin hallintopalvelut. Niissä saattaa olla enemmänkin keskittämisen synergiaetua kuin nykyisessä kuntarakenteessa. 2. Staattiset lähipalvelut. Vastaa nykyisiä lähipalveluja. Siinä kunnan henkilökunta tarjoaa lähipalveluja fyysisessä pisteessä. Esim. koulu, päivähoito, terveyskeskuspalvelut. 3. Lähipalvelut itsepalveluna. Esimerkiksi itsepalvelupisteitä (automaatteja) kuntalaisten asiointialueiden yhteydessä. 4. Mobiilit lähipalvelut. Näissä palveluissa kunnan henkilökunta jalkautuu kentälle ja tarjoaa palvelut lähempänä kuntalaista tai jopa kuntalaisen kotona. Jo nyt tätä esimerkkiä vastaa kotihoito. 5. Sähköiset palvelut. Fyysisesti keskitetty palvelu, mutta tarjottuna verkon kautta tämä palvelu on kuntalaisen käytettävissä 24/7.

6 Jokaisessa palvelumuodossa on eri kustannusrakenne ja yhdistämällä näitä viittä palvelumuotoa eri tavoin voidaan tarjota monimuotoista laadukasta verkostomaista palvelua kuntalaisten eriäville tarpeille eri kustannusrakentein. Tämän yhdistelmän tarkastelun kautta saatamme hyvinkin pystyä luomaan paremmin kuntalaisten tarpeisiin vastaavia, ja kustannuksiltaan matalampia palveluja tulevaisuudessa Esimerkkejä mahdollisista vision mukaisista uusista monimuotoisista tavoista tarjota kuntapalveluja: 1. Vanhusten kotipalvelut. Kotihoito ja kotisairaanhoito käyttävät samaa järjestelmää. Käyntisuunnittelu tehdään keskitetysti paikkatietojärjestelmää hyväksi käyttäen ja henkilökunnan raportointi tapahtuu paikan päällä tabletti tietokoneiden tai älypuhelimien kautta. Jos asiakkaalle sattuu jotain poikkeavaa, sensori hälyttää keskitettyyn pisteeseen, josta arvioidaan toimenpiteet ja tarpeen mukaan joko otetaan yhteyttä asiakkaaseen sähköisesti tai lähetetään lähin kotihoitohenkilö paikalle. Seurakuntien diakoniatyö, yksityiset talonmiespalvelut sekä vapaaehtoistyö on kytketty samaan järjestelmään ja jokainen tekee oman osansa asiakkaan hyvinvoinnista. 2. Yhteispalvelupiste. Kunnan uusi yhteispalvelupiste sijaitsee paikallisen ostoskeskuksen yhteydessä. Pisteessä on useita automaatteja, jolla voidaan hoitaa useimpia kunnan ja valtionhallinnon tehtäviä. Myös tietyt terveystarkastukset hoituvat näin. Paikalla on 1-2 palveluneuvojaa, joiden pääasialliset tehtävät on opastaa kuntalaista tekemään tarvittavat tehtävät ja tiedustelut itse sekä kuntalaisvuorovaikutuksen kautta edelleen kehittää itsepalvelumallia. 3. Terveyskeskus. Sen sijaan, että väestökasvun takia pitäisi rakentaa uusi terveysasema, kunta päättää panostaa terveysbussiin. Siihen sijoitetaan lääkäriasema yhdelle lääkärille sekä 1-2 hoitajalle. Langattomien tietoyhteyksien kautta bussi on koko ajan yhteydessä terveyskeskusjärjestelmään ja asiakastiedot ovat ajan tasalla sekä päivittyvät molempiin suuntiin. Tämä bussi kiertää mm. kyläkouluja ja samalla, kun oppilaiden lääkärintarkastukset ja kouluterveydenhuolto hoituu, voidaan myös ottaa vastaan kylän muita kuntalaisia. Myös tietyt fysioterapiapalvelut ovat mahdollisia. Bussi on toteutettu yhteispalveluperiaatteen mukaisesti ja siinä on myös yksi kunnan yhteispalveluautomaatti. Samalla kuntalaiset voivat myös mm. vaihtaa kirjastosta tilaamiaan kirjoja, noutaa postipakettinsa sekä nettikaupasta tilaamansa ruokakassin bussin kylmiöstä. Palvelujen substanssiosaajat ovat näiden uusien palvelumuotojen luomisessa keskeisessä roolissa ja vetovastuussa. Palvelujen luominen ei tosin onnistu ilman, että tietotekniikka on strategisesti tukemassa tätä muutosprosessia. Tämä tulee edellyttämään tietohallinnon

7 roolin uudelleen määrittelyä. Myös tietotekniikan arkkitehtuuri tulee vaatimaan perusteellista uudistumista nykyisestään tämän vision toteuttamiseksi. Tämän muutosprosessin edellytykset sekä nykyiset haasteet on kiteytetty tähän kuvaan innovaatiosta kuntasektorilla. Uusien palvelumuotojen kehittäminen vaatii toiminnan, talouden ja teknologian samanaikaista ymmärrystä ja kuntasektorilla eteenkin toiminnan ja teknologian yhdistäminen on ollut vaikeaa.

8 5. Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Nykytilanteessa kuntien ICT-ratkaisut poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tarkastelussa olevilla kahdeksalla kunnalla on esim. neljä erilaista perusterveydenhoidon asiakasjärjestelmää, eikä mikään merkittävä yksittäinen tietojärjestelmää ole käytössä kaikilla kunnilla. Nykytilan eriytyneet tietojärjestelmät ovat selkeä haitta, jos tavoitteena on tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja mahdollisesti jopa samojen tietojärjestelmien käyttö. Mikäli eri kuntien tietojärjestelmät ovat samaan aikaan elinkaarensa päässä, voi niiden yhteinen uusiminen olla tarkoituksenmukaista. Koska sopimuksia ei tässä vaiheessa käyty läpi, uusimisvaihtoehdon realistisuutta ei ole selvitetty. ICT-kuluissa ei otettu huomioon tietojärjestelmien pääkäyttäjistä aiheutuvia kustannuksia. Suuremmissa kunnissa on n. 50 pääkäyttäjää, joita pääkäyttäjän tehtävä työllistää vaihtelevasti. Arvio oli, että pääkäyttäjien työpanos kunnassa vastaa muutamaa miestyövuotta, mutta sitä ei ole seurattu. Nykytilassa tuotettiin vertailun suhdeluku ICT-kustannus kuntalaista kohden. Lukuun tulee suhtautua kriittisesti, sillä: Lukujen kerääminen (v toteumat) ja niiden vertailukelpoisiksi tekeminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, koska kuntien kirjanpidossa on vaihtelevat kirjaamiskäytännöt, kuten

9 o kuluja ja investointeja käsitellään eri tavoin esim. useamman koneen hankinta kerralla on investointi, yksittäishankintoina kulu, vaikka lopputulos on käytännössä sama o Kirjanpidon poistojen käsittely vaihtelee (nyt poistoja ei otettu huomioon) o ICT-kuluiksi kirjatut asiat vaihtelevat eri kunnissa (esim. ICT-koulutus, konsultointi, erilaiset selvitykset); Sisältöpalvelujen käyttö (esim. YTJ, Duodecim); Tukipalvelujen hyödyntäminen (esim. VETUMA, KATSO) o Kirjausten oikeellisuus kustannuksen tili ei välttämättä ole tarkalleen se jolle se olisi pitänyt viedä o Leasing vs. omistus Laadullisia eroja ei ole arvioitu (esim. tietoliikenteen SLA, sähköisten palvelujen kustannusvaikutukset toimialan kustannuksiin jne.) Toimintaa on järjestetty eri tavoin eri kunnissa ja toimialoilla. Esim. koko toiminnan ostaminen palveluna piilottaa ICT-kulun Keskimääräinen ICT-kulu kuntalaista kohden oli 95. Lukuja kerättiin toimialoittain. Näissäkin on suuria epätarkkuustekijöitä, koska ICT-kulujen kohdistaminen toimialoille perustuu usein laskennalliseen jakoon, ei kustannusvastaavuuteen (esim. Nurmijärvellä tietoliikennekulut jyvitetään toimialoille laitteiden määrien mukaan, opetuksella puolella määrästään) Kokonais- ja osakustannusten erittely järjestelmästä, jonka tuotantotapa on SaaS tai ostopalvelu tai jos se on omassa konesalissa tuotettu kustannusten kohdistaminen oikealle järjestelmälle tai edes oikealle toimialalle on vaikeaa.

10 5.1 Toimialat ja ICT Keskimääräisestä ICT-kulusta Hallinto ja talous vie 13, Sosiaali- ja terveydenhuolto 19, sivistystoimi 18, Tekninen ja ympäristötoimi 8 ja jakamatta on 37. Tarkemmat luvut käyvät ilmi liitteenä olevasta yhteenvedosta. Osa toimialapalveluista tai toimintakokonaisuuksista on hankittu palveluna siten, että ICT:n osuutta kustannuksista on käytännössä mahdoton erottaa. Tällaisia kokonaisuuksia on esimerkiksi: Pornainen maksaa perusterveydenhoidon järjestämisestä Mäntsälälle, korvausta maksetaan asukasluvun suhteessa Mäntsälässä toteutuneista kuluista. Pornaisilla ei ole perusterveydenhoidosta ICT-kuluja. Pornainen maksaa teknisen toimen palveluista itäisen Uudenmaan kuntayhteenliittymälle. Pornaisilla ei ole teknisestä toimesta ICT-kuluja. Keravan talous- ja henkilöstöhallinnan palvelut on ulkoistettu. Kerava maksaa palvelusta, ei ko. asioiden hoidon ICT-järjestelmistä Tuusulan ympäristökeskus palvelee useita naapurikuntia, mutta Tuusula huolehtii (ja maksaa) ympäristökeskuksen ICT-kulut Täydellisemmän kuvauksen kuntien toimialayhteistyöstä saa toimialojen selvityksistä. Toiminnon hankkiminen palveluna vaikuttaa siihen, paljonko laskennallinen ICT-kulu on kuntalaista kohti. Pienempien kuntien on usein kustannustehokkaampaa ostaa toiminta palveluna kuin palkata oma substanssiosaaminen ja hankkia tarpeelliset järjestelmät tämä osaltaan selittää suurempien kuntien korkeampaa asukaskohtaista ICT-kulua. Toimialapalvelun hankkiminen toiselta kunnalta palveluna voi joissakin tapauksissa olla kustannustehokasta, mutta edellyttää aina toimialakohtaista harkintaa. Erilaiset yhteistyökeskukset ovat askel toimintojen yhtenäistämiseen ja yhteiseen tuottamiseen.

11 Tietojärjestelmien lisensointimaksujen peruste voi kuitenkin olla sellainen, että yhteistyöllä ei saavuteta säästöjä ICT-kustannuksissa (maksu perustuu tapahtumiin, väestöpohjaan tms. suureeseen, jonka takia käytön yhdistäminen pitää kustannuksen samana). 5.2 Toimialajärjestelmät ja palvelutuotanto Kunnilla on käytössä laaja kirjo erilaisia järjestelmiä varsinaista toimintaa tukemassa. Nykytilaselvityksen perusteella suurimman järjestelmätoimittajan (CGI) laskutus ( ) on reilut 27% toimialajärjestelmien arvosta ( ). Toiseksi suurin järjestelmätoimittaja (Tieto) pääsee laskutuksellaan ( ) vain 15% CGI:n osuudesta. Toimialajärjestelmistä osa tuotetaan palveluna (aito SaaS-palvelu tai järjestelmälle on tarjottu myös konesalipalvelu). Tuusulassa CGI:n laskutuksesta konesalipalvelun osuus on n.

12 kolmannes ja oletettavasti sama suhde on muillakin kunnilla. Mikäli tämä pitää paikkansa, selvityksessä olevat kunnat maksavat CGI:lle yhteensä reilusti yli miljoona euroa konesalipalveluista. Toiseksi suurin yksittäinen toimija oli kuntien ICT-toiminto itse. Toiminnon suuruuteen vaikuttaa huomattavasti se, mitä palveluntuotantomallia käytetään. Kunnissa on käytössä huomattavan erilaisia toimintatapoja, jotka voivat vaihdella kunnan sisällä toimialoittain. Yllä olevassa kuvassa on esitettynä miten palvelun tuotantotavat vaihtelevat kuntien välillä kun tarkastellaan kaikkia raportissa mnukana olevia järjestelmiä. Oman tuotannon osalta toiminnan keskittämisen voi olettaa tuottavan kustannussäästöjä. Ostetussa tuotannossa ja palvelussa (SaaS) tämä riippuu toimittajan hinnoittelusta. 5.3 Päätelaitteet, puhelimet ja tietoliikenne Päätelaitteita on hankittu vaihtelevin tavoin. Osa kunnista ostaa tietokoneet ja käyttää niitä mahdollisimman pitkään (keskimääräinen käyttöikä voi olla yli viisi vuotta). Vaihtelevan mittaisia leasing-sopimuksia on käytössä. Toiset lunastavat koneet itselleen leasing-ajan päätyttyä, osa vaihtaa laitteet uusiin. Leasing-aikoina on tyypillisesti kolme tai neljä vuotta. Enenevässä määrin ollaan siirtymässä omistuksesta leasing-sopimuksiin, joiden avulla pyritään pitämään laitekanta suhteellisen tuoreena. Tämä helpottaa ohjelmistopäivityksien tekoa ja laitekannan pitämistä yhtenäisenä. Omistamisesta ollaan siirtymässä palveluna ostettavaan laitteiden käytettävyyteen.

13 Puhelimia ja tabletteja ei hallinnoida samalla tavalla kuin tietokoneita. Laitteiden monikäyttöisyyden lisääntyessä käyttötavat tulevat lähentymään, joten tällä sektorilla tullaan varmaankin näkemään muutosta. Yleisesti kasvussa olevan BYOD-trendin (Bring Your Own Device, käytä omaa laitettasi) vaikutuksia kuntien ICT-toimintaan ei selvitetty, mutta silläkin tulee olemaan oma vaikutuksensa. Tietoliikenneyhteydet on hankittu vaihtelevin tavoin. Osassa kunnista on etäyhteyksiä ratkottu omalla tietoliikenneverkolla, osassa palveluna ostettavilla yhteyksillä, joille saattaa olla kunnassa vain yksi tarjoaja. Paikallisverkkoja on hankittu palveluna ja laitteita ostamalla. Tietoliikenteen järjestämistapoihin vaikuttaakin huomattavasti maantiede ja paikallinen operaattori (jolla on käytännössä alueellinen monopoli). 5.4 Tietohallinnon rooli Tietohallinnolla on kaupungeissa toisistaan poikkeavat roolit. ICT-toiminto on keskeisessä roolissa Sipoossa ja Hyvinkäällä, joissa ICT-toiminto hyväksyy kaikki toimialojen ICT-investoinnit. Sipoossa kulujen kontrollointi kattaa kaikki kustannukset, jotka sittemmin velotaan toimialoilta sisäisinä veloituksina. ICT-kustannusten seuranta onnistuukin käytännössä vain, jos se on ICT-toiminnon hallussa. Joissakin kunnissa ICT-toiminto keskittyy tietoteknisen palvelun tuottamiseen eikä sillä ei ole roolia toimialojen ICT-hankinnoissa. Tällöin käsitystä ICT-kulujen todellisesta muodostumisesta jää väkisinkin epätarkaksi ja kulujen esittäminen esim. tällaista selvitystä varten on työlästä. Perustietotekniikassa keskitetyn ICT-toiminnon avulla voidaan saavuttaa säästöjä volyymien avulla. Tietoliikennekuluissa paikallisten monopolitoimijoiden neuvotteluasema voi kuitenkin olla vahva. 5.5 Kuntien välinen yhteistyö Tietotekniikan palvelukeskus - TIPAKE on Keravan kaupungin tietotekniikan palvelukeskusliikelaitos, joka toimittaa perustietotekniikkapalvelut Järvenpäälle, Keravalle ja Mäntsälälle. TIPAKE tarjoaa perustietotekniikan infrastruktuuriratkaisuja ja tietojärjestelmiä, mukaan lukien työasemanhallinta-, konesali-, tietoliikenne- ja tietoturvapalveluita. Mikäli TIPAKE on kustannustehokas tapa ratkaista perustietotekniikkapalvelujen hankkiminen, sen käyttöä voisi laajentaa muihinkin kuntiin. Kustannustehokkuus on kuitenkin hyvä selvittää jokaisen kunnan kohdalla erikseen ennen toiminnan laajentamista. Tässä selvityksessä TiPaKe on käsitelty kuntien omana toimintana. TiPaKe kulut on jaettu osallisille kunnille laskutuksen suhteessa ja henkilöstö on kuntien omaksi ICT-henkilöstöksi.

14 6. Nykytila-analyysin yhteenveto Nykytilan arvosana: maalaa ruutu vihreäksi, jos nykytila etujen ja haittojen pohjalta on kiitettävä tai hyvä / maalaa ruutu keltaiseksi, jos nykytila on tyydyttävä / maalaa ruutu punaiseksi, jos nykytila on huono tai välttävä TIETOHALLINTO KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA ICT-PALVELUT Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Sisäisesti tarjottavat palvelut on ajettu sisään, parantamisen varaa on. Erilaiset toimintatavat. Palvelulupausten puute. 0 Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Joustavuus ja kustannustehokkaiden ratkaisujen hakeminen. Kirjastoissa mahdollisuus hyödyntää sähköisiä palveluita yleisöpäätteillä. Palvelupisteet lähellä. Kokonaisarkkitehtuurin puute. +1 Verkkosivut pääasiassa vain kunnan pääkielellä. Tietojärjestelmät ovat hajanaiset, sähköisten palveluiden saatavuus kuntalaisille on heikkoa. N/A N/A 0-1

15 7. Johtopäätökset nykytila-analyysistä ICT-kustannukset korreloivat melko hyvin asukasluvun suhteen, koska pienen kunnan on tarkoituksenmukaista ostaa toimintaa palveluna, eikä ICT-kulua tällöin synny. Pienemmät volyymit myös edellyttävät tietojärjestelmiltä vähemmän. Toimiala- tai sovelluskohtainen nykytilan kartoitus edellyttää sopimusten ja laskujen läpikäyntiä rivi riviltä, joka voidaan tehdä, mikäli selvitettävä alue on riittävästi rajattu ja asialle on selkeä tarve. Kustannusten seuraamisessa on hyvä ottaa käyttöön parhaita käytäntöjä. Esim. Sipoossa kaikki ICT-laskut menevät tietohallinnon kautta, mikä mahdollistaa lukujen seurannan ajantasaisesti osin tästä voi johtua, että Sipoon ICT-kulu / asukas on selvityksen kunnista korkein. Hyvinkäällä ICT-investoinnit budjetoidaan tietohallinnolle, joka on sitä kautta tietoinen kustannuksista. Jatkotyöstössä pitäisi keskittyä palvelutuotannon tehostamiseen mm. palveluiden sähköistämisellä ja verkostomaisen kaupunkivision tukemiseen tieto- ja viestintätekniikan keinoin niin kuin kappaleessa 4 yllä on kerrottu. Tämä edellyttää kevään aikana työtä toiminnan ja teknologian kohtaamisessa, joiden kautta uudet palvelumuodot pitää kyetä hahmottamaan. Näiden palvelumuotojen kriittisen (talous yms.) tarkastelun jälkeen pitää eri sektoreilla löytyä konkreettinen kehityspolku palvelujen uudistamiselle. Liitteet Yhteenvetotaulukot nykytilasta: Yhteenveto.xlsx

ICT-ympäristön yleiskuvaus: toimintaympäristö

ICT-ympäristön yleiskuvaus: toimintaympäristö ICT-ympäristön yleiskuvaus: toimintaympäristö Hyvinkää ICT-henkilöstö: 13 Henkilöstö: 2933 ICT-kulut: 5,3 M ICT kulut/asukas: 116 Mäntsälä ICT-henkilöstö: 10 Henkilöstö: 1345 ICT-kulut: 2,5 M ICT kulut/asukas:

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA)

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) Johtoryhmä 8.11.2013 21.11.2013 Päivitetty 23.4. Prosessi ja kokousajat NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika Keskiviikko 11.12.2013 klo 15.00-17.30 Paikka Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00-16.15 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Loppukäyttäjän perustietotekniikkapalvelut nyt ja tulevaisuudessa

Loppukäyttäjän perustietotekniikkapalvelut nyt ja tulevaisuudessa Loppukäyttäjän perustietotekniikkapalvelut nyt ja tulevaisuudessa Valtorin asiakaspäivä Projektipäällikkö Sari Stenman & ryhmän vetäjä Jyrki Lehtonen Loppukäyttäjän perustietotekniikkaratkaisun kehityspolku

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN SOTE- ALUEYKSIKKÖ SOTE IHMISEN KOKOISEKSI

KESKI-UUDENMAAN SOTE- ALUEYKSIKKÖ SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN SOTE- ALUEYKSIKKÖ SOTE IHMISEN KOKOISEKSI Pirjo Laitinen-Parkkonen Hankejohtaja, Keski-Uudenmaan kuntien sotehanke 26.4.2016 KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN SOTE- ALUEYKSIKÖN VALMISTELU Hyvinkään,

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa JHS-seminaari, Säätytalo Marko Monni Tietohallintojohtaja Lahden kaupunki Agenda Nykytila Tulevaisuus Miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja?

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Yleisesittely Markku Hämäläinen Esityksen sisältö: 1) Kuntarakenneselvityksen toimeksianto 2) Työryhmät 3) Selvityksen sisältö 4) Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut

Lisätiedot

Metropolipolitiikka hallinnan haasteena

Metropolipolitiikka hallinnan haasteena Metropolipolitiikka hallinnan haasteena Maunulan kesäseminaari 06.06.2008 Peter Fredriksson Ylitarkastaja 2 3 4 5 Hallinnan hallitsemattomuus? Hajauttamisen riskit kunnan edun suhde metropolin yhteisiin

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy SataCom Oy - Perustiedot Perustettu 1989 Henkilökunta 20 Liikevaihto 3,8 meur (2014) Asiakkaat 90 % Satakunnan

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN. PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat

POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN. PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat PoSoTe yhteiskokous 4.5.2015 Kuultiin työryhmien väliraportit ja ehdotukset jatkotoimiksi. Esittelyjen pohjalta päätettiin,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ 30.11.2016 www.ekarjala.fi 1 TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY / Osallistujat: / Mia Hokkanen, Saita, puheenjohtaja / Toni Suihko, Eksote / Kari Perälä, Imatra / Matti Backman, Ruokolahti

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA

KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys SEURANTARYHMÄ 1 (7) TYÖSUUNNITELMA 11.12.2009 KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa ValtioExpo 7.5.2009 Antti Karjalainen, Johtaja Hankkeen taustaa Tavoitteena yhden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustaminen vuonna

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus

Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus 29.1.2013 Prosessit tuottavat ja tarvitsevat paikkatietoa Tuotetun tiedon jakaminen HALLINNON TIETOPROSESSEJA

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti Tärkeitä kysymyksiä Onko meillä varaa ylläpitää ja kehittää kymmeniä erilaisia kokoelmahallintajärjestelmiä ja niiden

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Maakunnat ja palvelut

Maakunnat ja palvelut Maakunnat ja palvelut Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti Peruspalveluiden arvioinnin yhteistyöoorumi 18.3.2016 17.3.2016 1 Vaikuttava ja kustannustehokas yhteiskuntapolitiikka ja hallinto Asiakaskeskeinen

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016 Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016 Max Lönnqvist / 10.5.2016 Esityksen sisältö - Onnistu palvelusetelitoiminnan käynnistämisessä/digitalisoinnissa

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2011. Aika Tiistai klo Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2011. Aika Tiistai klo Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula KUUMA-HALLITUS Esityslista 6/2011 Aika Tiistai 24.5.2011 klo 18.00 Paikka Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio (vertailuperuste 4.2) Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Järjestelmän ylläpidettävyyden arviointi...

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Esityslista 5/2015 Aika Keskiviikko 28.10.2015 klo 18.00 Paikka Pornaisten kunnantalo Valtuustosali Kirkkotie 176, Pornainen 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Loppuraportti: ICT ympäristön yleiskuvaus ja kehitystarpeet Tampereen kaupunkiseudun 9 kuntaa (Hämeenkyrö, Kangasala,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING FinELib-konsortio uudistuu Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING 11.3.2013 Konsortion toiminnan perusteet Yhteiset toimintaperiaatteet, palvelusopimukset, lisensiointiperiaatteet Strategia

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteinen viestintäratkaisu Viestintäratkaisu vastaa hallinnon tuottavuus, vaikuttavuus ja asiakeskeisyys

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Helsinki-Vantaa-selvityksen toteutus ja eteneminen

Helsinki-Vantaa-selvityksen toteutus ja eteneminen Helsinki-Vantaa-selvityksen toteutus ja eteneminen 9.11.2010 PKS-neuvottelukunta Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Vantaan kaupunginvaltuusto 6.4.2009 (25 ): Kaupunginvaltuusto päätti a) todeta, että pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot