TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT Muut palvelut - Tietohallinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT Muut palvelut - Tietohallinto"

Transkriptio

1 TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT Muut palvelut - Tietohallinto Sisällysluettelo 1. Tietohallinto, Muut Palvelut alaryhmä / väliraportti Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Toimialat ja ICT Toimialajärjestelmät ja palvelutuotanto Päätelaitteet, puhelimet ja tietoliikenne Tietohallinnon rooli Kuntien välinen yhteistyö Nykytila-analyysin yhteenveto Johtopäätökset nykytila-analyysistä Liitteet... 15

2 1. Tietohallinto, Muut Palvelut alaryhmä / väliraportti Työryhmä tekee valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Nimi Organisaatio Rooli Mikael Grannas Sipoon kunta Puheenjohtaja Risto Carlson Keravan kaupunki Varapuheenjohtaja Niko Lindberg Hyvinkään kaupunki Jäsen Jarmo Salminen Järvenpään kaupunki Jäsen Sam Allen Sipoon kunta Jäsen Markku Anttila Mäntsälän kunta Jäsen Niko Kinnunen Tuusulan kunta Jäsen Arja Toivonen Nurmijärven kunta Jäsen Timo Kaikkonen Pornaisten kunta Jäsen Tommi Oikarinen Valtiovarainministeriö Jäsen Jari Takala Netum Oy, konsultti Projektipäällikkö Työryhmä on kokoontunut pidetty aloituskokous mukaan lukien neljä kertaa. Tämän lisäksi on ollut muutamia pienempien ryhmien työpajoja nykytilan tietojen keräämisen selkeyttämiseksi ja lukujen vertailukelpoisuuden lisäämiseksi. Nykytilaa kuvaavien tietojen keruussa on hyödynnetty Valtiovarainministeriön toimittamaa kuvauspohjaa, jonka sisältöön tehtiin työskentelyn alkuvaiheessa muutoksia. Tietojen kerääminen aloitettiin TiPaKe kunnista (Järvenpää, Kerava ja Mäntsälä) ja työkalua muokattiin saatujen kokemusten perusteella. Tämän jälkeen kuntien tiedot kerättiin kuvauspohjaan. Osa kunnista keräsi luvut itsenäisesti, osa käytti projektipäällikön apua ja Pornaisten osalta varsinaisen työn teki Nicemedian konsultti Juuso Mallenius. ICT-kulut päätettiin selvittää vuoden 2012 toteumien perusteella. Osa kunnista kohdisti kulut yksittäisiin järjestelmiin, osa keräsi summat kirjanpidosta toimittajakohtaisesti. Yksittäisiä ICT-sopimuksia ei olla tässä vaiheessa selvitetty.

3 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Työryhmä selvittää Keski-Uudenmaan kuntien tulevaisuuden palvelutoimintaa tukevaa ICT ympäristöä; minkälaisia kustannustehokkaasti toteutettavia vaihtoehtoja on nykytilanteen pohjalta tarkoituksenmukaista tavoitella. Yhteen laskettuja ICT-kokonaiskustannuksia voidaan verrata muutaman suuren kaupungin kustannuksiin. Vertailussa on muistettava, että luvut eivät ole tarkkoja eivätkä suoraan vertailukelpoisia, koska eri kaupunkien luvut kuvaavat eri laajuista toimintaa. Lukujen keruu voi myös tapahtua eri periaatteilla ja eri lähteistä (muutamia selityksiä eroavuuksiin on esitetty nykytilaa käsittelevässä luvussa). Kunta Asukkaita ICT-henkilöstö ICT-kulu ICT / asukas K-U yhteensä ,9M 95 Espoo ,4M 198 Helsinki M 159 Oulu M 134 Tampere M 122 Turku M 164 Vantaa M 135 Toimialakohtaisten tietojärjestelmien osalta jatkotoimien arviointi kuuluu pääasiassa substanssiosaajille, joilta oleellisimmat arviointikriteerit tulevat. Nykyisellään usea tietojärjestelmätoimittaja tarjoaa järjestelmät ns. SaaS-palveluna (Software as a Service, järjestelmä palveluna), jolloin toimittajalle maksetaan kaikesta

4 tietojärjestelmän hyödyntämisen edellyttämistä toimista tietyn palvelutasolupauksen (SLA) mukaisesti. Tällöin järjestelmän kulu voi olla suurempi kuin puhdas käyttölisenssimaksu, mutta mukana on myös toimialariippumattomia kuluja, kuten palvelinkeskuskustannukset (palvelimet, operointikulut, varmuuskopioinnit, ohjelmistojen päivitykset jne.). Toimialariippumattomia ICT-kuluja syntyy päätelaitteista (tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet), tietoliikenteestä, puhelinliikenteestä, perusinfrastruktuurista ja palvelinkeskuksista (tila-, laite- ja henkilökustannuksia). Toimialariippumattomat tietojärjestelmät ovat tyypillisesti osa infrastruktuuria. Toimialariippumattomat ICT-toiminteet on myös mahdollista ostaa palveluna, sovitun palvelutasolupauksen mukaisesti. Nykytilan määrityksessä ei ehditty pureutumaan laadullisiin eroihin tai kuntalaisten asiointipalvelujen tuottamisen tukemiseen jne. vaan keskityttiin lähinnä nykytoiminnan kustannusten keruuseen.

5 4. Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Työryhmällä on mahdollisuus antaa suuri tuki ainakin seuraavien Keski-Uudenmaan Kaupungin visioluonnoksen keskeisten kohtien osalta: Ketterästi ja älykkäästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa ja on kilpailukykyinen sekä vetovoimainen mahdollisuuksien luoja Palvelut muotoillaan joustavasti ja asiakaslähtöisesti uusia ratkaisuja kehittäen Asukkaita kannustetaan vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen Uusi toimintakulttuuri kannustaa henkilöstöä luoviin ratkaisuihin Kunta järjestää lähipalvelut lähellä asukasta, kunkin alueen omat tarpeet huomioon ottaen Keskitetyt ja lähipalvelut määritellään tarkoituksenmukaisella tavalla Tällä hetkellä kuntapalvelut jakautuvat karkeasti kahteen kategoriaan - keskitettyihin palveluihin ja lähipalveluihin, jossa tämä lähipalvelu on lähinnä fyysisesti lähellä kuntalaista. Mielestämme Keski-Uudenmaan kaupungin visio edellyttää, että tämä palvelukonsepti tulee monimuotoistumaan niin, että meillä on tulevaisuudessa yhdistelmä seuraavia palvelumuotoja: 1. Keskitetyt palvelut. Edelleenkin kuntalaisesta fyysisesti kaukana olevia palveluja, niin kuin hallintopalvelut. Niissä saattaa olla enemmänkin keskittämisen synergiaetua kuin nykyisessä kuntarakenteessa. 2. Staattiset lähipalvelut. Vastaa nykyisiä lähipalveluja. Siinä kunnan henkilökunta tarjoaa lähipalveluja fyysisessä pisteessä. Esim. koulu, päivähoito, terveyskeskuspalvelut. 3. Lähipalvelut itsepalveluna. Esimerkiksi itsepalvelupisteitä (automaatteja) kuntalaisten asiointialueiden yhteydessä. 4. Mobiilit lähipalvelut. Näissä palveluissa kunnan henkilökunta jalkautuu kentälle ja tarjoaa palvelut lähempänä kuntalaista tai jopa kuntalaisen kotona. Jo nyt tätä esimerkkiä vastaa kotihoito. 5. Sähköiset palvelut. Fyysisesti keskitetty palvelu, mutta tarjottuna verkon kautta tämä palvelu on kuntalaisen käytettävissä 24/7.

6 Jokaisessa palvelumuodossa on eri kustannusrakenne ja yhdistämällä näitä viittä palvelumuotoa eri tavoin voidaan tarjota monimuotoista laadukasta verkostomaista palvelua kuntalaisten eriäville tarpeille eri kustannusrakentein. Tämän yhdistelmän tarkastelun kautta saatamme hyvinkin pystyä luomaan paremmin kuntalaisten tarpeisiin vastaavia, ja kustannuksiltaan matalampia palveluja tulevaisuudessa Esimerkkejä mahdollisista vision mukaisista uusista monimuotoisista tavoista tarjota kuntapalveluja: 1. Vanhusten kotipalvelut. Kotihoito ja kotisairaanhoito käyttävät samaa järjestelmää. Käyntisuunnittelu tehdään keskitetysti paikkatietojärjestelmää hyväksi käyttäen ja henkilökunnan raportointi tapahtuu paikan päällä tabletti tietokoneiden tai älypuhelimien kautta. Jos asiakkaalle sattuu jotain poikkeavaa, sensori hälyttää keskitettyyn pisteeseen, josta arvioidaan toimenpiteet ja tarpeen mukaan joko otetaan yhteyttä asiakkaaseen sähköisesti tai lähetetään lähin kotihoitohenkilö paikalle. Seurakuntien diakoniatyö, yksityiset talonmiespalvelut sekä vapaaehtoistyö on kytketty samaan järjestelmään ja jokainen tekee oman osansa asiakkaan hyvinvoinnista. 2. Yhteispalvelupiste. Kunnan uusi yhteispalvelupiste sijaitsee paikallisen ostoskeskuksen yhteydessä. Pisteessä on useita automaatteja, jolla voidaan hoitaa useimpia kunnan ja valtionhallinnon tehtäviä. Myös tietyt terveystarkastukset hoituvat näin. Paikalla on 1-2 palveluneuvojaa, joiden pääasialliset tehtävät on opastaa kuntalaista tekemään tarvittavat tehtävät ja tiedustelut itse sekä kuntalaisvuorovaikutuksen kautta edelleen kehittää itsepalvelumallia. 3. Terveyskeskus. Sen sijaan, että väestökasvun takia pitäisi rakentaa uusi terveysasema, kunta päättää panostaa terveysbussiin. Siihen sijoitetaan lääkäriasema yhdelle lääkärille sekä 1-2 hoitajalle. Langattomien tietoyhteyksien kautta bussi on koko ajan yhteydessä terveyskeskusjärjestelmään ja asiakastiedot ovat ajan tasalla sekä päivittyvät molempiin suuntiin. Tämä bussi kiertää mm. kyläkouluja ja samalla, kun oppilaiden lääkärintarkastukset ja kouluterveydenhuolto hoituu, voidaan myös ottaa vastaan kylän muita kuntalaisia. Myös tietyt fysioterapiapalvelut ovat mahdollisia. Bussi on toteutettu yhteispalveluperiaatteen mukaisesti ja siinä on myös yksi kunnan yhteispalveluautomaatti. Samalla kuntalaiset voivat myös mm. vaihtaa kirjastosta tilaamiaan kirjoja, noutaa postipakettinsa sekä nettikaupasta tilaamansa ruokakassin bussin kylmiöstä. Palvelujen substanssiosaajat ovat näiden uusien palvelumuotojen luomisessa keskeisessä roolissa ja vetovastuussa. Palvelujen luominen ei tosin onnistu ilman, että tietotekniikka on strategisesti tukemassa tätä muutosprosessia. Tämä tulee edellyttämään tietohallinnon

7 roolin uudelleen määrittelyä. Myös tietotekniikan arkkitehtuuri tulee vaatimaan perusteellista uudistumista nykyisestään tämän vision toteuttamiseksi. Tämän muutosprosessin edellytykset sekä nykyiset haasteet on kiteytetty tähän kuvaan innovaatiosta kuntasektorilla. Uusien palvelumuotojen kehittäminen vaatii toiminnan, talouden ja teknologian samanaikaista ymmärrystä ja kuntasektorilla eteenkin toiminnan ja teknologian yhdistäminen on ollut vaikeaa.

8 5. Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Nykytilanteessa kuntien ICT-ratkaisut poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tarkastelussa olevilla kahdeksalla kunnalla on esim. neljä erilaista perusterveydenhoidon asiakasjärjestelmää, eikä mikään merkittävä yksittäinen tietojärjestelmää ole käytössä kaikilla kunnilla. Nykytilan eriytyneet tietojärjestelmät ovat selkeä haitta, jos tavoitteena on tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja mahdollisesti jopa samojen tietojärjestelmien käyttö. Mikäli eri kuntien tietojärjestelmät ovat samaan aikaan elinkaarensa päässä, voi niiden yhteinen uusiminen olla tarkoituksenmukaista. Koska sopimuksia ei tässä vaiheessa käyty läpi, uusimisvaihtoehdon realistisuutta ei ole selvitetty. ICT-kuluissa ei otettu huomioon tietojärjestelmien pääkäyttäjistä aiheutuvia kustannuksia. Suuremmissa kunnissa on n. 50 pääkäyttäjää, joita pääkäyttäjän tehtävä työllistää vaihtelevasti. Arvio oli, että pääkäyttäjien työpanos kunnassa vastaa muutamaa miestyövuotta, mutta sitä ei ole seurattu. Nykytilassa tuotettiin vertailun suhdeluku ICT-kustannus kuntalaista kohden. Lukuun tulee suhtautua kriittisesti, sillä: Lukujen kerääminen (v toteumat) ja niiden vertailukelpoisiksi tekeminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, koska kuntien kirjanpidossa on vaihtelevat kirjaamiskäytännöt, kuten

9 o kuluja ja investointeja käsitellään eri tavoin esim. useamman koneen hankinta kerralla on investointi, yksittäishankintoina kulu, vaikka lopputulos on käytännössä sama o Kirjanpidon poistojen käsittely vaihtelee (nyt poistoja ei otettu huomioon) o ICT-kuluiksi kirjatut asiat vaihtelevat eri kunnissa (esim. ICT-koulutus, konsultointi, erilaiset selvitykset); Sisältöpalvelujen käyttö (esim. YTJ, Duodecim); Tukipalvelujen hyödyntäminen (esim. VETUMA, KATSO) o Kirjausten oikeellisuus kustannuksen tili ei välttämättä ole tarkalleen se jolle se olisi pitänyt viedä o Leasing vs. omistus Laadullisia eroja ei ole arvioitu (esim. tietoliikenteen SLA, sähköisten palvelujen kustannusvaikutukset toimialan kustannuksiin jne.) Toimintaa on järjestetty eri tavoin eri kunnissa ja toimialoilla. Esim. koko toiminnan ostaminen palveluna piilottaa ICT-kulun Keskimääräinen ICT-kulu kuntalaista kohden oli 95. Lukuja kerättiin toimialoittain. Näissäkin on suuria epätarkkuustekijöitä, koska ICT-kulujen kohdistaminen toimialoille perustuu usein laskennalliseen jakoon, ei kustannusvastaavuuteen (esim. Nurmijärvellä tietoliikennekulut jyvitetään toimialoille laitteiden määrien mukaan, opetuksella puolella määrästään) Kokonais- ja osakustannusten erittely järjestelmästä, jonka tuotantotapa on SaaS tai ostopalvelu tai jos se on omassa konesalissa tuotettu kustannusten kohdistaminen oikealle järjestelmälle tai edes oikealle toimialalle on vaikeaa.

10 5.1 Toimialat ja ICT Keskimääräisestä ICT-kulusta Hallinto ja talous vie 13, Sosiaali- ja terveydenhuolto 19, sivistystoimi 18, Tekninen ja ympäristötoimi 8 ja jakamatta on 37. Tarkemmat luvut käyvät ilmi liitteenä olevasta yhteenvedosta. Osa toimialapalveluista tai toimintakokonaisuuksista on hankittu palveluna siten, että ICT:n osuutta kustannuksista on käytännössä mahdoton erottaa. Tällaisia kokonaisuuksia on esimerkiksi: Pornainen maksaa perusterveydenhoidon järjestämisestä Mäntsälälle, korvausta maksetaan asukasluvun suhteessa Mäntsälässä toteutuneista kuluista. Pornaisilla ei ole perusterveydenhoidosta ICT-kuluja. Pornainen maksaa teknisen toimen palveluista itäisen Uudenmaan kuntayhteenliittymälle. Pornaisilla ei ole teknisestä toimesta ICT-kuluja. Keravan talous- ja henkilöstöhallinnan palvelut on ulkoistettu. Kerava maksaa palvelusta, ei ko. asioiden hoidon ICT-järjestelmistä Tuusulan ympäristökeskus palvelee useita naapurikuntia, mutta Tuusula huolehtii (ja maksaa) ympäristökeskuksen ICT-kulut Täydellisemmän kuvauksen kuntien toimialayhteistyöstä saa toimialojen selvityksistä. Toiminnon hankkiminen palveluna vaikuttaa siihen, paljonko laskennallinen ICT-kulu on kuntalaista kohti. Pienempien kuntien on usein kustannustehokkaampaa ostaa toiminta palveluna kuin palkata oma substanssiosaaminen ja hankkia tarpeelliset järjestelmät tämä osaltaan selittää suurempien kuntien korkeampaa asukaskohtaista ICT-kulua. Toimialapalvelun hankkiminen toiselta kunnalta palveluna voi joissakin tapauksissa olla kustannustehokasta, mutta edellyttää aina toimialakohtaista harkintaa. Erilaiset yhteistyökeskukset ovat askel toimintojen yhtenäistämiseen ja yhteiseen tuottamiseen.

11 Tietojärjestelmien lisensointimaksujen peruste voi kuitenkin olla sellainen, että yhteistyöllä ei saavuteta säästöjä ICT-kustannuksissa (maksu perustuu tapahtumiin, väestöpohjaan tms. suureeseen, jonka takia käytön yhdistäminen pitää kustannuksen samana). 5.2 Toimialajärjestelmät ja palvelutuotanto Kunnilla on käytössä laaja kirjo erilaisia järjestelmiä varsinaista toimintaa tukemassa. Nykytilaselvityksen perusteella suurimman järjestelmätoimittajan (CGI) laskutus ( ) on reilut 27% toimialajärjestelmien arvosta ( ). Toiseksi suurin järjestelmätoimittaja (Tieto) pääsee laskutuksellaan ( ) vain 15% CGI:n osuudesta. Toimialajärjestelmistä osa tuotetaan palveluna (aito SaaS-palvelu tai järjestelmälle on tarjottu myös konesalipalvelu). Tuusulassa CGI:n laskutuksesta konesalipalvelun osuus on n.

12 kolmannes ja oletettavasti sama suhde on muillakin kunnilla. Mikäli tämä pitää paikkansa, selvityksessä olevat kunnat maksavat CGI:lle yhteensä reilusti yli miljoona euroa konesalipalveluista. Toiseksi suurin yksittäinen toimija oli kuntien ICT-toiminto itse. Toiminnon suuruuteen vaikuttaa huomattavasti se, mitä palveluntuotantomallia käytetään. Kunnissa on käytössä huomattavan erilaisia toimintatapoja, jotka voivat vaihdella kunnan sisällä toimialoittain. Yllä olevassa kuvassa on esitettynä miten palvelun tuotantotavat vaihtelevat kuntien välillä kun tarkastellaan kaikkia raportissa mnukana olevia järjestelmiä. Oman tuotannon osalta toiminnan keskittämisen voi olettaa tuottavan kustannussäästöjä. Ostetussa tuotannossa ja palvelussa (SaaS) tämä riippuu toimittajan hinnoittelusta. 5.3 Päätelaitteet, puhelimet ja tietoliikenne Päätelaitteita on hankittu vaihtelevin tavoin. Osa kunnista ostaa tietokoneet ja käyttää niitä mahdollisimman pitkään (keskimääräinen käyttöikä voi olla yli viisi vuotta). Vaihtelevan mittaisia leasing-sopimuksia on käytössä. Toiset lunastavat koneet itselleen leasing-ajan päätyttyä, osa vaihtaa laitteet uusiin. Leasing-aikoina on tyypillisesti kolme tai neljä vuotta. Enenevässä määrin ollaan siirtymässä omistuksesta leasing-sopimuksiin, joiden avulla pyritään pitämään laitekanta suhteellisen tuoreena. Tämä helpottaa ohjelmistopäivityksien tekoa ja laitekannan pitämistä yhtenäisenä. Omistamisesta ollaan siirtymässä palveluna ostettavaan laitteiden käytettävyyteen.

13 Puhelimia ja tabletteja ei hallinnoida samalla tavalla kuin tietokoneita. Laitteiden monikäyttöisyyden lisääntyessä käyttötavat tulevat lähentymään, joten tällä sektorilla tullaan varmaankin näkemään muutosta. Yleisesti kasvussa olevan BYOD-trendin (Bring Your Own Device, käytä omaa laitettasi) vaikutuksia kuntien ICT-toimintaan ei selvitetty, mutta silläkin tulee olemaan oma vaikutuksensa. Tietoliikenneyhteydet on hankittu vaihtelevin tavoin. Osassa kunnista on etäyhteyksiä ratkottu omalla tietoliikenneverkolla, osassa palveluna ostettavilla yhteyksillä, joille saattaa olla kunnassa vain yksi tarjoaja. Paikallisverkkoja on hankittu palveluna ja laitteita ostamalla. Tietoliikenteen järjestämistapoihin vaikuttaakin huomattavasti maantiede ja paikallinen operaattori (jolla on käytännössä alueellinen monopoli). 5.4 Tietohallinnon rooli Tietohallinnolla on kaupungeissa toisistaan poikkeavat roolit. ICT-toiminto on keskeisessä roolissa Sipoossa ja Hyvinkäällä, joissa ICT-toiminto hyväksyy kaikki toimialojen ICT-investoinnit. Sipoossa kulujen kontrollointi kattaa kaikki kustannukset, jotka sittemmin velotaan toimialoilta sisäisinä veloituksina. ICT-kustannusten seuranta onnistuukin käytännössä vain, jos se on ICT-toiminnon hallussa. Joissakin kunnissa ICT-toiminto keskittyy tietoteknisen palvelun tuottamiseen eikä sillä ei ole roolia toimialojen ICT-hankinnoissa. Tällöin käsitystä ICT-kulujen todellisesta muodostumisesta jää väkisinkin epätarkaksi ja kulujen esittäminen esim. tällaista selvitystä varten on työlästä. Perustietotekniikassa keskitetyn ICT-toiminnon avulla voidaan saavuttaa säästöjä volyymien avulla. Tietoliikennekuluissa paikallisten monopolitoimijoiden neuvotteluasema voi kuitenkin olla vahva. 5.5 Kuntien välinen yhteistyö Tietotekniikan palvelukeskus - TIPAKE on Keravan kaupungin tietotekniikan palvelukeskusliikelaitos, joka toimittaa perustietotekniikkapalvelut Järvenpäälle, Keravalle ja Mäntsälälle. TIPAKE tarjoaa perustietotekniikan infrastruktuuriratkaisuja ja tietojärjestelmiä, mukaan lukien työasemanhallinta-, konesali-, tietoliikenne- ja tietoturvapalveluita. Mikäli TIPAKE on kustannustehokas tapa ratkaista perustietotekniikkapalvelujen hankkiminen, sen käyttöä voisi laajentaa muihinkin kuntiin. Kustannustehokkuus on kuitenkin hyvä selvittää jokaisen kunnan kohdalla erikseen ennen toiminnan laajentamista. Tässä selvityksessä TiPaKe on käsitelty kuntien omana toimintana. TiPaKe kulut on jaettu osallisille kunnille laskutuksen suhteessa ja henkilöstö on kuntien omaksi ICT-henkilöstöksi.

14 6. Nykytila-analyysin yhteenveto Nykytilan arvosana: maalaa ruutu vihreäksi, jos nykytila etujen ja haittojen pohjalta on kiitettävä tai hyvä / maalaa ruutu keltaiseksi, jos nykytila on tyydyttävä / maalaa ruutu punaiseksi, jos nykytila on huono tai välttävä TIETOHALLINTO KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA ICT-PALVELUT Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Sisäisesti tarjottavat palvelut on ajettu sisään, parantamisen varaa on. Erilaiset toimintatavat. Palvelulupausten puute. 0 Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Joustavuus ja kustannustehokkaiden ratkaisujen hakeminen. Kirjastoissa mahdollisuus hyödyntää sähköisiä palveluita yleisöpäätteillä. Palvelupisteet lähellä. Kokonaisarkkitehtuurin puute. +1 Verkkosivut pääasiassa vain kunnan pääkielellä. Tietojärjestelmät ovat hajanaiset, sähköisten palveluiden saatavuus kuntalaisille on heikkoa. N/A N/A 0-1

15 7. Johtopäätökset nykytila-analyysistä ICT-kustannukset korreloivat melko hyvin asukasluvun suhteen, koska pienen kunnan on tarkoituksenmukaista ostaa toimintaa palveluna, eikä ICT-kulua tällöin synny. Pienemmät volyymit myös edellyttävät tietojärjestelmiltä vähemmän. Toimiala- tai sovelluskohtainen nykytilan kartoitus edellyttää sopimusten ja laskujen läpikäyntiä rivi riviltä, joka voidaan tehdä, mikäli selvitettävä alue on riittävästi rajattu ja asialle on selkeä tarve. Kustannusten seuraamisessa on hyvä ottaa käyttöön parhaita käytäntöjä. Esim. Sipoossa kaikki ICT-laskut menevät tietohallinnon kautta, mikä mahdollistaa lukujen seurannan ajantasaisesti osin tästä voi johtua, että Sipoon ICT-kulu / asukas on selvityksen kunnista korkein. Hyvinkäällä ICT-investoinnit budjetoidaan tietohallinnolle, joka on sitä kautta tietoinen kustannuksista. Jatkotyöstössä pitäisi keskittyä palvelutuotannon tehostamiseen mm. palveluiden sähköistämisellä ja verkostomaisen kaupunkivision tukemiseen tieto- ja viestintätekniikan keinoin niin kuin kappaleessa 4 yllä on kerrottu. Tämä edellyttää kevään aikana työtä toiminnan ja teknologian kohtaamisessa, joiden kautta uudet palvelumuodot pitää kyetä hahmottamaan. Näiden palvelumuotojen kriittisen (talous yms.) tarkastelun jälkeen pitää eri sektoreilla löytyä konkreettinen kehityspolku palvelujen uudistamiselle. Liitteet Yhteenvetotaulukot nykytilasta: Yhteenveto.xlsx

ICT-ympäristön yleiskuvaus: toimintaympäristö

ICT-ympäristön yleiskuvaus: toimintaympäristö ICT-ympäristön yleiskuvaus: toimintaympäristö Hyvinkää ICT-henkilöstö: 13 Henkilöstö: 2933 ICT-kulut: 5,3 M ICT kulut/asukas: 116 Mäntsälä ICT-henkilöstö: 10 Henkilöstö: 1345 ICT-kulut: 2,5 M ICT kulut/asukas:

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Esityslista 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA)

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) Johtoryhmä 8.11.2013 21.11.2013 Päivitetty 23.4. Prosessi ja kokousajat NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Meneillään olevat selvitykset Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Helsingin

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Kuuma-kuntien yhteisen ICT-yhtiön valmistelun tausta

Kuuma-kuntien yhteisen ICT-yhtiön valmistelun tausta Kunnanhallitus 183 22.06.2015 KUUMA-kuntien yhteisen ICT-yhtiön perustamisen valmistelu Kunnanhallitus 183 KUUMA-kuntien kaupungin ja kunnanjohtajat sekä tietohallinnosta vastaavat ovat vuoden 2014 joulukuusta

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika Keskiviikko 11.12.2013 klo 15.00-17.30 Paikka Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00-16.15 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin Sipoo Suomen halutuin kunta Sipoo 2025 strategia 1 Sipoo 2025 yhteinen

Lisätiedot

Lapin ja Länsi-Pohjan sotejohdon

Lapin ja Länsi-Pohjan sotejohdon Lapin ja Länsi-Pohjan sotejohdon seminaari Lapin- ICT 1 Soten tekoa aiottu jo vuosia 2 Soten kalvoista tuttu mantra 3 Ei tämä mitään rakettitiedettä ole Jos ongelmat olisivat rakettitiedettä, ne olisivat

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

Palvelukeskusvalmistelun tilanne

Palvelukeskusvalmistelun tilanne Palvelukeskusvalmistelun tilanne Sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta 23.2.2017 Urpo Karjalainen 1 13.12.2016 ICT palvelukeskus maakunnille 2 13.12.2016 Lähtökohdat ja tavoitteet Palvelukeskusten perustamisella

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Loppukäyttäjän perustietotekniikkapalvelut nyt ja tulevaisuudessa

Loppukäyttäjän perustietotekniikkapalvelut nyt ja tulevaisuudessa Loppukäyttäjän perustietotekniikkapalvelut nyt ja tulevaisuudessa Valtorin asiakaspäivä Projektipäällikkö Sari Stenman & ryhmän vetäjä Jyrki Lehtonen Loppukäyttäjän perustietotekniikkaratkaisun kehityspolku

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Oma Häme tietohallinnon selvitysvaiheen organisointi

Oma Häme tietohallinnon selvitysvaiheen organisointi Oma Häme tietohallinnon selvitysvaiheen organisointi 27.3.2017 Johanna Tulander-Välkki www.omahäme.fi Valtakunnallisen ict-palvelukeskuksen palvelutarjooma ennen 2019 Keskitytään kolmeen palvelukokonaisuuteen

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Sote- integraatio. pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg

Sote- integraatio. pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg Sote- integraatio pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg Aihe: Sote-integraatio ja asukas- ja asiakaslähtöisyys - Vammaispalveluissa asiakkaat ovat 100% myös terveydenhuollon asiakkaita, ei pidä luukuttaa

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant

Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant Keravan kaupungin tietotekniikan palvelukeskus Henkilöstö: noin 30 hlö Asiakkaat: Järvenpään, Keravan ja Mäntsälän kunnat Työasemia: noin

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN SOTE- ALUEYKSIKKÖ SOTE IHMISEN KOKOISEKSI

KESKI-UUDENMAAN SOTE- ALUEYKSIKKÖ SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN SOTE- ALUEYKSIKKÖ SOTE IHMISEN KOKOISEKSI Pirjo Laitinen-Parkkonen Hankejohtaja, Keski-Uudenmaan kuntien sotehanke 26.4.2016 KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN SOTE- ALUEYKSIKÖN VALMISTELU Hyvinkään,

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

IU-työryhmien 2. vaiheen

IU-työryhmien 2. vaiheen IU-työryhmien 2. vaiheen ä ä raporttien esittely keskeiset huomiot ä ö Työryhmä 2. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Pj. Olavi Kaleva Esityksen sisältö 1. Henkilöstömäärä toimialoittain kunnissa

Lisätiedot

Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen

Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA 14.4.2015 Tommi Oikarinen Suunnittelun lähtökohdat Sote-uudistuksessa tapahtuneet muutokset vaatineet muutoksia uudelleen suunnitteluun Uudelleen suunnitellut toimenpiteet

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Jari Uotila Johtava konsultti, Uudet liiketoiminnot Istekki

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen

ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen KUUMA - seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta. KUUMA - seutuun

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Hallinto, henkilöstö,

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupungin sopimushallinta

Helsingin kaupungin sopimushallinta Helsingin kaupungin sopimushallinta Seminaari sähköisistä hankinnoista 11.11.2014 Helsingin kaupunki Kaupunginkanslian oikeuspalvelut 11.11.2014 Sisällysluettelo 1. Taustaa 2. Tavoitteet I-II 3. Saavutettavat

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

TALOUSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

TALOUSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI TALOUSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Taloustyöryhmän väliraportti... 3 2. Taloustyöryhmän organisointi ja työskentelytapa... 3 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla Muokkaa perustyylejä naps. Yhteisiä ratkaisuja Muokkaa perustyylejä naps. TUOTAMME informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. TARJOAMME keskeisten

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Yhteisten palvelujen kartta Määrittely 0.91 Päiväys 6.5.2017 Tiivistelmä 6.5.2017 2 (8) Yhteentoimivuutta syntyy myös erityisesti yhteisiä palveluja kehittämällä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 2 0 1 3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Toiminnan Innovaatio Sipoossa. Mikael Grannas Kunnanjohtaja Sipoo 28.10.2014

Toiminnan Innovaatio Sipoossa. Mikael Grannas Kunnanjohtaja Sipoo 28.10.2014 Toiminnan Innovaatio Sipoossa Mikael Grannas Kunnanjohtaja Sipoo 28.10.2014 SIPOOSTA Asukkaita 19.000 Työntekijöitä 1.200 Budjetti 140 M Rannikkokunta Ihanteellinen sijainti Pääväylien, sataman ja lentoaseman

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Hyvinkää, Mäntsälä, Järvenpää, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Harri Lipasti Työryhmä - Hyvinkää: Taina Heinonen,

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 KATSAUS LÄNSI-TURUNMAAN YHDISTYMISSELVITYKSEEN 3 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖSUUNNITELMALUONNOS 4

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 KATSAUS LÄNSI-TURUNMAAN YHDISTYMISSELVITYKSEEN 3 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖSUUNNITELMALUONNOS 4 ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ MUISTIO 1/2013 Aika 10.10.2013 klo 17.00-18.30 Paikka Palvelutalo Elsien kabinetti, Jussaksentie 18 K, Sipoo SISÄLLYSLUETTELO 1 KOKOUKSEN AVAUS 2

Lisätiedot

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus Palvelusisältöjen ja kustannusten määrittelytyön tärkeys taloudellisuus- ja tuottavuusvertailuissa. Kokemuksia kuutosvertailuista Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuus seminaari, Valtionvarainministeriö

Lisätiedot

ICT-muutostukiseminaari. Keski-Uudenmaan kaupunki. Säätytalo Tero Kulha. Copyright Kuntien Tiera Oy

ICT-muutostukiseminaari. Keski-Uudenmaan kaupunki. Säätytalo Tero Kulha. Copyright Kuntien Tiera Oy ICT-muutostukiseminaari Keski-Uudenmaan kaupunki Säätytalo 8.5.2014 Tero Kulha Copyright Kuntien Tiera Oy Keski-Uudenmaan kaupungin visio Älykäs verkostomainen kaupunki Ainutlaatuinen missio Jos voisit

Lisätiedot

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Timo Drachman Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Mitkä tehtävät työllistävät yrityksen IThenkilöstöä eniten (Market Visio) Ylläpito (työasemat, palvelimet, sovellukset) 41 Käyttäjätuki

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Helsingin yliopisto, pieni juhlasali 16.11.2006 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Kehittämisohjelman tavoite

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Yleisesittely Markku Hämäläinen Esityksen sisältö: 1) Kuntarakenneselvityksen toimeksianto 2) Työryhmät 3) Selvityksen sisältö 4) Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 31.3.2017 Digi arkeen neuvottelukunta Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Julkisen sektorin palvelukehityksen lähtökohdaksi

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA

KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys SEURANTARYHMÄ 1 (7) TYÖSUUNNITELMA 11.12.2009 KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot