TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT

Transkriptio

1 TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT Sisällysluettelo 1. Muut palvelut -työryhmä / väliraportti Työryhmän organisointi ja työskentelytapa Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Katujen ym. liikenteeseen liittyvän omaisuuden nykytila Puistojen sekä viher- ja liikunta-alueiden nykytila Toimitilojen nykytila Vesihuollon nykytila Energian ja jätehuollon nykytila Nykytila-analyysin yhteenveto Johtopäätökset nykytila-analyysistä Liitteet... 19

2 1. Muut palvelut -työryhmä / väliraportti Työryhmä tekee valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Työryhmän organisointi ja työskentelytapa Muut palvelut -työryhmä koostuu yhdistymisselvitykseen osallistuvien kuntien teknisistä johtajista ja asiantuntijoista ja ryhmän puheenjohtajana toimii Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas. Ryhmän kokoonpano Mikael Grannas Ilari Myllyvirta Ilkka Ruutu Jouni Mattsson Hannu Seppälä Jukka Pietilä Jyrki Meronen Jussi Niemi Seija Vanhanen Aura Kostiainen Sipoon kunta (puheenjohtaja) Sipoon kunta (varapuheenjohtaja) Nurmijärven kunta Hyvinkään kaupunki Mäntsälän kunta Pornaisten kunta Järvenpään kaupunki Tuusulan kunta Keravan kaupunki Sipoon kunta (sihteeri) Lisätiedot Työryhmän työskentely käynnistyi työsuunnitelman laatimisella. Lähtökohtana oli, että nykytila-analyysi toteutetaan syksyllä 2013 ja uuden kaupungin visiointi ja vaihtoehtojen arviointi keväällä Työryhmä kokoontui syksyllä 2013 tiiviisti, pääsääntöisesti viikon tai kahden välein. Nykytila-analyysi toteutettiin palvelukokonaisuuksittain. Osakokonaisuudet muodostettiin siten, että ne muodostavat kokonaisen palvelukokonaisuuden, eli osakokonaisuudella on selkeä lähtökohta ja selkeä tuotos. Muut palvelut -ryhmä toimi lisäksi palveluverkkosuunnitelman projektiryhmänä, jota oli laajennettu muiden ryhmien edustajilla. Palveluverkkosuunnitelman projektiryhmän kokoukset pidettiin erillisinä ja ryhmän sihteerinä toimi Ville-Veikko Lallukka Granlund Oy:sta. Palveluverkkoryhmän työtä ei siten tässä raportissa käsitellä.

3 Erillisenä työryhmänä Muut palvelut -ryhmän alla toimi myös tietojärjestelmiä käsittelevä työryhmä. 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Muut palvelut -ryhmän nykytila-analyysi toteutettiin palvelukokonaisuuksittain. Työryhmän alaan kuuluvat palvelukokonaisuudet ovat seuraavat: Kadut, muu liikenteeseen liittyvä omaisuus Käsittää mm. katu-, liikenne- satamatoiminnot. Sisältää teknisen toimen toteuttamiseen liittyvät koneet ja kalustot. Erikoiskohteita ovat mm. yksityistiet, Uudenmaan ELY-keskuksen hankkeet ja tonttien esirakentaminen. Puistot ja viheralueet sekä liikunta- ja virkistysalueet Katuvihreä kuuluu katuihin. Toimitilat Käsittää kaikki kunnan kiinteistöt. Vesihuolto. Erityiskysymyksenä on haja-asutuksen vesihuolto Jätehuolto Energia (sis. sähkön ja kaukolämmön) Palvelukokonaisuuksia tarkasteltiin kunnittain suhteessa kunkin palvelutoiminnon prosessiin. Taulukko on liitteenä 1. Palvelutoiminnon prosessissa tarkasteltiin seuraavia osia: Omistaminen Suunnittelu Rakennuttaminen Ylläpito/käyttöpalvelut Rajaukset Johtoryhmä on vahvistanut, että seuraavat palvelukokonaisuudet eivät kuulu Muut palvelut - ryhmän tehtäväkenttään tai että ne kuuluvat ryhmälle osittain. Ei kuulu Asunnot Rakennusvalvonta Rahoitusmallit

4 Ympäristövalvonta Maataloushallinto sisältäen lomittajat Henkilö- ja tavarakuljetuspalvelut ym. kuntien tukipalvelut Isompien kalustoinvestointien hoitamisen ja omistussuhteiden pohtiminen. Valmius- ja varautumisasiat, pelastustoimen saavutettavuus eri alueilla Liikuntatoimen linjaukset ja niiden liittyminen uuden kaupungin imagoon/priorisointeihin. Ruokahuolto ja siivous Kuuluu osittain Katu- ja vihersuunnittelu kuuluu MALY-ryhmälle, operointi Muut palvelut -ryhmälle. Energian (kaukolämpöverkko ja sähköverkko) arvonmäärittely kuuluu talousryhmälle, operointiin ja infran ylläpitoon liittyvät kysymykset kuuluvat Muut palvelut -ryhmälle. Suunnittelun osalta energia-asiat on siirretty MALY-ryhmälle. 4. Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Keski-Uudenmaan kaupungin tavoitteena on älykäs verkostomainen kaupunki. Työryhmä on tunnistanut seuraavat aiheet, jotka heijastavat Keski-Uudenmaan kaupungin visiota työryhmän toiminta-alueeseen: Tavoitteena ketterä katujen, puistojen ja kiinteistöjen palveluverkko Läpileikkaavat teemat 1. Omaisuudenhallinnan uudet mahdollisuudet Toimintaympäristön ja puitteiden luominen palveluille ennakoiva yhteistyö Markkinoiden hyödyntäminen uudella tavalla: uudentyyppiset kumppanuudet sekä rahoituksen ja omistamisen mallit 2. Tunnista hyvät käytännöt Benchmarking Keski-Uudenmaan kuntien välillä Muiden kuntien kanssa Muiden toimijoiden/alojen kanssa 3. Kuntalaisten omatoimisuus ja vaikuttaminen Omatoimisuudesta palkitaan, muttei välttämättä rahallisesti (social rewards) Paikkatietojen hyödyntäminen palautteessa yleisten alueiden osalta Vuorovaikutteinen palaute ja asiointi sähköisesti (esim. sosiaalinen media)

5 Kiinteistöt 1. Kiinteistöjen älykkäät teknologiat Älykkäät, asiakasta ja toimintaa palvelevat kiinteistöautomaatiojärjestelmät Tilavarausten, tilojen käytön ja laskutuksen automatisointi. Avoin rajapinta, helppokäyttöisyys ja asiakaspalvelun parantuminen 2. Mobiilisuus korvataan kiinteät seinät renkailla Esim. kiinteiden terveyspalveluiden korvaamista terkkaribusseilla vähemmän tarvetta kiinteistöinvestoinneille, mahdollistaa tiloista luopumista Voi hyödyntää useissa erilaisissa palveluissa Yhteispalvelumahdollisuudet yksityisten toimijoiden kanssa 3. Olemassa olevien tilojen monikäyttöisyys (esim. kylätalo ) Tilojen tehokas käyttö yhteistoiminta yli sektorirajojen sekä kolmannen sektorin ja yksityisten kanssa Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan mahdollistuminen Olemassa olevan kiinteistöomaisuuden saatavuuden parantaminen kuntalaisille 4. Siirrettävyys Kadut Siirrettävät ja muunneltavat elementit Standardointi Kustannustehokkuus 1. Kaupungin kehittymistä tukeva katuverkko Tukee paikallista, kaupungin laajuista ja seudullista rakennetta Puistot ja viheralueet, liikunta-alueet 1. Omaleimaisuuden ja viihtyisyyden mahdollistaminen Alueiden profiloituminen Turvalliset, yhteisölliset kohtaamiset 5. Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Seuraavassa kuvataan nykytilaa keskeisten palvelukokonaisuuksien, katujen, puistojen ja liikunta- ja virkistysalueiden, toimitilojen, vesihuollon sekä jätehuollon ja energian osalta. Tietojen kokoamista hankaloittivat kuntien erilaiset tietojen merkitsemistavat. Tietojen määrittely vaihteli esimerkiksi sen mukaan, lasketaanko viheralueisiin mukaan myös

6 katuvihreä, toimitilojen ylläpitoon siivousta tai vesihuoltoverkoston pituuteen hulevesiverkosto. Tiedot ovat siis osin suuntaa antavia. 5.1 Katujen ym. liikenteeseen liittyvän omaisuuden nykytila Katujen määrä vaihtelee kunnan koon mukaan Pornaisten 13 kilometristä Tuusulan ja Hyvinkään yli 220 kilometriin. Katuverkostoa on alueella yhteensä noin 1145 kilometriä. Jalkakäytävien ja pyöräväylien määrä vaihtelee 1,5 ja 210 kilometrin välillä. Vastaavasti katujen ylläpitokulut vaihtelevat euron ja 3,5 miljoonan euron välillä. Ylläpitokulut ovat alueella vuodessa yhteensä noin 17 miljoonaa euroa. Koko katutoiminnan henkilötyövuodet vaihtelevat välillä 7 30 henkilötyövuotta. Katuverkoston volyymissa on siis suuria eroja, mikä on seurausta kuntien erilaisesta koosta ja rakenteesta. Katuomaisuuden kunto on enimmäkseen kohtuullinen ja perusparantamiseen panostetaan useimmissa kunnissa tyydyttävästi. Perusparannus- ja uudisrakennusnvestoinnit ovat keskimäärin 4,9 miljoonaa euroa vuodessa, vaihteluväli on 0,25 10 miljoonaa euroa. Kuntien toimintatavat eroavat palveluiden oston suhteen erityisesti suunnittelussa ja rakentamisessa. Esimerkiksi Pornainen ostaa lähes kaiken suunnittelun ulkopuolelta, kun taas Mäntsälässä suunnittelu hoidetaan lähes kokonaan omana työnä. Suunnittelupalveluiden ostot vaihtelevat välillä 5 95 % tehdystä suunnittelusta. Taulukko 1, Katujen tunnuslukuja. Kadut km Jk pp-tiet km Ylläpitokulut Me Oma työ yht. htv Investoinnit 5 v Me Hyvinkää 225,0 210,0 3,50 27,2 6,1 Järvenpää 200,0 130,0 2,70 30,0 10,0 Kerava 144,0 78,0 1,80 16,0 5,9 Mäntsälä 82,5 15,0 1,20 7,0 2,6 Nurmijärvi 208,0 79,5 2,31 25,5 6,3 Pornainen 13,0 1,5 0,06 0,3 0,3 Sipoo 51,0 24,0 1,75 8,0 1,9 Tuusula 221,0 133,0 3,40 32,0 6,0 Yhteensä 1144,5 671,0 16,72 146,0 39,1 KA 143,1 83,9 2,09 18,3 4,9 5.2 Puistojen sekä viher- ja liikunta-alueiden nykytila Kunnat omistavat puistot sekä viher- ja liikunta-alueet pääosin itse. Mäntslässä on eniten puistoja, 196 hehtaaria (käsittää hoitoluokat I, II ja III). Pienin puistopinta-ala on Pornaisissa,

7 jossa on puistoja vain yksi hehtaari. Puistoalaa on Keski-Uudenmaan kuntien alueella yhteensä noin 587 hehtaaria. Metsäpinta-alaa on eniten Hyvinkäällä, 795 hehtaaria. Liikuntapaikkojen määrä vaihtelee, esimerkiksi Mäntsälässä liikunta- ja virkistysalueita on vain 8 kpl kun taas Järvenpäässä niitä on noin 70 kpl. Lähes kaikissa kunnissa puistoalueiden kunto on kohtuullinen ja perusparantamiseen panostetaan tyydyttävästi. Ainoastaan Keravalla puistojen kunto on hyvä ja perusparantamiseen panostetaan riittävästi. Uudis- ja perusparannusinvestoinnit ovat puisto- ja viheralueiden osalta keskimäärin 0,38 miljoonaa euroa (välillä 0,02 0,7 miljoonaa euroa) sekä liikunta- ja virkistysalueiden osalta keskimäärin 0,39 miljoonaa euroa (välillä 0,02 0,87 miljoonaa euroa). Ylläpitokulut vaihtelevat eurosta 1,5 miljoonaan euroon vuodessa, yhteensä puistojen ylläpitoon käytetään noin 5,72 miljoonaa euroa, keskimäärin 0,71 miljoonaa kuntaa kohden. Liikunta- ja virkistysalueiden tietoja ei saatu kaikilta kunnilta, mutta ylläpitokulut ovat vuositasolla keskimäärin 0,82 miljoonaa euroa. Toimintatavat eroavat kunnissa selvästi palvelujen oston osalta. Noin kolmasosa tekee omana työnä varsin vähän ja loput paljon. Suunnittelussa oman työn osuus vaihtelee välillä % eli huomattavasti. Rakennuttamisessa vaihteluväli oman työn osuudessa on sama kuin suunnittelussa. Rakentamisesta vähintään kolmasosa ostetaan ulkopuolelta, mutta erot ovat suuria. Myös yllä- ja kunnossapidossa vaihtelu on suurta, ostopalveluita käytetään näistä töistä %:ssa. Taulukko 2, Puistojen ja liikunta-alueiden tunnuslukuja Puistot ha Ylläpito viher Me Ylläpito liikunta Me Investoinnit viher Me Investoinnit liikunta Me Hyvinkää 52,0 1,200 1,00 0,70 0,50 Järvenpää 110,0 1,500 0,70 0,50 0,20 Kerava 58,7 1,400 0,65 0,35 Mäntsälä 196,0 0,032 0,25 Nurmijärvi 47,8 0,250 1,35 0,25 0,87 Pornainen 1,0 0,005 0,03 0,02 0,02 Sipoo 42,0 0,330 0,15 Tuusula 79,0 1,000 1,00 0,50 0,40 Yhteensä 586,5 5,717 4,08 3,02 2,34 KA 73,3 0,715 0,51 0,38 0,29 Sisältää katuvihreän

8 5.3 Toimitilojen nykytila Kunnilla on toimitiloja keskimäärin 125 kpl, noin brm². Lukumääräisesti eniten toimitiloja on Hyvinkäällä, 190 kpl. Pinta-alaltaan suurimmat toimitilat löytyvät kuitenkin Nurmijärveltä, brm². Pornaisissa on vähiten toimitiloja, 20 kpl ja brm². Yhden toimitilan koko on alueella keskimäärin brm², toimitilojen koon keskiarvo vaihtelee kunnittain välillä brm². Toimitilat omistetaan pääosin itse, ja esimerkiksi Kerava, Pornainen ja Sipoo omistavat 100 % käytössä olevista toimitiloista. Eniten tiloja vuokraavat ulkopuolelta Hyvinkää ja Tuusula, jotka omistavat 80 % kunnan käytössä olevista toimitiloista. Tilojen kunto on kuntien oman arvion mukaan kohtuullinen. Kiinteistöjen nykykäyttöarvon osuus jälleenhankintahinnasta on suuressa osassa kuntia hyvällä tasolla noin 70 %. Kuitenkin kunnassa on sekä hyvässä että erittäin huonossa kunnossa olevia tiloja ja esimerkiksi Sipoossa tilojen kunto on jonkin verran polarisoitunut. Toimitilojen investointiehin panostetaan keskimäärin 6,0 miljoonaa euroa vuodessa. Hyvin suuri osa toimitilojen suunnittelusta toteutetaan ostopalveluina. Hyvinkää, Mäntsälä, Sipoo ja Pornainen ostavat kaiken suunnittelun ulkopuolelta. Rakennuttamisessa on enemmän vaihtelua, ja ulkopuolelta ostettujen palvelujen osuus vaihtelee välillä 0 50 %. Rakentamisessa toimintatavat vaihtelevat selvästi, omana työnä tehdään 0 60 %. Eroja korostaa vielä se, että rakentaminen vaatii paljon työvoimaa. Rakentaminen omana työtä painottuu myös niihin kuntiin, joissa ei ole kovin paljon suuria uudis- tai perusparannuskohteita. Suurempiin kohteisiin ja erityisesti uudisrakentamiseen käytetään poikkeuksetta ostopalveluja, ja oma työ kattaa lähinnä pienempiä korjaushankkeita. Yllä- ja kunnossapidossa ostopalvelujen osuus vaihtelee 30 % ja 80 % välillä, eli joka kunnalla on ainakin jotakin omaa ylläpitotoimintaa. Ulkoa ostetaan esimerkiksi talvikunnossapitoa alueurakoina sekä LVI- ja sähkötöitä. Kiinteistönhoito tehdään usein itse.

9 Taulukko 3, Toimitilojen tunnuslukuja. Tilat lkm Tilat brm2 Ylläpito Brm2/kpl Me Investoinnit 5 v Me NKA/JHH % Hyvinkää ,3 9,0 76 Järvenpää ,0 6,0 72 Kerava ,9 5,0 77 Mäntsälä ,6 6,3 Nurmijärvi ,3 7,0 70 Pornainen ,5 0,9 36 Sipoo ,0 7,0 74 Tuusula ,9 7,0 75 Yhteensä ,5 48,2 481 KA ,1 6,0 60 NKA = Nykykäyttöarvo (tekninen arvo) JHH = Jälleenhankintahinta Luku vuodelta Vesihuollon nykytila Keski-Uudenmaan kuntien vesihuoltoverkoston pituus (käyttövesi, jätevesi ja hulevesi) vaihtelee välillä n kilometriä. Keskiarvo on noin 430 kilometriä. Käyttövettä tuotetaan tai ostetaan keskimäärin 1,76 miljoonaa kuutiometriä, jätevettä puhdistetaan tai johdetaan puhdistettavaksi keskimäärin 1,95 miljoonaa kuutiometriä. Vesihuoltoverkoston ylläpitoon käytetään keskimäärin 3,37 miljoonaa euroa, ylläpitokulut vaihtelevat kunnittain välillä 0,36 8,1 miljoonaa euroa. Yhteensä ylläpitoon käytetään Keski-Uudellamaalla noin 27 miljoonaa euroa vuosittain. Tuloja syntyy keskimäärin 5,3 miljoonaa euroa ja yhteensä 42 miljoonaa euroa, vaihteluvälillä 0,71 10,1 miljoonaa euroa. Investointeihin ja perusparannukseen käytetään yhteensä noin 18,6 miljoonaa euroa, kuntaa kohden 2,3 miljoonaa (vaihteluväli 0,3 4 miljoonaa euroa). Suurin osa kunnista on järjestänyt vesihuollon liikelaitosmuotoisesti, ainoastaan Sipoossa ja Pornaisissa vesihuoltolaitos on kunnan oma taseyksikkö. Sipoossakin on tarkoitus muodostaa tulevaisuudessa kunnallinen liikelaitos. Mäntsälässä on perusteilla kunnan omistama holdingyhtiö, joka ostaa Mäntsälän vesihuollon ja energiantuotannon. Noin puolet kunnista ostaa talousveden Tuusulan seudun vesilaitos -kuntayhtymältä (TSV), kun taas loput tuottavat talousveden osin tai kokonaan itse. Hieman suurempi osa johtaa myös jäteveden puhdistettavaksi muualle, kuten Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhteymälle (KUVES) tai Helsingin Vedelle. Mäntsälä ja Nurmijärvi hoitavat jäteveden puhdistuksen itse.

10 Vesihuollon suunnittelussa ostopalveluita käytetään etenkin suuremmissa hankkeissa ja laitossuunnittelussa. Myös vesihuoltolinjojen suunnittelua ostetaan ulkopuolelta. Itse suunnitellaan pienempiä linjahankkeita. Ulkoa ostettujen suunnittelupalvelujen osuus vaihtelee kunnissa välillä %. Myös rakennuttamisessa (0 100 % ostopalveluita) vaihtelu on suurta. Rakentamisessa ostopalveluita käytetään %. Viisi kuntaa kahdeksasta hoitaa yllä- ja kunnossapidon pääosin itse (70-80 %). Kaksi kuntaa käyttää pääosin ostopalveluita (oman työn osuus 10 %). Taulukko 4, Vesihuollon tunnuslukuja Käyttövesi Verkosto km Mm3 Jätevesi Mm3 Ylläpito Me Tuotot Me Investoinnit 5 v Me Hyvinkää 2,90 4,40 8,10 10,10 3,8 Järvenpää 550,0 2,10 2,30 3,20 7,00 4,0 Kerava 397,0 2,96 2,60 3,59 7,71 2,5 Mäntsälä 317,4 1,22 1,27 2,16 2,76 1,5 Nurmijärvi 728,0 1,64 1,96 3,38 5,95 2,6 Pornainen 55,0 0,19 0,23 0,36 0,71 0,3 Sipoo 582,0 1,21 1,72 1,86 2,60 1,9 Tuusula 799,0 1,84 1,08 4,30 5,50 2,0 Yhteensä 3428,4 14,06 15,56 26,95 42,33 18,6 KA 428,6 1,76 1,95 3,37 5,29 2, Hulevesi puuttuu 5.5 Energian ja jätehuollon nykytila Jätehuolto ja energia pohjautuvat pääosin alueellisiin osakeyhtiöihin. Osa on Keski- Uudenmaan alueen kuntien kokonaan itse tai yhdessä omistamia ja osa myös ulkopuolisten omistamia.

11 6. Nykytila-analyysin yhteenveto MUUT PALVELUT KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA KADUT, MUU LIIKENTEESEEN LIITTYVÄ OMAISUUS ( YKSITYISTIET, UUDENMAAN ELY- KESKUKSEN HANKKEET, TONTTIEN ESIRAKENTAMINEN) Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Palvelutaso hyvä. Kaupunkirakenteet ja resurssit erilaisia eri kunnissa. Palvelutasoa joudutaan laskemaan säästösyistä kautta linjan. Kevyen liikenteen väyliä ei ole riittävästi ja seudullinen verkko on puutteellinen. Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Osassa kunnista sujuvat yhteydet ja tiheä rakenne. Teiden välityskyky Helsingin suuntaan vaihtelee. Osassa kunnista ei ole raideliikennettä. 0 Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Raideliikenne ja tiheä katuverkko hyödyttää osaa kunnista. Mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon. Puutteita ja tulevaisuuden uhkia joukkoliikenteessä erityisesti rahoituksen osalta. Paikoin ELYhankkeita ei saada toteutukseen.

12 Ympäristövaikutukset Osassa kunnista maapinta-ala tehokkaassa käytössä. Hajanainen rakenne lisää päästöjä ja melua erityisesti ELYteillä. Kiviaineksen ottamistaja ylijäämämassojen sijoittelua ei ole kokonaisuutena ratkaistu. - Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Yhteinen julkinen katutila? Terassit, torit, tapahtumat ym.? Valaistus ja ylläpito. Yksityisautoiluun nojaava kaupunkirakenne lisää segregaatiota? Ongelmien keskittyminen radan varrelle? 0 Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Kuntien omia prosesseja ja hallintoa on sujuvoitettu. Vaikutusmahdollisuudet kunnan sisällä hyvät. Seudullinen hallinto paikoitellen hidasta ja PKS-keskeistä. ELYkeskuksen ja kuntien yhteistyötä tulisi entisestään lisätä. ELYhankkeiden aikataulutus ja priorisointi ei toimi, vaan toiminta on byrokraattista ja vaikutusmahdollisuuksia on vähän. - PUISTOT JA VIHERALUEET SEKÄ LIIKUNTA- JA VIRKISTYSALUEET Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Puistoja ja viheralueita, liikunta- ja leikkipakkoja kattavasti. Määrärahat ovat tiukassa kautta linjan.

13 Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Osassa hyvä kilpailukyky. Monipuoliset alueet. Osassa taso on vaatimaton verrattuna Helsingin seutuun. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Kaupunkimaista viheraluetta on paikoin riittävästi. Paikoin käydään taistelua rakentamisen ja viheralueiden välillä. 0 Ympäristövaikutukset Lisäävät viihtyisyyttä, eristävät melua (metsät hiilinieluja?) Vieraslajit hoitamattomilla alueilla? Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Viihtyisät puistot kaupungin elävöittäjinä ja kohtaamispaikkoina? Kansalaistoiminta ja kuntalaisten mahdollisuus oma-aloitteisuuteen yleisillä alueilla? Liikunta- ja harrastuspaikkojen syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus? Ongelmien keskittyminen, turvattomuus (ylläpito, valaistus)? Liikunta- ja virkistysalueiden yhdenvertainen saatavuus? 0 Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Virkamiesorganisaatio on tehokas ja prosessit sujuvia. Poliittisia erimielisyyksiä palveluverkon supistamisesta. 0

14 Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Toimitiloja on riittävästi ja ne vastaavat käyttäjien tarpeita. Toimitilaverkon tehokkuus ja kunto vaihtelevat. Sisäilmaongelmia. Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Tilojen kunto ei merkittävästi poikkea yleisestä seudullisesta tasosta. Vapaa-ajan palvelujen taso Helsingin seutua vaatimattomampi. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Positiivinen vaikutus kaupungin/kunnan osien kehittämiseen. Toimitilaverkko on hajanainen. 0 TOIMITILAT Ympäristövaikutukset Kaikki ovat sitoutuneet kuntien energiatehokkuussopimukseen. Energiatehokkuutta voisi parantaa. Talotekniikka on osittain vanhentunutta ja lämmitys on paikoin sähkön tai öljyn varassa. - Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat??? Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Prosesseja kehitetään, tehokkuus paranee. Kokonaisuuksien hallinnassa vielä parannettavaa.

15 Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Kattava verkko, hyvä veden laatu. Käyttökustannukset paikoin korkeat hajanaisen rakenteen johdosta. Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Hinnat ja tuotanto pääkaupunkiseutua edullisemmat. VESIHUOLTO (HAJA- ASUTUKSEN VESIHUOLTO) Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Vesiosuuskunnat toimivat melko hyvin hajaasutusalueilla. Haja-asutusalueiden vesihuollon organisoinnissa jonkin verran haasteita erityisesti vesiosuuskintayhteistyön osalta. Laajenemispaineita ja säästöpaineita samanaikaisesti. Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Parantaa vesistöjen kuormitustilannetta. Joitakin vesistöongelmia on noussut esiin.??? Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Alueelliset kuntaliikelaitokset yhdessä pienten yksiköiden kanssa toimivat tehokkaasti. Toiminta paikoin riskialtista pienen organisaation vuoksi. Toiminnan kehittäminen jää toisinaan vähemmälle huomiolle.

16 Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Alueelliset jätehuoltoyhtiöt toimivat ja palvelu on hyvää. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Lainsäädäntö tuo haasteita. Uudet teknologiat tuovat alkuvaiheessa kustannuspaineita. JÄTEHUOLTO Ympäristövaikutukset Loppusijoitus, jätteenpoltto. Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat??? Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Alueellinen hallinto toimii pääosin hyvin. Vaikutusmahdollisuudet hyvät myös kunnan itse hoitamassa jätehuollossa. Tiedonkulkua tulisi lisätä. Uuteen toimintamuotoon (jätehuoltoyhtiö) siirtyminen sisältää siirtymäkunnissa epäilyksiä.

17 Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Markkinat sekä kunnan oma tuotanto toimivat pääosin. Alueellisten toimijoiden osalta joitakin ongelmia. Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Vaihtoehtoisia energiaratkaisuja. Hintataso kilpailukykyinen. ENERGIA Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Merkittävä vaikutus uusien teollisuusaluiden rakentamisessa. Paikoin mahdollisena haasteena voimalinjojen riittävyys uutta rakennettaessa. Ympäristövaikutukset Merkittävät ympäristövaikutukset, erit. uusiutuvien energiamuotojen käyttö, kaukolämpö. Osalla uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen vielä prosessissa. Hajaasutusalueiden lämmitys ja siihen vaikuttaminen? Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat???

18 Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Vaikutusmahdollisuudet hyvät erityisesti kunnan 100 % omistamien energiantuotantolaitosten osalta. Tehokkuus hyvä. Paikoin kehitettävää vielä seurantatiedoissa. Osassa uudelleenorganisointiprosessi kesken. Alueellisesti järjestetyssä ja markkinoilta ostetussa energiantuotannossa vaikutusmahdollisuudet rajalliset.

19 7. Johtopäätökset nykytila-analyysistä Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kunnan koko vaikuttaa merkittävästi sen katuverkoston, puistojen ja yleisten alueiden, toimitilojen ja vesihuoltoverkoston volyymiin. Myös ostopalveluita käytetään enemmän pienemmissä kunnissa. Katuverkoston palvelutaso on yleisesti hyvä. Ongelmia tulee kuitenkin määrärahojen vähentyessä. Kevyen liikenteen verkosto on hajanainen ja osin puutteellinen. Teiden välityskyky vaihtelee, ja ELY-hankkeet koetaan byrokraattisiksi ja toimimattomiksi. Kaduissa toimintatavat ostopalvelujen suhteen vaihtelevat erityisesti suunnittelussa ja rakentamisessa. Puistoja ja viheralueita sekä liikunta- ja leikkipakkoja on Keski-Uudenmaan alueella kattavasti. Määrärahat ovat kuitenkin tiukassa ja palvelutason säilyttäminen saattaa olla haasteellista. Taso on jo tällä hetkellä vaihteleva. Toimitilojen nykytilassa on eniten haasteita. Vaikka nykykäyttöarvon ja jälleenhankintahinnan suhteella mitattuna tilojen kunto on kohtuullinen, palveluverkkoselvityksen perusteella tilojen käyttäjät eivät koe saavansa hyvää palvelua tai olevansa toimivissa kiinteistöissä. Tilojen kunto myös vaihtelee, eivätkä keskiarvot välttämättä anna kokonaiskuvaa tilanteesta. Osassa tiloista esiintyy sisäilmaongelmia, joskaan ei enemmän kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Toimintatavat eroavat ostopalveluissa erityisesti itse rakentamisen osalta. Vesihuolto ja jätehuolto toimivat tehokkaasti alueellisten liikelaitoskuntayhtymien ja kuntakohtaisten verkkoyhtöiden yhteistyönä. Kuitenkin osa kunnista tuottaa talousveden ja puhdistaa jäteveden itse. Toimintatavoissa on suuria eroja. Liitteet Palvelukokonaisuudet, taulukko.