TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT"

Transkriptio

1 TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT Sisällysluettelo 1. Muut palvelut -työryhmä / väliraportti Työryhmän organisointi ja työskentelytapa Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Katujen ym. liikenteeseen liittyvän omaisuuden nykytila Puistojen sekä viher- ja liikunta-alueiden nykytila Toimitilojen nykytila Vesihuollon nykytila Energian ja jätehuollon nykytila Nykytila-analyysin yhteenveto Johtopäätökset nykytila-analyysistä Liitteet... 19

2 1. Muut palvelut -työryhmä / väliraportti Työryhmä tekee valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Työryhmän organisointi ja työskentelytapa Muut palvelut -työryhmä koostuu yhdistymisselvitykseen osallistuvien kuntien teknisistä johtajista ja asiantuntijoista ja ryhmän puheenjohtajana toimii Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas. Ryhmän kokoonpano Mikael Grannas Ilari Myllyvirta Ilkka Ruutu Jouni Mattsson Hannu Seppälä Jukka Pietilä Jyrki Meronen Jussi Niemi Seija Vanhanen Aura Kostiainen Sipoon kunta (puheenjohtaja) Sipoon kunta (varapuheenjohtaja) Nurmijärven kunta Hyvinkään kaupunki Mäntsälän kunta Pornaisten kunta Järvenpään kaupunki Tuusulan kunta Keravan kaupunki Sipoon kunta (sihteeri) Lisätiedot Työryhmän työskentely käynnistyi työsuunnitelman laatimisella. Lähtökohtana oli, että nykytila-analyysi toteutetaan syksyllä 2013 ja uuden kaupungin visiointi ja vaihtoehtojen arviointi keväällä Työryhmä kokoontui syksyllä 2013 tiiviisti, pääsääntöisesti viikon tai kahden välein. Nykytila-analyysi toteutettiin palvelukokonaisuuksittain. Osakokonaisuudet muodostettiin siten, että ne muodostavat kokonaisen palvelukokonaisuuden, eli osakokonaisuudella on selkeä lähtökohta ja selkeä tuotos. Muut palvelut -ryhmä toimi lisäksi palveluverkkosuunnitelman projektiryhmänä, jota oli laajennettu muiden ryhmien edustajilla. Palveluverkkosuunnitelman projektiryhmän kokoukset pidettiin erillisinä ja ryhmän sihteerinä toimi Ville-Veikko Lallukka Granlund Oy:sta. Palveluverkkoryhmän työtä ei siten tässä raportissa käsitellä.

3 Erillisenä työryhmänä Muut palvelut -ryhmän alla toimi myös tietojärjestelmiä käsittelevä työryhmä. 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Muut palvelut -ryhmän nykytila-analyysi toteutettiin palvelukokonaisuuksittain. Työryhmän alaan kuuluvat palvelukokonaisuudet ovat seuraavat: Kadut, muu liikenteeseen liittyvä omaisuus Käsittää mm. katu-, liikenne- satamatoiminnot. Sisältää teknisen toimen toteuttamiseen liittyvät koneet ja kalustot. Erikoiskohteita ovat mm. yksityistiet, Uudenmaan ELY-keskuksen hankkeet ja tonttien esirakentaminen. Puistot ja viheralueet sekä liikunta- ja virkistysalueet Katuvihreä kuuluu katuihin. Toimitilat Käsittää kaikki kunnan kiinteistöt. Vesihuolto. Erityiskysymyksenä on haja-asutuksen vesihuolto Jätehuolto Energia (sis. sähkön ja kaukolämmön) Palvelukokonaisuuksia tarkasteltiin kunnittain suhteessa kunkin palvelutoiminnon prosessiin. Taulukko on liitteenä 1. Palvelutoiminnon prosessissa tarkasteltiin seuraavia osia: Omistaminen Suunnittelu Rakennuttaminen Ylläpito/käyttöpalvelut Rajaukset Johtoryhmä on vahvistanut, että seuraavat palvelukokonaisuudet eivät kuulu Muut palvelut - ryhmän tehtäväkenttään tai että ne kuuluvat ryhmälle osittain. Ei kuulu Asunnot Rakennusvalvonta Rahoitusmallit

4 Ympäristövalvonta Maataloushallinto sisältäen lomittajat Henkilö- ja tavarakuljetuspalvelut ym. kuntien tukipalvelut Isompien kalustoinvestointien hoitamisen ja omistussuhteiden pohtiminen. Valmius- ja varautumisasiat, pelastustoimen saavutettavuus eri alueilla Liikuntatoimen linjaukset ja niiden liittyminen uuden kaupungin imagoon/priorisointeihin. Ruokahuolto ja siivous Kuuluu osittain Katu- ja vihersuunnittelu kuuluu MALY-ryhmälle, operointi Muut palvelut -ryhmälle. Energian (kaukolämpöverkko ja sähköverkko) arvonmäärittely kuuluu talousryhmälle, operointiin ja infran ylläpitoon liittyvät kysymykset kuuluvat Muut palvelut -ryhmälle. Suunnittelun osalta energia-asiat on siirretty MALY-ryhmälle. 4. Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Keski-Uudenmaan kaupungin tavoitteena on älykäs verkostomainen kaupunki. Työryhmä on tunnistanut seuraavat aiheet, jotka heijastavat Keski-Uudenmaan kaupungin visiota työryhmän toiminta-alueeseen: Tavoitteena ketterä katujen, puistojen ja kiinteistöjen palveluverkko Läpileikkaavat teemat 1. Omaisuudenhallinnan uudet mahdollisuudet Toimintaympäristön ja puitteiden luominen palveluille ennakoiva yhteistyö Markkinoiden hyödyntäminen uudella tavalla: uudentyyppiset kumppanuudet sekä rahoituksen ja omistamisen mallit 2. Tunnista hyvät käytännöt Benchmarking Keski-Uudenmaan kuntien välillä Muiden kuntien kanssa Muiden toimijoiden/alojen kanssa 3. Kuntalaisten omatoimisuus ja vaikuttaminen Omatoimisuudesta palkitaan, muttei välttämättä rahallisesti (social rewards) Paikkatietojen hyödyntäminen palautteessa yleisten alueiden osalta Vuorovaikutteinen palaute ja asiointi sähköisesti (esim. sosiaalinen media)

5 Kiinteistöt 1. Kiinteistöjen älykkäät teknologiat Älykkäät, asiakasta ja toimintaa palvelevat kiinteistöautomaatiojärjestelmät Tilavarausten, tilojen käytön ja laskutuksen automatisointi. Avoin rajapinta, helppokäyttöisyys ja asiakaspalvelun parantuminen 2. Mobiilisuus korvataan kiinteät seinät renkailla Esim. kiinteiden terveyspalveluiden korvaamista terkkaribusseilla vähemmän tarvetta kiinteistöinvestoinneille, mahdollistaa tiloista luopumista Voi hyödyntää useissa erilaisissa palveluissa Yhteispalvelumahdollisuudet yksityisten toimijoiden kanssa 3. Olemassa olevien tilojen monikäyttöisyys (esim. kylätalo ) Tilojen tehokas käyttö yhteistoiminta yli sektorirajojen sekä kolmannen sektorin ja yksityisten kanssa Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan mahdollistuminen Olemassa olevan kiinteistöomaisuuden saatavuuden parantaminen kuntalaisille 4. Siirrettävyys Kadut Siirrettävät ja muunneltavat elementit Standardointi Kustannustehokkuus 1. Kaupungin kehittymistä tukeva katuverkko Tukee paikallista, kaupungin laajuista ja seudullista rakennetta Puistot ja viheralueet, liikunta-alueet 1. Omaleimaisuuden ja viihtyisyyden mahdollistaminen Alueiden profiloituminen Turvalliset, yhteisölliset kohtaamiset 5. Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Seuraavassa kuvataan nykytilaa keskeisten palvelukokonaisuuksien, katujen, puistojen ja liikunta- ja virkistysalueiden, toimitilojen, vesihuollon sekä jätehuollon ja energian osalta. Tietojen kokoamista hankaloittivat kuntien erilaiset tietojen merkitsemistavat. Tietojen määrittely vaihteli esimerkiksi sen mukaan, lasketaanko viheralueisiin mukaan myös

6 katuvihreä, toimitilojen ylläpitoon siivousta tai vesihuoltoverkoston pituuteen hulevesiverkosto. Tiedot ovat siis osin suuntaa antavia. 5.1 Katujen ym. liikenteeseen liittyvän omaisuuden nykytila Katujen määrä vaihtelee kunnan koon mukaan Pornaisten 13 kilometristä Tuusulan ja Hyvinkään yli 220 kilometriin. Katuverkostoa on alueella yhteensä noin 1145 kilometriä. Jalkakäytävien ja pyöräväylien määrä vaihtelee 1,5 ja 210 kilometrin välillä. Vastaavasti katujen ylläpitokulut vaihtelevat euron ja 3,5 miljoonan euron välillä. Ylläpitokulut ovat alueella vuodessa yhteensä noin 17 miljoonaa euroa. Koko katutoiminnan henkilötyövuodet vaihtelevat välillä 7 30 henkilötyövuotta. Katuverkoston volyymissa on siis suuria eroja, mikä on seurausta kuntien erilaisesta koosta ja rakenteesta. Katuomaisuuden kunto on enimmäkseen kohtuullinen ja perusparantamiseen panostetaan useimmissa kunnissa tyydyttävästi. Perusparannus- ja uudisrakennusnvestoinnit ovat keskimäärin 4,9 miljoonaa euroa vuodessa, vaihteluväli on 0,25 10 miljoonaa euroa. Kuntien toimintatavat eroavat palveluiden oston suhteen erityisesti suunnittelussa ja rakentamisessa. Esimerkiksi Pornainen ostaa lähes kaiken suunnittelun ulkopuolelta, kun taas Mäntsälässä suunnittelu hoidetaan lähes kokonaan omana työnä. Suunnittelupalveluiden ostot vaihtelevat välillä 5 95 % tehdystä suunnittelusta. Taulukko 1, Katujen tunnuslukuja. Kadut km Jk pp-tiet km Ylläpitokulut Me Oma työ yht. htv Investoinnit 5 v Me Hyvinkää 225,0 210,0 3,50 27,2 6,1 Järvenpää 200,0 130,0 2,70 30,0 10,0 Kerava 144,0 78,0 1,80 16,0 5,9 Mäntsälä 82,5 15,0 1,20 7,0 2,6 Nurmijärvi 208,0 79,5 2,31 25,5 6,3 Pornainen 13,0 1,5 0,06 0,3 0,3 Sipoo 51,0 24,0 1,75 8,0 1,9 Tuusula 221,0 133,0 3,40 32,0 6,0 Yhteensä 1144,5 671,0 16,72 146,0 39,1 KA 143,1 83,9 2,09 18,3 4,9 5.2 Puistojen sekä viher- ja liikunta-alueiden nykytila Kunnat omistavat puistot sekä viher- ja liikunta-alueet pääosin itse. Mäntslässä on eniten puistoja, 196 hehtaaria (käsittää hoitoluokat I, II ja III). Pienin puistopinta-ala on Pornaisissa,

7 jossa on puistoja vain yksi hehtaari. Puistoalaa on Keski-Uudenmaan kuntien alueella yhteensä noin 587 hehtaaria. Metsäpinta-alaa on eniten Hyvinkäällä, 795 hehtaaria. Liikuntapaikkojen määrä vaihtelee, esimerkiksi Mäntsälässä liikunta- ja virkistysalueita on vain 8 kpl kun taas Järvenpäässä niitä on noin 70 kpl. Lähes kaikissa kunnissa puistoalueiden kunto on kohtuullinen ja perusparantamiseen panostetaan tyydyttävästi. Ainoastaan Keravalla puistojen kunto on hyvä ja perusparantamiseen panostetaan riittävästi. Uudis- ja perusparannusinvestoinnit ovat puisto- ja viheralueiden osalta keskimäärin 0,38 miljoonaa euroa (välillä 0,02 0,7 miljoonaa euroa) sekä liikunta- ja virkistysalueiden osalta keskimäärin 0,39 miljoonaa euroa (välillä 0,02 0,87 miljoonaa euroa). Ylläpitokulut vaihtelevat eurosta 1,5 miljoonaan euroon vuodessa, yhteensä puistojen ylläpitoon käytetään noin 5,72 miljoonaa euroa, keskimäärin 0,71 miljoonaa kuntaa kohden. Liikunta- ja virkistysalueiden tietoja ei saatu kaikilta kunnilta, mutta ylläpitokulut ovat vuositasolla keskimäärin 0,82 miljoonaa euroa. Toimintatavat eroavat kunnissa selvästi palvelujen oston osalta. Noin kolmasosa tekee omana työnä varsin vähän ja loput paljon. Suunnittelussa oman työn osuus vaihtelee välillä % eli huomattavasti. Rakennuttamisessa vaihteluväli oman työn osuudessa on sama kuin suunnittelussa. Rakentamisesta vähintään kolmasosa ostetaan ulkopuolelta, mutta erot ovat suuria. Myös yllä- ja kunnossapidossa vaihtelu on suurta, ostopalveluita käytetään näistä töistä %:ssa. Taulukko 2, Puistojen ja liikunta-alueiden tunnuslukuja Puistot ha Ylläpito viher Me Ylläpito liikunta Me Investoinnit viher Me Investoinnit liikunta Me Hyvinkää 52,0 1,200 1,00 0,70 0,50 Järvenpää 110,0 1,500 0,70 0,50 0,20 Kerava 58,7 1,400 0,65 0,35 Mäntsälä 196,0 0,032 0,25 Nurmijärvi 47,8 0,250 1,35 0,25 0,87 Pornainen 1,0 0,005 0,03 0,02 0,02 Sipoo 42,0 0,330 0,15 Tuusula 79,0 1,000 1,00 0,50 0,40 Yhteensä 586,5 5,717 4,08 3,02 2,34 KA 73,3 0,715 0,51 0,38 0,29 Sisältää katuvihreän

8 5.3 Toimitilojen nykytila Kunnilla on toimitiloja keskimäärin 125 kpl, noin brm². Lukumääräisesti eniten toimitiloja on Hyvinkäällä, 190 kpl. Pinta-alaltaan suurimmat toimitilat löytyvät kuitenkin Nurmijärveltä, brm². Pornaisissa on vähiten toimitiloja, 20 kpl ja brm². Yhden toimitilan koko on alueella keskimäärin brm², toimitilojen koon keskiarvo vaihtelee kunnittain välillä brm². Toimitilat omistetaan pääosin itse, ja esimerkiksi Kerava, Pornainen ja Sipoo omistavat 100 % käytössä olevista toimitiloista. Eniten tiloja vuokraavat ulkopuolelta Hyvinkää ja Tuusula, jotka omistavat 80 % kunnan käytössä olevista toimitiloista. Tilojen kunto on kuntien oman arvion mukaan kohtuullinen. Kiinteistöjen nykykäyttöarvon osuus jälleenhankintahinnasta on suuressa osassa kuntia hyvällä tasolla noin 70 %. Kuitenkin kunnassa on sekä hyvässä että erittäin huonossa kunnossa olevia tiloja ja esimerkiksi Sipoossa tilojen kunto on jonkin verran polarisoitunut. Toimitilojen investointiehin panostetaan keskimäärin 6,0 miljoonaa euroa vuodessa. Hyvin suuri osa toimitilojen suunnittelusta toteutetaan ostopalveluina. Hyvinkää, Mäntsälä, Sipoo ja Pornainen ostavat kaiken suunnittelun ulkopuolelta. Rakennuttamisessa on enemmän vaihtelua, ja ulkopuolelta ostettujen palvelujen osuus vaihtelee välillä 0 50 %. Rakentamisessa toimintatavat vaihtelevat selvästi, omana työnä tehdään 0 60 %. Eroja korostaa vielä se, että rakentaminen vaatii paljon työvoimaa. Rakentaminen omana työtä painottuu myös niihin kuntiin, joissa ei ole kovin paljon suuria uudis- tai perusparannuskohteita. Suurempiin kohteisiin ja erityisesti uudisrakentamiseen käytetään poikkeuksetta ostopalveluja, ja oma työ kattaa lähinnä pienempiä korjaushankkeita. Yllä- ja kunnossapidossa ostopalvelujen osuus vaihtelee 30 % ja 80 % välillä, eli joka kunnalla on ainakin jotakin omaa ylläpitotoimintaa. Ulkoa ostetaan esimerkiksi talvikunnossapitoa alueurakoina sekä LVI- ja sähkötöitä. Kiinteistönhoito tehdään usein itse.

9 Taulukko 3, Toimitilojen tunnuslukuja. Tilat lkm Tilat brm2 Ylläpito Brm2/kpl Me Investoinnit 5 v Me NKA/JHH % Hyvinkää ,3 9,0 76 Järvenpää ,0 6,0 72 Kerava ,9 5,0 77 Mäntsälä ,6 6,3 Nurmijärvi ,3 7,0 70 Pornainen ,5 0,9 36 Sipoo ,0 7,0 74 Tuusula ,9 7,0 75 Yhteensä ,5 48,2 481 KA ,1 6,0 60 NKA = Nykykäyttöarvo (tekninen arvo) JHH = Jälleenhankintahinta Luku vuodelta Vesihuollon nykytila Keski-Uudenmaan kuntien vesihuoltoverkoston pituus (käyttövesi, jätevesi ja hulevesi) vaihtelee välillä n kilometriä. Keskiarvo on noin 430 kilometriä. Käyttövettä tuotetaan tai ostetaan keskimäärin 1,76 miljoonaa kuutiometriä, jätevettä puhdistetaan tai johdetaan puhdistettavaksi keskimäärin 1,95 miljoonaa kuutiometriä. Vesihuoltoverkoston ylläpitoon käytetään keskimäärin 3,37 miljoonaa euroa, ylläpitokulut vaihtelevat kunnittain välillä 0,36 8,1 miljoonaa euroa. Yhteensä ylläpitoon käytetään Keski-Uudellamaalla noin 27 miljoonaa euroa vuosittain. Tuloja syntyy keskimäärin 5,3 miljoonaa euroa ja yhteensä 42 miljoonaa euroa, vaihteluvälillä 0,71 10,1 miljoonaa euroa. Investointeihin ja perusparannukseen käytetään yhteensä noin 18,6 miljoonaa euroa, kuntaa kohden 2,3 miljoonaa (vaihteluväli 0,3 4 miljoonaa euroa). Suurin osa kunnista on järjestänyt vesihuollon liikelaitosmuotoisesti, ainoastaan Sipoossa ja Pornaisissa vesihuoltolaitos on kunnan oma taseyksikkö. Sipoossakin on tarkoitus muodostaa tulevaisuudessa kunnallinen liikelaitos. Mäntsälässä on perusteilla kunnan omistama holdingyhtiö, joka ostaa Mäntsälän vesihuollon ja energiantuotannon. Noin puolet kunnista ostaa talousveden Tuusulan seudun vesilaitos -kuntayhtymältä (TSV), kun taas loput tuottavat talousveden osin tai kokonaan itse. Hieman suurempi osa johtaa myös jäteveden puhdistettavaksi muualle, kuten Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhteymälle (KUVES) tai Helsingin Vedelle. Mäntsälä ja Nurmijärvi hoitavat jäteveden puhdistuksen itse.

10 Vesihuollon suunnittelussa ostopalveluita käytetään etenkin suuremmissa hankkeissa ja laitossuunnittelussa. Myös vesihuoltolinjojen suunnittelua ostetaan ulkopuolelta. Itse suunnitellaan pienempiä linjahankkeita. Ulkoa ostettujen suunnittelupalvelujen osuus vaihtelee kunnissa välillä %. Myös rakennuttamisessa (0 100 % ostopalveluita) vaihtelu on suurta. Rakentamisessa ostopalveluita käytetään %. Viisi kuntaa kahdeksasta hoitaa yllä- ja kunnossapidon pääosin itse (70-80 %). Kaksi kuntaa käyttää pääosin ostopalveluita (oman työn osuus 10 %). Taulukko 4, Vesihuollon tunnuslukuja Käyttövesi Verkosto km Mm3 Jätevesi Mm3 Ylläpito Me Tuotot Me Investoinnit 5 v Me Hyvinkää 2,90 4,40 8,10 10,10 3,8 Järvenpää 550,0 2,10 2,30 3,20 7,00 4,0 Kerava 397,0 2,96 2,60 3,59 7,71 2,5 Mäntsälä 317,4 1,22 1,27 2,16 2,76 1,5 Nurmijärvi 728,0 1,64 1,96 3,38 5,95 2,6 Pornainen 55,0 0,19 0,23 0,36 0,71 0,3 Sipoo 582,0 1,21 1,72 1,86 2,60 1,9 Tuusula 799,0 1,84 1,08 4,30 5,50 2,0 Yhteensä 3428,4 14,06 15,56 26,95 42,33 18,6 KA 428,6 1,76 1,95 3,37 5,29 2, Hulevesi puuttuu 5.5 Energian ja jätehuollon nykytila Jätehuolto ja energia pohjautuvat pääosin alueellisiin osakeyhtiöihin. Osa on Keski- Uudenmaan alueen kuntien kokonaan itse tai yhdessä omistamia ja osa myös ulkopuolisten omistamia.

11 6. Nykytila-analyysin yhteenveto MUUT PALVELUT KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA KADUT, MUU LIIKENTEESEEN LIITTYVÄ OMAISUUS ( YKSITYISTIET, UUDENMAAN ELY- KESKUKSEN HANKKEET, TONTTIEN ESIRAKENTAMINEN) Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Palvelutaso hyvä. Kaupunkirakenteet ja resurssit erilaisia eri kunnissa. Palvelutasoa joudutaan laskemaan säästösyistä kautta linjan. Kevyen liikenteen väyliä ei ole riittävästi ja seudullinen verkko on puutteellinen. Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Osassa kunnista sujuvat yhteydet ja tiheä rakenne. Teiden välityskyky Helsingin suuntaan vaihtelee. Osassa kunnista ei ole raideliikennettä. 0 Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Raideliikenne ja tiheä katuverkko hyödyttää osaa kunnista. Mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon. Puutteita ja tulevaisuuden uhkia joukkoliikenteessä erityisesti rahoituksen osalta. Paikoin ELYhankkeita ei saada toteutukseen.

12 Ympäristövaikutukset Osassa kunnista maapinta-ala tehokkaassa käytössä. Hajanainen rakenne lisää päästöjä ja melua erityisesti ELYteillä. Kiviaineksen ottamistaja ylijäämämassojen sijoittelua ei ole kokonaisuutena ratkaistu. - Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Yhteinen julkinen katutila? Terassit, torit, tapahtumat ym.? Valaistus ja ylläpito. Yksityisautoiluun nojaava kaupunkirakenne lisää segregaatiota? Ongelmien keskittyminen radan varrelle? 0 Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Kuntien omia prosesseja ja hallintoa on sujuvoitettu. Vaikutusmahdollisuudet kunnan sisällä hyvät. Seudullinen hallinto paikoitellen hidasta ja PKS-keskeistä. ELYkeskuksen ja kuntien yhteistyötä tulisi entisestään lisätä. ELYhankkeiden aikataulutus ja priorisointi ei toimi, vaan toiminta on byrokraattista ja vaikutusmahdollisuuksia on vähän. - PUISTOT JA VIHERALUEET SEKÄ LIIKUNTA- JA VIRKISTYSALUEET Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Puistoja ja viheralueita, liikunta- ja leikkipakkoja kattavasti. Määrärahat ovat tiukassa kautta linjan.

13 Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Osassa hyvä kilpailukyky. Monipuoliset alueet. Osassa taso on vaatimaton verrattuna Helsingin seutuun. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Kaupunkimaista viheraluetta on paikoin riittävästi. Paikoin käydään taistelua rakentamisen ja viheralueiden välillä. 0 Ympäristövaikutukset Lisäävät viihtyisyyttä, eristävät melua (metsät hiilinieluja?) Vieraslajit hoitamattomilla alueilla? Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Viihtyisät puistot kaupungin elävöittäjinä ja kohtaamispaikkoina? Kansalaistoiminta ja kuntalaisten mahdollisuus oma-aloitteisuuteen yleisillä alueilla? Liikunta- ja harrastuspaikkojen syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus? Ongelmien keskittyminen, turvattomuus (ylläpito, valaistus)? Liikunta- ja virkistysalueiden yhdenvertainen saatavuus? 0 Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Virkamiesorganisaatio on tehokas ja prosessit sujuvia. Poliittisia erimielisyyksiä palveluverkon supistamisesta. 0

14 Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Toimitiloja on riittävästi ja ne vastaavat käyttäjien tarpeita. Toimitilaverkon tehokkuus ja kunto vaihtelevat. Sisäilmaongelmia. Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Tilojen kunto ei merkittävästi poikkea yleisestä seudullisesta tasosta. Vapaa-ajan palvelujen taso Helsingin seutua vaatimattomampi. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Positiivinen vaikutus kaupungin/kunnan osien kehittämiseen. Toimitilaverkko on hajanainen. 0 TOIMITILAT Ympäristövaikutukset Kaikki ovat sitoutuneet kuntien energiatehokkuussopimukseen. Energiatehokkuutta voisi parantaa. Talotekniikka on osittain vanhentunutta ja lämmitys on paikoin sähkön tai öljyn varassa. - Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat??? Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Prosesseja kehitetään, tehokkuus paranee. Kokonaisuuksien hallinnassa vielä parannettavaa.

15 Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Kattava verkko, hyvä veden laatu. Käyttökustannukset paikoin korkeat hajanaisen rakenteen johdosta. Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Hinnat ja tuotanto pääkaupunkiseutua edullisemmat. VESIHUOLTO (HAJA- ASUTUKSEN VESIHUOLTO) Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Vesiosuuskunnat toimivat melko hyvin hajaasutusalueilla. Haja-asutusalueiden vesihuollon organisoinnissa jonkin verran haasteita erityisesti vesiosuuskintayhteistyön osalta. Laajenemispaineita ja säästöpaineita samanaikaisesti. Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Parantaa vesistöjen kuormitustilannetta. Joitakin vesistöongelmia on noussut esiin.??? Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Alueelliset kuntaliikelaitokset yhdessä pienten yksiköiden kanssa toimivat tehokkaasti. Toiminta paikoin riskialtista pienen organisaation vuoksi. Toiminnan kehittäminen jää toisinaan vähemmälle huomiolle.

16 Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Alueelliset jätehuoltoyhtiöt toimivat ja palvelu on hyvää. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Lainsäädäntö tuo haasteita. Uudet teknologiat tuovat alkuvaiheessa kustannuspaineita. JÄTEHUOLTO Ympäristövaikutukset Loppusijoitus, jätteenpoltto. Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat??? Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Alueellinen hallinto toimii pääosin hyvin. Vaikutusmahdollisuudet hyvät myös kunnan itse hoitamassa jätehuollossa. Tiedonkulkua tulisi lisätä. Uuteen toimintamuotoon (jätehuoltoyhtiö) siirtyminen sisältää siirtymäkunnissa epäilyksiä.

17 Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Markkinat sekä kunnan oma tuotanto toimivat pääosin. Alueellisten toimijoiden osalta joitakin ongelmia. Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Vaihtoehtoisia energiaratkaisuja. Hintataso kilpailukykyinen. ENERGIA Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Merkittävä vaikutus uusien teollisuusaluiden rakentamisessa. Paikoin mahdollisena haasteena voimalinjojen riittävyys uutta rakennettaessa. Ympäristövaikutukset Merkittävät ympäristövaikutukset, erit. uusiutuvien energiamuotojen käyttö, kaukolämpö. Osalla uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen vielä prosessissa. Hajaasutusalueiden lämmitys ja siihen vaikuttaminen? Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat???

18 Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Vaikutusmahdollisuudet hyvät erityisesti kunnan 100 % omistamien energiantuotantolaitosten osalta. Tehokkuus hyvä. Paikoin kehitettävää vielä seurantatiedoissa. Osassa uudelleenorganisointiprosessi kesken. Alueellisesti järjestetyssä ja markkinoilta ostetussa energiantuotannossa vaikutusmahdollisuudet rajalliset.

19 7. Johtopäätökset nykytila-analyysistä Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kunnan koko vaikuttaa merkittävästi sen katuverkoston, puistojen ja yleisten alueiden, toimitilojen ja vesihuoltoverkoston volyymiin. Myös ostopalveluita käytetään enemmän pienemmissä kunnissa. Katuverkoston palvelutaso on yleisesti hyvä. Ongelmia tulee kuitenkin määrärahojen vähentyessä. Kevyen liikenteen verkosto on hajanainen ja osin puutteellinen. Teiden välityskyky vaihtelee, ja ELY-hankkeet koetaan byrokraattisiksi ja toimimattomiksi. Kaduissa toimintatavat ostopalvelujen suhteen vaihtelevat erityisesti suunnittelussa ja rakentamisessa. Puistoja ja viheralueita sekä liikunta- ja leikkipakkoja on Keski-Uudenmaan alueella kattavasti. Määrärahat ovat kuitenkin tiukassa ja palvelutason säilyttäminen saattaa olla haasteellista. Taso on jo tällä hetkellä vaihteleva. Toimitilojen nykytilassa on eniten haasteita. Vaikka nykykäyttöarvon ja jälleenhankintahinnan suhteella mitattuna tilojen kunto on kohtuullinen, palveluverkkoselvityksen perusteella tilojen käyttäjät eivät koe saavansa hyvää palvelua tai olevansa toimivissa kiinteistöissä. Tilojen kunto myös vaihtelee, eivätkä keskiarvot välttämättä anna kokonaiskuvaa tilanteesta. Osassa tiloista esiintyy sisäilmaongelmia, joskaan ei enemmän kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Toimintatavat eroavat ostopalveluissa erityisesti itse rakentamisen osalta. Vesihuolto ja jätehuolto toimivat tehokkaasti alueellisten liikelaitoskuntayhtymien ja kuntakohtaisten verkkoyhtöiden yhteistyönä. Kuitenkin osa kunnista tuottaa talousveden ja puhdistaa jäteveden itse. Toimintatavoissa on suuria eroja. Liitteet Palvelukokonaisuudet, taulukko.

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Liite 6. ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Esityslista 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

TALOUSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

TALOUSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI TALOUSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Taloustyöryhmän väliraportti... 3 2. Taloustyöryhmän organisointi ja työskentelytapa... 3 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman

Lisätiedot

Tilaajan viesti tuottajalle Henkilöstömenoista on karsittu 14 000 euroa. Eläköityvän toimistosihteerin tilalle ei esitetä rekrytointia.

Tilaajan viesti tuottajalle Henkilöstömenoista on karsittu 14 000 euroa. Eläköityvän toimistosihteerin tilalle ei esitetä rekrytointia. TEKNINEN LAUTAKUNTA 97 Palvelu:Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Marja Kynsijärvi 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013 Tilausraportti

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Liite 6. ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

MUUT PALVELUT -TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

MUUT PALVELUT -TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI MUUT PALVELUT -TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1. Muut palvelut / loppuraportti... 2 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa... 2 2.1 Ryhmän kokoonpano... 2 2.2 Sidosryhmävuorovaikutus...

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 KATSAUS LÄNSI-TURUNMAAN YHDISTYMISSELVITYKSEEN 3 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖSUUNNITELMALUONNOS 4

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 KATSAUS LÄNSI-TURUNMAAN YHDISTYMISSELVITYKSEEN 3 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖSUUNNITELMALUONNOS 4 ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ MUISTIO 1/2013 Aika 10.10.2013 klo 17.00-18.30 Paikka Palvelutalo Elsien kabinetti, Jussaksentie 18 K, Sipoo SISÄLLYSLUETTELO 1 KOKOUKSEN AVAUS 2

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

1.1 TEKNINEN LAUTAKUNTA

1.1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 1.1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 1.1.1 YLEISET ALUEET Päämäärä 2015: Liikenneväylien, puistojen, liikuntapaikkojen ja muiden yleisten alueiden hyvällä hoidolla ja alueita kehittämällä pidetään Ypäjä viihtyisänä

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Kirsi Rontu Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö yksikkö Suomen Kuntaliitto Tekninen toimi Teknisen toimen

Lisätiedot

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto & Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto Plusenergia klinikka 1. RAKLIn klinikat 2. Plusenergia klinikka RAKLIn klinikka Kokoaa parhaat toimijat, tiedot, ideat ja

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen Tekniset palvelut Joensuussa Tekninen virasto/ Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 73305 (31.12.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu + Eno + Pyhäselkä Henkilöstö kuntaliitoksessa: Tekninen

Lisätiedot

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 Pekka Sauri Seutu laajenee: Pääkaupunkiseudusta Helsingin seutuun Seutu nähdään tänään

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Tuulia Innala, kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Miksi?» Teknisen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen OPUS hanke Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Tiivistelmä Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Pyhäjoella rakennuttamisesta vastaa tekninen osasto, joka kilpailuttaa ostopalveluina suunnittelu- ja rakennuspalvelukset hankekohtaisesti erikseen.

Pyhäjoella rakennuttamisesta vastaa tekninen osasto, joka kilpailuttaa ostopalveluina suunnittelu- ja rakennuspalvelukset hankekohtaisesti erikseen. Yleistä Tekniset palvelut tuotetaan selvitysalueen kunnissa hallinnollisesti lähes samankaltaisilla organisaatioilla. Toimintatavoissa ja palvelujen tuottamisessa on hieman eroja kuntien sisällä riippuen

Lisätiedot

Valtuustotaso TP2014 TA2015 Tot Tot% Tekninen lautakunta. yhteensä -301 089-323 720-192 814 59,56

Valtuustotaso TP2014 TA2015 Tot Tot% Tekninen lautakunta. yhteensä -301 089-323 720-192 814 59,56 Talousarvion toteutuma 1.1. 31.8.2015 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi, ruokahuolto-/ siivouspalvelut, sekä Jokilaaksojen Pelastuslaitoksen

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

Jo päätetyt infrainvestoinnit (joka tapauksessa tehtävät tummennettu

Jo päätetyt infrainvestoinnit (joka tapauksessa tehtävät tummennettu Jo päätetyt infrainvestoinnit (joka tapauksessa tehtävät tummennettu Kunta Investointi Aikataulu M /vuosi M hanke yht. Muuta Hyvinkää Kuntatekniikka (sis. vh) 2014-5 Lepola III 2014-2017 3,6 Ara 0,4 M

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

KILPAILUKYKY -TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI

KILPAILUKYKY -TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI KILPAILUKYKY -TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Kilpailukyky -työryhmä, väliraportti... 2 2. Työryhmän organisointi ja työskentelytapa... 2 3. Kilpailukyky teeman määrittely... 2 4. Uuden kaupungin

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset

Lisätiedot

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousmuistio 23.02.2015 PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousaika: 20.02.2015 klo 13.30-15.00 Kokouspaikka: Läsnä: Poissa: Pohjois-Savon liitto Juha Piiroinen (Suonenjoki), puheenjohtaja Mikko Hollmén (KYS)

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä Kunnossapito ja talous Kuntasektorin kalustovaatimukset Katujen kunnossapito Asemakaava-alueella kadun kunnossapito kuuluu kunnalle (Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Hyvinkää, Mäntsälä, Järvenpää, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Harri Lipasti Työryhmä - Hyvinkää: Taina Heinonen,

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVIRASTO 2013

YMPÄRISTÖVIRASTO 2013 YMPÄRSTÖVRASTO 2013 RAKENNUSLAUTAKUNTA KAAVOTUS- JA YMPÄRSTÖLAUTAKUNTA TEKNNEN LAUTAKUNTA RAKENNUSTOMKUNNAT Voi esitellä YMPÄRSTÖVRASTO Tekninen johtaja TLAPALVELUJAOSTO 15 ja 16 13 ja 14 Johtoryhmä PALVELUKESKUS

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kuntaneuvottelukierros 15.-18.9.2015. Harri Hagman

Kuntaneuvottelukierros 15.-18.9.2015. Harri Hagman Kuntaneuvottelukierros 15.-18.9.2015 Harri Hagman H. Hagman Laboratorionäytteidenoton, kuvantamisen (K) ja lääkehuollon (L) toimipisteitä on yhteensä 24 sivu 2 Eurajoen terveysasema + K Harjavallan sairaala

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

2 Tekpa / Maan osto 150 150 200 200 2 Kiinteä omaisuus yhteensä 150 150 200 200

2 Tekpa / Maan osto 150 150 200 200 2 Kiinteä omaisuus yhteensä 150 150 200 200 INVESTOINNIT 115 13. INVESTOINNIT Menot Inv:n Luvut 1000 eurona laatu Kohteen nimi 2014 2015 2016 2017 1 Keskusvirasto/Teollisuuskylän osakepääoma 0 100 0 0 1 Keskusvirasto/Terveysasema osakepääoma 0 0

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI

TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄ Tampereen kaupungin katu- ja puistoalueiden kunossapidon palautejärjestelmä: Helppokäyttöisenä käyttöliittymänä

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio Lähienergian Kokonaisratkaisuja Villähteen energiaratkaisu One1 Oy Mika Kallio Esityksen sisältö One1 Oy Villähteen energiaratkaisu Muita alueellisia esimerkkejä Kaavoituksessa huomioitavaa energiaratkaisun

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

RAPORTTI YMPÄRISTÖ- JA TEKNISEN OSASTON PALVELUISTA

RAPORTTI YMPÄRISTÖ- JA TEKNISEN OSASTON PALVELUISTA TYRNÄVÄN KUNTA RAPORTTI YMPÄRISTÖ- JA TEKNISEN OSASTON PALVELUISTA 4 KK:N TOTEUTUMA VUONNA 2014 YMPÄRISTÖ- JA TEKNINEN OSASTO V. 2014 Toiminta-ajatus Ympäristö- ja tekninen osasto tuottaa tekniset palvelut

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus OPUS RINNAKKAISHANKE Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus palvelujen tuotteistus Kaupungit tarjoavat rakennuskelpoisia tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Tontit hinnoitellaan sosiaalisesti ja tontit

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy Energiatietopalvelu Mitä? tavoitellaan uudenlaista ja automatisoitua kiinteistökohtaista energianeuvontaa

Lisätiedot

Harkittua omistajuutta infraan ja toimitiloihin

Harkittua omistajuutta infraan ja toimitiloihin Harkittua omistajuutta infraan ja toimitiloihin Tuulia Innala, erityisasiantuntija Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntamarkkinat 9.9.2015 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Projektiaika

Lisätiedot

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Case pääkaupunkiseutu PLL ry:n vuosikokous 22.3.2012 Markku Tinnilä ja Jukka Kallio Perusteesi Joukkoliikenteen

Lisätiedot

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA Helsingin Seudun luottamushenkilöiden seminaari Hämeenlinnan Aulangolla 5.-6.9.2013 ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA kehittämiseen ja Kruunuasunnot Oy:n/A-Kruunu Oy:n tulevaan toimintaan liittyviä ajatelmia

Lisätiedot