OPETURVA Opettajista turvallisuuspedagogiikan osaajia

Transkriptio

1 OPETURVA Opettajista turvallisuuspedagogiikan osaajia Turun yliopisto, opettajankoulutus, Rauman yksikkö Oppilaitosten turvallisuuskulttuurin kehittämisverkosto Professori Eila Lindfors & erikoistutkija Brita Somerkoski

2 OPETURVA Opettajista turvallisuuspedagogiikan osaajia Tässä kalvosarjassa esitellään OPETURVAhankkeen keskeiset toiminnot ja tulokset sekä toimenpide-ehdotukset. Kalvosarjaa tai sen osia voidaan hyödyntää erilaisissa turvallisuuden edistämisen tarkoituksissa, kunhan hankkeen ja tekijöiden tiedot mainitaan. Yhteydenotot: Professori Eila Lindfors p Erikoistutkija Brita Somerkoski p

3 OPETURVA tutkimus ja kehittämishanke Rahoittaja Palosuojelurahasto ja Turun yliopisto Koordinointi Turun yliopisto, opettajankoulutus, Rauman yksikkö Henkilöresurssit: Tutkimusjohtaja professori Eila Lindfors Erikoistutkija Brita Somerkoski, Kasvatustieteen harjoittelija 3 kk ajan Rauman yksikön henkilökunta omien tehtäväalueidensa mukaan

4 Turvallisuuspedagoginen näkökulma! Fyysinen, psyko-sosiaalinen ja pedagoginen oppimisympäristö! 4 Turvallisuuskulttuuri TURVALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Turvallisuuskasvatus Turvallinen oppimisympäristö on Perusopetuslain edellytys (1998/698) ja tutkimusten mukaan turvallisuus on keskeinen hyvää oppimisympäristöä selittävä tekijä (esim. Piispanen 2008) Lindfors & Somerkoski Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö

5 Yleisdidaktinen ja ainedidaktinen turvallisuusosaaminen OPETURVA-hankkeessa otettiin käyttöön ja määriteltiin uudet turvallisuuspedagogiikan käsitteet - yleisdidaktinen ja ainedidaktinen turvallisuusosaaminen. Yleisdidaktisella turvallisuusosaamisella tarkoitetaan sitä, että opettaja kykenee ymmärtämään turvallisuuteen, oppilaitoksen turvallisuuskulttuuriin ja turvallisuuskasvatukseen liittyviä tekijöitä ja näiden vuorovaikutusta siten, että pystyy toimimaan oppilaitoskontekstissa turvallisuutta edistävästi. Ainedidaktisella turvallisuusosaamisella tarkoitetaan, että opettajalla on oppiaineiden opettamisessa tarvittava asiantuntemus turvallisen oppimisympäristön ja oppimistilanteiden järjestämiseen, esimerkiksi riittävät tiedot ja taidot koneiden turvallisesta käytöstä, myrkyllisistä kemikaaleista ja materiaaleista sekä tarkoituksenmukaisista ja turvallisista työtavoista.

6 turvallisuustoiminta Rauman yksikössä Rauman yksikössä käynnistettiin tavoitteellinen turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Keskeiset toimenpiteet turvallisuuden, turvallisuuskulttuurin ja turvallisuuskasvatuksen edistämiseksi: Turvallisuuden liittäminen ja terävöittäminen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmiin: orientoivat opinnot, pedagogiset opinnot (harjoittelut), käsityökasvatuksen perus-, aine- ja syventävät opinnot Henkilökunnan ja opiskelijoiden turvallisuusosaamisen kehittäminen: alkusammutusharjoitukset, ensiapukurssi ja poistumisharjoitukset, turvakävelyt Vaarojen ja riskien tunnistaminen ja ennakointi: Väkivaltatilanteiden, kiusaamisen ja läheltä piti- sekä tapaturmien raportointimenettelyt Hyvinvointi ja kriisinhallintatyöryhmä Yksilöidyt toimenpiteet on eritelty erillisessä diasarjassa: Rauman yksikön turvallisuustoimenpiteet

7 Turvallisuuskulttuurin ja turvallisuuskasvatuksen kehittämistoimenpiteet Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä Turvallisuuskulttuurin kehittäminen Turvallisuusjohtaminen Turvakävelyt Alkusammutusharjoitus Ensiapukurssi Läheltä piti seuranta Poistumisharjoitukset Koneiden ja laitteiden käyttöturvallisuus Kiusaamisen ja väkivallan vastainen toiminta Dokumentaatio Turvallisuuskasvatuksen kehittäminen - opetussuunnitelma Yleisopinnot: KKV0.1 Opiskelijaksi yliopistoon 2op Luokanopettajan monialaiset opinnot: MO0 Monialaisten opintojen yhteisjakso 3 op MO12.1 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja teemojen kokoava opintojakso 3 op Luokanopettajan koulutus: pedagogiset opinnot Orientoiva perusharjoittelu, 4 op - AO1 Didaktinen perusharjoittelu, 8 op AO2 Monialainen opettaja Syventävä kokonaisharjoittelu, 6 op, SO1 Kasvattajaopettaja - kokonaisvaltaisesti opettajana Aineenopettajana yläkoulussa, 8 op, SO2b Käsityön aineenopettajankoulutus: pedagogiset opinnot KPE5 Perusharjoittelu 9 op MPE13 Syventävä harjoittelu:tutkiva, kehittävä ja kokeileva opettajuus 8 op KSS6.1 Turvallisuuskulttuuri toiminnallisessa oppimisessa 4 op.

8 Onko tulevalla opettajalla turvallisuusosaamista? Tutkimus- ja kehittämishankkeen osana tehtiin aineistolähtöinen tutkimus opettajankoulutuksen opetussuunnitelmien turvallisuusaiheista Tutkimuksen päätulokset (julkaisuprosessissa oleva aineisto): Kirjoitetun opettajankoulutuksen opetussuunnitelman turvallisuusosaaminen jäsentyy kahdeksaan alaluokkaan: hyvinvointi ja terveys, toimintakyky ja turvallisuustaidot, psyykkiset tekijät, sosiaaliset tekijät, interventiot, oppimisympäristö ja aihekokonaisuudet Esiin nousi korostuneesti sosiaalisiin tilanteisiin, osallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyviä tavoitteita ja sisältöjä. Tuleville opettajille opetetaan turvallisuusasioita ensisijaisesti tietoina (65% ) ja toissijaisesti taitoina (35 %).

9 Onko tulevalla opettajalla turvallisuusosaamista? Turvallisuuden psyko-sosiaaliset ulottuvuudet ovat hyvin edustettuna luokanopettajaopiskelijoiden opinnoissa. Sen sijaan fyysisen ja pedagogisen turvallisuuden ulottuvuudet ovat heikosti edustettuna. Tulevien opettajien opetussuunnitelmaan tulisi kuulua nykyistä enemmän sisältöjä, jotka tähtäävät turvallisuusosaamiseen kehittämiseen, erityisesti asenteellisella ja taidollisella alueella. Seuraavat sisällöt eivät tule opetussuunnitelmatekstien perusteella esille opettajankoulutuksessa: Turvallisuuskulttuurin edistäminen ja ylläpitäminen: varautuminen ja ennakointi Turvallisuusjohtaminen, vastuiden jakaminen oppilatoksessa Poistumisturvallisuus: sisälle suojautuminen ja poistumisharjoitukset Tapaturman sattumisen jälkeiset toimenpiteet: avun hälyttäminen, ensiapu, raportointi Paloturvallisuus, luvaton tulen käsittely Äärimmäisten väkivaltatilanteiden hallinta

10 Onko tulevalla opettajalla turvallisuusosaamista? Turvallisuusosaaminen perustuu olennaisesti taitojen hallitsemiseen. Siksi olisi perusteltua, että opettajan turvallisuusosaamiseen liittyvät sisällöt sidottaisiin opettajan pedagogisiin opintoihin, jolloin teoreettisia opintoja päästäisiin soveltamaan opetusharjoittelujen aikana. Pedagogiset opinnot suorittaa jokainen opettajaksi opiskeleva. Ks. Rauman yksikön koulutusten opetusharjoittelut! Turvallisuudeltaan kriittisten oppiaineiden, kuten liikunnan, käsityön ja kotitalouden, fysiikan ja kemian, osalta tulisi tarkastella jatkotutkimuksena ainedidaktisia turvallisuussisältöjä, oppimisympäristön kehittämistä ja turvallisuuskasvatuksen toteuttamista.

11 väitöstutkimus Hankkeen aikana valmistui väitöskirja: Kallio, M. (2014). Riskivastuullisuus turvallisuuskasvatuksen kulttuurissa. Oppilaiden vastuullisuus, turvallisuustaju ja tuottamistoiminnan riskiraja peruskoulun käsityön opetuksessa. Väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja Annales Universistatis Turkuensis. Sarja - ser. C osa - tom %20Kallio%20VK.pdf?sequence=2

12 pro gradu -opinnäytteet Hankkeen aikana valmistui neljä turvallisuuteen liittyvää pro gradu -tutkielmaa: Leino, M. & Vainionpää, J. (2015). Läheltä piti vai pitikö? Opiskelijalähtöinen tiedonkeruu työturvallisuuskulttuurin kehittäjänä pedagogisessa ympäristössä. Käsityökasvatus. Turun yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Rauman yksikkö. Pro gradu -tutkielma. Kemppinen, M. & Koskivirta, V. (2015). Sosiaalisen ilmapiirin yhteys työturvallisuuteen perusopetuksen käsityön opetuksessa. Käsityökasvatus. Turun yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Rauman yksikkö. Pro gradu - tutkielma. Hilander, A. & Lahtivirta, J. (2015). Turvakävely turvallisuuskasvatuksen menetelmänä. Käsityökasvatus. Turun yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Rauman yksikkö. Pro gradu -tutkielma. Tulossa verkkoon. Kivikangas, A. & Lahtinen, J Käsityön aineenopettajan turvallisuusasenne ja sen välittyminen oppimisympäristössä. Käsityökasvatus. Turun yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Rauman yksikkö. Pro gradu -tutkielma. Tulossa verkkoon.

13 vierailut opettajankoulutusyksiköissä OPETURVA-hankkeen edustajat vierailivat kahdeksassa opettajankoulutusyksikössä ja yhdeksällä kampuksella Jokaisessa yksikössä käytiin keskustelu käynnissä olevista turvallisuustoimenpiteistä, opetussuunnitelmista, hyvistä käytänteistä ja puutteista Vierailujen yhteydessä toimitettiin Suomen Palopäällystöliiton, Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottamaa turvallisuusmateriaalia. Materiaalit annettiin tutkijoiden ja opetushenkilökunnan käyttöön. Kaikkien yksiköiden edustajat ovat kiinnostuneita verkostomaisesta yhteistyöstä ja turvallisuusasioiden kehittämisestä omissa yksiköissään.

14 symposiumit OPTUKE-symposium II Turvallisuus, yksilö ja yhteiskunta Turun yliopisto. Helsingin pelastusasema. Kasvatustieteen päivät , Jyväskylä: turvallisuusaiheinen teemaryhmä: Turvallisuuspedagogiikka NoFa5- the Nordic Conference on Subject Education, Helsinki konferenssissa turvallisuuspedagogiikkaan liittyvä sessio: Safety questions in learning environments.

15 tiedottaminen WWW-sivut: OPTUKE-verkosto: Opeturva-hanke Molemmat sivut on julkaistu myös englanniksi. Tutkimusalue Turvallinen oppimis- ja työympäristö OPETURVA-hanketoimintaa on esitelty laajasti Suomessa, mm. Kasvatustieteen päivillä ja Opetusalan turvallisuusfoorumissa sekä ulkomailla, muun muassa Yhdistyneitten Arabiemiirikuntien Liitossa, Italiassa, Virossa ja Yhdysvalloissa.

16 Turvallinen oppimis- ja työympäristö tutkimusalueena Turun yliopiston Rauman yksikön käsityökasvatuksen tieteenalan tutkimusalueet on jaettu hankeaikana tutkimusalueisiin, joista yksi on turvallinen oppimis- ja työympäristö. Turvallinen oppimisympäristö -tutkimusalueen tutkimukset tarkastelevat oppimisympäristön turvallisuutta ja siihen liittyviä tekijöitä turvallisuuskulttuurin ja turvallisuuskasvatuksen vuorovaikutteisena kokonaisuutena eri koulutusasteilla. Turvallisuutta tarkastellaan fyysisestä, psyko-sosiaalisesta ja pedagogisesta näkökulmasta. Erityisenä tarkastelun kohteena on toiminnallinen käsityön oppimisympäristö, jossa on tutkimushaasteena työturvallisuuteen ja turvallisuuskasvatukseen liittyvät kysymykset.

17 Opettajankoulutuksen turvallisuuskulttuurin kehittämisen jatkonäkymiä ja toimenpide-ehdotuksia I Hanke on lähestynyt turvallista oppimisympäristö, oppilaitoksen turvallisuuskulttuuria, turvallisuuskasvatusta ja opettajien turvallisuusosaamista laajasti. Alan tutkimuskokonaisuutta tulisi kehittää esimerkiksi perustamalla turvallisuuspedagogiikkaan keskittyvä SIG-ryhmä (Special Interest Group) Kasvatustieteen seuran yhteyteen, jolloin tutkimusyhteistyö toimisi paremmin kansallisella tasolla. Harjoittelukoulujen ja opettajankoulutusyksiköiden osallistumista oppilaiden koulupäivän turvallisuutta edistävään toimintaan tulisi lisätä. Turvallisuuspedagogiikan aihealueita tulisi työstää myös kansainvälisessä kontekstissa, esimerkiksi Pohjoismaiden tai EU:n tasolla. OPETURVA-hankkeen pohjalta tuntuma on, että turvallisuuspedagogiikka on kiinnostavampi aihe kansainvälisessä kontekstissa kuin kotimaan akateemisissa konteksteissa. Yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden osalta turvallisuuteen liittyvä päätöksenteko ja käytännön turvallisuuskulttuurin toteuttaminen ovat liian kaukana toisistaan.

18 Opettajankoulutuksen turvallisuuskulttuurin kehittämisen jatkonäkymiä ja toimenpide-ehdotuksia II Opettajankoulutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota turvallisuusasioiden implementointiin opetussuunnitelmatasolla. TÄRKEÄÄ! Ei tehdä uusia opintojaksoja laastariksi uusiin tarpeisiin ja pirstaloida opetussisältöjä entistä pienemmiksi kokonaisuuksiksi! Huolehditaan, että näkökulma oppimisympäristön turvallisuuteen, oppilaitoksen turvallisuuskulttuuriin ja kasvatukseen sekä turvallisuuden johtamiseen huomioidaan luontevasti eri sisältöjen yhteydessä kehittäen olemassa olevien opintojaksojen sisältöjä. Opettajankoulutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota turvallisuusasioiden yksiköiden turvallisuuskulttuurissa, jotta opettajaksi opiskelevat oppivat turvallisuuskulttuurin ylläpitämistä osana omaa koulutustaan käytännön toiminnan tasolla ja vievät koulutuksesta saamansa esimerkin tuleviin työpaikkoihinsa.

19 Opettajankoulutuksen turvallisuuskulttuurin kehittämisen jatkonäkymiä ja toimenpide-ehdotuksia III Opettajankoulutusyksiköissä tulisi olla henkilö, joka vastaa käytännön tasolla turvallisuuskulttuurin ja sekä henkilökunnan että opiskelijoiden turvallisuusosaamisen kehittämisestä. Turvallisuussisältöjen liittäminen nykyistä laajemmin opettajankoulutuksen opetussuunnitelmiin. Käytännön turvallisuustoimien (ks. Erillinen tiedosto), kuten turvakävelyjen, alkusammutus- ja poistumisharjoitusten sekä ensiapukurssin liittäminen osaksi opettajankoulutusta Opettajankoulutusyksiköiden toimiminen verkostomaisesti turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi: nimetyt vastuuhenkilöt eri yksiköissä. Tutkimuksellisen yhteistyön vahvistaminen yksikköjen välisellä yhteistyöllä.

20 Kiitos Palosuojelurahasto hankkeen rahoituksesta! Kiitos OPTUKE-verkosto asiantuntemuksesta ja tuesta hankkeelle! Kiitos Turun yliopisto, Kasvatustieteen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos ja Rauman yksikkö mahdollisuudesta ja resursseista toteuttaa OPETURVA-hanke ja profiloitua esimerkillisesti turvallisuusorientoituneeksi opettajankoulutusyksiköksi Suomessa ja maailmalla!