Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN VETOVOIMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN VETOVOIMA"

Transkriptio

1 Salon kaupunki LOPPURAPORTTI

2 Pohjakartta-aineisto Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011

3 FCG Finnish Consulting Group Oy 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Selvityksen tausta ja tavoitteet Tarkastelualue ja toimialat VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI Väestökehitys ja väestörakenne Työpaikat ja pendelöinti KAUPALLISTEN PALVELUJEN VETOVOIMA Kaupallisten palvelujen kysyntä ja tarjonta Ostovoima ja ostovoiman siirtymä Kaupallisten palvelujen tarjonta Tarkastelualueen kuntien vetovoima Salon kaupallinen vetovoima Vetovoimaindeksi tuoteryhmittäin Salon markkina-alue Salon eri ostopaikkojen vetovoima Salolaisten asiointien suuntautuminen Salolaisten ostokset internetistä Forssan kaupallinen vetovoima Lohjan kaupallinen vetovoima Kauppakeskus Skanssin kaupallinen vetovoima KILPAILIJA-ANALYYSI Forssa Lohja Skanssin kauppakeskus Nettikauppa Salon kaupallinen vetovoima suhteessa kilpailijoihin JOHTOPÄÄTÖKSET SEURANTATUTKIMUKSEN OHJELMOINTI LÄHTEITÄ LIITTEET...43 Liite 1. Toimialaryhmät ja toimialat...43 Liite 2: Suuren vaikutusaluetutkimuksen tuoteryhmät...46

4 2 FCG Finnish Consulting Group Oy 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Salon kaupallinen selvitys valmistui keväällä Selvityksessä on tarkasteltu Salon vähittäiskaupan nykytilaa, kehitysnäkymiä, kehittämistarpeita ja kehittämismahdollisuuksia sekä kaupallisten alueiden määrää, rakennetta, sijaintia ja kehittämistarpeita. Kaupallisen selvityksen mukaan Salon päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja erityisesti ns. keskustahakuisessa erikoiskaupassa Salo palvelee omaa kuntaa laajempaa aluetta. Tilaa vaativan erikoiskaupan tarjonta sen sijaan ei vastaa kovin hyvin kysyntää ja ostovoimaa siirtyy Salon ulkopuolelle. Salon kaupungin tavoitteena on vahvistaa Salon kaupallista vetovoimaa ja houkutella ostovoimaa Saloon nykyistä enemmän ja nykyistä laajemmalta alueelta. Yrityssalo Oy:n aloittaa vuonna 2012 yhteismarkkinoinnin Salon kaupan- ja palvelualan kivijalkaliikkeiden sekä kaupan eri alueiden kanssa sekä myös matkailu- ja vapaa-ajan palveluita tuottavien yritysten kanssa. Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa Salon kaupallisten palvelujen vetovoimasta markkinoinnin suunnittelun ja markkinointiyhteistyön käynnistämisen pohjaksi. Selvitykseen sisältyy analyysi Salon kaupan vaikutusalueesta, kilpailijaanalyysi, tilastollinen analyysi alueen ostovoimasta ja asukasrakenteesta sekä suosituksia siitä, millaisia kohderyhmiä, markkinointiviestejä ja markkinointikanavia Salo voisi käyttää vahvistaakseen kaupallista vetovoimaansa. Selvitys on tehty olemassa olevaan lähtöaineistoon sekä käytettävissä oleviin tilasto-, rekisteri- ja tutkimustietoihin perustuen. Selvityksen keskeisen lähtöaineiston muodostivat keväällä 2011 valmistunut Salon kaupallinen selvitys sekä TNS Gallup Oy:n Suuri Vaikutusaluetutkimus Suuri vaikutusaluetutkimus on koko maan kattava tutkimus asiointivirtojen suuntautumisesta. Edellinen vastaava tutkimus on tehty vuonna Salon osalta vuosien 2011 ja 2006 tutkimusten tulokset eivät ole vertailukelpoisia johtuen vuoden 2009 alussa toteutuneesta kuntaliitoksesta, jossa Salon vaikutusalueen kunnat Someroa lukuun ottamatta yhdistyivät. Samasta syystä johtuen Salon vetovoiman vertailu esimerkiksi sellaisiin vaikutusalueidensa keskuskuntiin, joiden vaikutusalue muodostuu erillisistä kunnista, antaa todellisuutta heikomman kuvan Salon vetovoimasta suhteessa niihin. Selvitys Salon kaupallisesta vetovoimasta on laadittu Salon kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Työn yhteyshenkilönä on ollut ohjelmapäällikkö Anita Silaterä. FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä työn ovat laatineet Taina Ollikainen, Mari Moilanen ja Mari Kovasin. Selvitys toteutettiin osana Salon seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO). 1.2 Tarkastelualue ja toimialat Selvityksen kohteena on Salon kaupallinen vetovoima. Kaupallista vetovoimaa on tarkasteltu vähittäiskaupan ja kaupallisten palvelujen kysynnän, tarjonnan ja asiointien kautta. Vähittäiskaupassa tarkastelu kohdistuu päivittäistavarakauppaan, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja muuhun erikoiskauppaan. Kaupallisten palvelujen osalta selvityksessä on tarkasteltu TNS Gallup Oy:n Suuressa Vaikutusaluetutkimuksessa 2011 mukana olleita kaupallisia palveluja. Tarkastelussa mukana olevat toimialat ja tuotteet on kuvattu liitteissä 1 ja 2.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy 3 Väestörakennetta, asiointien suuntautumista ja pendelöintiä on tarkasteltu Salon kaupunkia laajemmalla alueella ts. alueella, josta Saloon arvioidaan suuntautuvan asiointeja, ja/tai jolle salolaisten asiointeja arvioidaan suuntautuvan. Lisäksi tarkastelualueeseen kuuluvat Salon kanssa kilpailevat keskukset, Forssa ja Lohja. Kilpailija-analyysissä tarkastellaan Salon, Forssan ja Lohjan sekä Skanssin kauppakeskuksen ja internet-kaupan vahvuuksia, heikkouksia ja kaupallista vetovoimaa. Tarkasteluissa mukana oleva alue sekä siihen kuuluvat kunnat ja väestökeskittymät, on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 1. Tarkastelualue ja alueen väestökeskittymät (Tilastokeskus 2010).

6 4 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI 2.1 Väestökehitys ja väestörakenne Väestökehitys ja väestöennuste Vuoden 2010 lopussa Salossa asui runsaat asukasta ja Salon seudulla noin asukasta. Salon väestömäärä on lisääntynyt vuosina noin asukkaalla (+5 %). Somerolla väestömäärä on vähentynyt. Forssassa väestömäärä on vähentynyt noin 600 asukkaalla (-3 %) ja Lohjalla lisääntynyt noin asukkaalla (+9 %) vuosina Taulukko 1. Tarkastelualueen väestökehitys (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Vuosimuutos lkm % Salo % Somero % Salon seutu % Forssa % Hanko - Hangö % Kaarina - S:t Karins % Karjalohja - Karislojo % Kemiönsaari - Kimitoön % Koski Tl % Lohja - Lojo % Marttila % Nummi-Pusula % Paimio - Pemar % Raasepori - Raseborg % Raisio - Reso % Sauvo - Sagu % Tarvasjoki % Turku - Åbo % ALUE yhteensä % (%) 0,5 % -0,5 % 0,3 % -0,3 % -0,6 % 1,5 % 0,4 % -0,6 % -0,5 % 0,9 % -0,7 % 0,4 % 0,6 % 0,2 % 0,5 % 0,7 % 0,1 % 0,3 % 0,4 % Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan Salon kaupungin väestömäärä kasvaa vuosina noin asukkaalla (+16 %). Somerolla väestömäärän ennustetaan vähenevän. Ennusteen mukaan väestömäärä lisääntyy Forssassa jonkin verran (+3 %) ja Lohjalla merkittävästi (+21 %) vuoteen 2040 mennessä. Taulukko 2. Tarkastelualueen väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus). Väestöennuste Muutos Vuosimuutos (%) lkm % Salo % Somero % Salon seutu % Forssa % Hanko - Hangö % Kaarina - S:t Karins % Karjalohja - Karislojo % Kemiönsaari - Kimitoön % Koski Tl % Lohja - Lojo % Marttila % Nummi-Pusula % Paimio - Pemar % Raasepori - Raseborg % Raisio - Reso % Sauvo - Sagu % Tarvasjoki % Turku - Åbo % ALUE yhteensä % 0,5 % -0,1 % 0,4 % 0,1 % -0,1 % 0,8 % 0,9 % -0,1 % -0,2 % 0,6 % 0,1 % 0,5 % 0,5 % 0,4 % 0,5 % 0,9 % 0,5 % 0,2 % 0,3 %

7 FCG Finnish Consulting Group Oy 5 Ikärakenne Vuonna 2010 Salon väestöstä oli alle 15-vuotiaita 17 %, vuotiaita 64 %, vuotiaita 10 % ja yli 75-vuotiaita 9 %. Alle 15-vuotiaita oli Salossa yhtä paljon, vuotiaita vähemmän ja yli 65-vuotiaita enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kunnittain tarkasteltuna alle 15-vuotiaiden osuus oli suurin Tarvasjoella (21 %) ja Kaarinassa (20 %) ja pienin Turussa (13 %) vuotiaiden osuus oli suurin Turussa (69 %) ja pienin Somerolla ja Koski TL:ssä (59 %). Yli 65-vuotiaiden osuus oli suurin Koski TL:ssä (27 %), Somerolla (26 %) ja Kemiönsaaressa (26 %) ja pienin Kaarinassa (15 %) ja Lohjalla (16 %). Ikärakenne % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Salo 17 % 64 % 10 % 9 % Somero 15 % 59 % 13 % 13 % Salon seutu 17 % 63 % 11 % 10 % Forssa 14 % 64 % 11 % 11 % Hanko 15 % 64 % 14 % 8 % Kaarina 20 % 65 % 9 % 6 % Karjalohja 17 % 61 % 11 % 10 % Kemiönsaari 14 % 60 % 13 % 13 % Koski TL 14 % 59 % 13 % 14 % Lohja 19 % 65 % 9 % 7 % Marttila 15 % 62 % 12 % 11 % Nummi-Pusula 18 % 63 % 11 % 9 % Paimio 19 % 65 % 9 % 8 % Raasepori 16 % 63 % 11 % 10 % Raisio 17 % 66 % 9 % 8 % Sauvo 17 % 64 % 10 % 9 % Tarvasjoki 21 % 61 % 9 % 9 % Turku 13 % 69 % 9 % 9 % ALUE yhteensä 15 % 66 % 10 % 9 % Koko maa 17 % 66 % 9 % 8 % Kuva 2. Väestön ikärakenne vuonna 2010 (Tilastokeskus).

8 6 FCG Finnish Consulting Group Oy Forssassa alle 15-vuotiaiden osuus oli pienempi, vuotiaiden yhtä suuri ja yli 65-vuotiaiden suurempi kuin Salossa eli väestön ikärakenne oli Forssassa vanhempi kuin Salossa. Lohjalla alle 15-vuotiaiden ja vuotiaiden osuus oli suurempi ja yli 65-vuotiaiden osuus pienempi kuin Salossa eli väestön ikärakenne oli Lohjalla nuorempi kuin Salossa. Väestöennusteen mukaan väestö ikääntyy voimakkaasti vuoteen 2040 mennessä. Salon kuten koko tarkastelualueenkin väestökasvu toteutuu vanhimmissa ikäluokissa. Väestömuutos ikäryhmittäin Salossa ( as.) Kuva 3. Väestömuutos Salossa (Tilastokeskus). Väestömuutos tarkastelualueella ( as.) Kuva 4. Väestömuutos tarkastelualueella (Tilastokeskus). Forssassa väestön kasvu on väestöennusteen mukaan vähäisempää kuin Salossa, mutta ikärakenteen osalta kehityssuunta on sama, yli 65- vuotiaiden määrä lisääntyy ja alle 65-vuotiaiden määrä vähenee.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy 7 Väestömuutos Forssassa (+502 as.) Kuva 5. Väestömuutos Forssassa (Tilastokeskus). Lohjalla väestömäärän kasvu vuosina on samaan suuruusluokkaa kuin Salossa. Myös Lohjalla kasvaa eniten yli 75-vuotiaiden määrä, mutta muista kunnista poiketen väestömäärä lisääntyy Lohjalla kaikissa ikäluokissa. Väestömuutos Lohjalla ( as.) Kuva 6. Väestömuutos Lohjalla (Tilastokeskus). Asuntokuntien koko Vuonna 2010 Salon asuntokunnista oli 41 % yhden hengen asuntokuntia, 33 % kahden hengen asuntokuntia, 11 % kolmen hengen asuntokuntia, 10 % neljän hengen asuntokuntia ja 5 % yli viiden hengen asuntokuntia. Salon asuntokuntien koon jakautuma vastaa koko maan jakautumaa.

10 8 FCG Finnish Consulting Group Oy Kunnittain tarkasteltuna eniten yhden hengen asuntokuntia oli Turussa (51 %) ja vähiten Kaarinassa ja Tarvasjoella (31 %). Yli viiden hengen asuntokuntia oli eniten Tarvasjoella (9 %) ja vähiten Turussa (3 %). Yhden hengen asuntokuntien osuus oli Forssassa suurempi ja Lohjalla pienempi kuin Salossa. Yli viiden hengen asuntokuntien osuus oli Forssassa pienempi ja Lohjalla suurempi kuin Salossa. Asuntokuntien koko 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Salo 41 % 33 % 11 % 10 % 5 % Somero 41 % 34 % 11 % 8 % 6 % Salon seutu 41 % 33 % 11 % 10 % 5 % Forssa 46 % 33 % 10 % 7 % 4 % Hanko 42 % 36 % 10 % 8 % 4 % Kaarina 31 % 35 % 14 % 14 % 6 % Karjalohja 40 % 32 % 13 % 7 % 8 % Kemiönsaari 40 % 34 % 11 % 9 % 5 % Koski TL 43 % 34 % 10 % 7 % 6 % Lohja 37 % 34 % 12 % 11 % 6 % Marttila 41 % 32 % 12 % 9 % 6 % Nummi-Pusula 35 % 34 % 13 % 11 % 7 % Paimio 35 % 35 % 13 % 12 % 6 % Raasepori 40 % 33 % 11 % 10 % 5 % Raisio 38 % 34 % 12 % 11 % 4 % Sauvo 35 % 34 % 13 % 12 % 6 % Tarvasjoki 31 % 35 % 12 % 13 % 9 % Turku 51 % 31 % 9 % 6 % 3 % ALUE yhteensä 44 % 33 % 10 % 8 % 4 % Koko maa 41 % 33 % 11 % 9 % 5 % 1 hlö 2 hlöä 3 hlöä 4 hlöä 5+ hlöä Kuva 7. Asuntokuntien koko 2010 (Tilastokeskus). Lapsiperheet Vuonna 2010 Salossa oli yhteensä lapsiperhettä, joka oli 40 % kaikista perheistä. Lapsiperheiden osuus vastaa Salossa koko maan keskiarvoa. Kunnittain tarkasteltuna lapsiperheitä on tarkastelualueen kunnista eniten Kaarinassa, jossa 45 % perheistä on lapsiperheitä. Lapsiperheiden osuus oli pienin Kemiönsaarella ja Koski TL:ssä (34 %).

11 FCG Finnish Consulting Group Oy 9 Forssassa lapsiperheiden osuus oli alhaisempi ja Lohjalla korkeampi kuin Salossa ja koko maassa keskimäärin. Lapsiperheet 2010 (%:ia kaikista) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Salo Somero Salon seutu Forssa Hanko Kaarina Karjalohja Kemiönsaari Koski TL Lohja Marttila Nummi-Pusula Paimio Raasepori Raisio Sauvo Tarvasjoki Turku ALUE yhteensä Koko maa 40 % 36 % 39 % 35 % 35 % 45 % 38 % 34 % 34 % 43 % 37 % 42 % 43 % 40 % 41 % 39 % 44 % 36 % 39 % 40 % Kuva 8. Lapsiperheet 2010, %:ia kaikista perheistä (Tilastokeskus). 2.2 Työpaikat ja pendelöinti Työpaikkarakenne Vuoden 2009 lopussa Salossa oli noin työpaikkaa ja Salon seudulla noin työpaikkaa. Vuonna 2009 Salon työllisyystilanne heikkeni merkittävästi. Suurimpana selvittäjänä olivat elektroniikkateollisuuden ongelmat ja mm. Nokian henkilöstövähennykset. Vuoden 2009 aikana Salon työpaikkamäärä väheni työpaikalla (-8,3 %).

12 10 FCG Finnish Consulting Group Oy Työpaikkarakenne % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Salo Somero Salon seutu Forssa Hanko - Hangö Kaarina - S:t Karins Karjalohja - Karislojo Kemiönsaari - Kimitoön Koski Tl Lohja - Lojo Marttila Nummi-Pusula Paimio - Pemar Raasepori - Raseborg Raisio - Reso Sauvo - Sagu Tarvasjoki Turku - Åbo ALUE yhteensä Koko maa Maa-, metsä- ja kalatalous (A) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu-, vesi- ja jätehuolto (B,D-E) Teollisuus (C) Rakentaminen (F) Kauppa-, kuljetus-, ravintola- ja majoituspalvelut (G-I) Muut palvelut (J-U) Toimiala tuntematon (X) Kuva 9. Tarkastelualueen työpaikkarakenne 2009 (Tilastokeskus). Salon työpaikoista oli palvelualoilla 55 %, jalostuksessa 39 % ja alkutuotannossa 5 %. Noin kolmannes Salon työpaikoista oli teollisuudessa. Salon työpaikkarakenne oli Hangon jälkeen tarkastelualueen teollisuusvaltaisin. Palvelutyöpaikkojen osuus sen sijaan oli Salossa kuten myös Hangossa tarkastelualueen alhaisimpia. Palvelualan työpaikkojen osuus oli korkein Turussa, jossa 80 % työpaikoista oli palvelualoilla. Forssan ja Lohjan työpaikkarakenne poikkeaa Salon vastaavasta siten, että Forssassa ja Lohjalla alkutuotannon ja teollisuuden osuus työpaikoista oli pienempi ja palvelujen osuus suurempi kuin Salossa.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy 11 Pendelöinti Saloon ja Salosta Salon absoluuttinen työpaikkaomavaraisuus on varsin korkea, noin 84 % Salon työllisestä työvoimasta kävi vuonna 2009 töissä oman kunnan alueella. Salon teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli 104 % vuonna 2009 eli työpaikkoja on enemmän kuin työllisiä. Saloon suuntautuvat suurimmat työssäkäyntivirrat tulevat Turun seudulta (2 960 henkilöä). Kunnittain tarkasteltuna eniten Salossa käydään töissä Turusta (1 446 henkilöä), Kaarinasta (512 henkilöä) ja Paimiosta (440 henkilöä). Somerolta käy Salossa töissä 405 henkilöä. Salon seudun ja Turun seudun ulkopuolelta käydään Salossa töissä eniten Helsingistä (113 henkilöä). Salossa kaupallisen vetovoiman kannalta merkittäviä ovat ne kunnat, joista käydään töissä Salossa, mutta joiden oma palveluvarustus on selkeästi heikompi kuin Salon. Näitä ovat etenkin Kaarina (512 pendelöijää), Paimio (440), Somero (405), Lieto (159), Sauvo (131), Kemiönsaari (107), Koski Tl (97), Naantali (83) ja Marttila (79). Salolaisten työssäkäynti Salon ulkopuolella suuntautuu pääosin Turun seudulle, jossa kävi vuonna 2009 töissä 1795 salolaista. Toinen merkittävä salolaisten työssäkäyntisuunta on pääkaupunkiseutu, jossa vuonna 2009 kävi töissä 752 salolaista. Kunnittain tarkasteltuna suurimmat työssäkäyntivirrat Salosta suuntautuvat Turkuun (1231 pendelöijää), Helsinkiin (413), Espooseen (218), Paimioon (198), Somerolle (185), Kaarinaan (134), Lohjalle (130), Raaseporiin (128) ja Vantaalle (119). Vuosien 2007 ja 2009 välillä Salon seudulta Turussa työssäkäynti on lisääntynyt (noin 130 pendelöijää) ja vastaavasti Turun seudulta Salossa työssäkäynti hieman vähentynyt (noin 280 pendelöijää). Nokian ja sen alihankkijoiden tuotannon väheneminen Salon seudulla on todennäköisesti jatkanut samankaltaista kehityskulkua myös viimeiset vuodet. Kuva 10. Työssäkäynnin suuntautuminen Saloon ja Salosta vuonna 2009 (Tilastokeskus).

14 12 FCG Finnish Consulting Group Oy 3 KAUPALLISTEN PALVELUJEN VETOVOIMA Kaupallisten palvelujen määrää ja toimialoja koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietoihin. Tarkastelussa mukana olevat toimialaryhmät ja niihin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 1. Vetovoimaa, markkina-alueita ja asiointien suuntautumista koskevat tiedot perustuvat TNS Gallup Oy:n toteuttamaan Suureen vaikutusaluetutkimukseen Tutkittuja tuoteryhmiä on tutkimuksessa yhteensä 39, joista vähittäiskaupan tuoteryhmiä 23 ja yksityisten ja julkisten palvelujen tuoteryhmiä 16. Tutkitut tuoteryhmät on esitetty liitteessä Kaupallisten palvelujen kysyntä ja tarjonta Ostovoima ja ostovoiman siirtymä Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2010 Salossa arviolta noin 381 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 165 milj., tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 73 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 143 milj.. Autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoima oli noin 149 milj. ja kahvila- ja ravintolapalvelujen ostovoima noin 35 milj.. Vakituisten asukkaiden lisäksi ostovoimaa tuovat paikkakunnalle loma-asukkaat, matkailijat ja Salossa työssäkäyvät. Taulukko 3. Tarkastelualueen väestön ostovoima-arvio Arvio ostovoimasta 2010, milj. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa Ravintolat tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot ja kahvilat kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Salo Somero Salon seutu Forssa Hanko - Hangö Kaarina - S:t Karins Karjalohja - Karislojo Kemiönsaari - Kimitoön Koski Tl Lohja - Lojo Marttila Nummi-Pusula Paimio - Pemar Raasepori - Raseborg Raisio - Reso Sauvo - Sagu Tarvasjoki Turku - Åbo Tarkastelualue yhteensä Ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy 13 Salon ostovoiman siirtymä Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Salossa vuonna 2009 positiivinen (+3 %). Myös Somerolla päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen (+7 %). Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Salossa vuonna 2009 positiivinen (+14 %) eli Saloon tulee ostovoimaa kaupungin ulkopuolelta. Somerolla erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli negatiivinen (-40 %). Toimialaryhmittäin tarkasteltuna tilaa vaativan erikoiskaupan siirtymä oli Salossa vuonna 2009 negatiivinen (-4 %) ja muun erikoiskaupan siirtymä positiivinen (+24 %). (Salon kaupunki 2011: Salon kaupallinen selvitys) Forssan ostovoiman siirtymä Forssassa päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2009 positiivinen (+35 %). Myös erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Forssassa vuonna 2009 positiivinen (+64 %). Forssaan tulee ostovoimaa erityisesti Forssan seudun muista kunnista (Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä), joissa ostovoiman siirtymät ovat negatiiviset. (Hämeen liitto 2010: Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys) Lohjan ostovoiman siirtymä Lohjalla päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2007 positiivinen (+22 %). Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Lohjalla vuonna 2007 negatiivinen (-10 %). Lohjan tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoimasta siirtyi kaupungin ulkopuolelle 5 % ja muun erikoiskaupan ostovoimasta 12 %. (Uudenmaan liitto 2010: Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa) Kaupallisten palvelujen tarjonta Päivittäistavarakauppa Salossa toimi yhteensä 78 päivittäistavaramyymälää vuoden 2010 lopussa. Myymälöistä 20 oli päivittäistavarakaupan erikoismyymälöitä. Forssassa toimi 28 ja Lohjalla 47 päivittäistavaramyymälää. Taulukko 4. Päivittäistavaramyymälöiden määrä vuonna 2010 (Tilastokeskus). Päivittäistavarakaupan toimipaikat 2010 Supermarketit Valinta- Elintarvike- Itsepalvelu- Tavara- Pienois- PT-erikois- Yhteensä isot pienet myymälät kioskit tavaratalot talot tavaratalot myymälät >1000 m m m 2 <100 m 2 >2500 m 2 >2500 m 2 <2500 m 2 Salo Somero Salon seutu Forssa Lohja Salon päivittäistavaramyymälöistä valtaosa sijoittuu Salon keskustaajaman alueelle, josta ne ovat hyvin saavutettavissa. Päivittäistavarakaupan rungon muodostavat hypermarketit, joita toimii Salossa kolme (Halikon Prisma, Salon Citymarket ja Euromarket). Salon keskustassa on lisäksi iso supermarket. Muut Salon päivittäistavaramyymälät ovat pieniä lähikauppoja ja liikenneaseman yhteydessä toimivia päivittäistavaramyymälöitä.

16 14 FCG Finnish Consulting Group Oy Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Salossa toimi vuoden 2010 lopussa yhteensä 323 erikoiskaupan myymälää. Salon erikoiskaupan myymälöistä 50 myymälää (22 %) toimi tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla ja 182 myymälää (78 %) muun erikoiskaupan toimialoilla. Forssassa toimi yhteensä 121 erikoiskaupan myymälää, joista 21 myymälää (17 %) tilaa vaativan kaupan toimialoilla ja 100 myymälää (83 %) muun erikoiskaupan toimialoilla. Lohjalla toimi yhteensä 162 erikoiskaupan myymälää, joista 23 myymälää (14 %) toimi tilaa vaativan kaupan toimialoilla ja 139 myymälää (86 %) muun erikoiskaupan toimialoilla. Taulukko 5. Erikoiskaupan myymälöiden määrä vuonna 2010 (Tilastokeskus). Alkot, apteekit ym. Muu erikoiskauppa Muotikauppa Tietotekninen kauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Huonekalukauppa Kodinkonekauppa Rautakauppa Erikoiskauppa yhteensä Salo Somero Salon seutu Forssa Lohja Keskustahakuinen erikoiskauppa on keskittynyt Salon ydinkeskustaan, jossa on monipuolinen tarjonta ja josta erikoiskupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Keskustan erikoiskaupan ankkureina toimivat kauppakeskukset Plaza ja Linjuri. Kauppakeskusten lisäksi keskustassa toimii runsaasti eri alojen erikoiskauppoja. Myös hypermarketeissa on jonkin verran tarjolla keskustahakuista erikoiskauppaa ja kaupallisia palveluja. Esimerkiksi Prismakeskuksessa toimii Prisman lisäksi luontaistuoteliike, matkapuhelinliike, kultasepänliike, apteekki ja alkoholiliike sekä muutamia kaupallisia palveluja. Tilaa vaativa erikoiskauppa on sijoittunut Meriniityn (mm. K-rauta, Masku, Expert), Ollikkalan (mm. HongKong, Vepsäläinen, Koti-Idea) ja Helsingintien itäpään alueille (Asko, Sotka, puutarhamyymälä) sekä Prisma-keskuksen vieressä toimivaan Retail Parkiin (Gigantti, Jysk, Tarjoustalo ja Kodin Terra). Kaupalliset palvelut Salossa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 401 kaupallisia palveluja tarjoavaa toimipaikkaa. Forssassa oli 178 ja Lohjalla 279 kaupallisia palveluja tarjoavaa toimipaikkaa. Taulukko 6. Kaupalliset palvelut 2010 (Tilastokeskus). Ravintolat, Pankit, Matka- Kulttuuri, Kampaamot, Kaupalliset kahvilat, vakuutus- toimistot liikunta, parturit ym. palvelut majoitus palvelut viihde yhteensä Salo Somero Salon seutu Forssa Lohja

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Tarkastelualueen kuntien vetovoima Vetovoimaindeksi kertoo tarkasteltavan kunnan vetovoimaisuuden tietyssä tuoteryhmässä. Kuvassa 11 on esitetty tarkastelualueen kuntien vetovoimaindeksit 39 tuoteryhmän keskiarvona. Tarkastelualueen kunnista Raisio on vetovoimaisuutensa perusteella alueen tärkein kaupallinen keskus. Myös Forssa on tarkastelualueen muihin kuntiin verrattuna erityisen vetovoimainen. Seuraavaksi vetovoimaisimmat ovat Turku, Salo ja Lohja. Kuva 11. Tarkastelualueen kuntien vetovoima (TNS Gallup Oy: Suuri vaikutusaluetutkimus 2011). Salon osalta on syytä huomata, että vuoden 2009 alussa toteutunut kuntaliitos, jossa Salon vaikutusalueen kunnat Someroa lukuun ottamatta yhdistyivät, vaikuttaa Salon vetovoimaindeksiin merkittävästi. Salon vertaaminen vetovoimaindeksin osalta sellaisiin vaikutusalueidensa keskuskuntiin, joiden vaikutusalue muodostuu erillisistä kunnista, ei anna todellista kuvaa Salon vetovoimasta suhteessa niihin. Vetovoimaindeksin avulla voidaan kuitenkin tarkastella ja verrata eri tuoteryhmien vetovoimaa suhteessa toisiinsa Salon sisällä.

18 16 FCG Finnish Consulting Group Oy 3.3 Salon kaupallinen vetovoima Vetovoimaindeksi tuoteryhmittäin Vähittäiskauppa Kokonaisuutena vähittäiskaupan tuotteet ovat Salossa vetovoimaisia. Yksittäisistä vähittäiskaupan tuotteista vetovoimaisimmat ovat uusi auto sekä silmälasit, piilolasit ym. optikkotuotteet. Vähiten vetovoimaisia ovat kodin tietotekniikkalaitteet sekä huonekalut ja sisustustarvikkeet. Salon vähittäiskaupan tuoteryhmien vetovoimaindeksin keskiarvo on 101. Tarkastelualueen kunnista vetovoimaisin on Raisio, jonka vähittäiskaupan vetovoimaindeksi on 288. Forssan vähittäiskaupan vetovoimaindeksi on 174, Turun 112 ja Lohjan 98. Salon vetovoimaindeksit (vähittäiskauppa) Uusi auto Silmälasit, piilolasit ym. optikkotuotteet Miesten vaatteet Pesu- ja puhdistusaineet, w c- ja talouspaperit Naisten jalkineet Elintarvikkeet viikonloppuisin Naisten vaatteet Rauta-, rakennus- ja remonttitarvikkeet Käytetty auto Lasten vaatteet Elintarvikkeet arkisin Miesten jalkineet Kellot ja korut Kodinkoneet Kosmetiikka Urheiluvälineet ja -asusteet Matkapuhelimet, liittymät, laajakaista DVD:t, cd:t, video- ja tietokonepelit, videot Alkoholi (viinit ja väkevät) Kodin viihde-elektroniikka Kirjat Huonekalut ja sisustustarvikkeet Kodin tietotekniikkalaitteet Vetovoimaindeksin keskiarvo (vähittäiskauppa) Vetovoimaindeksin keskiarvo (päivittäistavarakauppa) Vetovoimaindeksin keskiarvo (muotikauppa) Vetovoimaindeksin keskiarvo (tilaa vaativa erikoiskauppa) Vetovoimaindeksin keskiarvo (muu erikoiskauppa) Vetovoimaindeksin keskiarvo (kaikki tuoteryhmät) Kuva 12. Salon vetovoima vähittäiskaupan tuoteryhmissä (TNS Gallup Oy: Suuri vaikutusaluetutkimus 2011).

19 FCG Finnish Consulting Group Oy 17 Vähittäiskaupan tuoteryhmittäin tarkasteltuna Salon vetovoima on suurin muotikaupassa (vetovoimaindeksi 105). Sen jälkeen tulevat tilaa vaativa erikoiskauppa (104), päivittäistavarakauppa (103) ja muu erikoiskauppa (pl. muotikauppa) (95). Yksittäisistä tuotteista vetovoimaisin on uuden auton hankinta (123) ja vähiten vetovoimainen kodin tietotekniikkalaitteiden hankinta (84). Palvelut Salon julkiset palvelut ovat kaupallisia palveluja vetovoimaisemmat. Yksittäisistä palveluista vetovoimaisimpia ovat yksityiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut sekä kahvila- ja lounasravintolapalvelut. Vähiten vetovoimaisia ovat Salon matkailukohteet, majoituspalvelut vapaa-aikana ja kulttuuripalvelut. Salon palvelujen vetovoimaindeksin keskiarvo on 88. Palvelujen osalta vetovoimaisin tarkastelualueen kunnista on Karjalohja (vetovoimaindeksi 141). Forssan palvelujen vetovoimaindeksi on 136, Turun 125 ja Lohjan 83. Vähittäiskaupassa vetovoimaisimman Raision vetovoimaindeksi palvelujen osalta on 77 eli huomattavasti alhaisempi kuin vähittäiskaupassa. Julkiset palvelut ovat Salossa kaupallisia palveluja vetovoimaisemmat. Yksittäisistä palveluista vetovoimaisimpia ovat yksityiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut (indeksi 110) ja vähiten vetovoimaisia kotimaan matkailukohteet (23), majoituspalvelut vapaa-aikana (34) sekä kulttuuripalvelut (71). Salon vetovoimaindeksit (palvelut) Yksityiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut Kahvila- ja lounasravintolapalvelut Kampaamot, parturit, kauneushoitolat Kirjastossa käynti Vakuutusyhtiön konttorissa asiointi Julkiset koulutuspalvelut (ei peruskoulu/lukio) Pankkikonttorissa asiointi Liikuntapalvelut (uimahalli, liikuntahalli ym.) Julkiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut Kirkossa käynti, uskonnolliset tilaisuudet Elokuvissa käynti Ravintolapalvelut (illanvietto) Matkatoimistossa asiointi Kulttuuripalvelut (teatterit, konsertit, taidenäyttelyt ym.) Majoituspalvleut vapaa-aikana Kotimaan matkailukohteet (nähtävyydet, huvipuistot ym.) Vetovoimaindeksin keskiarvo (palvelut) Vetovoimaindeksin keskiarvo (kaupalliset palvelut) Vetovoimaindeksin keskiarvo (julkiset palvelut) Vetovoimaindeksin keskiarvo (kaikki tuoteryhmät) Kuva 13. Salon vetovoima palveluiden tuoteryhmissä (TNS Gallup Oy: Suuri vaikutusaluetutkimus 2011).

20 18 FCG Finnish Consulting Group Oy Salon markkina-alue Kaikki tuoteryhmät Kuvassa 14 on esitetty Salon markkina-alue eli alue, jolta kotitalouksiin hankitaan tuotteita tai palveluja Salosta. Salolaisten kaikista asioinneista suuntautuu omaan kuntaan 80,1 %. Salon ulkopuolelta Salossa asioidaan eniten Somerolta (12,6 % kunnan kaikista asioinneista). Myös Koski TL:n, Marttilan ja Tarvasjoen alueen (8,5 %), Kemiönsaaren (7,6 %), Karjalohjan (7,3 %) sekä Paimion ja Sauvon alueen (5,1 %) asukkaille Salo on varsin tärkeä asiointikeskus. Jonkin verran asiointeja Saloon suuntautuu myös Raaseporista (1,5 %), Hangosta (1,3 %) ja Nummi-Pusulasta (1 %). Kuva 14. Salon markkina-alue - kaikki tuoteryhmät (TNS Gallup Oy: Suuri vaikutusaluetutkimus 2011). Seuraavassa on tarkasteltu Saloon suuntautuvaa asiointia vähittäiskaupan tuoteryhmien osalta.

Salon kaupallinen vetovoima

Salon kaupallinen vetovoima Salon kaupallinen vetovoima Salon ydinkeskustan kehittämisen suuntaviivat Keskustelutilaisuus 7.6.2012 Taina Ollikainen FCG Finnish Consulting Group Oy 1 Selvityksen sisältö Selvitys väestörakenteesta,

Lisätiedot

Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo. Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012

Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo. Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012 Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012 Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011 Yleistä Valtakunnallisen Suuren Vaikutusaluetutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Erikoiskaupan asiointisuuntautuminen Suuri vaikutusaluetutkimus

Erikoiskaupan asiointisuuntautuminen Suuri vaikutusaluetutkimus Erikoiskaupan asiointisuuntautuminen Suuri vaikutusaluetutkimus KAUPAN TUTKIMUSPÄIVÄ 31.1.2007 Tero Moijanen, TNS Gallup Oy Teemat Suuri Vaikutusaluetutkimus: mitä selvittää ja miten liittyy kaupan alueen

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

Salon kaupallinen vetovoima: johtopäätökset. Taina Ollikainen ja Mari Moilanen

Salon kaupallinen vetovoima: johtopäätökset. Taina Ollikainen ja Mari Moilanen Salon kaupallinen vetovoima: johtopäätökset Taina Ollikainen ja Mari Moilanen Sisältö Yhteenveto, diat 3-8 Markkinoinnin suunnittelun taustaksi, diat 9-13 Kokonaisvaltainen markkinointiviesti, dia 14-15

Lisätiedot

4. Asioinnin suuntautuminen ja asiointialueet

4. Asioinnin suuntautuminen ja asiointialueet 4. Asioinnin suuntautuminen ja asiointialueet 4.1 Asiointiaineisto Asiointia on tarkasteltu SYKEssä TNS Gallup Oy:n Suuri Vaikutusaluetutkimus (SVT) 2011 - aineiston perusteella. Vaikutusaluetutkimus on

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakyselyt Selvitys perustuu Eurostatin ja Statistics Estonian tilastoihin sekä kolmeen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakyselyn alueelliset tulokset Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläiset kuluttajat

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Joulukauppa 2012 Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on Kaupan

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Joulukauppa 2013 kuluttajat

Joulukauppa 2013 kuluttajat Joulukauppa 2013 kuluttajat Joulukaupan arvo keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna Kellot, korut, kultasepäntuotteet* Kirjat* Kodin tekniikka* Mm. lelut, pelit, lahjatavarat, Kukat ja kasvit* Huonekalut

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Pirkanmaan asiointien suuntautuminen ja vaikutusalueet 2011. Kooste Suuren Vaikutusaluetutkimuksen 2011 aineistosta

Pirkanmaan asiointien suuntautuminen ja vaikutusalueet 2011. Kooste Suuren Vaikutusaluetutkimuksen 2011 aineistosta Pirkanmaan asiointien suuntautuminen ja vaikutusalueet 2011 Kooste Suuren Vaikutusaluetutkimuksen 2011 aineistosta 3 Selvityksen taustaa TNS Gallup Oy julkaisi Valtakunnallisen Suuren Vaikutusaluetutkimuksen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 22.2.2007 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Kaupunkisuunnittelukeskus Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupallinen selvitys 1 LOHJAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Yhteenveto Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusalueselvityksestä

Yhteenveto Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusalueselvityksestä Yhteenveto Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusalueselvityksestä 1/8 YHTEENVETO PIRKANMAAN ASIOINTI- JA VAIKUTUSALUESELVITYKSESTÄ Selvityksen taustaa TNS Gallup Oy teki valtakunnallisen Suuren Vaikutusaluetutkimuksen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA

KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA FCG Finnish Consulting Group Oy Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA 1.6.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy 1 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat...

Lisätiedot

Kauppakeskusjohtamisen tunnusluvut ja barometrin tulokset

Kauppakeskusjohtamisen tunnusluvut ja barometrin tulokset Kauppakeskusjohtamisen tunnusluvut ja barometrin tulokset Kauppakeskusliiketoiminnan vuosiseminaari Jessica Niemi, KTI Kiinteistötieto Oy Esityksen sisältö Nykytila Tuoreet myynti-ja kävijäindeksit Katse

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Planeko Oy Loimaan kaupunki KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Aleksis Kivenkadun alue Keskusta Loimaanportti Loimaan kaupunki Loppuraportti 27.8.2008 Loimaan kaupunki

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT

LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT Lohja 21.1.2009 Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy www.lykes.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 Sisällysluettelo Johdanto

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden alue- ja yhdyskuntarakenteellisista. Harri Pitkäranta, Antti Rehunen ja Joni Rantakari

Selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden alue- ja yhdyskuntarakenteellisista. Harri Pitkäranta, Antti Rehunen ja Joni Rantakari 1 Selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden alue- ja yhdyskuntarakenteellisista vaikutuksista Harri Pitkäranta, Antti Rehunen ja Joni Rantakari 2 Esipuhe Vähittäiskaupan rakenteessa ja sijainnissa on tapahtunut

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Aurassa asuvien työllisten työpaikat 0 5 10 20 1:500 000. Keskusverkkoselvitys. Eura. Säkylä. Oripää. Laitila. Oripää. Loimaa. Pöytyä Mynämäki Ypäjä

Aurassa asuvien työllisten työpaikat 0 5 10 20 1:500 000. Keskusverkkoselvitys. Eura. Säkylä. Oripää. Laitila. Oripää. Loimaa. Pöytyä Mynämäki Ypäjä Eura Punkalaidun Ypäjä ssa asuvien työllisten työpaikat 41-100 101-198 Eura Punkalaidun Humpp Ypäjä ivassalo ssa asuvien työllisten työpaikat 11-200 201-400 401-1000 1001-1099 Raseb Some antali Raseborg

Lisätiedot

Tutkittua tosiasiaa ja vahvaa faktaa keskustakaupasta Turussa

Tutkittua tosiasiaa ja vahvaa faktaa keskustakaupasta Turussa Tutkittua tosiasiaa ja vahvaa faktaa keskustakaupasta Turussa professori Heli Marjanen heli.marjanen@tukkk.fi Turun keskustakaupan ilta 12.10.2004 Mylly projekti Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Joulukauppa 2011. - Kuluttajakyselyn alueellisia päätuloksia 28.11.2011

Joulukauppa 2011. - Kuluttajakyselyn alueellisia päätuloksia 28.11.2011 Joulukauppa 11 - Kuluttajakyselyn alueellisia päätuloksia 28.11.11 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 3 Taloustilanteen (odotukset omasta tai

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008 ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

LIITE Kaupunginosittaiset tiedot 1 30.1.2013 Tampella Tampereen keskustan liiketilat kaupunginosittain 2012 2 Juhannuskylä Tullin alue Tammela Ratina Kyttälä pohjoinen Kyttälä etelä Vanha keskusta pohjoinen

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Päijät-Hämeen liitto PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Loppuraportti 26.4.2012 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, lupanumero 290/MML/12 Karttojen kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013 Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset Radio Satellite Finland Oy Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomessa vierailevien venäläisten Radio Sputnikin

Lisätiedot