Ilmari Rostila, Alpo Komminaho ja Matti Mäkelä: LÄNSI HANKKEEN ARVIOINTIRAPORTTI Itsearviointia kehittämisen tueksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmari Rostila, Alpo Komminaho ja Matti Mäkelä: LÄNSI 2013 -HANKKEEN ARVIOINTIRAPORTTI Itsearviointia kehittämisen tueksi"

Transkriptio

1 Ilmari Rostila, Alpo Komminaho ja Matti Mäkelä: LÄNSI HANKKEEN ARVIOINTIRAPORTTI Itsearviointia kehittämisen tueksi 1

2 Tiivistelmä Päihde- ja mielenterveysongelmien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmien käytön lisäämiseen tähtäävän LÄNSI 2012 ja LÄNSI hankkeen kehittämisen tueksi tehty itsearviointi perustuu vuosina 2011, 2012 ja 2013 toteutettuun kyselyyn, jolla pyrittiin selvittämään hankkeen tavoitteiden suuntaista muutosta, sekä hankkeen muodostavien pilottien itsearviointiin. Arvioinnissa sovellettiin yhdysvaltalaisen Huey-Tsyh Chenin (2005) teorialähtöistä arviointia. Chen tyypittelee ohjelmateorian kypsyyttä vastaavasti arvioinnin lähestymistapoja. Tarkasteltavaa käytäntöä koskevan ohjelmateorian kehittyneisyyden eli sen toimivuudesta saadun empiirisen näytön tulisi ohjata lähestymistavan valintaa. LÄNSI hanke ei perustunut aiemmin koeteltuun teoriaan, joten arvioinnin lähestymistavaksi sopi kehittämisarviointi, jolla luodaan tilaa ja välineitä toiminnasta kertyviin kokemuksiin pohjaavalle oppimiselle. Hankkeen ulkopuolinen arvioinnista vastaava taho, Tampereen yliopiston Porin yksikkö, teki ja ohjasi arviointityötä tiiviissä kehittämiskumppanuudessa hankkeen kanssa. Kehittämisarviointi on hankkeen ja pilottien itsearviointia. Tämän arviointiraportin ovat kirjoittaneet professori Ilmari Rostila, hankejohtaja Alpo Komminaho ja erityissuunnittelija Matti Mäkelä. Arviointi muodostuu laadulliseen tietoon perustuvasta vertaisarvioinnista ja kyselyistä, joissa kerättiin muutoksen suuntaa koskevaa määrällistä aineistoa, sekä vertaisarviointia ja kyselyjen tuloksia koskevasta tulkinnasta piloteissa ja koko hankkeessa. Kyselyllä pyrittiin siten, paitsi seuraamaan hankkeen tavoitteita koskevaa kehitystä, myös antamaan toimijoille mahdollisimman ajantasaista ja käyttökelpoista tietoa. Määrällistä tietoa kehityksen suunnasta oli tarkoitus käyttää piloteissa, tukemassa niiden piirissä tehtäviä tulkintoja, oppimista ja kehittämistä. Kokonaisuudessaan arvioinnilla halutaan auttaa pilotteja ja laajempaakin yleisöä näkemään tämänkaltaisen kehittämistyön ja myös arviointityön mahdollisia tarkistustarpeita. Chenin (2005) luonnehtii ohjelmateoriaa samanaikaisesti ohjailevaksi ja kuvailevaksi sekä statukseltaan käytännönläheiseksi ja toimintaan suuntautuvaksi. Sekä interventiota kos- 2

3 keva muutosteoria (model of change) että ohjelman tai projektin toteuttamista koskeva toimeenpanon teoria (model of action) voivat ohjata tiedon keruuta ja analyysia arviointitutkimuksessa (emt., 16 19). Hankkeen tavoitteena oli lisätä ongelmien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmien käyttöä. Ammattilaisille suunnatuilla kyselyillä pyrittiin selvittämään, onko ongelmien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmien käyttö lisääntynyt ja ovatko ne tekijät, joiden oletetaan käynnistävän tai edistävän menetelmien todellista käyttöä, vahvistuneet. Kyselyjen rakentamista ja tulkintaa ohjasi siten muutosteoria. Kyselyt koskivat varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmien käyttöä, menetelmien käyttöä edistäviä tekijöitä ja menetelmien käyttöön liittyviä organisaation käytäntöjä. Pilottien toiminnasta vastaavien oletukset pilottien onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä toimeenpanon teoriana tulivat sen sijaan esille vertaisarvioinneissa. Pilottien vertaisarviointi on tarkoitettu osaksi pilottien itsearviointia ja antamaan samalla aineksia hankkeen yhteiseen arviointiin. Vertaisarvioinnilla pyritään luomaan kuvaa kehittämistyön kokonaisuuden toteutumisesta. Kvantitatiivisilla kyselymittauksilla pyrittiin hankkimaan suhteellisen objektiivista ja vertailukelpoista tietoa siitä, onko ongelmien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmien käyttö lisääntynyt ja ovatko ne tekijät, joiden muutosteoriassa oletetaan käynnistävän tai edistävän menetelmien todellista käyttöä, vahvistuneet koko hankkeen puitteissa ja erikseen eri piloteissa. Lähtötasoa koskeva kysely toteutettiin 11 kuntapilotissa vuonna 2011 paperilomakkein ja vuosina 2012 ja 2013 webropol -kyselynä, pyrkien vertailukelpoisuuden vuoksi pitämään kysymysten sanamuodot samoina. Kyselyssä käytettiin viisiluokkaista asteikkoa, jonka vaihtoehdot olivat hyvin suuressa määrin (arvo 5), suuressa määrin, jossain määrin, vähäisessä määrin ja ei lainkaan (arvo 1). Kyselyvastausten keskiarvojen perusteella tarkastellen tilanne on siis sitä parempi mitä lähempänä keskiarvo on lukua 5. Hankkeen piirissä tavoitetasoksi asetettiin sekä menetelmien käyttöä koskevien että tätä edesauttavien tekijöiden osalta arvo 4 ( suuressa määrin ). Kyselyjen tulokset: Mielenterveysongelmien puheeksi ottaminen ja seulontamenetelmien käyttö oli hankkeen aikana lisääntynyt, mutta vuotta 2013 koskeva keskiarvo 3,72 oli kuitenkin 3

4 jonkin verran tavoitetasoa (4= suuressa määrin ) alempana. Myös sitoutuminen menetelmän käyttöön ja sen mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden kokeminen oli hankkeen aikana kasvanut. Hyödyllisyyden kokeminen saavutti vuonna 2013 keskiarvon 4,06. Päihdeseulan käyttäminen raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien kohdalla oli lisääntynyt, mutta vuoden 2013 kuvaava keskiarvo 3,64 oli kuitenkin jonkin verran tavoitetasoa alempana. Myös sitoutuminen menetelmän käyttöön ja käytön mielekkyyden, järkevyyden ja hyödyllisyyden kokeminen oli kasvussa. Hyödyllisyyden kokemista koskeva keskiarvo oli hankkeen päättyessä 3,99. Asiakastyön tavoitteiden seuranta oli hankkeen aikana lisääntynyt, mutta oli kuitenkin jonkin verran tavoitetasoa alempana (vuotta 2013 koskeva keskiarvo 3,64). Sitoutuminen menetelmän käyttöön ja sen mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden kokeminen näytti olevan koko hankkeen ajan kasvussa. Hyödyllisyyden kokemista kuvaava keskiarvo oli vuonna ,17. Ryhmämuotoisen toiminnan järjestäminen oli kasvussa. Tätä koskeva keskiarvo oli vuonna ,56. Sitoutuminen menetelmän käyttöön ja sen mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden kokeminen oli myös kasvussa. Hyödyllisyyden kokemista kuvaava keskiarvo (3,97) oli käytännössä tavoitetasolla. Alkoholin riskikäytön varhaiseen tunnistamiseen liittyvien menetelmien (kuten Audit) käyttöä kuvaava keskiarvo (3,17) oli kahdessa viimeisessä mittauksessa pysynyt ennallaan, ollen selvästi tavoitetasoa alempana. Sitoutuminen menetelmän käyttöön ja käytön mielekkyyden, järkevyyden kokeminen näytti olevan mittauspisteiden välillä kasvussa, mutta menetelmän hyödyllisyyden kokeminen oli pysynyt kahdessa viimeisessä mittauksessa samana (ka 3,66). Harjoittelu ja koulutus olivat hankkeen päättyessä kriittisellä tasolla (keskiarvo alle 3). Mini-interventiomenetelmän käyttö oli hienoisessa kasvussa vuodesta 2011 vuoteen 2012, mutta vuonna 2013 jäätiin edellisen vuoden tasolle (ka=2,78). Menetelmän käyttö oli selvästi tavoitetason alapuolella. Sitoutuminen menetelmän käyttöön ja sen mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden kokeminen oli hankkeen ajan kasvussa, niin että hyödyllisyyden kokemista kuvaava keskiarvo oli viimeisessä mittauksessa 3,46. Tekijät, joiden voitiin olettaa edistävän menetelmän käyttöä, kuten menetelmän harjoittelu ja koulutus, oli hankkeen päättyessä arvioitu kriittisen alhaiselle tasolle. 4

5 Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonta oli hienoisessa kasvussa, mutta oli edelleen tavoitetasoon nähden varsin vähäistä (ka=2,32). Sitoutuminen menetelmän käyttöön ja sen mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden kokeminen oli kasvussa. Hyödyllisyyden kokemista kuvaava keskiarvo oli viimeisessä mittauksessa 3,41. Lisäksi tulee huomata, että ne tekijät, joiden voitiin olettaa edistävän menetelmän käyttöä, olivat arvoltaan kriittisen alhaisella tasolla. Ikääntyneiden päihdeseulontojen tekeminen oli ilmeisesti lisääntynyt, mutta oli edelleen selvästi tavoitetasoa alhaisemmalla tasolla (vuoden 2013 ka 2.09). Sitoutuminen menetelmän käyttöön ja sen mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden kokeminen oli kasvussa. Hyödyllisyyden kokemista kuvaava keskiarvo oli viimeisessä mittauksessa 3,23. Lisäksi tekijät, joiden voitiin olettaa edistävän menetelmän käyttöä, olivat arvoltaan kriittisen alhaisella tasolla. Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen oli jossain määrin lisääntynyt, mutta oli edelleen hyvin alhaisella tasolla (vuoden 2013 ka 1,87). Sitoutuminen ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemiseen ja sen mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden kokeminen oli kasvussa. Hyödyllisyyden kokemista kuvaava keskiarvo oli viimeisessä mittauksessa Vertaisarvioinneissa ja kyselyn tuloksia koskevissa palautteissa todettiin, että kyselyjen avulla on saatu pilottien ja hankkeen käyttöön tietoa hankkeen tavoitteena olevien menetelmien käytöstä ja käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Kyselyn hanketason tuloksia ei siis asetettu kyseenalaiseksi. Kyselyjen pilottikohtainen edustavuus on kyseenalaisempi. Tämä liittyi kyselyn raskaudella selitettyyn vastaajamäärien vähäisyyteen piloteissa. Vuoden 2012 kyselyn pilottikohtaisissa palautteissa kyselytietoa ei pidetty vertailun kannalta kovin edustavana ja sitä käytettiin vain vähäisessä määrin merkityksellisenä informaationa. Vuoden 2013 kyselyn pilottikohtaisissa palautteissa oli selvästi enemmän pohdintaa menetelmien käytön kehityksestä ja kyselyn tulosten perusteella suoritettavista toimenpiteistä. Pilottien varauksellisuus kyselyn tuloksiin ei selity luultavasti pelkästään tiedon tekniseen luotettavuuteen ja osuvuuteen liittyvillä varauksilla. Kyselyn pohjana ollut muutosteoria ei luultavasti ollut pilottien toimijoille kovin merkityksellinen, vaan oma toimeenpanon teoria ja muu pohdinta oli läheisempää. Piloteissa ei ilmeisesti nähty, siten kuin arviointia ohjannut oppivan organisaation ajatus edellytti, tarjotun tiedon organisaatiolle avaamia mahdollisuuksia. Suhtautumisessa kyselytiedon painoarvoon on kyse myös tiedon osuvuudesta 5

6 oman käytännön kannalta. Kyselyn menetelmäkeskeinen ote ja muutosteorian näkökulma kytkeytyy tekniseen rationaalisuuteen, jossa menetelmän käyttöä voi tarkastella toimintaan ja sen tarpeisiin nähden suhteellisen irrallisena asiana. Tämä eroaa toiminnallisesta tarkoituksenmukaisuudesta, jossa menetelmää tarkastellaan kiinteämmin osana toimintaa. Kyselyissä kertynyt tieto menetelmien käytön lisääntymisestä ja suhtautumisesta menetelmiin ryhdittää kuitenkin koko hankkeen arvioivaa tarkastelua. Tulosten pohjalta voidaan esittää joitakin koko hankealuetta koskevia suosituksia. Ensiksi, mielenterveysongelmien puheeksi ottaminen ja seulontamenetelmien käyttö on lähes tavoitetasolla eikä siis edellytä juurikaan toimenpiteitä? Toiseksi, päihdeseulan käyttämistä raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien kohdalla pitäisi jossain määrin lisätä, mille hyvän lähtökohdan näyttäisi tarjoavan se, että menetelmien käyttö koetaan hyödylliseksi ja järkeväksi. Kolmanneksi, sekä asiakastyön tavoitteiden seurantaa että ryhmämuotoisten menetelmien käyttöä voisi jossain määrin vielä edistää, ja tällekin tarjoaa hyvän lähtökohdan näiden kokeminen hyödyllisiksi ja järkeviksi. Neljänneksi, alkoholin riskikäytön varhaiseen tunnistamiseen liittyvien menetelmien käyttöä tulisi edelleen pyrkiä lisäämään ja ottamaan tässä huomioon, että kyse on myös menetelmän hyödyllisyyden kokemiseen liittyvistä haasteista tulisi pohtia perusteellisesti mihin nämä haasteet liittyvät? Viidenneksi, mini-interventiomenetelmän käyttämättömyys näyttäisi edellyttävän vielä voimakkaampia toimia joiden tulisi kohdistua alkoholin riskikäytön varhaisen tunnistamisen menetelmiä vahvemmin kysymykseen menetelmän käytännöllisen arvon näkemisestä. Kuudenneksi, ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonnan, ikääntyneiden päihdeseulontojen tekemisen ja päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemisen osalta ollaan vielä suhteellisen alkuvaiheessa. Menetelmien käyttökelpoisuutta ja niistä saatavia hyötyjä ja mielekkyyttä tulisi miettiä ammattilaisten ja arkisen työn näkökulmasta tähänastista perusteellisemmin. Onko luottamuksellinen asiakassuhde ja tähän liittyvät haasteet erityisen polttava kysymys näiden menetelmien kohdalla? Lisäksi viimemainittujen menetelmien kohdalla tulisi huomata, että tekijät, joiden voitiin olettaa edistävän menetelmän käyttöä, kuten menetelmän harjoittelu ja koulutus, oli hankkeen päättyessä arvioitu kriittisen alhaiselle tasolle huolimatta hankkeen tuella järjestetystä runsaasta koulutustarjonnasta. Seitsemänneksi, suhteellisen vähän käytettyjen menetelmien kohdalla tulisikin kiinnittää myös huomiota mahdollisuuksiin järjestää jatkuvaa koulutusta ja siihen, että johto todella tukee menetelmien käyttöä. 6

7 Hankkeen arviointiprosessiin liittyvinä suosituksina esitetään kyselyn rajaamista helpommin vastattavaan muotoon, hanketuen tarjoamista kyselyn tulosten pilottikohtaiseen tulkintaan, sekä vertaisarvioinnin käyttämistä hanketyön tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa. 7

8 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO KYSELYIHIN PERUSTUVA ARVIOINTI Vuoden 2013 kyselyyn vastanneiden taustatietoja Mielenterveysongelmien puheeksi ottaminen ja seulontamenetelmien käyttö Päihdeseulan käyttäminen raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien kohdalla Asiakastyön tavoitteiden seuranta Ryhmämuotoisen toiminnan järjestäminen Alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen Mini-interventiomenetelmän käyttö Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonta Ikääntyneiden päihdeseulontojen tekeminen Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen VERTAISARVIOINTI Vertaisarvioinnin toteutus Kehittämistyön onnistumisen edellytyksiä ja esteitä Kehittämistyön käytännön hyötyjä YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

9 1. Johdanto Raporttimme, joka kuvaa itsearviointia LÄNSI 2012 ja hankkeiden piirissä (ks. muodostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan hankkeen puitteissa tapahtuneita muutoksia vuosia 2011, 2012 ja 2013 koskevien kyselyaineistojen ja piloteilta saatujen palautteiden avulla. Toinen, huomattavasti lyhyempi osa keskittyy tarkastelemaan LÄNSI 2012 ja hankkeiden pilottien vertaisarviointia. Kolmannessa osassa teemme arvioinnin yhteenvetoa kehittämisen tueksi. Arviointityömme taustalla on yhdysvaltalaisen Huey-Tsyh Chenin (2005) ajattelu. Hän lähestyy arviointitehtävää teorialähtöisesti ja, tähän liittyen, tyypitellen ohjelmateorian kypsyyttä vastaavasti arvioinnin lähestymistapoja. Arvioinnin lähestymistapa tulisi siten valita kehitettävän toimintatavan kypsyyden, kyseistä käytäntöä koskevan ajattelun, eli ohjelmateorian, toimivuudesta saadun kokemuksen ja empiirisen vahvistuksen perusteella. LÄNSI 2012 ja hankkeet, joissa tähdättiin päihde- ja mielenterveysongelmien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmien käytön lisäämiseen, eivät selvästikään perustuneet vahvasti koeteltuun teoriaan. Tämän vuoksi arvioinnin lähestymistavaksi sopi tulos- tai vaikuttavuusarviointia paremmin kehittämisarviointi, jossa luodaan tilaa toiminnasta kertyviin kokemuksiin pohjaavalle oppimiselle. Kehittämisarviointiin sopivasti arvioinnista vastaava taho, Tampereen yliopiston Porin yksikkö, teki ja ohjasi arviointityötä tiiviissä kehittämiskumppanuudessa hankkeen ja sen johdon kanssa. Arvioinnista ja tästä arviointiraportista vastaavat professori Ilmari Rostila, hankejohtaja Alpo Komminaho ja hankkeen asiantuntijana toiminut erityissuunnittelija Matti Mäkelä. Arviointi on siten oleellisesti hankkeen ja pilottien itsearviointia. Arviointi muodostuu kahdesta osasta, laadulliseen tietoon perustuvasta vertaisarvioinnista ja kyselyistä, joissa kerättiin muutoksen suuntaa koskevaa määrällistä aineistoa. Kyselyllä, joka tehtiin kolme kertaa, pyrittiin antamaan piloteille ja koko hankkeelle mahdollisimman ajantasaista ja käyttökelpoista tietoa toiminnan suuntaamisen tueksi. Määrällistä tietoa kehityksen suunnasta oli tarkoitus käyttää piloteissa, tukemassa niiden piirissä tehtäviä tulkintoja ja oppimista. 9

10 Huey-Tsyh Chenin (2005) luonnehtii ohjelmateoriaa samanaikaisesti ohjailevaksi ja kuvailevaksi sekä statukseltaan käytännönläheiseksi ja toimintaan suuntautuvaksi. Periaatteessa sekä interventiota koskeva muutosteoria (model of change) että ohjelman tai projektin toteuttamista koskeva projektiteoria tai toimeenpanon teoria (model of action). (emt., ) voivat ohjata tiedon keruuta ja analyysia arviointitutkimuksessa. Kuvio 1. Ohjelmateorian käsitteellinen viitekehys (Chen 2005, 29). Hankkeen tavoitteena oli lisätä ongelmien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmien käyttöä. Kyselyillä pyrittiin selvittämään, onko ongelmien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmien käyttö lisääntynyt ja ovatko ne tekijät, joiden oletetaan käynnistävän tai edistävän menetelmien todellista käyttöä, vahvistuneet. Kyselyjen rakentamista ja tulkintaa ohjasi siten muutosteoria. Kyselyt koskivat varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmien käyttöä ja menetelmien käytön edistämistä koskevia tekijöitä. 10

11 Pilottien toiminnasta vastaavien oletukset pilottien onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä toimeenpanon teoriana tulivat sen sijaan esille vertaisarvioinneissa. Pilottien vertaisarviointi on tarkoitettu osaksi pilottien itsearviointia ja antamaan samalla aineksia hankkeen yhteiseen arviointiin. Vertaisarvioinnilla pyritään luomaan kuvaa kehittämistyön kokonaisuuden toteutumisesta. Kokonaisuudessaan itsearviointi koskee siten sekä kehittämistyön prosessin hallintaa että kehittämistyön tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin tarkoituksena on auttaa pilotteja näkemään kehittämistyön mahdolliset tarkistustarpeet. Tampereen yliopiston Porin yksikön hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman ja sosiaalityön opiskelijat suorittivat lähtötasoa koskevan aineiston keruun lomakekyselyillä sekä pilottien fokusryhmähaastatteluilla vuonna 2011 (joulukuu 2010 maaliskuu 2011). Aineiston keruu vuonna 2012 ja 2013 toteutettiin 11 kuntapilotissa webropol -kyselynä, pyrkien vertailukelpoisuuden vuoksi pitämään mahdollisimman suuressa määrin kiinni paperilomakkein toteutetun kyselyn kysymysten sanamuodoista. Pilottien fokusryhmähaastattelut korvattiin pilottipareittain suoritetuilla vertaisarvioinneilla maalis- ja huhtikuussa vuonna 2012 ja Kyselyjen keskiössä olivat päihde ja mielenterveysongelmien varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen menetelmien käyttö, eikä siis esimerkiksi strategiatyö ja hankkeen sellaiset tärkeät osa-alueet kuten Porin pilotin Pakka-hanke ja Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen selviämishoitoyksikköä koskeva SELMA-pilotti. Arviointiraporttia lukiessa on syytä huomata, että pilottien tavoitteet eivät olleet yhdenmukaisia, sillä yksittäiset pilotit eivät ole asettaneet tavoitteekseen kaikkien kyselyssä esiintyvien menetelmien käytön edistämistä. Tämä tulee esille pilottien antamassa kyselyn tuloksia koskevassa palautteessa, jota on sisällytetty toisen luvun menetelmien käyttöä koskevaan raportointiin. Hankkeen syksyllä 2013 ilmestyvää loppuraporttia sekä Länsi hankkeen loppuraporttia onkin syytä lukea rinnan tämän arviointiraportin kanssa. Loppuraportit sekä arvioinnin tulosten raportointi vuosien 2011 ja 2012 osalta ovat luettavissa Satakunnan sairaanhoitopiirin nettisivuilta Länsi 2012 ja hankkeiden tiedostoista (www.satshp.fi). 11

12 2. Kyselyihin perustuva arviointi Kvantitatiivisilla kyselymittauksilla pyrittiin hankkimaan suhteellisen objektiivista ja vertailukelpoista tietoa siitä, onko ongelmien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmien käyttö lisääntynyt ja ovatko ne tekijät, joiden muutosteoriassa oletetaan käynnistävän tai edistävän menetelmien todellista käyttöä, vahvistuneet koko hankkeen puitteissa ja erikseen eri piloteissa. Tätä koskeva muutosteoria ohjasi kyselyjen rakentamista. Kysely painottaa ammattilaisten eli työntekijöiden näkökulmaa näihin asioihin. Muutosteorian mukaisesti menetelmän käyttöä ja sitä koskevia asennetekijöitä mitattiin seuraavilla väittämillä: menetelmän käyttö työssäni on mielekästä ja järkevää menetelmän käyttö työssäni on hyödyllistä olen itse sitoutunut käyttämään menetelmää arvio menetelmän käytöstä Vastaavasti menetelmän käytön yleistymiseen ja lisääntymiseen vaikuttavina tekijöinä kyselyissä mitattiin seuraavia tekijöitä: menetelmää koskeva koulutus menetelmän harjoittelu kokemus siitä, onko menetelmän käyttöön aikaa esimiehiltä saatu tuki menetelmän käytössä työtoverilta saatu tuki menetelmän käytössä käsitys työtovereiden sitoutuneisuudesta menetelmän käyttöön Näiden oletettiin vaikuttavan sekä suoraan että menetelmää koskevien asennetekijöiden kautta menetelmän käytön lisääntymiseen. Toimintakäytäntöinä, joiden ajateltiin myös luovan edellytyksiä menetelmän käytölle, mitattiin lisäksi: 12

13 menetelmän käytön seurantaa kiinnostusta menetelmän käytön kokemuksista menetelmän käyttöä koskevan palautteen ottamista huomioon asiakkaiden palautteen seuraamista ja sen ottamista huomioon Näitä mitattiin myös sinänsä kiinnostavina ja menetelmien juurruttamiseen liittyvinä käytäntöinä työpaikoilla. Muutosta koskien siis ajateltiin, että koulutus ja harjoittelu menetelmien käytössä, sekä työntekijän toimintaympäristöön liittyvät tekijät, kuten käytettävissä oleva aika, esimiehen ja työtovereiden tuki ja työtovereiden asenne vaikuttavat myönteisesti menetelmää koskeviin asennetekijöihin, joita ovat menetelmän kokeminen mielekkäänä, järkevänä ja hyödyllisenä sekä menetelmään sitoutuminen. Asennetekijöiden ajatellaan puolestaan luovan myönteisiä edellytyksiä menetelmän käytön lisääntymiseen. Kummassakin kyselyssä vastaaja sai ottaa kantaa käyttäen viisiluokkaista asteikkoa, jonka vaihtoehdot olivat hyvin suuressa määrin (5), suuressa määrin (4), jossain määrin (3), vähäisessä määrin (2) ja ei lainkaan (1). Tarkasteltavaa asiaa koskeva tilanne on siis sitä parempi mitä lähempänä keskiarvo on lukua 5. Raportointi perustuu kyselyvastausten keskiarvoihin. Kunkin menetelmän käyttöä koskevan tulosten raportoinnin loppuun on koottu hankejohdon ja pilottien palautetta. Pilottien palautteen yleisenä koosteena voi todeta, että kyselyn tulokset eivät vastaa kaikilta osin niitä odotuksia, joita piloteilla oli hankkeessa annetun koulutuksen ja muun kehittämistyön perusteella. Kyselyn jälkeen piloteissa jatketaan kehittämistyötä syyskuuhun 2013 asti, joten kaikki tehty työ ei voikaan näkyä vielä tässä raportoinnissa. Useissa piloteissa on myös luvattu pohtia toimenpiteitä kyselyn tulosten herättämiin kysymyksiin hankkeen päättymisen jälkeen. 13

14 2.1 Vuoden 2013 kyselyyn vastanneiden taustatietoja Kuvio 2.1. Vastaajan pilotti (N=369). Kuvio 2.2 Vastaajan ammattiala (N= 362). 14

15 Kuvio 2.3 Vastaajan ammattinimike (N= 368). 15

16 Kuvio 2.4 Vastaajan työtehtävän ala tarkemmin (N= 368) Pilottien palautteissa oltiin yleisesti pettyneitä alhaiseen vastaajamäärään edelliseen webropol -kyselyyn verrattuna (N= 473). Joissakin palautteissa todettiin pilottikohtaista tarkastelua haittaavan sen, että kolmen eri kyselyn vastaajat eivät välttämättä edustaneet samaa joukkoa. Ensimmäiseen ja toiseen kyselyyn saattoivat enimmäkseen vastata päihde- ja mielenterveyshäiriöiden tunnistamisen ja puheeksioton menetelmiä jo ennen hanketyötä aktiivisesti käyttäneet terveydenhuollon työntekijät. 2.2 Mielenterveysongelmien puheeksi ottaminen ja seulontamenetelmien käyttö Tämä tarkastelu koskee mielenterveysongelmien varhaista tunnistamista muilla kuin pääasiassa ikäihmisiä palvelevilla, joiden tilannetta tarkastellaan erikseen kohdassa 2.8. Vuoden 2013 kyselyn yhteensä 370 vastaajasta suurimmalla osalla työntekijöistä eli 234:llä mielenterveysongelmien puheeksi otto kuului työyksikön työmenetelmiin. Kysymyssarjaan vastanneista (N=227) mielenterveysongelmat otti puheeksi työssään ja käytti joitain seulontamenetelmiä ainakin kerran viikossa 87 työntekijää, 1-2 kertaa kuukaudessa 54 työntekijää, harvemmin kuin kerran kuukaudessa 48 ja ei koskaan 38 työntekijää. Seulontamenetelmillä tarkoitetaan tässä työntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa käytettäviä lomakemuotoisia kyselymenetelmiä, joita käytetään päihteiden käytön tai mielenterveysongelmien tunnistamisessa, esim. BDI, DEPS tai EDPS. Mielenterveysongelmien puheeksi ottaminen ja seulontamenetelmien käyttö oli hankkeen aikana lisääntynyt (vuotta 2013 kuvaava ka=3,72), mutta oli siis kuitenkin jonkin verran tavoitetasoa ( suuressa määrin, arvo 4) alempana. Myös sitoutuminen menetelmän käyttöön ja sen mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden kokeminen oli hankkeen aikana kasvanut. Hyödyllisyyden kokeminen saavutti vuonna 2013 arvon 4,06. 16

17 Kuvio 3.1 Mielenterveysongelmien puheeksi ottaminen ja seulontamenetelmien käyttö. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Koko hanke. Vastaava myönteinen kehitys koski myös menetelmän käyttöä edistäviä tekijöitä (Kuvio 3.2), mutta näiden osalta ei aivan ylletty, henkilökunnan sitoutumista lukuun ottamatta, arvoon 3,5. Kriittisiä tekijöitä näyttäisivät olevan menetelmän käytön harjoittelu ja koulutus (arvo alle 3). Kuvio 3.2 Mielenterveysongelmien puheeksi ottaminen ja seulontamenetelmien käyttö. 17

18 Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Koko hanke. Toimintakäytännöistä vain kysymykseen, joka koski eteenpäin ohjaamista, valittiin keskimäärin vastausvaihtoehto suuressa määrin. Kuvio 3.3 Mielenterveysongelmien puheeksi ottaminen ja seulontamenetelmien käyttö. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Koko hanke. Pilottikohtaista tarkastelua varten muodostettiin yhdistetty muuttuja, joka kuvaa vastaajan arviota menetelmän omasta käytöstä, omaa sitoutumista menetelmän käyttöön ja menetelmän mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden kokemista. 18

19 Kuvio 3.4 Mielenterveysongelmien puheeksi ottaminen ja seulontamenetelmien käyttö. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Pilottikohtainen vertailu. Kuviosta 3.4 havaitaan, että johdonmukainen nouseva kehityksen suunta oli kuudessa pilotissa: Huittinen, Keski-Satakunta, PoSa, Pori, Salo, Turku. Lisäksi nouseva suunta oli Naantalissa ja Raisiossa, mutta mittauksia oli vain kaksi. Hankkeen päättyessä tavoitetason oli saavuttanut tai sitä hyvin lähellä oli Huittinen, PoSa, Pori, Rauma, Naantali, Raisio, Salo ja Turku. Pilottikohtaista tarkastelua varten muodostettiin myös toinen yhdistetty muuttuja, joka sisältää menetelmän käyttöä edistäviä tekijöitä (koulutus, käyttävissä oleva aika, esimiehen tuki, harjoittelu, ja henkilökunnan sitoutuneisuus menetelmän käyttöön) (Kuvio 3.5). 19

20 Kuvio 3.5 Mielenterveysongelmien puheeksi ottaminen ja seulontamenetelmien käyttö. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Pilottikohtainen vertailu. Johdonmukainen nouseva kehityksen suunta menetelmän käyttöä edistävissä tekijöissä oli kuudessa pilotissa: Eurajoki, Huittinen, Pori, Rauma, Salo, Turku. Lisäksi nouseva suunta oli Naantalissa ja Raisiossa, mutta mittauksia oli vain kaksi. Hankkeen päättyessä tavoitetasoa ei ollut saavuttanut yksikään pilotti. Kuvio 3.6 Mielenterveysongelmien puheeksi ottaminen ja seulontamenetelmien käyttö. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Pilottikohtainen vertailu. 20

21 Hankkeen ohjausryhmä oli LÄNSI hankkeen loppupuolelle huolissaan mielenterveysasioiden jäämisestä päihdeasioita vähemmälle huomiolle. Tähän kiinnitettiinkin huomiota LÄNSI 2013 jatko- ja juurruttamishankkeessa. Mielenterveysasioiden puheeksiottamisesta on järjestetty koulutusta viimeisen kyselyn jälkeenkin, joten todellinen tilannekuva saattaa olla vielä edellä kuvattua parempi. 2.3 Päihdeseulan käyttäminen raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien kohdalla Vuoden 2013 vastaajista (yhteensä 370) vain pienehkön osan (72 työntekijää) asiakaskunta koostui pääasiassa tai huomattavissa määrin raskaana olevista naisista ja pienten lasten äideistä. Näistä, kysymyssarjaan vastanneista (n=73,) käytti päihdeseulaa (lomakemuotoisia, päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien tunnistamisessa käytettäviä kyselymenetelmiä, esim. Audit tai Raskaus ja päihteet -seula eli TWEAK) raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien kohdalla 31 työntekijää ainakin kerran viikossa, 14 työntekijää 1-2-kertaa kuukaudessa, 12 työntekijää harvemmin kuin kerran kuukaudessa ja 16 työntekijää ei koskaan. Päihdeseulan käyttäminen raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien kohdalla lisääntyi hankkeen aikana, ollen kuitenkin vuonna 2013 edelleen jonkin verran tavoitetasoa alempana (ka=3,64) (Kuvio 4.1). Myös sitoutuminen menetelmän käyttöön ja käytön mielekkyyden, järkevyyden ja hyödyllisyyden kokeminen oli kasvussa. Hyödyllisyyden kokemisen keskiarvo oli vuonna ,99. 21

22 Kuvio 4.1 Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukeminen. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Koko hanke. Vastaava myönteinen kehitys koski myös menetelmän käyttöä edistäviä tekijöitä (Kuvio 4.2). Näistä kriittisen alhaalla (ka alle 3) olivat harjoittelu, koulutus ja esimiehen tuki. 22

23 Kuvio 4.2 Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukeminen. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Koko hanke. Kuvio 4.3 Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukeminen. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Koko hanke. Pilotteja voidaan verrata tarkastellen yhdistettyä muuttujaa, joka kuvaa vastaajan arviota menetelmän omasta käytöstä, omaa sitoutumista menetelmän käyttöön ja menetelmän mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden kokemista (Kuvio 4.4). 23

24 Kuvio 4.4 Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukeminen. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Pilottikohtainen vertailu. Johdonmukainen nouseva kehityksen suunta oli Eurajoen ja Huittisten piloteissa. Lisäksi nouseva suunta oli Rauman, Naantalin ja Raision, Salon ja Turun piloteissa, mutta näissä piloteissa oli tehty vain kaksi mittausta. 24

25 Pilottien vertailua varten muodostettiin myös toinen yhdistetty muuttuja, joka sisältää menetelmän käyttöä edistäviä tekijöitä (koulutus, käyttävissä oleva aika, esimiehen tuki, harjoittelu, ja henkilökunnan sitoutuneisuus menetelmän käyttöön) (Kuvio 4.5). Kuvio 4.5 Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukeminen. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Pilottikohtainen vertailu. Johdonmukainen nouseva kehityksen suunta oli kuudessa pilotissa: Eurajoki Huittinen, Keski-Satakunta, PoSa, Pori, Salo, Turku. Lisäksi nouseva suunta oli Naantalissa ja Raisiossa, mutta mittauksia oli vain kaksi. 25

26 Kuvio 4.6 Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukeminen. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Pilottikohtainen vertailu. Valtakunnallisessa ja kuntakohtaisessa ohjeistuksessa kiinnitetään huomiota äitiys- ja lastenneuvolassa tehtäviin päihde- ja mielenterveysseulontoihin. Pilottien palautteen mukaan seulontojen tekeminen onkin hankealueen neuvoloissa pääasiassa vakiintunutta toimintaa. Muissa toimipisteissä lapsiperheiden mahdollisiin ongelmiin ei kiinnitetä vielä tarpeeksi huomiota eikä tilastointi näytä tukevan seulojen tekemisen seurantaa. Pilottien palautteissa tuodaan esille esimiesten tuen tarvetta ja tarvetta järjestää koulutusta kohdennetusti. 2.4 Asiakastyön tavoitteiden seuranta 220 työntekijää 370:sta työntekijästä, jotka olivat vastanneet asiakastyön tavoitteiden seurantaa koskeviin kysymykseen, ilmoitti työyksikössään seurattavan, yhdessä asiakkaan kanssa, asiakkaan tavoitteisiin pääsemistä. Asiakastyön seurannalla tarkoitetaan mm. asiakas-, hoito- tai palvelusuunnitelman käyttämistä asiakastapaamisissa, asiakkaan/potilaan tavoitteiden toteutumista seurattaessa. Kysymyssarjaan vastanneista (211 työntekijää) 105 työntekijää kohtasi asiakkaita, joiden kanssa seurasi systemaattisesti tavoitteisiin pääsemistä ainakin kerran viikossa; 48 työntekijää kohtasi tällaisia asiakkaita 1-2-kertaa kuukaudessa; 52 työntekijää harvemmin kuin kerran kuukaudessa ja 8 työnte- 26

27 kijää ei koskaan. Asiakastyön tavoitteiden seuranta oli hankkeen aikana lisääntynyt (ka=3.64 vuonna 2013), mutta oli kuitenkin jonkin verran tavoitetasoa alempana (Kuvio 5.1). Sitoutuminen menetelmän käyttöön ja menetelmän mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden kokeminen oli hankkeen ajan kasvussa. Hyödyllisyyden kokemista kuvaava keskiarvo oli vuonna 2013 peräti 4,17. Kuvio 5.1 Asiakastyön tavoitteiden seuranta. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Koko hanke. 27

28 Vaikka joka osa-alueella, esimiehen tukea lukuun ottamatta, oli tapahtunut pientä kehitystä parempaan, olivat kriittisiä tekijöitä olivat edelleen harjoittelu ja koulutus (Kuvio 5.2). Kuvio 5.2 Asiakastyön tavoitteiden seuranta. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Koko hanke. Kuvio 5.3 Asiakastyön tavoitteiden seuranta. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintata- 28

29 vat organisaatiossa. Koko hanke. Pilottikohtaisesti tarkastellen oli asiakastyön tavoitteiden seuraamisessa tapahtunut mittausten perusteella tarkastellen johdonmukaisinta kehitystä parempaan Keski-Satakunnassa, Porissa, Naantalissa ja Salossa (Kuvio 5.4). Kuvio 5.4 Asiakastyön tavoitteiden seuranta. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Pilottikohtainen vertailu. Menetelmän käyttöä edistävien tekijöiden osalta paras taso oli saavutettu Raumalla ja Naantalissa. 29

30 Kuvio 5.5 Asiakastyön tavoitteiden seuranta. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Pilottikohtainen vertailu. Kuvio 5.6 Asiakastyön tavoitteiden seuranta. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Pilottikohtainen vertailu. Asiakastyön tavoitteiden seurantaa koskevalla kysymyssarjalla haluttiin kiinnittää hanketyössä huomiota siihen, että eri menetelmien käytön ei tulisi olla irrallaan asiakkaan tuki- 30

31 prosessista. Tämän vuoksi hankejohto odotti tältä osin parempia tuloksia. Tosin erillistä asiakastyön seurantaan liittyvää koulutusta ei ole piloteissa järjestetty, vaan sen on oletettu sisältyneen luonnollisena osana muuhun koulutukseen. 2.5 Ryhmämuotoisen toiminnan järjestäminen Kysymykseen vastanneista 370:sta työntekijästä ryhmämuotoinen toiminta kuului 129:n työntekijän työyksikössä käytettäviin menetelmiin. Ryhmämuotoista toimintaa harrasti ainakin kerran viikossa 25 työntekijää, 1-2-kertaa kuukaudessa 30 työntekijää, harvemmin kuin kerran kuukaudessa 50 ja ei koskaan 21 työntekijää kysymyssarjaan vastanneista (n=126). Ryhmämuotoisen toiminnan järjestäminen oli kasvussa. Asiaa kuvaava keskiarvo oli vuonna ,56. Sitoutuminen menetelmän käyttöön ja sen mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden kokeminen oli hankkeen ajan kasvussa. Hyödyllisyyden kokemista kuvaava keskiarvo (3,97) oli käytännössä tavoitetasolla. Kuvio 6.1 Ryhmämuotoiset toiminnat. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen 31

32 käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Koko hanke. Tämän toimintatavan kohdalla kenties vain harjoittelua koskeva mittaus oli kriittisen alhaisella tasolla (Kuvio 6.2). Kuvio 6.2 Ryhmämuotoiset toiminnat. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Koko hanke. Kuvio 6.3 Ryhmämuotoiset toiminnat. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Koko hanke 32

33 Naantalissa, Eurajoella ja Turussa käytön kokemista, käyttöön sitoutumista ja menetelmän käyttöä koskevan yhdistetyn muuttujan arvo oli saavuttanut tavoitetason tai oli jopa sen yläpuolella (Kuvio 6.4). 33

34 Kuvio 6.4 Ryhmämuotoiset toiminnat. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Pilottikohtainen vertailu. Ryhmämuotoista toimintaa edistävien tekijöiden yhdistetty muuttuja oli erityisen korkealla tasolla Naantalissa ja Turussa (Kuvio 6.5). 34

35 Kuvio 6.5 Ryhmämuotoiset toiminnat. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Pilottikohtainen vertailu. Kuvio 6.6 Ryhmämuotoiset toiminnat. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Pilottikohtainen vertailu. Ryhmämuotoisten menetelmien käytön edistäminen oli vain muutaman pilotin tavoitteena. Naantalin pilotissa asiaan kiinnitettiin eniten huomiota ja se näkyy tuloksissa. Myös Kes- 35

36 ki-satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotissa panostettiin ryhmätoimintojen kehittämiseen, mutta pilotin ohjausryhmässä ihmeteltiin, että se ei näy kyselyn tuloksissa. Yleistä hyvää kehitystä selittänee se, että ryhmämuotoisten menetelmien käyttöä edistetään kunnissa muutoinkin kuin hanketyön tuella, kuten joidenkin pilottien palautteissa todettiin. 2.6 Alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen Vuonna 2013 kysymykseen vastanneista 370:sta työntekijästä 162:n työntekijän työyksikössä käytettiin Audit -seulaa tai jotain muuta päihdeseulaa (työntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa käytettäviä lomakemuotoisia kyselymenetelmiä, joita käytetään päihteiden käytön tai mielenterveysongelmien tunnistamisessa). Muulla tavoin päihteiden käytöstä kysyi 70 työntekijää. Työssään käytti päihdeseulaa ainakin kerran viikossa 66 työntekijää, 1-2-kertaa kuukaudessa 48 työntekijää, harvemmin kuin kerran kuukaudessa 74 ja ei koskaan 38 työntekijää kysymyssarjaan vastanneista (n=226). 36

37 Alkoholin riskikäytön varhaiseen tunnistamiseen liittyvien menetelmien (Audit) käyttöä kuvaava keskiarvo (3,17) oli kahdessa viimeisessä mittauksessa pysynyt ennallaan, ollen selvästi tavoitetason alapuolella (Kuvio 7.1). Sitoutuminen menetelmän käyttöön ja käytön mielekkyyden ja järkevyyden kokeminen oli hienoisessa kasvussa, mutta menetelmän hyödyllisyyden kokeminen oli pysynyt kahdessa viimeisessä mittauksessa samalla tasolla (ka 3,66). Kuvio 7.1 Alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Koko hanke. 37

38 Harjoittelu ja koulutus olivat hankkeen päättyessä kriittisellä tasolla (keskiarvo alle 3) (Kuvio 7.2). Kuvio 7.2 Alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Koko hanke. 38

39 Kuvio 7.3 Alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Koko hanke. Huittinen, Rauma ja Vakka-Suomi olivat hankkeen päättyessä menetelmän käytön kokemisen, käyttöön sitoutumisen ja menetelmän käyttämisen suhteen lähinnä tavoitetasoa (Kuvio 7.4). Kuvio 7.4 Alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Pilottikohtainen 39

40 vertailu. Menetelmän käyttöä edistävien tekijöiden kehitys oli johdonmukaisimmin nousujohteista Huittisissa (Kuvio 7.5). Kuvio 7.5 Alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Pilottikohtainen vertailu. Kuvio 7.6 Alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen. Menetelmän käyttöön liittyvät 40

41 toimintatavat organisaatiossa. Pilottikohtainen vertailu. Päihteiden riskikäytön tunnistaminen on ollut hankkeen keskiössä lähes kaikissa piloteissa. Menetelmän käyttöä ja sen edistämistä koskevat odotettua heikommat tulokset ihmetyttävät. Usean pilotin palautteessa todetaankin, että pilotin alueella on tehty paljon töitä ja järjestetty koulutusta päihdeseulojen käytön lisäämiseksi ja, että pilotin oma tuntuma päihdeseulojen käytöstä on positiivisempi kuin kyselyn antama kuva. Toisaalta joissakin palautteissa todetaan, että tällaisessa muutoksessa tarvitaan aikaa ja, että koulutus sekä toimintamallista sopiminen jäävät hanketyön loppuvaiheeseen tai jopa hankkeen jälkeiseen aikaan. Jossakin pilotissa huonontunutta tulosta selittää henkilöstön runsas vaihtuminen. Kyselyn tulos on kuitenkin vakavan tutkiskelun paikka, kuten erään pilotin palautteessa todetaan. 2.7 Mini-interventiomenetelmän käyttö Vuoden :sta vastaajasta 142 työntekijää ilmoitti Mini-intervention (alkoholin riskikulutukseen puuttuva lyhytneuvonta) kuuluvan työyksikössä käytettäviin työmenetelmiin, 126 työntekijää ilmoitti päihteiden käyttöön liittyvistä riskitekijöistä keskusteltavan muutoin. Työssään teki Mini-intervention ainakin kerran viikossa 28 työntekijää, 1-2-kertaa kuukaudessa 50 työntekijää, harvemmin kuin kerran kuukaudessa 104 työntekijää. Kyseistä interventiota ei ollut tehnyt koskaan 68 työntekijää kysymyssarjaan vastanneista (n=250). Mini-interventiomenetelmän käyttö oli ollut hienoisessa kasvussa vuodesta 2011 vuoteen 2012, mutta vuonna 2013 pysähdyttiin edellisen vuoden tasolle (ka=2,78) (Kuvio 8.1). Sitoutuminen menetelmän käyttöön ja sen mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden kokeminen oli hankkeen ajan kasvussa. Menetelmän hyödyllisyyden kokemista kuvaava keskiarvo oli viimeisessä mittauksessa 3,46. 41

42 Kuvio 8.1 Mini-interventiomenetelmän käyttö. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Koko hanke. Oikeastaan kaikki tekijät, joiden voitiin olettaa edistävän menetelmän käyttöä, olivat arvoltaan kriittisen alhaisella tasolla, ja erityisen ongelmallisia olivat harjoittelu, koulutus ja asiantuntijoiden tuki (Kuvio 8.2). Kuvio 8.2 Mini-interventiomenetelmän käyttö. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. 42

43 Koko hanke. Kuvio 8.3 Mini-interventiomenetelmän käyttö. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Koko hanke. Mini-interventiomenetelmään suhtautumista ja käyttöä kuvaava yhdistetty muuttuja sai hankkeen päättyessä korkeimpia arvoja Huittisissa, Raumalla ja Salossa (Kuvio 8.4). Kuvio 8.4 Mini-interventiomenetelmän käyttö. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Pilottikohtainen vertailu. 43

44 Myös menetelmän käyttöä edistävissä tekijöissä Huittinen ja Rauma erottuivat edukseen (Kuvio 8.5). Kuvio 8.5 Mini-interventiomenetelmän käyttö. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Pilottikohtainen vertailu. 44

45 Kuvio 8.6 Mini-interventiomenetelmän käyttö. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Pilottikohtainen vertailu. Mini-interventiomenetelmän käytön hidas lisääntyminen on pilottien kyselystä antaman palautteen mukaan suurin huolenaihe hankkeen päättyessä. Pilotit toteavat, että mini-intervention käyttöön tarvitaan jatkuvaa koulutusta, esimiesten rohkaisua ja konsultoivaa tukea. Naantalin ja PoSan palautteissa kyselyn tulosta pidetään kovasti ristiriitaisena pilotissa järjestettyyn koulutukseen ja harjoitteluun nähden. 2.8 Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonta 370:sta vastaajasta, jotka olivat vastanneet kyselyyn vuonna 2013, 108 työntekijää katsoi, että heidän asiakaskuntansa koostui pääasiassa tai huomattavassa määrin ikääntyneistä asiakkaista/potilaista. Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulontamenetelmiä (päihteiden käytön tai mielenterveysongelmien tunnistamisessa käytettäviä lomakemuotoisia kyselymenetelmiä, esim. DEPS-seula tai myöhäisiän masennusseula GDS-15) käytti ainakin kerran viikossa 4 työntekijää, 1-2-kertaa kuukaudessa 15 työntekijää, harvemmin kuin kerran kuukaudessa 34 työntekijää, 50 työntekijää ei käyttänyt menetelmiä koskaan (n=103). 45

46 Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonta oli hienoisessa kasvussa, mutta oli edelleen (ka=2,32) tavoitetasoon nähden varsin vähäistä (Kuvio 9.1). Sitoutuminen menetelmän käyttöön ja sen mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden kokeminen oli hankkeen ajan kasvussa. Menetelmän hyödyllisyyden kokemista kuvaava keskiarvo oli viimeisessä mittauksessa 3,41. Menetelmän käytön lisääminen edellyttäisi ilmeisesti muutosta parempaan myös käytön mielekkyyden ja hyödyllisyyden kokemisessa. 46

47 Kuvio 9.1 Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonta. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Koko hanke. Oikeastaan kaikki tekijät, joiden voitiin olettaa edistävän menetelmän käyttöä, olivat arvoltaan kriittisen alhaisella tasolla (Kuvio 9.2). 47

48 Kuvio 9.2 Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonta. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Koko hanke. Kuvio 9.3 Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonta. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Koko hanke. Naantali erottui selkeästi edukseen verrattaessa käytön mielekkyyden kokemista, käyttöön sitoutumista ja menetelmän käyttöä kuvaavan yhdistetyn muuttujan saamia arvoja piloteissa (Kuvio 9.4). Tätä saattaa selittää vastaajien vähäinen määrä. Myös Turussa keskiarvo ylitti 3,5:n rajan. 48

49 Kuvio 9.4 Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonta. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Pilottikohtainen vertailu. Kuvio 9.5 Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonta. Menetelmän käyttöä edis- 49

50 tävät tekijät. Pilottikohtainen vertailu. Kuvio 9.6 Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonta. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Pilottikohtainen vertailu. Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveyshäiriöiden seulontaan on paneuduttu pääosin vasta LÄNSI hankkeen aikana, silloinkin vain osassa pilotteja ja niissäkin koulutukset olivat osin kesken kyselyn aikaan. Tulokset ovat odotetun alhaisella tasolla. Pilottikohtaista vertailua haittaa vähäiset vastaajamäärät. 2.9 Ikääntyneiden päihdeseulontojen tekeminen Vuoden 2013 mittauksen mukaan työssään teki ikääntyneiden päihdeseulontoja (lomakemuotoisia kyselymenetelmiä, joita käytetään päihteiden käytön tai mielenterveysongelmien tunnistamisessa esim. Audit tai ikäihmisten päihdekysely) ainakin kerran viikossa 7 työntekijää, 1-2-kertaa kuukaudessa 14 työntekijää, harvemmin kuin kerran kuukaudessa 47 työntekijää; tätä ei tehnyt koskaan 41 työntekijää kysymyssarjaan vastanneista (n=109). Ikääntyneiden päihdeseulontojen tekeminen oli ilmeisesti lisääntynyt, mutta oli edelleen selvästi tavoitetasoa alhaisemmalla tasolla (vuonna 2013 ka=2.09) (Kuvio 10.1). Sitoutuminen menetelmän käyttöön ja sen mielekkyyden, järkevyyden, sekä hyödyllisyyden ko- 50

51 keminen oli kasvussa. Hyödyllisyyden kokemista kuvaava keskiarvo oli viimeisessä mittauksessa 3,23. Menetelmän käytön lisääminen edellyttäisi ilmeisesti muutosta parempaan myös käytön mielekkyyden ja hyödyllisyyden kokemisessa. Kuvio 10.1 Ikääntyneiden päihdehäiriöiden tunnistaminen ja varhainen auttaminen. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Koko hanke. Oikeastaan kaikki tekijät, joiden voitiin olettaa edistävän menetelmän käyttöä, olivat arvoltaan kriittisen alhaisella tasolla (Kuvio 10.2). 51

52 Kuvio 10.2 Ikääntyneiden päihdehäiriöiden tunnistaminen ja varhainen auttaminen. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Koko hanke. 52

53 Kuvio 10.3 Ikääntyneiden päihdehäiriöiden tunnistaminen ja varhainen auttaminen. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Koko hanke. Pilottikohtaisessa tarkastelussa käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän oma käyttö kuvaava yhdistetty muuttuja ylitti rajan 3,5 vain Naantalissa, jossa muuttujan poikkeuksellisen korkeaa arvoa saattaa selittää sattuma eli vastaajien vähäinen määrä. Kuvio 10.4 Ikääntyneiden päihdehäiriöiden tunnistaminen ja varhainen auttaminen. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Pilottikohtainen vertailu. 53

54 Kuvio 10.5 Ikääntyneiden päihdehäiriöiden tunnistaminen ja varhainen auttaminen. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Pilottikohtainen vertailu. Kuvio 10.6 Ikääntyneiden päihdehäiriöiden tunnistaminen ja varhainen auttaminen. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Pilottikohtainen vertailu. Ikääntyneiden päihdeseulojen tekemistä koskee samat kommentit kuin edellä mielenterveyshäiriöiden tunnistamiseen liittyen on todettu. Porin pilotissa on panostettu kotihoidon 54

55 arviointikäyntejä tekevien puheeksiottokoulutukseen. Porin palautteessa todetaan, että kysely antaa todellisuutta huonomman kuvan, koska kyselyyn eivät ole vastanneet ne, jotka tekevät arviointikäyntejä Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen Vuoden :stä vastaajasta 239 kohtasi työssään päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä aikuisia, joilla on alaikäisiä lapsia. Työssään käytti ilmoituksensa mukaan ns. ylisukupolvisia menetelmiä eli päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvista siirtymistä ehkäiseviä menetelmiä (esim. Sukupuu- tai Toimiva lapsi & perhe -menetelmät) ainakin kerran viikossa 11 työntekijää, 1-2-kertaa kuukaudessa 22 työntekijää, harvemmin kuin kerran kuukaudessa 49 työntekijää; tätä ei tehnyt koskaan 147 työntekijää kysymyssarjaan vastanneista (n=229). Kyseisiä menetelmiä käytetään sangen vähän ja niiden käytön kokeminen mielekkääksi ja järkeväksi, sekä hyödylliseksi on varsin vähäistä (Kuvio 11.1). 55

56 Kuvio 11.1 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen. Menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen. Koko hanke. Ne tekijät, joiden voi olettaa edesauttavan menetelmän käyttöä, kuten koulutus ja esimiehen tuki, olivat mittausarvoiltaan hankkeen alkaessa ja sen päättyessä hyvin alhaisella tasolla (keskiarvot alle 2) (Kuvio 11.2). 56

57 Kuvio 11.2 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät. Koko hanke. Kuvio 11.3 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen. Menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat organisaatiossa. Koko hanke. Kuvio 11.4 kertoo, että yhdessäkään pilotissa yhdistetyn muuttujan menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen keskiarvo ei ylittänyt arvoa 57

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 LÄNSI 2012 HANKKEEN ARVIOINTIRAPORTTI 2012. Itsearviointia kehittämisen tueksi. Ilmari Rostila Professori Tampereen yliopisto 18.9.2012 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2 VERTAISARVIOINTI...5 2.1. Vertaisarvioinnin

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa LÄNSI 2012 hanke osana toimeenpanoa Päihde ja mieli 1 Halko-koulutustilaisuus 17.10.2011 Turku Projektipäällikkö Alpo Komminaho

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

LÄNSI 2013 LÄNSI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN JATKO- JA JUURRUTTAMISHANKE LOPPURAPORTTI. ajalta 1.10.2012 31.10.2013

LÄNSI 2013 LÄNSI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN JATKO- JA JUURRUTTAMISHANKE LOPPURAPORTTI. ajalta 1.10.2012 31.10.2013 LÄNSI 2013 LÄNSI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN JATKO- JA JUURRUTTAMISHANKE LOPPURAPORTTI ajalta 1.10.2012 31.10.2013 Matti Mäkelä hankejohtaja Satakunnan sairaanhoitopiiri 31.10.2013, päivitys 14.11.2013

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2012 - Länsi-Suom päihde- ja mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2012 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

LÄNSI 2012 - LÄNSI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN KEHITTÄMISHANKE. LOPPURAPORTTI JA SELVITYS HANKKEEN ETENEMISESTÄ ajalta 1.10.2011 31.10.

LÄNSI 2012 - LÄNSI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN KEHITTÄMISHANKE. LOPPURAPORTTI JA SELVITYS HANKKEEN ETENEMISESTÄ ajalta 1.10.2011 31.10. LÄNSI 2012 - LÄNSI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI JA SELVITYS HANKKEEN ETENEMISESTÄ ajalta 1.10.2011 31.10.2012 Alpo Komminaho projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin loppuraportti 1.10.2012 30.9.2013

Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin loppuraportti 1.10.2012 30.9.2013 Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin loppuraportti 1.10.2012 30.9.2013 Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Pia Pelkonen 20.9.2013 1 Sisällys 1. Johdanto...

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus PL 18 (Pohjoisranta 11 D) 28101 Pori Puh. (02) 620 5300 Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan www.prizz.fi/livinglab 1 (3) Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

PORIN PILOTIN LOPPURAPORTTI

PORIN PILOTIN LOPPURAPORTTI PORIN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke 1.10.2012 30.9.2013 Matti Järvinen, 28.10.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Pilotin tavoitteet

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta TYÖELÄMÄN PÄIHDETYÖ YHTEINEN TEHTÄVÄ Työseminaari 11.12.2008 Hanna Jurvansuu, tutkija, Marketta Kivistö, tutkija, Leena Hirvonen,

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana

Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana Salla Sainio, kehittämispäällikkö, THL Eija Luoto, projektipäällikkö, THL Kansalliset asiakaspalautekyselyt Mitä ovat kansalliset

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Tiedontuotantoa sosiaalisen raportoinnin kautta Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Sosiaalityön kehittämisen 2. foorumi 10.5.2012 Sosiaalityöntekijät ja asiakkaat tiedon tuottajina ja vaikuttajina. Sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Paljon tapahtunut yrittäjyyden edistämisessä mutta kuinka paljon? Kuvat: Paula Ojansuu Kyselyn

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

LÄNSI 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

LÄNSI 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke LÄNSI 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Hankesuunnitelma 29.1.2010 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä... 3 2. Johdanto... 4 3. Hankkeen lähtökohdat ja toimijat... 6 3.1. Aiempi kehittämistyö...

Lisätiedot