Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin loppuraportti

Transkriptio

1 Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin loppuraportti Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Pia Pelkonen

2 1 Sisällys 1. Johdanto Pilotin tavoitteet Pilotin toteuttaminen... 3 Pilotin taloustietoja... 3 Pilotin organisointi... 3 Pilotin järjestämät koulutukset ja tapahtumat... 4 Verkostoituminen ja yhteistyö... 4 Tiedotus Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi... 5 Tavoitekohtaiset tulokset... 5 Yleiset tulokset Kehittämistyöhön liittyvää pohdintaa... 7

3 2 1. Johdanto Länsi hankkeen kaikille yhteiset keskeisimmät tavoitteet olivat mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen. Tarkoituksena oli tukea peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä mm. kouluttamalla henkilöstöä, ottamalla käyttöön näyttöön perustuvia toimintamalleja, päivittämällä päihde- ja mielenterveyssuunnitelmia ja vahvistamalla asiakkaiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä. Vaikka töitä oli tehty paljon, Länsi hankekauden päättyessä syksyllä 2012 Raisio- Rusko pilotin matka oli tavoitteiden osalta vielä monella tavalla kesken. Osa menetelmäkoulutuksista oli pitämättä, joten menetelmien ja uusien käytäntöjen laajasta käyttöönotosta ei vielä voitu puhuakaan. Myös päihde- ja mielenterveyssuunnitelman laatiminen oli kesken, eli varhaista puheeksiottoa ja ongelmien ehkäisyä tukeva strategia oli vasta suunnitteluasteella. Jatko- ja juurruttamishanke Länsi 2013 tarjosi pilotille mahdollisuuden jatkaa menetelmäkoulutuksia, kehitystyötä ja juurruttamista niin, että koko hankkeen päättyessä syksyllä 2013 jotain pysyvää todellakin jäisi Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueelle. Edellisen hankekauden tavoitteiden juurruttamisen lisäksi jatkohankekaudelle otettiin mukaan uutena tavoitteena Pakka-toiminnan aloittaminen yhteistyössä Naantalin kanssa. Ajatuksena oli, että ehkäisevä työ etenkin nuorten parissa tarvitsi uudenlaista lähestymistä ja Pakan kokemukset Porista rohkaisivat yrittämään pienimuotoisempaa Pakkaa Raisio- Naantali akselilla.

4 3 2. Pilotin tavoitteet Länsi hankkeen Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin tavoitteiksi muotoiltiin seuraavat neljä erillistä tavoitetta: 1. Ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen työmenetelmien (Audit, DEBS, miniinterventio, motivointi, aktiivinen puuttuminen, puheeksi ottaminen ja tarvittaessa palveluihin ohjaus) juurruttaminen pysyväksi ja luontevaksi osaksi peruspalveluja, sekä yhteistyön vahvistaminen asiakkaiden auttamisessa. 2. Erityisryhmien (raskaana olevat naiset, pienten lasten vanhemmat, ikääntyneet) tukimuotojen vahvistaminen ja kehittäminen päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja varhaisessa auttamisessa 3. Pakka-toiminnan (paikallinen alkoholipolitiikka) aloitus yhteistyössä Naantalin kaupungin kanssa 4. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman tarkennus ja seuranta Liitte: tammikuussa 2013 päivitetty pilotin hankekortti: Hankekortti_Raisio_2 013.pdf 3. Pilotin toteuttaminen Pilotin taloustietoja Hankkeeseen osallistuvien kuntien omarahoitusosuus Varsinais-Suomessa on ollut 0,99 /asukas. Vuoden 2008 väestöpohjalla (Raisio asukasta ja Rusko 5758 asukasta) tulee kuntien omarahoitusosuudeksi Raisiossa euroa ja Ruskolla 5700 euroa koko hankeajalta, eli yhteensä euroa. Pilotin toteutuneet kustannukset ovat ,34 euroa. Pilotin organisointi Siirryttäessä jatkohankekaudelle syksyllä 2012 pilotti jatkoi toimintaansa ilman taukoa. Jatkohankekaudella on ollut yksi projektityöntekijä. Projektityöntekijän työaika oli ajalla %, jonka jälkeen 100 % hankkeen loppuun saakka. Projektityöntekijän toimintaa on ohjannut alusta saakka päihdehuollon johtoryhmä, joka toimii pilotin ohjausryhmänä. Ohjausryhmän kokoukset ovat olleen noin kuukauden välein kesätaukoja lukuun ottamatta. Projektityöntekijä: Pia Pelkonen Ohjausryhmä: Arja Iho (puheenjohtaja), sosiaalityön johtaja Hemmo Selonen, asumisohjaaja (aikuissosiaalityö) Mervi Puijola, sairaanhoitaja (Päihde- ja mielenterveysyksikkö) Mika Heikkinen, sosiaalityöntekijä (Päihde- ja mielenterveysyksikkö) Mikko Hulkkonen, johtaja (Perhepalvelut) Nina Hilander (Nuorisopalvelut) Peter Kvist, työterveyslääkäri (Työterveyshuolto)

5 4 Seija Heikkonen, tulosyksikön johtaja, johtava psykologi (Päihde- ja mielenterveysyksikkö) Sirkka Johansson, osastonhoitaja (Terveyskeskussairaala) Sirpa Vahtera ( saakka), vastaava terveydenhoitaja (Terveysneuvonta) Timo Tuusvuori, rehtori (Ihalan koulu) Tom Österman, lääkäri (Terveyskeskus/Päihde- ja mielenterveysyksikkö) Tuula Nikkilä, osastonhoitaja (Kotihoito) Tuula Huumonen ( saakka), ylihoitaja Ville Lahtivuori/Markku Hallikainen sosiaalityöntekijä (aikuissosiaalityö) Vuokko Suonpää, koulukuraattori Pilotin järjestämät koulutukset ja tapahtumat Syksy 2012: - Motivoiva haastattelu -koulutus Soten ja Sivin työntekijöille (jatkoa Länsi hankekaudelta). Osallistujat: 20 - Päihde- ja mt-asiakkaan kohtaaminen, puheeksiotto, motivointi ja ikäihmisten päihdemittari kotihoidon työntekijöille (jatkoa Länsi hankekaudelta). Osallistujat: 30 - THL:n menetelmäseminaari (yhteistyössä Naantalin pilotin kanssa). Osallistujat: 40 - Akuutissa kriisissä olevan asiakkaan kohtaaminen -koulutus. Osallistujat: Terveyskeskusvastaanoton hoitajien Audit- ja puheeksiotto koulutus (11.10., ja ). Osallistujat: 25 Kevät 2013: - Perhepalvelujen Audit- ja puheeksiottokoulutus. Osallistujat: 20 - Suun terveydenhuollon Audit- ja puheeksiottokoulutus. Osallistujat: 23 - Pakka aloituskokous tarjontatyöryhmä (yhteistyössä Naantalin pilotin kanssa). Osallistujat: 21 - Päivä perheelle -tapahtuma (yhteistyössä Raision kaupungin Perhepalvelujen kanssa). Osallistujat: n ADSUME-koulutus. Osallistujat: 21 - Yleinen Soten Audit ja puheeksiottokoulutus. Osallistujat: 7 - Ikäihmisten päihdemittari -koulutus. Osallistujat: 10 Syksy 2013: - Lapset puheeksi -aloitusseminaari. Osallistujat: Lapset puheeksi -menetelmäkoulutus. Osallistujat: 28 - Motivoiva haastattelu -koulutus. Osallistujat: 20 - Mielenterveysasioiden puheeksiottokoulutus ja Raision mallin esittely tk:n henkilökunnalle (jatkuu hankekauden jälkeen). Osallistujat: - Mielenterveysasioiden puheeksiottokoulutus ja Raision mallin esittely aikuissosiaalityölle. Verkostoituminen ja yhteistyö Pilotissa on pyritty hyödyntämään muiden kuntien kokemuksia ja tuomaan hyväksi todettuja käytäntöjä ja prosesseja tiedoksi Raisioon. Verkostoituminen ja yhteistyö muiden hankekuntien, erityisesti Naantalin ja Turun, kanssa on ollut tärkeää. Raisiossa toimivien muiden ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista painottavien hankkeiden kanssa on tehty jatkohankekaudella hyvin paljon käytännön tason yhteistyötä. Erityisesti Turun AMK:n ja Raision kaupungin Yhdessä oikeaan aikaan II -hankkeen kanssa on toteutettu lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyen yhteistä kehitystyötä. Tämän yhteistyön tuloksena on saatu aikaiseksi mm. alakoulujen päihdekasvatusmalli, jota aletaan toteuttaa Raisiossa lukuvuonna Myös Lapset puheeksi -työmenetelmän levittäminen Raisioon on aloitet-

6 5 tu Yhdessä oikeaan aikaan II -hankkeen kanssa kevään ja syksyn 2013 aikana. Etenkin oman kunnan sisällä tapahtuvassa kehitystyössä kannattaa hyödyntää positiivista synergiaa, joka syntyy kehitystyötä tekevien yhteistyöstä. Vaikka kehitystyö kohdistuisi hyvinkin erilaisiin asioihin tai asiakasryhmiin, kehitystyötä tekevät kannattaa saattaa yhteen. Mieluiten jopa niin, että he istuvat samassa toimistossa tai yksikössä. Raisiossa tämä toteutui hankekauden aikana. Tiedotus Pilotti on aktiivisesti tiedottanut toiminnastaan Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen sekä Raision sivistystoimen henkilökunnalle. Alueellisista ja valtakunnallisista päihde- ja mielenterveysalan koulutuksista on tiedotettu laajasti sähköpostitse, ja pilotin omille intranet-sivuille on kerätty tietoa koulutuksista sekä mm. THL:n tiedotteista ja raporteista. Pilotti on ollut esillä säännöllisesti joka talouteen jaettavassa Raisio tiedottaa -lehdessä. Lehden kautta on pilotin aikana myös tiedotettu aktiivisemmin kaupungin päihde- ja mtaiheisista palveluista, Audit-menetelmän käyttöönotosta peruspalveluissa jne. Pilotin järjestämät tapahtumat ovat olleet myös hyvin esillä kaupungin nettisivuilla ja FB-sivuilla. 4. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi Tavoitekohtaiset tulokset 1. Ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen työmenetelmien (Audit, DEPS, miniinterventio, motivointi, aktiivinen puuttuminen, puheeksi ottaminen ja tarvittaessa palveluihin ohjaus) juurruttaminen pysyväksi ja luontevaksi osaksi peruspalveluja, sekä yhteistyön vahvistaminen asiakkaiden auttamisessa. Tulokset: Työikäisten väestön kohdalla varhaisen puheeksioton Raision malli on otettu käyttöön sosiaalitoimistossa ja terveyskeskuksessa. Malli sisältää Auditkyselyn sekä mielenterveysasioiden puheeksioton. Hankkeen aikana todettiin, että mitään tiettyä mielenterveysseulaa (esim. DEPS tai BDI) ei sisällytetä malliin. Mallin vakiinnuttaminen jatkuu hankekauden jälkeen. Jatkossa Raision mallin sekä puheeksioton ja varhaisen puuttumisen juurtumista tuetaan vuosittaisilla perehdytyskoulutuksilla, joihin ohjataan soten uudet työntekijät. Perehdytyksen toteuttaa Raision oma päihde- ja mielenterveysyksikkö. ADSUME:een liittyvä Raision toimintamalli saatiin valmiiksi ja vakiinnuttaminen jatkuu hankekauden jälkeen. Myös päihtyneen nuoren hoitopolku on saatu dokumentoitua. ADSUME-toimintamallin ja nuorten hoitopolun seurantapalaveri pidetään keväällä Tuolloin mietitään yhdessä miltä toimintamalli on tuntunut käytännössä ja mitä on tarpeen muuttaa/tarkentaa. Alakoulujen päihdekasvatusmalli saatiin myös valmiiksi ja toteutus alkaa alakouluissa lukuvuonna Toukokuussa 2014 tehdään yhteenveto ensimmäisen vuoden päihdekasvatusmallin toteutuksesta ja mietitään mitä jatkossa täytyy muuttaa. Liitteet: Raision malli, ADSUME-toimintamalli ja alakoulujen päihdekasvatusmalli: Raision ADSUME Hoitopolku_päihtynyt malli_varhainen puheeksiotto_työikäiset_ pdf toimintamalli.pdf tai päihteitä käyttävä ALAIKÄINEN NUORI.pdf

7 6 2. Erityisryhmien (raskaana olevat naiset, pienten lasten vanhemmat, ikääntyneet) tukimuotojen vahvistaminen ja kehittäminen päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja varhaisessa auttamisessa Tulokset: Vertti-ryhmä aloitti tauon jälkeen toimintansa keväällä 2013 ja sen on tarkoitus jatkossa olla osa Perheneuvolan tarjoamaa säännöllistä ryhmätoimintaa, joka toteutetaan yhteistyössä mm. perhepalvelujen ja päihde- ja mielenterveysyksikön kanssa. Kulttuuritoimen ja sosiaali- ja terveyskeskuksen kanssa uutena yhteistyömuotona ollaan aloittamassa Kohtaamistaidetta lapsille -ryhmää, joka on tarkoitus integroida osaksi alakoulujen kerhotoimintaa ja johon ohjataan lapsia, jotka tarvitsevat tukea sosiaalisten kontaktien luomisessa ja ryhmässä toimimisessa. Yhteistyössä Yhdessä oikeaan aikaan II -hankkeen kanssa Raision pilotti on aloittanut Lapset puheeksi -menetelmän levittämisen Raisioon. Menetelmä on tarkoitus ottaa laajasti käyttöön sekä sosiaali- ja terveystoimessa että sivistystoimessa. Lisäksi jatkossa on tarkoitus kiinnittää huomiota varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Tähän liittyviä konkreettisia toimia on kirjattu työikäisten ehkäisevän ja edistävän työn ohjelmaan. 3. Pakka-toiminnan (paikallinen alkoholipolitiikka) aloitus yhteistyössä Naantalin kaupungin kanssa Tulokset: Ensimmäinen Pakka-kokous järjestettiin keväällä Paikalla oli vähittäismyyjiä, alkoholielinkeinon harjoittajia, Alkon ja aluehallintoviraston edustajat. Hankekauden päättyessä Raisiossa ei kuitenkaan ole näkyvissä jatkoa Pakkatoiminnalle. 4. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman tarkennus ja seuranta Tulokset: Ensimmäisellä hankekaudella päätettiin, että Raisioon ei laadita erillistä päihde- ja mielenterveyssuunnitelmaa, vaan päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvät edistävät ja ehkäisevät toimet liitetään olemassa oleviin suunnitelmiin. Työikäisten kohdalla tehtiin kuitenkin poikkeus ja laadittiin Työikäisten edistävän ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön ohjelma, joka tätä raporttia kirjoitettaessa on hyväksyntäkierroksella. Ikäihmisten vastaavat asiat liitetään paraikaa työn alla olevaan hoidon ja hoivan hyvinvointisuunnitelmaan. Lasten, nuorten ja perheiden osalta tavoitteet on kirjattu hyvinvointisuunnitelman toimenpidekortteihin. Liitteet: Työikäisten ehkäisevän ja edistävän päihde- ja mielenterveystyön ohjelma: Työikäisten päihde ja HYVINVOINTIKORTTI mt-ohjelma pdfpäivitetty doc Liite: keväällä 2013 toteutettu vertaisarviointidokumentti: LÄNSI 2013 vertaisarviointi Raisiolle.docx

8 7 Yleiset tulokset Vaikka päihde- ja mielenterveysasioiden näkyvyys ja kuuluvuus on viimeisen kahden vuoden aikana lisääntynyt Raision kaupungin Soten työyksiköissä, asennemuutos vie kuitenkin aikaa. Uusien työtapojen käyttöönoton hitautta kuvastavat koko hankealueella toteutetut kyselyt ja Raisio-Rusko pilotin oma loppukysely. Loppukyselyyn vastanneista 65 peruspalvelun työntekijästä lähes 90 % tekee asiakastyötä päivittäin tai lähes päivittäin, mutta vain alle 15 % käyttää päihdeseulaa (Audit, ADSUME tai ikäihmisten päihdemittari) päivittäin tai edes viikoittain, ja 20 % ei käytä seuloja koskaan. Positiivisena tuloksena voidaan toisaalta pitää mm. sitä, että n. 90 % vastaajista tietää, mihin tarpeen tullen ohjata päihde- tai mielenterveysongelmista kärsivä asiakas. Myös kaupungin oman päihde- ja mielenterveysyksikön näkyvyys on lisääntynyt ja työntekijät tietävät, että yksiköstä saa esim. konsultointiapua. Liite: Raisio-Rusko pilotin loppukysely (elo-syyskuu 2013): Lansi 2013 loppukysely_raisiorusko.pdf Hanke on ollut edesauttamassa seuraavien pysyvien prosessi- tai työtapamuutosten aikaansaamisessa: - Raision malli työikäisten päihde- ja mielenterveysasioiden puheeksiottamisessa - ADSUME-toimintamalli ja nuorten päihdepolku - Alakoulujen päihdekasvatusmalli - Sosiaali- ja terveyskeskuksen uusien työntekijöiden vuosittainen perehdytyskoulutus päihde- ja mielenterveysasioiden puheeksiottoon - Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto ja levitys - Vertti-toiminnan elpyminen osaksi perheneuvolan tarjontaa Raisio-Rusko pilotin ohjausryhmä, joka ennen hankkeen alkua toimi päihdehuollon johtoryhmänä, jatkaa toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen päihde- ja mielenterveystyön johtoryhmänä. Ohjausryhmän viimeisessä kokouksessa syyskuussa 2013 sovittiin, että takaisin johtoryhmäksi muuttuvan ryhmän tehtäviin kuuluu Raisio-Rusko pilotin tavoitteiden toteutumisen ja juurtumisen seuranta sekä muuhun edistävään ja ehkäisevään päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvät asiat. 5. Kehittämistyöhön liittyvää pohdintaa Jotta kehitystyö tuottaa tulosta ja onnistuu mitä se missäkin kehittämisessä ikinä tarkoittaakaan monen asian on loksahdettava kohdalleen. Täydellistä onnistumista tuskin on edes olemassa ja virheitäkin tarvitaan, sillä niistä oppii. Kehittämistyön mahdollisuuksia onnistua lisää otollinen maaperä, johon kuuluu organisaation valmistaminen ja valmistautuminen kehittämistyön aloittamiseen ja toisaalta tietysti tarve, johon kehittämistyön on tarkoitus vastata. Kehittämisessä täytyy olla selkeät tavoitteet (joita täytyy olla valmiita tarkentamaan tai muuttamaan työn edetessä). Työ tarvitsee myös tukea, jota täytyy saada monelta taholta ja tasolta. Tärkeitä tahoja ja tasoja on monia kehitystyön laajuudesta riippuen; ylin johto, lähiesimiehet, muut kehitystyötä tekevät, ohjausryhmä jne. Tietoa ja tiedon kulkua ei koskaan pitäisi aliarvioida. Kehitystyössä tietoa täytyy jakaa aktiivisesti ja eri kanavia täytyy käyttää monipuolisesti. Organisaatio osaltaan määrittää näitä viestintäkanavia ja -tapoja, mutta kehittämistyössä on sallittua ja jopa suotavaa keksiä myös uusia tapoja tuoda tärkeitä asioita esille.

9 8 Tässä hankkeen alkaessa Raisio-Rusko pilotin osalta maaperä oli yhteistoiminta-alueella siinä mielessä otollinen, että tarve päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen perustasolla oli selvä. Jatkossa kuitenkin koko soten kattavaa hanketta aloitettaessa huomioita pitäisi kiinnittää vielä enemmän koko organisaation valmistamiseen. Hankkeesta tulisi jo ennen sen alkua tiedottaa laajasti ja kertoa työntekijöillä mistä on kyse ja mitä kehittämistyöllä tavoitellaan. Tiedon tulisi mielestäni tulla mahdollisimman korkealta taholta (esim. sosiaali- ja terveysjohtajalta), joka omalla viestillään antaisi tukensa ja valtuutuksen hankkeen toteuttamiseksi ja näin sitouttaisi peruspalvelujen työntekijät alusta saakka mukaan. Selkeiden, saati sitten mitattavissa olevien, tavoitteiden laatiminen on taitolaji ja vaatii aikaa. Hankehakemuksissa näkee usein monimutkaisesti määriteltyjä tavoitteita, jotka ovat helposti myös liian laajoja, jolloin niiden saavuttaminen suhteellisen lyhyen hankkeen aikana on mahdotonta. Raisio-Rusko pilotissakin tavoitteiden avaaminen ja käytännön tasolle vieminen vaati aluksi aikaa. Tavoitteet olivat korkealla, kun tavoiteltiin laajaa muutosta päihteiden käytön ja mielenterveysasioiden puheeksiotossa ja uusien työtapojen käyttöönottoa koko soten peruspalveluissa. Jälkeenpäin analysoituna näkyvämpiä tuloksia olisi saatu mielestäni paremmin, jos liikkeelle olisi lähdetty kapeammalla rintamalla tai jos työyksiköistä olisi etukäteen valittu muutosagentteja projektityöntekijän työpareiksi fasilitoimaan kehitystyötä. Kehitystyö vei myös välillä projektityöntekijän mukanaan monenlaiseen ehkäisevän työn kehittämiseen, jolloin tiukka tavoitteissa pysyminen ei välttämättä toteutunut. Muutosten ja mallien juurruttaminen jää hankkeen nyt päättyessä pitkälti työyksiköiden ja erityisesti lähiesimiesten vastuulle. Pilotissa oli hyvä ja aktiivinen johtoryhmä, joka tuki projektityöntekijän työtä. Lähes koko hankkeen ajan Raisiosta puuttui kuitenkin vakituinen sosiaali- ja terveysjohtaja, joten näkyvää tukea ylemmältä johdolta ei saatu. Se vaikuttaa osaltaan muutosvauhtiin ja juurtumiseen. Lähiesimiesten työ siis korostuu entisestään jatkossa. Tiedon kulku on perinteisesti aina ja uudestaan haaste. Siihen vaikuttaa moni asia ja yhtenä suurimpana on organisaation perinne tiedon välityksessä. Julkisen sektorin, mukaan lukien Raisio, tulisi panostaa enemmän tiedon välitykseen, eikä olettaa asian hoituvan itsekseen. Tällä vuosituhannella kaikkien työntekijöiden pitäisi osata käyttää sähköpostia, organisaation intranetin pitäisi olla toimiva ja serveriviidakko ei pitäisi olla se paikka, johon tietoa tallennetaan. Haasteita ja parannettavaa kehitystyössä ja sen toteuttamisessa riittää niin Raisiossa kuin muutenkin julkisella sektorilla. Yhtenä suurimpana haasteena on varmaankin kehitystyön hankkeistaminen. Projektien ja hankkeiden kautta tehtävä kehitystyö voi jäädä osittain organisaation ulkopuolelle, jolloin pysyviä muutoksia ja uusien asioiden juurtumista ei tapahdu. Myös osa organisaation työntekijöistä voi tuudittautua siihen, että työn kehittäminen ei kuulu heille, vaan se tapahtuu aina joidenkin muiden toimesta. Ai, tämä on taas joku uusi hanke, on tuttu kommentti monelle projektityöntekijälle. Tiedostamalla nämä haasteet ja huomioimalla ne, niin hankkeita valmisteltaessa kuin koko hanketyön ajan, kehitystyössä voidaan kuitenkin onnistua ja pysyviäkin muutoksia saadaan aikaan.