Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Transkriptio

1 VAKKA-SUOMEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Teija Ahokas projektivastaava

2 1. Johdanto Vakka-Suomen seutukunnassa on seurattu vuosittain hyvinvoinnin tilaa vuodesta 2005 alkaen. Vakka-Suomen pilotin käynnistyessä alueen sosiaalijohto arvioi alueen lastensuojeluongelmiin liittyvän hyvin usein joko suoraan tai välillisesti päihteet. Nuoret, päihteidenkäyttö ja nuoremman ikäluokan polarisoituminen huolestuttivat. Varhainen puuttuminen peruspalveluissa nähtiin erityisen tärkeäksi, jotta tämän suuntainen kehitys saataisiin katkaistua. Erityisesti päihteitä käyttävien äitien, pienten lasten perheiden ja nuorten kanssa työskentelevien osaamisen vahvistaminen nähtiin kehittämiskohteena. Lisäksi ehkäisevän päihdetyön kehittäminen nostettiin avainasemaan myönteisen suunnan löytämiseksi, jotta päihdemyönteisyyteen pystyttäisiin vaikuttamaan. Vakka-Suomen pilotin päätavoitteeksi asetettiin nuorisoperhetyön toimintamallin kehittäminen ja juurruttaminen kuuden kunnan alueella. Vaikka tavoitteen asettelua tarkennettiin hankkeen aikana, perusajatus säilyi koko pilotointiajan. 2. Pilotin tavoitteet Vakka-Suomen pilotin tavoitteena oli: 1. Nuorisoperhetyön toimintamallin kehittäminen 2. Nuorten päihteidenkäytön tunnistaminen ja varhainen puuttuminen sekä nuorten ja perheiden päihdemyönteisyyden vähentäminen 3. Päihteitä käyttävien äitien ja pienten lasten perheiden kanssa työskentelevien osaamisen vahvistaminen 4. Peruspalveluiden osaamisen vahvistaminen ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa 5. Päihde- ja mielenterveystyön suunnitelman valmistelu 3. Pilotin toteuttaminen Pilotin alkuperäisenä tavoitteena oli saada alueelle yhteinen nuorisoperhetyön toimintamalli, jota toteuttaisi kuntien yhteinen nuorisoperhetyöntekijä sosiaalityöntekijän työparina. Projektivastaava pilotoi käytännön työn kautta nuorisoperhetyöntekijän toimenkuvaa kuntien sosiaalityöntekijöiden työparina hankkeen alkuvaiheessa. Kentän hajanaisuuden ja kuntatilanteen epävarmuuden vuoksi ohjausryhmä linjasi, että yhteisen työntekijän saaminen unohdetaan ja pilotissa keskitytään toimintamallin osa-alueiden juurruttamiseen kuntien perustyöntekijöiden työhön. Käytännön asiakastyön kautta nousseet huolet ja tarpeet otettiin kehittämisen lähtökohdaksi. Ohjausryhmä päätti, että varhaisen puuttumisen toimintamalli nostetaan tärkeimmäksi tavoitteeksi. Pilotoinnin kautta nousi esille, että päihdepuuttumista on vahvistettava lastensuojelussa ja koulujen oppilashuoltotyössä. Oli myös tärkeää linjata, että varhainen tunnistaminen ja puuttuminen ei ole ainoastaan sosiaali- ja terveystoimen tehtävä. Tämän kautta nuoriso- ja liikuntatoimen kanssa tehtävän työn vahvistaminen oli tärkeää.

3 Varhaisen puuttumisen toimintamalli. Uudenkaupungin varhaisen puuttumisen toimintamalli saatiin pilotin aikana kehitettyä ja juurrutettua. Toimintamalli perustuu sosiaalitoimen, koulujen ja nuoriso- ja liikuntatoimen yhteistyöhön. Nuoriso- ja liikuntatoimi on mallin keskiössä ja juurruttamisen kautta on nähty tärkeäksi saattaa se osaksi heidän strategiaansa tulevina vuosina. Sosiaalitoimella ja kouluilla on jatkossa ohjaavan tahon rooli. Toimintamallin kuvaus REA-työkalulla on aloitettu. Vehmaan osalta varhaisen puuttumisen toimintamallin toteuttajina ovat sosiaalitoimi ja vapaaaikatoimi. Kouluilla on ohjaava rooli. Yhteinen käsitys toimintamallin tarpeesta on nähty, juurruttaminen jatkuu edelleen. Pyhärannan varhaisen puuttumisen toimintamallin keskiössä ovat vapaa-aikatoimi ja lastensuojelu. Toimintamalli on kuvattu. Juurruttamisen osalta henkilöstömuutokset ovat aiheuttaneet ongelmia. Taivassalo ja Kustavi ovat muodostaneet yhteisen toimintamallin. Koululla on vahva rooli toimintamallissa. Toimintamallin kehittäminen ja juurruttaminen jatkuu edelleen. Laitila on osoittautunut haastavimmaksi kuudesta kunnasta. Yhteistä näkemystä tarpeesta ei aluksi sosiaalitoimen ja muiden hallintokuntien kesken ollut ja toteuttajiakaan ei löytynyt. Pilotin jatkohankkeen aikana on tavoitteena koota toimijat säännöllisesti yhteen ja etsiä sitä kautta yhteinen näkemys varhaisen puuttumisen tarpeista ja toteuttajista. Koulutukset Vakka-Suomen pilotin koulutuksilla on pyritty vastaamaan peruspalveluiden osaamiseen liittyviin tavoitteisiin erityisesti varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen osalta. Pilotissa on myös pyritty koulutuksen kautta lisäämään tietoa ja vaikuttamaan päihdemyönteisyyteen Järjestetyt koulutukset: Kuntapäättäjille suunnattu koulutuksellinen ilta päihteidenkäytön tunnistamisen ja puuttumisen merkityksestä. Päihdehäiriön tunnistaminen ja puheeksiotto koulutus. Adsume päihdemittarikoulutus Vakka-Suomen kuntien kouluterveydenhoitajille Audit ja mini-interventio koulutus ehkäisevän terveydenhuollon terveydenhoitajille. Audit ja mini-interventio sosiaalitoimen henkilöstölle. Koulutusten anti. Pilottikuntien kouluterveydenhoitajat ovat ottaneet Adsume-päihdemittarin aktiiviseen käyttöön. Päihdemittari teetetään kaikille 8.-luokkalaisille terveystarkastuksen yhteydessä ja tarvittaessa myös muille oppilaille. Adsumen käyttö linkittyy myös varhaisen puuttumisen toimintamalliin, jonne heillä on mahdollisuus ohjata oppilas päihdemittarin tulosten pohjalta. Ehkäisevän terveydenhuollon Audit ja mini-interventio koulutus sai hyvän palautteen. Kuntakohtaisia eroja esimerkiksi hoitoonohjausprosessin selvyydestä oli paljon ja koulutus on saattanut auttaa asioiden miettimistä omassa organisaatiossa. Sosiaalitoimelle suunnatun Audit ja mini-interventiokoulutuksen kautta Uudessakaupungissa ollaan ottamassa Audit työkaluksi niin aikuissosiaalityössä, lastensuojelussa, perhetyössä kuin työpajalla-

4 kin. Jatkohankkeen aikana jatketaan peruspalveluiden varhaisvaiheen tunnistamisen ja puuttumisen tehostamista edelleen Uudessakaupungissa. Muiden kuntien kanssa työ jatkuu myös edelleen. Ehkäisevän päihdetyön kenttä Ehkäisevän päihdetyön vuosikello. Vakka-Suomen kuntien ehkäisevän päihdetyön yhteyshenkilöille ja aktiivisille toimijoille järjestettiin ehkäisevän päihdetyön vuosikellon kehittämispalaveri. Kehittämispalaveriin osallistuivat Uudenkaupungin ja Laitilan työntekijät. Vakka-Suomen yhteiselle vuosikellolle saatiin luotua aikataulu ja vastuut. Uudenkaupungin osalta kehitettiin samalla myös oman kunnan ehkäisevän päihdetyön vuosikello. Laitilan kanssa työstämistä jatketaan edelleen. Ehkäisevän päihdetyön viikot. Vakka-Suomen pilotti on ollut aktiivisena toimijana ehkäisevän päihdetyön verkostoissa. On toteutettu vanhempainiltoja ja oppilaiden päihdekyselyjä, tehty kampanjoita kauppoihin, muistutettu urheiluseuroja vastuustaan. Vuonna 2011 Vakka-Suomen pilotti oli mukana kehittämässä Uudenkaupungin ehkäisevän päihdetyön viikon Vaihtoehtokuppilaa 7- luokkalaisille, joka otetaan jokavuotiseksi toimintatavaksi. Pilotti on ollut myös mukana ehkäisevän päihdetyön viikon tiedotuksen kehittämisessä. Vakka-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman perusteluosan laadinta Vakka-Suomen pilotin kautta on lähdetty työstämään pilottikunnille yhteistä mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmaa. Kuntatilanteen vuoksi alueen yhteisen suunnitelman laadinta on osoittautunut mahdottomaksi ja siksi on päädytty kokoamaan kunnille yhteinen perusteluosa kokonaissuunnitelmaa varten. Perusteluosaa varten pilotin työntekijä on suorittanut Bikva-mallin mukaiset haastattelut asiakasryhmille, työntekijöille ja esimiehille. Perusteluosa sisältää nykytilan kuvauksen, jossa hyödynnetään Bikva-mallin mukaisten haastatteluiden tuottaman informaation lisäksi kuntalaisten alkoholiasennekyselyn tuloksia, indikaattoritietoa ja valtakunnallisia linjauksia. Perusteluosan jälkeen kukin kunta jatkaa suunnitelman työstämistä haluamallaan tavalla ja pilotin työntekijä on käytettävissä tähän työhön jatkohankkeen aikana. 4. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen osalta on pilotin tavoitteet täyttyvät hyvin ja tuloksia on saatu. Varhaisen puuttumisen toimintamallin juurruttaminen jatkuu edelleen jatkohankkeen aikana. Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen koulutukset ovat saaneet hyvän palautteen osallistujilta ja osaamisen vahvistamista jatketaan jatkohankkeen aikana. Adsume-päihdemittarin osalta koulutus on pystytty tarjoamaan oikeaan aikaan ja tärkeänä tuloksena voidaan pitää sen juurtumista käytännön työhön. Päihdemyönteisyyden vähentäminen Ehkäisevän päihdetyön kehittäminen on ollut pilotin näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää päihdemyönteisyyden vähentämiseksi. Ehkäisevä päihdetyö on muokkautunut tavoitteellisemmaksi ja näkyvämmäksi ainakin osittain hankealueella ja ehkäisevän päihdetyön vuosikellon tuoma rakenne on auttanut tässä työssä. Tiedottamisen osalta hankealueella on tehty kehittämistyötä, joka jatkuu jatkohankkeen aikana vielä voimakkaammin. Kuntalaisten alkoholiasennekyselyn toteuttaminen ja siihen liittyvä tiedotus on yksi esimerkki tiedottamisen merkityksestä ja asian esille nostamisesta myös median avulla.

5 Peruspalveluiden ja erityisesti päihteitä käyttävien äitien ja pienten lasten perheiden kanssa työskentelevien osaamisen vahvistaminen Pilotin toteuttamat koulutukset ovat lisänneet osaamista erityisesti päihteitä käyttävien äitien ja pienten lasten perheiden kanssa työskentelevien osalta. Jatkohankkeen aikana toteutetaan koulutuspalautteen pohjalta lisää koulutusta osaamistarpeisiin. Päihde- ja mielenterveystyön suunnitelman valmistelu Päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman työstäminen on aloitettu pilotin aikana ja Bikva-haastattelut ovat tuoneet suurta lisäarvoa. Perusteluosan työstäminen jatkuu jatkohankkeen aikana syksyllä ja keväällä on mahdollisuus paneutua kuntakohtaisesti työskentelyn jatkoon.