Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Ylilääkäri Tiina Laatikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Kansanterveyspäivä

2 Mihin terveysseurantaa tarvitaan? Tuottamaan hyödyllistä tietoa tukemaan terveyspoliittista ja terveyspalveluihin liittyvää päätöksentekoa Olla pohjana terveyspalvelujen ja terveydenedistämistoiminnan suunnittelussa, kohdentamisessa ja mitoittamisessa Seurannan avulla voidaan seurata politiikan, ohjelmien ja tavoitteiden toteutumista Lain velvoite alueellisen terveysseurannan toteuttamisesta Tiedonkeruutarve valtakunnallisten ohjelmien (politiikkaohjelmat ja toimintaohjelmat) tavoitteiden seuraamiseksi Johtamisen väline kunnissa: Terveyspalvelujen mitoittaminen Ennaltaehkäisevien toimien suunnittelu ja kohdentaminen

3 Taustaa lasten terveysseurannan kehittämiselle Lasten terveyttä ja hyvinvointia sekä lapsille kohdistettuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskeva tiedonkeruu on puutteellista (STM, 2005) Seurantatiedon puutteellisuuteen on kiinnitetty huomiota mm. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Terveys 2015 kansanterveysohjelma Erityisen vähän tietoa on saatavissa 1-10 vuotiaista lapsista Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto tarjoavat hyvät puitteet terveysseurannan kehittämiselle

4 LATE ja OPTE -hankkeet LATE ja OPTE hankkeissa on laadittu suunnitelma lasten terveysseurannan valtakunnallisesta toteuttamisesta sekä esitestattu tiedonkeruuta neuvoloista, kouluterveydenhuollosta ja opiskeluterveydenhuollosta Tavoitteena on kehittää järjestelmä, jossa keskeisiä lasten ja nuorten terveyttä kuvaavia tietoja voidaan kerätä suoraan neuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksista

5 LATE ja OPTE -hankkeet aloitettu maaliskuussa 2006 selvitys terveystarkastusten sisällöstä, käytössä olevista seulontamenetelmistä ja tietojen kirjaamisesta lastenneuvoloissa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tiedonkeruun pilotti neuvolan ja kouluterveydenhuollon osalta 10 terveyskeskuksessa 2007 ja opiskeluterveydenhuollossa Vantaalla 2008 raportti tiedonkeruun onnistumisesta, toteutettavuudesta ja tietojen hyödynnettävyydestä terveysseurannassa raportti tuloksista ja käsikirja terveystarkastuksessa käytettävistä menetelmistä ja niiden standardoinnista 5

6 Terveysseurannan toteuttaminen Tiedonkeruu mahdollista suoraan terveystarkastuksista Tarvitaan kuitenkin yhtenäisiä käytäntöjä, koulutusta sekä menetelmien standardointia Toteuttamisvaihtoehdot: 1. Erillistutkimukset 2. Erillinen sähköinen tiedonkeruujärjestelmä 3. Suora tiedonkeruu potilastietojärjestelmistä 4. Tiedonkeruu kansallisen arkiston kautta

7 Käytössä olevia arviointimenetelmiä, LATE hankkeen alkukartoituksen tietoja Lomake/menetelmä <1v 1v 2v 3v 4v 5v 6v LENE (2,5-6 v arviointimenetelmä) 32 % (n=7) 45 % (n=10) Viivi (kysely 5-15 vuotiaan huoltajille) 4% Lumiukko ( 5 vuotiaan puheseula) 18 % (n= 4) 5 (n=13) 27 % (n=6) KEHU AUDIT kysely vanhemmille 4% Mielialamittari vanhemmille 41 % (n=9) Huolen vyöhykkeistö 4% 4% Vanhemmuuden roolikartta Parisuhteen roolikartta Voimavaralomake lasta odottavalle perheelle Voimavaralomake lasta kasvattavalle perheelle Varhaisen vuorovaikutuksen havainnointilomakkeet 4% 36 % (n=8) Parisuhdeväkivallan seulontalomake 4% Neuvolan oma kyselylomake vanhemmille 4% 50 % (n=11) Päivähoidon arvio lapsen kehityksestä 4% 4% 4% 27 % (n=6) 23 % (n=5) 68 % (n=15) 4% Jokin muu, mikä? 4%

8 Sähköinen potilaskertomus Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Suomessa otetaan käyttöön valtakunnallinen sähköinen potilaskertomus Tavoitteena on, että hoidon toteuttamisen ja seurannan kannalta oleellisin potilastieto kootaan sähköisesti yhdenmukaisella rakenteella ja että potilaan tiedot ovat suostumuksella käytettävissä yli rekisterinpitäjien rajojen Tämä edellyttää rakenteisten ydin- ja erikoisalakohtaisten tietojen käyttöönottoa potilastietojärjestelmissä LATE hankkeen yhteydessä toteutettu lasten kasvun ja kehityksen rakenteisten tietojen määrittelytyö, jonka käyttöönotto palvelisi myös terveysseurantatarpeita

9 Käytännön haasteita Potilastietojärjestelmien kehittämisessä Käyttöliittymien tulee palvella asiakastyötä Kokoomatietojen ja sovellustietojen helppo saanti Lastenneuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työn monimuotoisuus Normaalin kehityksen vaihtelun huomioiminen Muualta kuin terveystarkastuksesta kertyvä tieto Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisestä asiakastietojen käsittelystä edellyttää, että lain siirtymäajan puitteissa kaikkien tietojen tulee olla sähköisessä muodossa Tietomäärittelyjen testaus ennen käyttöönottoa Tilastointiin liittyy lupakysymyksiä, kuten rekisterinpito

10 Määräaikaistarkastus Valtakunnallinen arkistointi Akuuttikäynti, lisäkäynti Perheen tiedot Potilastietojärjestelmät Potilaskertomus? Päivähoidon, koulun tiedot? Valtakunnallinen tilastointi

11 Tietojärjestelmien kehittäminen Kansallinen arkisto Lasten sähköiset potilasasiakirjat Lasten terveysseuranta VISIO Terveydenhuollon tietojärjestelmä Valtakunnallisten ohjelmien seuranta Asiakasliittymät Neuvolatyön ohjaaminen Suositukset Oppaat Työn seuranta yksikkö/työntekijä tasolla Alueellinen terveysseuranta

12 Tarvittava kehittämistyö Valtakunnallisesti yhtenäiset käytännöt terveystarkastusten toteuttamisesta (asetus) ja tarkastusten sisällöstä (oppaat) Valtakunnalliset suositukset ja ohjeet työn sisällöstä Erikoisalakohtaisten rakenteisten tietojen käyttöönotto potilastietojärjestelmissä Potilastietojärjestelmien kehittäminen palvelemaan tilastointia paikallisesti ja valtakunnallisesti Tietojärjestelmien kehittäminen työn sisällölliseen ohjaukseen soveltuvaksi Sähköisen asioinnin kehittäminen Potilastietojärjestelmien liityntäpintojen kehittäminen helpottamaan tiedonsiirtoa kansallista arkistointia ja tilastointia varten Kansallisen potilaskertomusarkiston käytön mahdollistaminen terveysseurantatarkoituksiin Työntekijöiden kouluttaminen ja motivointi tiedon kirjaamiseen ja sen hyödyntämiseen oman työnsä seurannassa ja kehittämisessä