Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa

Transkriptio

1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa LÄNSI 2012 hanke osana toimeenpanoa Päihde ja mieli 1 Halko-koulutustilaisuus Turku Projektipäällikkö Alpo Komminaho Satakunnan sairaanhoitopiiri

2 Esityksen sisältö 1. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuoteen 2015 ja Mieli-suunnitelman toimeenpano (Juha Moring ) 2. M&P Kaste-hankkeiden sisältö 3. Remontti-hanke ja Mieli-suunnitelma 4. LÄNSI 2012 hanke Mieli-suunnitelmaa toteuttamassa - tavoitteet - kehittämismalli - alkuarvioinnin tuloksia - esimerkkejä pilottien toiminnasta - jatkohanke LÄNSI 2013

3 Tavoitteet m&p Kaste-hankkeissa (Kuosmanen Lauri) Asiakkaan osallisuuden lisääminen Henkilöstön osaamisen lisääminen Mielenterveys- ja päihdestrategiatyön tuki ja vakiinnuttaminen Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen Peruspalveluiden mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Palveluketjujen laatiminen Matalan kynnyksen palvelujen pilotointi Kuntoutuksen laaja-alainen kehittäminen

4 Mikä muuttuu hankkeiden avulla? (Kuosmanen Lauri ) Perustason asenteet sekä valmius varhaiseen tunnistamiseen ja hoitamiseen paranee tunnistamisen menetelmät hoitamisen menetelmät Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmat käytössä ja toimivat ohjaavana työkaluna Kokemusasiantuntijuus, osallisuus ja ehkäisevä työ saa konkreettisia muotoja Hoitoon pääsy paranee kun polkuja rakennettu, palvelulupaus lausuttu ääneen ja verkostoitumista tapahtunut Oppilaitosyhteistyön kautta tulevaisuuden työntekijöiden osaaminen parempaa

5 REMONTTI-hankkeen Lasten mielenterveysambulanssi -pilotti Varsinais-Suomessa, ILMI-, USKO- ja Rajapinta nuoret -pilottien toiminta Satakunnassa Remontti II - lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Länsi-Suomen Kaste-alueella osallistujina kaikki Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnat valtionavustus STM:n Kaste-ohjelmasta vuosille ,85 M

6 Lasten mielenterveysambulanssin tavoitteet: - Lisätään kiireellisen lastenpsykiatrisen hoidon saatavuutta perustasolla siten, että erikoissairaanhoidon työntekijä jalkautuu akuuttitilanteissa osaksi paikallista työntekijäverkostoa terveyskeskukseen, päiväkotiin, kouluun, sosiaalivirastoon tai perheen kotiin. - Sovitaan eri toimijoiden kesken työnjaosta perheiden kriisitilanteissa siten, että perheiden avunsaanti turvataan ja eri organisaatioiden resursseja käytetään järkevällä tavalla. Hoitovastuu säilyy koko ajan perustason työntekijöillä ja lapsi perheineen saa tarvitsemansa avun luonnollisessa elinympäristössään

7 Rajapinta nuoret -pilotin tavoitteena on - siirtää psykiatrista osaamista ryhmämuotoisen työskentelyn kautta perustason työntekijöille - mahdollistaa hoidon viemisen nuoren omaan arkiympäristöön Toimenpiteinä mm: Järjestetty stressinhallintakoulutusta alueen kouluterveydenhoitajille ja työskennelty työparina Järjestetty ART-koulutusta = ryhmäharjoitusmenetelmä aggressiivisesti käyttäytyville nuorille, alueen koulujen henkilökunnille. Työskennelty työparina tarvittaessa ART-ryhmissä Masennus/keskusteluryhmiä pidetty kahdessa ammattikoulussa yhdessä kuraattorin kanssa sekä ammattikorkeakoulussa kaksi ryhmää yhdessä opiskelijapsykologin kanssa

8 USKO-pilotin tavoitteena auttaa kuntoutujaa saamaan tarvitsemansa tuen ja palvelut - KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖRYHMIIN NUORTEN ASIAT - varhaisilla tukitoimilla pyritään ylläpitämään lapsen ja nuoren työ- ja toimintakyky sekä estämään nuoren työkyvyttömyys ja syrjäytyminen - havaita lapsi, nuori tai perhe, jolla on erityisen tuen tarve ILMI-pilotti on mallintanut nuorten päihteiden käytön varhaisen puuttumisen ja rakentanut kuntakohtaisesti nuorten päihdehoitopolut

9 Nuorten päihdehoitopolku 1. Päihtyneestä nuoresta tulee lastensuojeluilmoitus kunnan lastensuojeluun. 2. Lastensuojeluviranomainen tekee lastensuojelun tarpeen arvioinnin (nuoren huoltaja/huoltajat mukana) ja ilmoittaa siitä koulu/opiskeluterveydenhoitajalle ja/tai koulu/opiskelukuraattorille (kunnasta riippuen myös nuorisotoimen edustajalle). 3. Nuoret, jotka eivät jää lastensuojelun asiakkaiksi jatkavat keskusteluja em. viranomaisten kanssa. 4. Keskusteluissa pääarvo on etsiä nuoren voimavaroja, keskustella myös päihdehaitoista ja nuori saa myös mahdollisuuden tavata aikuista ilman huoltajiaan. 5. Keskustelukertoja on n. 5 ja yhdellä kerralla mukaan kutsutaan myös huoltajat. 6. Keskustelujen aikana nousee huoli, jolloin nuori palautetaan lastensuojeluun tai ohjataan kunnasta riippuen päihdehoitajalle, vastaanottoryhmään, perhe- ja päihdepalveluihin tms. 7. Positiivinen interventio tuottaa tuloksen eikä jatkotoimenpiteitä tarvita

10 LÄNSI 2012 hanke TAVOITTEENA ON Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen.

11 LÄNSI 2012 hankkeen toiminta-alue Väestö Hankeaika Hankkeen Kokonaismenot 1,8 M 11 kuntapilottia ja Selviämishoitoyksikkö SELMA-pilotti Pilottien yhteinen kehittämisverkosto hyvien mallien levittäjänä Arviointi tukemassa kriittisten kohtien löytämisessä Paimio Kemiönsaari Sauvo Naantali Kaarina Länsi-Turunmaa Marttila Tarvasjoki Salo Raisio Lieto Nousiainen Rusko Taivassalo Kustavi Masku Turku Vehmaa Laitila Mynämäki Uusikaupunki Honkajoki Kankaanpää Merikarvia Siikainen Karvia Jämijärvi Pomarkku Pyhäranta Luvia Harjavalta Nakkila Pöytyä Oripää Loimaa Eura Rauma Eurajoki Koski Tl Aura Säkylä KöyliöHuittinen Ulvila Pori Kokemäki Kiikoinen Somero Lavia Karttakeskus SATSHP hallinnoi

12 Hankkeella tuetaan peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä. Kunnissa ja kuntayhtymissä otetaan käyttöön hyviin käytäntöihin tai näyttöön perustuvia toimintamalleja mielenterveyden edistämisessä sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyssä. Koulutuksella vahvistetaan peruspalveluiden työntekijöiden päihde- ja mielenterveysosaamista. Kuntien päihde- ja mielenterveyssuunnitelmat päivitetään ja niitä kehitetään arjen toimintaa ohjaaviksi suunnittelutyövälineiksi.

13 LÄNSI 2012 YDINVIESTIT Päihteiden käyttö ja mielenterveyden häiriöt kannattaa ottaa puheeksi sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluissa Päihteiden käytön vähentämiseen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn on olemassa vaikuttavia toimintamalleja Asiakkaita ja heidän läheisiään pitää kuunnella päihde- ja mielenterveyspalveluita kehitettäessä Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma on kehittämisen työkalupakki

14 Konkreettiset kehittämistoimet 1. Ehkäisevän työn konkretisoiminen kunnissa 1.1. Alkoholin (päihteiden) riskikäytön varhainen tunnistaminen ja mini-interventio 1.2. Paikallisen, vastuullisen alkoholipolitiikan kehittäminen (PAKKA-toiminta) 1.3. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukeminen 1.4. Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja varhainen auttaminen 1.5. Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen 2. Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen Nuorten stressinhallintakurssit ja aggressionhallintaryhmät, depressiokoulut, psykoja päihde-edukaatioryhmät, synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivien äitien ryhmät 3. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien kehittäminen 4. Muut yhteistoiminta-alueen/kunnan kehittämiskohteet - Palvelurakenteen muutos MITEN ASIAKKAIDEN OSALLISUUS NÄKYY EM. KEHITTÄMISTOIMISSA?

15 Toimintojen vakiintumiseen tähtäävä LÄNSI kehittämismalli 1. Hankkeen organisointi kunta- ja yhteistoiminta-aluepohjaisesti -> vastuu on jo hankeaikana pysyvän rakenteen sisällä -> päihdetyöryhmä on useimmissa piloteissa nimetty pilotin ohjausryhmäksi -> pilotin työntekijä on omasta organisaatiosta yli puolessa pilotteja 2. Arviointi tukee kehittämistyötä hankkeen aikana -> kuntapilottien ohjausryhmien kanssa on käyty alkuarvioinnista keskustelut, joissa on mukana sote-johto ja keskeisiä esimiehiä -> ohjausryhmien keskustelukierros uusitaan väliarvioinnin yhteydessä keväällä > pilottien vertaisarviointi helmikuussa > uusitaan väliarviointi mahdollisen jatkohankkeen aikana Juurruttamisen ja osallisuuden työryhmässä pilotit esittelevät vuorotellen toimintaansa ja saavat kommentointia muilta

16 Hankkeen arvioinnin I-vaihe Lähtökohtana on reaaliaikainen kehittämisarviointi, joka antaa hankkeelle ja piloteille ajankohtaisen tiedon avulla mahdollisuuden kehittämistoiminnan suunnan tarkentamiseen (Chen 2005) Arviointikumppani: Tay Porin yksikkö prof. Ilmari Rostila Pilottialueiden sote-työntekijöille (7 32 vastaaja/pilotti) toteutettiin kysely hankkeen tavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavien tekijöiden (varsinaiset tekijät, toimintakäytännöt ja asennetekijät) lähtötason selvittämiseksi (opiskelijat) Pilottien vastuuhenkilöille toteutettiin fokusryhmähaastattelu pilotin toteuttamisen haasteiden selvittämiseksi (opiskelijat) Alkuarviointi perustuu kyselyjen keskiarvoaineistoihin eikä sen väitetä olevan tilastollisesti edustava Väliarviointiraportti on luettavissa hankkeen kotisivuilta kohdassa hallinnointi/väliraportit Arviointi uusitaan alkuvuodesta > onko muutosta tapahtunut

17 Arvioinnin I-vaiheen tuloksia Kyselyn asteikko: ei lainkaan (1), vähäisessä määrin (2), jossain määrin (3), suuressa määrin (4) ja hyvin suuressa määrin (5) -> tulkinta: menetelmän käytön hyvää tasoa kuvaa yli 4 oleva keskiarvo ja alle 2,5 keskiarvo kuvaa haastetta Ehkäiseviä menetelmiä käytetään vain jossain määrin Mielenterveysongelmien tunnistaminen ja Audit-menetelmä parhaiten käytössä, mutta nekin vain jossain määrin Ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisyn menetelmät heikoiten käytössä Ikäihmisten ongelmiin ei kiinnitetä huomiota juuri lainkaan Ryhmämuotoiset menetelmät eivät ole juurikaan käytössä Asiakaskohtaisten tavoitteiden systemaattista seurantaa on vain jossain määrin Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmia ei tunneta eikä niillä ole juurikaan ohjausvaikutusta työssä tehdään vain jossain määrin oikeita asioita Asiakkaiden palaute menetelmien käytöstä otetaan huomioon vain vähäisessä määrin Ks. Tarkemmin arvioinnin väliraportti

18 Hankkeen odotetut tulokset Kunnissa on sovittu keskeisistä päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistamisessa käytettävistä menetelmistä ja tunnistamista seuraavista toimintatavoista sekä annettu ohjeet em. asioista ja niiden seurannasta -> TÄRKEIN? Ryhmätoimintojen käyttäminen on lisääntynyt -> HYÖDYLLINEN Päihde- ja mielenterveysosaamisen ylläpidosta huolehtivat sovitut vastuuhenkilöt perustasolla > KÄYTÄNNÖN TARVE (yleinen koulutus ja menetelmien käyttö) Kuntien / yhteistoiminta-aluiden päihde- ja mielenterveyssuunnitelmat on laadittu tai päivitetty ja seurantaryhmät on nimetty -> KAIKKI KUNNAT MUKANA Asiakkaiden osallisuuden mahdollistamiseen on syntynyt uusia toimintamuotoja -> ON SYNTYMÄSSÄ Kuntakohtaisesti on otettu käyttöön uusia toimintamalleja -> VAKIINNUTTAMINEN JOISSAIN HAASTE

19 Esimerkkejä piloteista 1 Naantalissa ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja verkostojen hyödyntäjänä ja ryhmien ylläpitäjänä äitien Vaaka-ryhmä -> Bikva-arviointi toteutettu Koulujen hyvinvointi-iltapäivät Salossa nuorten nettiavun kehittäminen -> verkkoklinikka 2012 alusta case-työpajakoulutus päihdeasioista -> A-klinikalta konsultoiva työntekijä 2012 lääkärivastaanoton hoitajille Bikva-malli päihde- ja mielenterveyssuunnitelman laatimisessa Raisiossa konsultoiva projektikoordinaattori Kartoitus aloitettu työpaikoilla: koulutusta ja konsultointia Turussa päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien yhdistämisprosessi, M&P-palveluopas, laaja koulutusprosessi sekä joillakin tulosalueilla järjestetään konsultointia ja tuotetaan materiaalia Koulutus: Päihteiden käytön puheeksiotto, mini-interventio, motivoiva haastattelu, mielenterveysasiat Vakka-Suomessa nuorisoperhetyön työpari malli Yleistä koulutusta ja nuorten päihdemittarista kohdennettuna

20 Esimerkkejä piloteista 2 Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun kunnissa Kokemäen perhe- ja päihdeklinikan jalkautuva ja konsultoiva kehittämispsykologi Porissa PAKKA-toiminta ja kaksi kouluttajina toimivaa terveydenhoitajaa sekä vastaava malli vanhusten kotihoidossa Raumalla sosiaaliohjauksen koppari-toimintamalli sosiaalityössä ja päihdeklinikan osa-aikainen työntekijä jalkautunut työpaikkojen käytäntöjä mallintamaan Satks:ssa yhteispäivystyksen osana selviämishoitoyksikkö SELMAn toiminnan kehittäminen Ks. lisäksi Eurajoki, Huittinen ja PoSa hankkeen kotisivuilta ( -> KASTE / Länsi 2012/pilotit)

21 LÄNSI jatkohanke 1. Hankkeen jatkaminen vuoden 2013 lokakuulle eli 13 kk:lla on kunnissa käsittelykierroksella 2. Hakemus tehdään joulukuussa 2011 STM:lle 3. Jatkoa tarjotaan nykyisin mukana oleville kunnille nykyisellä rahoitusmallilla ja pohjalla 4. Jatkohankkeessa keskitytään pysyvien käytäntöjen luomiseen nykyisen hankehakemuksen tavoitteiden pohjalta 5. Kuntakohtaiset pilotointisuunnitelmat laaditaan marraskuussa jatketaan siitä, mihin 10/2012 on päästy

22 Hankkeella tuetaan varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä. Kunnissa jatketaan muutosprosessia, joka perustuu hyviin käytäntöihin tai näyttöön pohjautuvien toimintatapojen juurruttamiseen. Keskeistä on ongelmien puheeksi ottaminen ja asiakkaan motivointi sekä tuen tarjoaminen peruspalveluissa. > Kaste