GENERATION URO STUDENTS AWARD
|
|
- Aune Ranta
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI
2 SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet 4 2. Kilpailukierrokset 4 Karsintakysymykset 4 Analyysitehtävä 4 Suullinen esitys 5 Lisäkysymykset 5 3. Arviointiraadin kokoonpano 6 4. Arviointikriteerit 6 5. Palkinnot 6 6. Palkintojenjako tilaisuus EKP:ssä 6 7. Tietosuojalauseke 7 Liite: Perustietoa keskuspankki toiminnasta ja rahapolitiikasta euroalueella 8 Aikataulu 12 Yhteystiedot 12 2
3 GENERATION URO STUDENTS AWARD Tavoite Generation uro Students Awardin tavoitteena on auttaa keskiasteen opiskelijoita ymmärtämään rahapolitiikkaa ja hahmottamaan sen vaikutusta talouteen. Keskuspankin tehtävät tulevat opiskelijoille tutummiksi, kun he pääsevät tutustumaan korkopäätösten ja muun rahapoliittisen välineistön toimintaan ja käyttämään osaa niistä tiedoista, joita Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto hyödyntää kuukausittain. Kilpailulla pyritään myös syventämään opiskelijoiden tietämystä eurojärjestelmästä ja rahoitusalasta. Yleistä Kilpailussa on kolme kierrosta. Sen lopuksi järjestetään EKP:n tiloissa Frankfurtissa palkintojenjakotilaisuus, jossa palkitaan paras joukkue kustakin osallistujamaasta. Tietoa kilpailun säännöistä ja järjestelyistä löytyy tästä oppaasta sekä kilpailun verkkosivuilta osoitteesta Osallistujat Kilpailu on tarkoitettu euroalueella asuville toisen asteen opiskelijoille (ikäryhmä vuotta, hieman maasta ja koulutusjärjestelmästä riippuen). Kilpailu on avoin kaikkien alojen opiskelijoille. Aiemmin kilpailuun osallistuneet opiskelijat saavat osallistua uudelleen, mutta eivät samalla joukkueella. Kilpailua varten opiskelijoiden tulee muodostaa joukkueita, joihin kuuluu neljä opiskelijaa sekä opettaja (kaikki samasta koulusta). Joukkueet valitsevat jäsenensä itse. Kukin joukkue myös nimeää keskuudestaan joukkueenjohtajan. Opettajan tulee opettaa ainakin yhtä joukkueen opiskelijoista. Joukkueiden kokoonpanon tulee pysyä samana koko kilpailun ajan, elleivät poikkeukselliset olosuhteet (kuten sairaus) edellytä sen muuttamista. Kustakin oppilaitoksesta voi osallistua enemmän kuin yksi joukkue ensimmäiselle kierrokselle. Sama opiskelija voi kuulua ainoastaan yhteen joukkueeseen. Toiselle kierrokselle voi päästä vain yksi joukkue samasta oppilaitoksesta. Joukkueiden tulee rekisteröityä Generation uro Students Awardiin kilpailun verkkosivuilla ( Suomen kilpailuun pääsee rekisteröitymään etusivun Suomen lipusta. Kilpailukierrokset 1. kierros Karsintakysymykset: Kysymyksiä on kaikkiaan 30, ja niitä on kolmentasoisia helppoja, keskivaikeita sekä asiantuntemusta vaativia. Niihin vastataan joukkueina. Parhaiten menestyneet joukkueet pääsevät kilpailun toiselle kierrokselle (Analyysitehtävä). Tasatilanteessa karsintakysymyksiin käytetty aika ratkaisee jatkoon menevän joukkueen. 2. kierros Analyysitehtävä: Opettajan on aktiivisesti ohjattava jouk kuetta analyysitehtävässä. Kunkin joukkueen tulee ensin laatia arvio euroalueen taloustilanteesta ja inflaationäkymistä. Käytettävissä on samoja tietoja, joita EKP:n neuvosto käyttää. Arvioituaan tilanteen joukkue päättää ohjauskorosta. Korkopäätös tulee perustella analyysivastauksessa (enintään sanaa), ja vastaus tulee tallentaa Generation uro -kilpailusivustoon ( 3. kierros Suullinen esitys: Kolmesta neljään analyysitehtävässä parhaiten menestynyttä joukkuetta kutsutaan esittelemään uusi korkopäätöksensä asiantuntijaraadille, joka valitsee voittajajoukkueen. Analyysivastauksessa ja suullisessa esityksessä esiteltävät korkopäätökset tulee molemmat tehdä reaaliajassa eli aina senhetkisen taloustilanteen pohjalta. 3
4 1. OPETTAJA 2. KILPAILUKIERROKSET Tehtävät Opettajan tehtävä on ohjata ja opastaa opiskelijoita kullakin kilpailukierroksella. Ohjaus on tarpeen varsinkin analyysitehtävässä, jotta joukkueiden työ olisi johdonmukaista ja laadukasta. Jos jokin joukkue pääsee viimeiselle kilpailukierrokselle, opettajan tulisi olla mukana joukkueen pitäessä esitystä Suomen Pankissa. Tietolähteet Käytössä on useita tietolähteitä, joiden avulla opettaja voi opastaa ja tukea opiskelijoita kullakin kilpailukierroksella. Tärkeimmät tietolähteet: Tämä opas. Generation uro -verkkosivusto ( jossa ovat kaikki kilpailua koskevat tiedot ja jonka sisältämää materiaalia voi käyttää apuna rahapoliittisen päätöksenteon peruskäsitteiden opettamisessa. EKP:n ja Suomen Pankin materiaali (kuten lehdistökatsaukset ja raportit). 1. kierros: Karsintakysymykset Karsintakysymysten avulla selvitetään, mitkä joukkueet pääsevät osallistumaan kilpailuun. Kilpailuun tulee rekisteröityä ennen vastaamista, jotta tulokset tallentuvat. Kukin rekisteröitynyt joukkue saa vastata kysymyksiin yhden kerran. Vastattavaksi tulee yhteensä 30 kysymystä: kymmenen helppoa, kymmenen keskivaikeaa ja kymmenen vaikeaa. Nämä 30 kysymystä valikoituvat aina sattumanvaraisesti suuresta joukosta kysymyksiä. Tulokset voi jakaa sosiaalisessa mediassa. Parhaiten menestyneet joukkueet pääsevät seuraavalle kierrokselle. Tasatilanteessa karsintakysymyksiin käytetty aika ratkaisee jatkoon menevän joukkueen. 2. kierros: Analyysitehtävä Rekisteröidyttyään joukkueet (joissa on neljä opiskelijaa ja yksi opettaja) saavat yleisiä ohjeita analyysin kirjoittamista varten. Ohjeissa kerrotaan tehtävästä ja korkopäätöksen pohjana käytettävistä talouskehitystä ja rahataloutta koskevista tiedoista. Ohjeet ovat saatavilla myös Generation uro -kilpailusivustossa. Analyysitehtävässä joukkueiden tulee ilmoittaa selkeästi korkopäätöksensä sekä perustella se talouden indikaattoreihin, euroalueen talouden ja rahatalouden kehitykseen ja inflaationäkymiin perustuvan arvionsa pohjalta. Joukkueita voidaan pyytää tutustumaan myös epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin. Joukkueet saavat kaikki tehtävässä tarvitsemansa tiedot kilpailusivustosta. Analyysivastauksen enimmäispituus on sanaa. Jos enimmäispituus ylittyy, pistemäärää saatetaan alentaa. Analyysivastauksen tulee kuvastaa joukkueen enemmistön näkemystä, ja kaikkien joukkueen jäsenten tulee osallistua sen laadintaan. Joukkueiden tulee tallentaa analyysinsa Generation uro -kilpailusivustoon. Suomen Pankin asiantuntijoista koostuva raati arvioi vastaukset ja päättää, mitkä joukkueet pääsevät seuraavalle kierrokselle. Suomen Pankki ilmoittaa joukkueille jatkoon pääsystä. 4
5 3. kierros: Suullinen esitys Kolmannelle kierrokselle valittujen joukkueiden tulee esitellä Suomen Pankin asiantuntijoista koostuvalle raadille uusi korkopäätös. Esitys pidetään Suomen Pankissa, ja Suomen Pankki korvaa joukkueiden ja niiden opettajajäsenten matka- ja majoituskustannukset. Esityksen enimmäiskesto on 20 minuuttia. Jos aika ylittyy, arviointiraati alentaa joukkueen pistemäärää. Esityksessä tulee tarkastella euroalueen senhetkistä taloustilannetta sekä tehdä arvio talous- ja inflaationäkymistä. Lisäksi joukkueen tulee esitellä uusi korkopäätöksensä ja selittää sen taloudelliset perusteet. Kaikkien joukkueen jäsenten (opettajaa lukuun ottamatta) tulee osallistua esitykseen tasapuolisesti. Esityksen havainnollistamisessa kannattaa olla luova ja käyttää esim. Power Point esitystä (toimitettava etukäteen Suomen Pankin yhteyshenkilölle). Lisäkysymykset Esityksen jälkeen arviointiraati esittää joukkueelle lisäkysymyksiä (enintään 20 minuutin ajan) arvioidakseen joukkueen perehtyneisyyttä rahapolitiikkaan ja korkopäätöksen perusteluja. Tilanne on samankaltainen kuin EKP:n neuvoston kokousten jälkeisissä lehdistötilaisuuksissa, joissa EKP:n pääjohtaja selittää rahapoliittisten päätösten (korkopäätösten) taustoja. Joukkueen jäseniltä voidaan esimerkiksi pyytää täsmennystä johonkin esityksen näkökohtaan, tai heitä voidaan pyytää selvittämään talouden toimintaa tai perustelemaan, miten korkopäätös auttaa ylläpitämään hintavakautta eurojärjestelmän tehtävän mukaisesti (EKP:n neuvosto pyrkii pitämään inflaatiovauhdin hieman alle 2 prosentin keskipitkällä aikavälillä). Jos käy ilmi, että lopullinen korkopäätös ei ollut yksimielinen, poikkeavat näkemykset on perusteltava. Joukkueelta voidaan kysyä myös maailman tapahtumista, jotka ovat saattaneet vaikuttaa talouskehitykseen. Joukkueen jäsenet voivat neuvotella vastauksista keskenään mutta eivät opettajan kanssa. Liian pitkään ei kuitenkaan kannata neuvotella, sillä tällöin arviointiraadille jää vähemmän aikaa esittää kysymyksiä, mikä saattaa vaikuttaa lopulliseen arviointiin. Joukkueen jäsenten tulisi pyrkiä vuorollaan vastaamaan kysymyksiin. Kun kaikki esitykset on pidetty ja lisäkysymyksiin on vastattu, arviointiraati valitsee voittajajoukkueen. Päätös ilmoitetaan kaikkien viimeisellä kierroksella mukana olleiden joukkueiden läsnä ollessa. Päätös on lopullinen, eikä siitä voi valittaa. Kaikille esityskierroksen joukkueiden jäsenille jaetaan kunniakirjat. 5
6 3. ARVIOINTIRAADIN KOKOONPANO 6. PALKINTOJENJAKO TILAISUUS EKP:SSÄ Arviointiraati koostuu Suomen Pankin asiantuntijoista. 4. ARVIOINTIKRITEERIT Analyysivastaukset arvioidaan sen perusteella, miten todenmukainen esitetty korkopäätös on miten hyvin korkopäätös on perusteltu miten hyvin joukkue tuntee rahapolitiikkaan liittyviä ilmauksia ja termejä ja osaa käyttää niitä. miten luovasti joukkue on käsitellyt aihetta ja miten laajaa sen tutkimustyö on ollut. Kunkin maan voittajajoukkue sekä kansainvälisten ja Eurooppa-koulujen sarjan voittajajoukkue kutsutaan kilpailun päätteeksi EKP:n tiloissa pidettävään palkintojenjakotilaisuuteen Frankfurt am Mainiin (ellei ilmaannu ylivoimais ta estettä). Kaksipäiväisen tapahtuman aikana annetaan lisätietoa rahapolitiikasta, palkitaan voittajajoukkueet ja järjestetään sosiaalista ohjelmaa. Joukkueet pääsevät myös tapaamaan EKP:n pääjohtajan. Tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat EKP:n työhön. EKP korvaa matka- ja majoituskustannukset kaikille palkintojenjakotilaisuuteen osallistuville joukkueiden jäsenille ja opettajille. Suulliset esitykset arvioidaan sen perusteella, miten todenmukainen esitetty korkopäätös on miten hyvin korkopäätös on perusteltu miten hyvin joukkue tuntee rahapolitiikkaan liittyviä ilmauksia ja termejä ja osaa käyttää niitä miten hyvin esitys on jäsennetty miten sujuva esitys on miten tasapuolisesti joukkueen jäsenet osallistuvat esitykseen miten hyvin esitystä on havainnollistettu. 5. PALKINNOT Voittajajoukkue palkitaan kilpailun päätteeksi kansallisessa ja EKP:ssä pidettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. 6
7 7. TIETOSUOJALAUSEKE 1) Tietosuoja ja tietojen käsittely Osallistujien henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen 1 mukaisesti. Rekisterinpitäjänä toimiva Euroopan keskuspankin (EKP) tiedotusosasto kerää ja käsittelee henkilötietoja. Generation uro -kilpailusivustoa ylläpitää Havas WW Düsseldorf GmbH (Euro RSCG GMbH), joka käsittelee sivustossa olevia tietoja EKP:n ohjauksessa ja sen puolesta. Kilpailuun osallistumista varten rekisteröidytään täyttämällä verkkosivustossa oleva lomake. Osallistujien tiedot tallennetaan tietokantaan, ja niitä käytetään kilpailuun osallistumisen ja kilpailutietojen saannin hallinnassa, osallistujien paremmuusjärjestykseen asettamisessa ja palkintojen jakamisessa. Lisäksi tietoja käytetään yhteydenpitoon ja tarvittavien tietojen välittämiseen osallistujille. Vain ne henkilötiedot, jotka osallistujat antavat rekisteröityessään verkkosivustossa tai lähettäessään järjestäjille sähkö postia, säilytetään. Antaessaan henkilötietonsa osallistujat suostuvat siihen, että voittajajoukkueen nimi ja sen jäsenten nimet julkaistaan EKP:n ja/tai joukkueen kotimaan keskuspankin verkkosivuilla ja/tai julkisissa tilaisuuksissa. EKP ja/tai voittajajoukkueen kotimaan keskuspankki voi julkaista voittajajoukkueista kansallisessa ja EKP:n palkintojenjakotilaisuudessa mahdollisesti otettavaa valokuva- ja/tai videokuvamateriaalia. 2) Tietoturva ja tietojen välittäminen kolmansille osapuolille Generation uro -verkkosivuston kautta kerättyjä henkilötietoja voidaan välittää euroalueen maiden keskuspankeille kansallisen kilpailun järjestämistä varten. Kansallisissa keskuspankeissa henkilötietoja käsitellään tietosuojadirektiivin (95/46/EY3) kansallisissa täytäntöönpanosäädöksissä annettujen takeiden mukaisesti. Tietojenkäsittelijä Havas Worldwide Düsseldorf GmbH (Euro RSCG GmbH) ja kansalliset keskuspankit ovat sopineet henkilötietojen luottamuksellisen käsittelyn ja riittävän yksityisyyden suojan varmistamisesta. Osallistujan henkilötietoja voidaan luovuttaa Euroopan keskuspankille ja Suomen Pankille sekä Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Irlannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Portugalin, Ranskan, Saksan, Slovakian, Slovenian ja Viron keskuspankeille. 3) Tietojen säilytysaika sekä oikeus itseä koskevien tietojen tarkasteluun, korjaamiseen ja poistamiseen Edellä mainittuja henkilötietoja (mukaan lukien erilaiset kuvat ja videotallenteet) voidaan säilyttää kolme vuotta siitä päivästä lähtien, jona ne on annettu (tai jona kuvatallenteet on otettu). Osallistujilla on oikeus tarkastella, korjata ja päivittää itseään koskevia tietoja. Lisätietoja henkilötietojen keräämisestä ja käyttämisestä sekä osallistujien oikeudesta tarkastella tai oikaista itseään koskevia tietoja voi pyytää lähettämällä sähköpostia osoitteeseen generationeuro@ ecb.europa.eu. Asianosaisilla henkilöillä on oikeus valittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle: eu/edpsweb/. 1 Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/
8 LIITE PERUSTIETOA KESKUSPANKKI TOIMINNASTA JA RAHA POLITIIKASTA EUROALUEELLA Tässä liitteessä 2 on perustietoa Euroopan keskuspankkijärjestelmästä (EKPJ), eurojärjestelmästä sekä Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikasta. Auttaessaan opiskelijoita kilpailuun valmistautumisessa opettajien kannattaa hyödyntää myös Generation uro -kilpailusivuston osiota Tietoa eurojärjestelmästä, jossa on yksityiskohtaisempia tietoja. Euroopan keskuspankkijärjestelmä, eurojärjestelmä ja euroalue Euroalueen luominen ja EKP:n perustaminen olivat tärkeitä virstan pylväitä Euroopan yhdentymisprosessissa. EKP on lähtien ollut vastuussa rahapolitiikan harjoittamisesta euroalueella joka on maailman valuutta-alueista taloudeltaan toiseksi suurin Yhdysvaltain jälkeen. Euroalueen muodostavat ne Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro. Euroalue syntyi, kun vastuu rahapolitiikasta siirrettiin alun perin mukana olleiden 11 maan kansallisilta keskuspankeilta EKP:n neuvostolle tammikuussa Kreikka liittyi euroalueeseen vuonna 2001, Slovenia vuonna 2007 ja Kypros ja Malta vuonna Slovakia otti euron käyttöön vuonna 2009, Viro vuonna 2011, Latvia vuonna 2014 ja Liettua vuonna Kaikkien näiden maiden on pitänyt täyttää lähentymiskriteerit, ennen kuin ne pystyivät liittymään euroalueeseen. Myös muiden EU:n jäsenvaltioiden on täytettävä kriteerit voidakseen ottaa euron käyttöön. Lähentymiskriteereillä on asetettu taloudelliset ja oikeudelliset edellytykset maiden osallistumiselle talous- ja rahaliittoon. Yhteisen rahapolitiikan oikeudellisen perustan muodostavat Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussääntö. EKP on sekä eurojärjestelmän että EKPJ:n keskus. EKP ja kansalliset keskuspankit hoitavat yhdessä eurojärjestelmälle ja EKPJ:lle uskottuja tehtäviä. EKPJ:n muodostavat EKP ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit. Eurojärjestelmään taas kuuluvat EKP ja niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro. EKPJ ja eurojärjestelmä toimivat rinnakkain niin kauan kuin EU:ssa on sellaisia jäsenvaltioita, jotka eivät kuulu euroalueeseen. Euroopan keskuspankki EKP vastaa Euroopan yhteisestä rahasta eurosta. Tavoitteet Perussopimusten mukaan EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää hintavakautta. Kunhan hintavakaustavoite ei vaarannu, se tukee lisäksi EU:n yleistä talouspolitiikkaa kuten täystyöllisyyden tavoittelua ja kestävää kehitystä. Perussopimuksissa määrätyt rahapolitiikan tavoitteet Perussopimuksissa eurojärjestelmän tavoitteet asetetaan selkeään tärkeysjärjestykseen. Ensisijaisena tavoitteena on hintavakaus. Perussopimuksissa myös todetaan selkeästi, että hintavakauden ylläpitäminen on paras tapa, jolla rahapolitiikka voi edistää suotuisan taloudellisen toimintaympäristön ja täystyöllisyyden saavuttamista. Perussopimusten määräyksissä näkyy laaja yhteisymmärrys siitä, että hintavakaudesta koituu huomattavaa hyötyä. Hinta tason pitäminen jatkuvasti vakaana on ratkaisevan tärkeä edellytys taloudellisen hyvinvoinnin sekä talouden kasvupotentiaalin lisäämiselle, joten hintavakauden ylläpitäminen taloudessa on luonnollinen tehtävä rahapolitiikalle. Vaikka rahapolitiikalla on lyhyellä aikavälillä vaikutusta myös reaalitalouteen, viime kädessä sillä voidaan vaikuttaa vain hintatasoon. 2 Liitteen tiedot ovat saatavilla myös EKP:n verkkosivuilla 8
9 Perussopimusten määräyksistä seuraa myös, että rahapoliittisia päätöksiä toteutettaessa tulisi pitää mielessä hintavakaustavoitteen ohella myös EU:n yleiset taloudelliset tavoitteet. Koska rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa reaalitalouteen lyhyellä aikavälillä, EKP:n tulisi varoa aiheuttamasta kohtuuttomia tuotannon ja työllisyyden vaihteluja, mikäli tämä ei ole ristiriidassa sen ensisijaisen tavoitteen kanssa. Perustehtävät Perussopimusten mukaan EKPJ:n tärkeimmät tehtävät ovat EU:n rahapolitiikan määritteleminen ja toteuttaminen valuuttaoperaatioiden suorittaminen euroalueen maiden virallisten valuuttavarantojen hallussapito ja hoito maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen. Muut tehtävät EKPJ:lle on uskottu joukko tehtäviä myös seuraavilla aloilla: Setelit: Eurojärjestelmässä EKP ja euroalueen maiden kansalliset keskuspankit huolehtivat eurosetelien liikkeeseenlaskusta. Tilastot: EKP kerää tehtäviensä täyttämiseksi tarvitsemansa tilastotiedot yhteistyössä kansallisten keskuspankkien kanssa joko kansallisilta viranomaisilta tai suoraan talouden toimijoilta. Rahoitusjärjestelmän vakaus ja luottolaitosten toiminnan vakauden valvonta: EKPJ edistää luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvien viranomaislinjausten kitkatonta toteuttamista. Kansainvälinen ja eurooppalainen yhteistyö: EKP tekee EKPJ:lle uskottuihin tehtäviin liittyvissä kysymyksissä yhteistyötä EU:n tasolla ja kansainvälisesti toimivien organisaatioiden, elinten ja foorumien kanssa. EKP:n neuvosto EKP:n neuvosto on EKP:n ylin päätöksentekoelin. Sen muodostavat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. Sillä on mm. seuraavat tehtävät: Se antaa säädökset ja tekee päätökset, jotka ovat tarpeen eurojärjestelmälle uskottujen tehtävien suorittamiseksi. Se harjoittaa rahapolitiikkaa euroalueella, eli se päättää rahapolitiikan tavoitteista, ohjauskoroista ja eurojärjestelmän rahoituksen tarjonnasta sekä laatii suuntaviivat näiden päätösten toteuttamista varten. EKP:n neuvoston kokoukset ja päätökset EKP:n neuvosto pitää rahapolitiikkaa käsitteleviä kokouksia kuuden viikon välein. Näissä kokouksissa EKP:n neuvosto arvioi talouden ja rahatalouden kehitystä ja tekee rahapoliittiset päätöksensä. Muita asioita käsitteleviä kokouksia pidetään vähintään kerran kuussa. Näissä kokouksissa keskitytään EKP:n ja eurojärjestelmän muihin tehtäviin ja vastuualueisiin. EKP:n neuvoston kokoukset pidetään yleensä EKP:n tiloissa Frankfurt am Mainissa (Saksassa). Rahapoliittiset päätökset perustellaan yksityiskohtaisesti kokouksen jälkeen pidettävässä lehdistötilaisuudessa. Lehdistötilaisuudessa ovat läsnä EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja. Tilaisuuden aluksi pääjohtaja lukee alustuspuheenvuoron, jossa perustellaan EKP:n neuvoston rahapoliittinen päätös, minkä jälkeen hän vastaa toimittajien kysymyksiin. EKP julkaisee selonteon kussakin rahapolitiikkaa käsittelevässä EKP:n neuvoston kokouksessa käydyistä keskusteluista. 9
10 10 Hintavakaustavoite Tavoitteena on pitää yleinen hintataso taloudessa vakaana eli välttää pitkiä inflaatio- tai deflaatiokausia. EKP:n määritelmän mukaan hintavakaudella tarkoitetaan euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) hieman alle 2 prosentin vuotuista nousua, ja siihen pyritään keskipitkällä aikavälillä. Hintavakaus edistää taloustilanteen ja työllisyyden kohenemista. Se lisää hintamekanismin seurattavuutta. Yleisen hintatason ollessa vakaa kuluttajien on helppo havaita suhteellisten hintojen muutokset (eli muutokset muiden hyödykkeiden hintoihin verrattuna). Nopean inflaation vallitessa hinnat nousevat laaja-alaisesti, mikä vaikeuttaa hintojen vertailua. Hintavakaus auttaa tekemään järkeviä kulutus- ja investointipäätöksiä ja kohdentamaan rahavarat tehokkaasti. Se pienentää korkojen inflaatioriskipreemioita (eli sijoittajien vaatimaa korvausta sen varalta, että inflaatio odottamatta kiihtyy sijoituksen keston aikana). Näin voidaan pitää reaalikorot matalina ja tehdä sijoittamisesta houkuttelevaa. Sen ansiosta ei ole tarpeen pyrkiä turhaan suojautumaan inflaation tai deflaation haitallisilta vaikutuksilta (esim. haalia hyödykkeitä hintojen nousua ennakoiden). Se lieventää inflaatiosta/deflaatiosta aiheutuvia vääristymiä. Inflaatio ja deflaatio voivat kärjistää vero- ja sosiaaliturvajärjestelmiin liittyviä vääristymiä. Se estää varallisuuden ja tulojen mielivaltaista uudelleenjakoa inflaation kiihtyessä tai talouden ajautuessa deflaatioon. Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategia Rahapolitiikan strategia on johdonmukainen ja jäsennetty kuvaus siitä, miten rahapoliittisia päätöksiä tehdään keskuspankin tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroalueella rahapolitiikan strategialla on kaksi tärkeää tehtävää. Ensinnäkin sillä annetaan päätöksentekoprosessille selkeä rakenne ja varmistetaan siten, että EKP:n neuvostolla on käytössään kaikki rahapoliittisten päätösten tekemiseksi tarvittavat tiedot ja analyysit. Toiseksi se toimii apuna selitettäessä rahapoliittisia päätöksiä suurelle yleisölle. Strategia parantaa rahapolitiikan tehoa ja ilmentää eurojärjestelmän sitoutumista hintavakauden ylläpitämiseen, mikä lisää eurojärjestelmän uskotta vuutta rahoitusmarkkinoilla. EKP:n neuvoston rahapoliittiset päätökset lyhyistä ohjauskoroista vaikuttavat talouteen ja viime kädessä hintatasoon. Kaksi analyysia rahapoliittisten päätösten (korkopäätösten) pohjana Kun EKP:n neuvosto määrittää euroalueen hintavakautta keskipitkällä aikavälillä uhkaavien riskien luonnetta ja laajuutta, se hyödyntää riskiarvion kannalta merkittävien tietojen järjestämisessä, arvioinnissa ja vertailussa kahta toisiaan täydentävää analyysia. Ne ovat taloudellinen analyysi rahatalouden analyysi. Taloudellisessa analyysissa arvioidaan hintakehitykseen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä vaikuttavia tekijöitä sekä tarkastellaan ennen kaikkea reaalitaloutta (eli hyödykkeiden ja palvelujen tuotantoa) ja talouden rahoitusoloja. Siinä otetaan huomioon, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin hintakehitykseen vaikuttaa huomattavasti kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutus hyödyke-, palvelu- ja tuotannontekijämarkkinoilla (tuotannontekijöitä ovat työvoima, pääoma ja maa-alueet). Rahatalouden analyysissa keskitytään pidemmän aikavälin kehitykseen. Sen pohjana käytetään rahan määrän ja hintakehityksen yhteyttä pitkällä aikavälillä. Rahatalouden analyysi tuo arviointiin keskipitkän ja pitkän aikavälin näkökulman, ja sen tuloksia verrataan taloudellisesta analyysista saatuihin lyhyen ja keskipitkän aikavälin rahapoliittisiin signaaleihin. Kahden analyysin avulla pyritään varmistamaan, että kun tehdään kokonaisarviota hintavakauteen kohdistuvista riskeistä, arvioinnissa ei sivuuteta mitään olennaisia tietoja ja eri näkökulmien ja tietojen vertailuun kiinnitetään riittävästi huomiota. Monipuolisen analyysin avulla myös varmistetaan, että päätöksillä on vankat perusteet. Rahapolitiikan välineet Rahapolitiikalla ohjaillaan lyhyitä korkoja ja vaikutetaan siten talouskehitykseen. Lyhyisiin korkoihin vaikutetaan rahapolitiikan käytännön toteutuksella, jota varten eurojärjestelmällä on käytössään joukko rahapoliitiikan välineitä, kuten avomarkkinaoperaatiot, maksuvalmiusjärjestelmä ja vähimmäisvarantojärjestelmä.
11 a) Avomarkkinaoperaatiot Avomarkkinaoperaatiot ovat tärkein rahapolitiikan väline. Niillä säädellään korkotasoa hallitaan likviditeetin määrää rahamarkkinoilla viestitään rahapolitiikan mitoituksesta. Avomarkkinaoperaatiot voidaan jakaa neljään luokkaan: perusrahoitusoperaatiot eli säännölliset, likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, joita toteutetaan viikoittain ja joiden kesto on yksi viikko pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot eli kuukausittain toteutettavat likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, joiden kesto on kolme kuukautta hienosäätöoperaatiot, joita toteutetaan tarpeen mukaan markkinoiden likviditeetin hallitsemiseksi ja korkojen ohjaamiseksi (hienosäätöoperaatioilla pyritään erityisesti tasaamaan markkinoiden likviditeetin odottamattomista vaihteluista johtuvia korkovaikutuksia) rakenteelliset operaatiot, joissa eurojärjestelmä laskee liikkeeseen velkasitoumuksia ja tekee käänteisoperaatioita tai suoria kauppoja. b) Maksuvalmiusjärjestelmä Eurojärjestelmällä on lisäksi käytössään maksuvalmiusjärjestelmä, jonka avulla se voi lisätä tai vähentää yön yli -likviditeettiä ja hillitä yön yli -markkinakorkojen liikkeitä. Maksuvalmiusjärjestelmän muodostavat maksuvalmiusluotto, jonka avulla vastapuolet (esim. pankit tai muut rahoituslaitokset) voivat saada euroalueen kansallisilta keskuspankeilta yön yli -rahoitusta hyväksyttyjä vakuuksia vastaan talletusmahdollisuus, jonka avulla vastapuolet voivat tehdä kansallisiin keskuspankkeihin yön yli -talletuksia. c) Vähimmäisvarannot Eurojärjestelmä edellyttää lisäksi, että luottolaitokset pitävät vähimmäisvarantoja euroalueen maiden kansallisissa keskuspankeissa. Vähimmäisvarantojärjestelmän tarkoituksena on vakauttaa rahamarkkinakorkoja ja luoda (tai lisätä) rakenteellista keskuspankkirahoituksen tarvetta. Epätavanomaiset rahapoliittiset toimet Finanssikriisin pitkittyessä on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että hintavakauden turvaamiseen tarvitaan tavanomaisten rahapoliittisten toimien lisäksi muitakin toimia. Sen jälkeen kun EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko käytännössä saavutti alarajansa, taloutta ei ole enää voitu tukea enempää ohjauskorkoa laskemalla. Jo aiemmin EKP oli ottanut käyttöön joitakin epätavanomaisia rahapoliittisia toimia, koska rahapolitiikan välittymismekanismin tehokkaassa toiminnassa oli vakavia häiriöitä euroalueen rahoitusmarkkinoiden epäyhtenäisyyden vuoksi. Niiden täydennykseksi on sittemmin otettu käyttöön lisää epätavanomaisia rahapoliittisia toimia, joilla on pyritty keventämään rahapolitiikkaa ja sitä kautta lieventämään inflaatiovauhdin hidastumisen riskiä. Epätavanomaiset toimet ovat olleet luonteeltaan, laajuudeltaan ja suuruusluokaltaan ennennäkemättömiä. Niitä ja tavanomaisia toimia yhdistämällä euroalueen hintavakaus on saatu kaiken kaikkiaan turvattua. EKP:n käyttöön ottamien epätavanomaisten rahapoliittisten toimien tarkoituksena on varmistaa EKP:n hintavakaustavoitteen toteutuminen sekä rahapolitiikan välittymismekanismin asianmukainen toiminta. Toimet kuuluvat eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistöön, mutta niitä käytetään vain erikoistilanteissa ja tilapäisesti. Niillä on tarkoitus tarjota lisälikviditeettiä pankkisektorille, helpottaa rahoitusoloja yleisemminkin sekä elvyttää tiettyjen markkinalohkojen ja välittymismekanismiin sisältyvän pankkilainakanavan toimintaa. Pankkisektori on erityisen tärkeä kanava, jonka kautta rahapoliittisten toimien vaikutukset välittyvät euroalueen yrityksiin ja kotitalouksiin. Maksuvalmiuteen ja rahoitukseen liittyvät toimet Rahoitusoperaatioiden toteuttaminen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa kaikki tarjoukset hyväksytään Likviditeetin jakaminen aiempaa pidemmäksi ajaksi eli rahoitusoperaatioiden maturiteettien pidentäminen (kolmen vuoden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot marraskuusta 2011 alkaen) Vakuudeksi hyväksyttävien arvopaperien listan laajentaminen 11
12 Suorat ostot häiriöistä kärsivillä velkapaperimarkkinoiden lohkoilla Velkapaperiohjelma Katettujen joukkolainojen osto-ohjelmat 1 ja 2 Mahdollisuus rahapoliittisiin suoriin kauppoihin (syyskuusta 2012 alkaen) Ennakoiva viestintä (heinäkuusta 2013 alkaen) Luotonannon tukipaketti ja laajennettu omaisuus erien osto-ohjelma (kesäkuusta 2014 kesä kuu hun 2016) Kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot Omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelma Katettujen joukkolainojen osto-ohjelma 3 Yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelma Julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma EKP ilmoitti laajentavansa omaisuuserien ostoja. Laajennetussa osto-ohjelmassa hankitaan myös valtioiden joukkovelkakirjoja. Vuoden 2014 loppuun mennessä käynnistetyissä ohjelmissa oli ostettu vain yksityisen sektorin omaisuuseriä. Ostojen laajentamisen tavoitteena on edistää EKP:n hintavakaustavoitteen saavuttamista. Kuukausittaisten ostojen suuruus on 80 miljardia euroa, ja niitä jatketaan ainakin vuoden 2017 maaliskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. 12
13 13
14 AIKATAULU KILPAILUAIKATAULU *: 1. kierros karsintakysymykset: kierros analyysitehtävä: kierros suullinen esitys: Palkintojenjakotilaisuus EKP:ssä: YHTEYSTIEDOT Lisätietoja kilpailusta voi pyytää Suomen Pankista lähettämällä sähköpostia osoitteeseen * Päivämäärät voivat muuttua. EUROOPAN KESKUSPANKKI
GENERATION URO STUDENTS AWARD
GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet
LisätiedotGENERATION URO STUDENTS AWARD
GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet
LisätiedotGENERATION URO STUDENTS AWARD
GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet
LisätiedotGENERATION URO STUDENTS AWARD
GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet
LisätiedotGENERATION URO STUDENTS AWARD
GENERATION URO STUDENTS AWARD O P E T T A J A N O P A S E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I SISÄLLYS Generation uro Students Award 4 Tavoite 4 Yleistä 4 Osallistujat 4 Kilpailukierrokset 4 1. Opettaja
LisätiedotKuinka rahapolitiikasta päätetään?
Kuinka rahapolitiikasta päätetään? EKP:n neuvoston kokous Helsingissä 5.5.2011 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki Studia Monetaria luento Rahamuseo, Helsinki 26.4.2011 Mihin rahapolitiikalla pyritään?
LisätiedotSuomen Pankki osana eurojärjestelmää
Tuomas Välimäki Suomen Pankki Suomen Pankki osana eurojärjestelmää Kokoomuksen Talouspoliittisen Seuran miniseminaari 28.5.2019 Radisson Blu Plaza, Helsinki 28.5.2019 1 Euroalue ja eurojärjestelmä Euroalueen
LisätiedotMiten rahapolitiikan uutisia luetaan?
Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden
LisätiedotEKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut
EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä
LisätiedotOIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET
EUROOPAN RAHAPOLITIIKKA Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) muodostuu Euroopan keskuspankista (EKP) ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansallisista keskuspankeista. EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena
LisätiedotPääjohtaja Erkki Liikanen
RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa
LisätiedotEuroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?
Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.
LisätiedotViestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1
Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1 Esityksen rakenne Miten keskuspankkien viestintä on muuttunut? Mikä rooli viestinnällä on rahapolitiikassa? Mitä rahapolitiikan ennakoivalla viestinnällä tarkoitetaan?
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008
Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotKonsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2001O /10/2001. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.
FI Konsolidoitu TEKSTI tuotettu CONSLEG-järjestelmällä Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa CONSLEG: 2001O0008 01/10/2001 Sivumäärä: 6 < Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotRahapolitiikka ja kansainvälinen talous
4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden
LisätiedotRahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne
Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat
LisätiedotPääjohtajan tervehdys
Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen
LisätiedotKeskuspankit finanssikriisin jälkeen
Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
LisätiedotMitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?
Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin
LisätiedotOIKEUSPERUSTA ORGANISAATIO JA TOIMINTA
EUROOPAN KESKUSPANKKI (EKP) Euroopan keskuspankki (EKP) on talous- ja rahaliiton keskeinen toimielin. Se on vastannut euroalueen rahapolitiikan toteuttamisesta 1. tammikuuta 1999 lähtien. EKP muodostaa
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/948, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2016, yrityssektorin osto-ohjelman toteutuksesta (EKP/2016/16)
L 157/28 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/948, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2016, yrityssektorin osto-ohjelman toteutuksesta (EKP/2016/16) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan
LisätiedotKUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?
KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista
Lisätiedotottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,
L 121/20 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2015/774, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2015, julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2015/10) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO,
LisätiedotSuomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Esityksen
LisätiedotRahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa Euro & talous 4/2018 4.10.2018 1 Euroalueen bruttokansantuote 2007-2020 Euroalueen reaalinen BKT EKP:n
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1.12.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki
Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:
LisätiedotRaha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?
Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotVelallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla
Elisa Newby, markkinaoperaatioiden päällikkö elisa.newby@bof.fi Suomen Pankki Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla After Work Suomen IR-yhdistys ry Suomen Sijoitusanalyytikot
LisätiedotAjankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
LisätiedotSuomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS. (komission esittämä)
FI ECFIN/294/00-EN EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3. toukokuuta 2000 KOM(2000) 274 lopull. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisen rahan käyttöönottamiseksi
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin
LisätiedotKeskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi, Tampere 3.9.2018 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
LisätiedotEKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä
Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,
Lisätiedotottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,
17.12.2016 L 344/117 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/2299, annettu 2 päivänä marraskuuta 2016, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta
LisätiedotTALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET
TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET Euroopan rahaliiton toimielimet ovat paljolti vastuussa EU:n rahapolitiikan määrittelystä, eurojen liikkeeseen laskemiseen liittyvistä säännöistä ja hintavakaudesta EU:ssa.
LisätiedotLuento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki
Luento Itä-Suomen Yliopistossa - Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Rahapolitiikan tavoitteita 1. Rahapolitiikalla vakautta 2. Rahapolitiikalla
LisätiedotRAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta
RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä
LisätiedotRahapolitiikka. Antti Suvanto. Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 23.1.2014 16-18.
Rahapolitiikka Antti Suvanto Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 16-18. Rahapolitiikka Inflaatio ja deflaatio Rahapolitiikan periaatteita Rahapolitiikan
LisätiedotSuomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä)
Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) www.suomenpankki.fi www.rahamuseo.fi www.euro.fi Suomen Pankki ISBN 978-952-462-534-0 (painettu)
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 324 final 2014/0170 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto
LisätiedotNouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä
Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto
LisätiedotEUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET
EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET Hintavakauden ylläpitämiseksi eurojärjestelmällä on käytettävissään joukko rahapolitiikan välineitä, joilla vaikutetaan markkinakorkoihin, säädellään pankkijärjestelmän
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2018/2101(INI) EKP:n vuosikertomuksesta 2017 (2018/2101(INI))
Euroopan parlamentti 2014-2019 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2018/2101(INI) 3.7.2018 MIETINTÖLUONNOS EKP:n vuosikertomuksesta 2017 (2018/2101(INI)) Talous- ja raha-asioiden valiokunta Esittelijä:
LisätiedotKeskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana
Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Studia Monetaria 1.11.211 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu
LisätiedotBELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat
LisätiedotRESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa
LisätiedotMiksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas
Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas Mitä kymmenellä eurolla voi ostaa? Miltä kuulostaisi esimerkiksi kaksi cd-singleä tai jokin hyvä lehti joka viikko kuukauden ajan? Oletko koskaan tullut ajatelleeksi,
LisätiedotEKP:n Kriteerit liittymiselle
EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 337 final 2013/0176 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.
LisätiedotEuroalueen talousnäkymät ja rahapolitiikka
Olli Rehn Suomen Pankki Euroalueen talousnäkymät ja rahapolitiikka EKP:n rahapolitiikan strategiaa tulisi arvioida uudelleen Euro ja talous -tiedotustilaisuus 15.3.2019 15.3.2019 1 Esityksen sisältö EKP:n
LisätiedotSuomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?
Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotEHDOTA HERO-LUKUNALLELLE NIMEÄ voit voittaa jättinallen omaksi ja osallistut samalla leffalippujen arvontaan
HEROn Lukunalle -arvonnan säännöt ja ehdot EHDOTA HERO-LUKUNALLELLE NIMEÄ voit voittaa jättinallen omaksi ja osallistut samalla leffalippujen arvontaan HEROn Lukunalle tarvitsee nimen keksitkö sinä sopivan?
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
Lisätiedot1.2 Säännöt rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä. 1.2.5.4 Seuraamukset vastapuolen sääntövelvoitteiden rikkomisesta
1 Rahapolitiikka 1.1 Rahapolitiikan välineisiin liittyviä sopimuksia 1.1.1 Vastapuolisopimus 1.1.2 Yleissopimus valuuttaswapeista 1.1.3 Yleissopimus takaisinostosopimuksista 1.1.4 Varantotilisopimus 1.2
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,
L 337/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen (EKP/2001/16)
Lisätiedotottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,
L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKKI
FI Tämä asiakirja on EKP:n neuvoston jäsenille osoitettujen menettelytapaohjeiden epävirallinen konsolidoitu toisinto ja laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksiin. B EUROOPAN KESKUSPANKKI MENETTELYTAPAOHJEET
LisätiedotYHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä
EUROOPAN KESKUSPANKKI MONETARY POLICY SUB-COMMITTEE YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä Syyskuu 1998 Euroopan keskuspankki, 1998
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 360 lopullinen 2011/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käytön jatkamista Saint-Barthélemyn saarella sen jälkeen, kun sen asema Euroopan unioniin nähden
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina
Erkki Liikanen Suomen Pankki Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina 25.3.2015 Julkinen 1 Näkymät vuoden 2014 lopulla Julkinen 2 Eurojärjestelmän ennuste joulukuussa 2014: BKT: 2015: 1,0 % 2016: 1,5
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
Lisätiedot15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen
LisätiedotSisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2012 Sisällys
Vuosikertomus 2012 Vuosikertomus 2012 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 EJRK:n vuosikertomus 2012 Sisällys 3 Esipuhe Mario Draghi EJRK:n puheenjohtaja Tämä on Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK)
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKKI
2.5.2005 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 111/1 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 3 päivänä helmikuuta 2005, eurojärjestelmän
Lisätiedot12398/17 HG/isk DGD 1. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE) VISA 363 COAFR 254 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan
LisätiedotJOHDANTOLUKU. 1 artikla. Täydentävä luonne I LUKU SOVITTELULAUTAKUNTA. 2 artikla. Perustaminen
L 179/72 EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 673/2014, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2014, sovittelulautakunnan perustamisesta ja sen työjärjestyksestä (EKP/2014/26) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka
LisätiedotPitääkö korkojen nousua pelätä?
Pitääkö korkojen nousua pelätä? 22.11.2018 Jari Vaine Erityisasiantuntija/rahoitusala, kuntatalous 12.11.2018 08:41 2 Korkoja liikuttavia tekijöitä, esimerkiksi Lyhyet korot Inflaatiotavoite ja odotukset
Lisätiedottiukka ehdollisuus, joten jäsenmaalla on oltava hyväksytty valtiontalouden vakautusohjelma, jotta sen paperit kelpaisivat ostojen kohteeksi.
BLOGI Maailman keskeiset keskuspankit ovat finanssikriisin aikana laajentaneet toimintansa mittakaavaa ennennäkemättömällä tavalla niin myös EKP ja sen johtama eurojärjestelmä. Kesän 2008 tilanteesta eli
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
LisätiedotTalouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
LisätiedotRahapolitiikka ja taloudellinen tilanne
1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotRahapolitiikan perusteet ja toteutus
Pääjohtaja Erkki Liikanen Eduskunnan talousvaliokunnan talousseminaari 6. syyskuuta 2006 Rahapolitiikan perusteet ja toteutus KUVIOT 1., 2., 3., 4. SUOMEN PANKIN YDINTOIMINNOT Maailmantalous on käynyt
LisätiedotE U R O O PA N K E S K U S PA N K K I
E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I E K P : N R A H A P O L I T I I K K A 2 0 1 1 E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I EKP:N RAHAPOLITIIKKA 2011 Euroopan keskuspankki, 2011 Käyntiosoite Kaiserstrasse
Lisätiedot995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8
995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN
LisätiedotPÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ
SUOMEN PANKKI LUENTORUNKO Kansainvälinen sihteeristö Kjell Peter Söderlund 25.1.2005 STUDIA MONETARIA 25.1.5.2005 SUOMEN PANKIN RAHAMUSEOSSA PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ VALMISTELU EKP:SSÄ
LisätiedotKeskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana
Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Pääjohtaja Erkki Liikanen 29.1.2009 1 BKT ennusteet vuodelle 2009 3.0 Konsensus IMF Euroopan komissio OECD % Yhdysvallat 3.0 % Euroalue 2.0 2.0
LisätiedotKeskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen
Juha Kilponen, @juhakilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 2018 koulutus Oulu, 30.8. 2018 30.08.2018 1 Agenda Johdanto Finanssikriisin taustatekijät
Lisätiedotottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 5.2, 12.1 ja 14.
L 14/36 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/66, annettu 26 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan keskuspankin tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa
Lisätiedot