GENERATION URO STUDENTS AWARD

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GENERATION URO STUDENTS AWARD"

Transkriptio

1 GENERATION URO STUDENTS AWARD O P E T T A J A N O P A S E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I

2 SISÄLLYS Generation uro Students Award 4 Tavoite 4 Yleistä 4 Osallistujat 4 Kilpailukierrokset 4 1. Opettaja 5 Tehtävät 5 Tietolähteet 5 2. Kilpailukierrokset 5 Karsintakysymykset 5 Esseetehtävä 5 Suullinen esitys 6 Lisäkysymykset 6 3. Arviointiraadin kokoonpano 7 4. Arviointikriteerit 7 5. Palkinnot 7 6. Palkintojenjakotilaisuus EKP:ssä 7 7. Tietosuojalauseke 7 Liite: Perustietoa keskuspankkitoiminnasta ja rahapolitiikasta euroalueella 8 Aikataulu 12 Yhteystiedot 12 2

3 HYVÄ OPETTAJA Generation uro Students Award on koko euroalueen laajuinen kilpailu, jonka tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat makrotalouden käsitteisiin ja rahapolitiikan päätöksentekoon. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Euroopan keskuspankki ja euroalueen maiden kansalliset keskuspankit, ja se käytiin ensimmäistä kertaa lukuvuonna Tuolloin kilpailuun osallistui yli 600 koulua ja opiskelijaa eri puolilta euroaluetta. Toivomme, että tulevina vuosina osallistujia olisi vieläkin enemmän. Eurosukupolvella eli ensimmäisellä sukupolvella, jonka rahana on ollut euro pienestä pitäen on nyt tilaisuus oppia, millainen merkitys rahapolitiikalla on euroalueelle ja hintavakauden ylläpitämiselle. Kilpailun jälkeen opiskelijat ymmärtävät paremmin talouden toimintaa ja hahmottavat, miten Euroopan keskuspankki ja eurojärjestelmä vaikuttavat siihen. Kilpailussa opituista asioista voi myöhemmin olla hyötyä myös työelämässä. Opettajilla on suuri merkitys opiskelijoiden menestymiselle kilpailussa. He johdattelevat opiskelijansa kilpailun eri vaiheiden läpi ja auttavat näitä ymmärtämään rahapolitiikan päätöksentekoa. Tehtävää helpottaaksemme olemme laatineet tämän opettajan oppaan ja koonneet lisätietoja kilpailusivustoon (www.generationeuro.eu). Toivomme, että sekä opettajat että opiskelijat viihtyvät kilpailun parissa. Onnea matkaan, ja toivottavasti tapaamme palkinnonjakotilaisuudessa. Frankfurt am Mainissa Generation uro Students Award on verkon kautta järjestettävä kilpailu, johon euroalueen maissa opiskelevat nuoret voivat osallistua joukkueena ja oppia rahapolitiikasta ja sen tavoitteista. Myös Suomessa keskiasteen opiskelijat voivat osallistua kilpailuun, sillä Suomen Pankki on mukana järjestämässä kilpailua suomeksi ja ruotsiksi. Opettajalla on keskeinen rooli kilpailuun osallistumisessa. Hän toimii joukkueen valmentajana ja ohjaa joukkuetta tutustumaan rahapolitiikkaan. Opettajan ei kuitenkaan odoteta olevan rahapolitiikan asiantuntija. Me täällä Suomen Pankissa vastaamme mielellämme kysymyksiin, joita opettajalle ja joukkueelle kilpailun edetessä tulee. Kilpailun tavoitteena on ensisijaisesti innostaa nuoria ottamaan selvää rahapolitiikasta ja keskuspankin toiminnasta, mutta uskomme, että kilpailun edetessä myös opettajat oppivat uutta ja saavat ideoita omassa työssään hyödynnettäväksi. Talousosaamisen merkitys on finanssikriisin myötä korostunut. On tärkeää, että nuoret tuntevat omaan talouteensa liittyvät mahdollisuudet ja osaavat arvioida riskejä, joita eri ratkaisuihin liittyy. Taloudellisen ympäristön tunteminen ja siinä toimiminen ovat keskeisiä kansalaistaitoja. Nämä taidot on hyvä oppia jo hyvissä ajoin, sillä nuorena tehdyt omaan talouteen liittyvät ratkaisut voivat seurata mukana pitkälle tulevaisuuteen. Generation uro Students Award on opettajalle ja nuorille ainutlaatuinen tilaisuus perehtyä rahapolitiikkaan modernilla ja hauskalla tavalla osana eurojärjestelmän yhteistä kilpailua. Onnea kilpailuun. Ehkä sen päätteeksi juuri teidän joukkueenne on se, joka matkustaa Frankfurtiin muiden eurooppalaisten voittajajoukkueiden kanssa tapaamaan EKP:n pääjohtajaa. Helsingissä

4 GENERATION URO STUDENTS AWARD Tavoite Generation uro Students Awardin tavoitteena on auttaa keskiasteen opiskelijoita ymmärtämään rahapolitiikkaa ja hahmottamaan sen vaikutusta talouteen. Keskuspankin tehtävät tulevat opiskelijoille tutummiksi, kun he pääsevät tutustumaan korkopäätösten ja muun rahapoliittisen välineistön toimintaan ja käyttämään osaa niistä tiedoista, joita Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto hyödyntää kuukausittain. Kilpailulla pyritään myös syventämään opiskelijoiden tietämystä eurojärjestelmästä ja rahoitusalasta. Yleistä Kilpailussa on kolme kierrosta. Sen lopuksi järjestetään EKP:n tiloissa Frankfurtissa palkintojenjakotilaisuus, jossa palkitaan paras joukkue kustakin osallistujamaasta. Osallistujat Kilpailu on tarkoitettu euroalueella asuville keskiasteen opiskelijoille (ikäryhmä vuotta, hieman maasta ja koulutusjärjestelmästä riippuen). Kilpailu on avoin kaikkien alojen opiskelijoille. Kilpailua varten opiskelijoiden tulee muodostaa joukkueita, joihin kuuluu neljä opiskelijaa sekä opettaja (kaikki samasta koulusta). Joukkueet valitsevat jäsenensä itse. Kukin joukkue myös nimeää keskuudestaan joukkueenjohtajan. Opettajan tulee opettaa ainakin yhtä joukkueen opiskelijoista. Joukkueiden kokoonpanon tulee pysyä samana koko kilpailun ajan, elleivät poikkeukselliset olosuhteet (kuten sairaus) edellytä sen muuttamista. Kilpailuun voi osallistua vain yksi joukkue samasta oppilaitoksesta. Kilpailukierrokset 1. Karsintakysymykset: Kysymyksiä on kaikkiaan 30, ja niitä on kolmentasoisia helppoja, keskivaikeita sekä asiantuntemusta vaativia. Niihin vastataan joukkueissa. Parhaiten menestyneet joukkueet pääsevät kilpailun toiselle kierrokselle (esseetehtävä). Tasatilanteessa karsintakysymyksiin käytetty aika ratkaisee jatkoon menevän joukkueen. 2. Esseetehtävä: Opettajan on aktiivisesti ohjattava joukkuetta esseetehtävässä. Kunkin joukkueen tulee ensin laatia arvio euroalueen taloustilanteesta ja inflaationäkymistä. Käytettävissä on samoja tietoja, joita myös EKP:n neuvosto käyttää. Arvioituaan tilanteen joukkue päättää perusrahoitusoperaatioiden korosta. Korkopäätös tulee perustella esseevastauksessa (enintään sanaa), ja vastaus tulee tallentaa Generation uro -kilpailusivustoon (www.generationeuro.eu). 3. Suullinen esitys: Kolmesta seitsemään esseetehtävässä parhaiten menestynyttä joukkuetta kutsutaan esittelemään uusi korkopäätöksensä asiantuntijaraadille, joka valitsee voittajajoukkueen. Esseevastauksessa ja suullisessa esityksessä esiteltävät korkopäätökset tulee molemmat tehdä reaaliajassa eli aina senhetkisen taloustilanteen pohjalta. 4

5 1. OPETTAJA 2. KILPAILUKIERROKSET Tehtävät Opettajan tehtävä on ohjata ja opastaa opiskelijoita kullakin kilpailukierroksella. Ohjaus on tarpeen varsinkin esseetehtävässä, jotta joukkueiden työ olisi johdonmukaista ja laadukasta. Jos jokin joukkue pääsee viimeiselle kilpailukierrokselle, opettajan tulisi olla mukana joukkueen pitäessä esitystä Suomen Pankissa. Tietolähteet Käytössä on useita tietolähteitä, joiden avulla opettaja voi opastaa ja tukea opiskelijoita kullakin kilpailukierroksella. Tärkeimmät tietolähteet: Tämä opettajan opas, jossa kerrotaan kilpailun säännöt ja menettelyt. Generation uro -verkkosivusto, jossa ovat kaikki kilpailua koskevat tiedot ja jonka sisältämää materiaalia voi käyttää apuna rahapoliittisen päätöksenteon peruskäsitteiden opettamisessa. Suomen Pankin materiaali (kuten lehdistökatsaukset ja raportit). 1. kierros: Karsintakysymykset Karsintakysymysten avulla selvitetään, mitkä joukkueet pääsevät osallistumaan kilpailuun. Kilpailuun tulee rekisteröityä ennen vastaamista, jotta tulokset tallentuvat. Kilpailuun rekisteröidyttäessä on ilmoitettava joukkueen nimi, kaikkien jäsenten (myös mukana olevan opettajan) nimet ja sähköpostiosoitteet sekä joukkueen edustaman koulun nimi. Vastattavaksi tulee yhteensä 30 kysymystä: kymmenen helppoa, kymmenen keskivaikeaa ja kymmenen vaikeaa. Nämä 30 kysymystä valikoituvat aina sattumanvaraisesti suuresta joukosta kysymyksiä. Parhaiten menestyneet joukkueet pääsevät seuraavalle kierrokselle. Tasatilanteessa karsintakysymyksiin käytetty aika ratkaisee jatkoon menevän joukkueen. 2. kierros: Esseetehtävä Rekisteröidyttyään joukkueet (joissa on neljä opiskelijaa ja yksi opettaja) saavat yleisiä ohjeita esseen kirjoittamista varten. Ohjeissa kerrotaan tehtävästä ja korkopäätöksen pohjana käytettävistä talouskehitystä ja rahataloutta koskevista tiedoista. Ohjeet ovat saatavilla myös Generation uro -kilpailusivustossa. Esseetehtävässä joukkueiden tulee ilmoittaa selkeästi korkopäätöksensä sekä perustella se talouden indikaattoreihin, euroalueen talouden ja rahatalouden kehitykseen ja inflaationäkymiin perustuvan arvionsa pohjalta. Joukkueet saavat kaikki tehtävässä tarvitsemansa tiedot kilpailusivustosta. Esseevastauksen enimmäispituus on sanaa. Jos enimmäispituus ylittyy, pistemäärää saatetaan alentaa. Esseevastauksen tulee kuvastaa joukkueen enemmistön näkemystä, ja kaikkien joukkueen jäsenten tulee osallistua sen laadintaan. Joukkueiden tulee tallentaa esseensä Generation uro -kilpailusivustoon. Suomen Pankin asiantuntijoista koostuva raati arvioi vastaukset ja päättää, mitkä joukkueet pääsevät seuraavalle kierrokselle. Suomen Pankki ilmoittaa joukkueille jatkoon pääsystä. 5

6 3. kierros: Suullinen esitys Kolmannelle kierrokselle valittujen joukkueiden tulee esitellä Suomen Pankin asiantuntijoista koostuvalle raadille uusi korkopäätös. Esitys pidetään Suomen Pankissa, ja Suomen Pankki korvaa joukkueiden ja niiden opettajajäsenten matka- ja majoituskustannukset. Esityksen enimmäiskesto on 20 minuuttia. Jos aika ylittyy, arviointiraati alentaa joukkueen pistemäärää. Esityksessä tulee tarkastella euroalueen senhetkistä taloustilannetta sekä tehdä arvio talous- ja inflaationäkymistä. Lisäksi joukkueen tulee esitellä uusi korkopäätöksensä ja selittää sen taloudelliset perusteet. Kaikkien joukkueen jäsenten (opettajaa lukuun ottamatta) tulee osallistua esitykseen tasapuolisesti. Esityksen havainnollistamisessa kannattaa olla luova ja käyttää esim. Power Point esitystä (toimitettava etukäteen Suomen Pankin yhteyshenkilölle). Lisäkysymykset Esityksen jälkeen arviointiraati esittää joukkueelle lisäkysymyksiä (enintään 20 minuutin ajan) arvioidakseen joukkueen perehtyneisyyttä rahapolitiikkaan ja korkopäätöksen perusteluja. Tilanne on samankaltainen kuin EKP:n neuvoston kokousten jälkeisissä lehdistötilaisuuksissa, joissa EKP:n pääjohtaja selittää rahapoliittisten päätösten (korkopäätösten) taustoja. Joukkueen jäseniltä voidaan esimerkiksi pyytää täsmennystä johonkin esityksen näkökohtaan, tai heitä voidaan pyytää selvittämään talouden toimintaa tai perustelemaan, miten korkopäätös auttaa ylläpitämään hintavakautta eurojärjestelmän tehtävän mukaisesti (EKP:n neuvosto pyrkii pitämään inflaatiovauhdin hieman alle 2 prosentin keskipitkällä aikavälillä). Jos käy ilmi, että lopullinen korkopäätös ei ollut yksimielinen, poikkeavat näkemykset on perusteltava. Joukkueelta voidaan kysyä myös maailman tapahtumista, jotka ovat saattaneet vaikuttaa talouskehitykseen. Joukkueen jäsenet voivat neuvotella vastauksista keskenään mutta eivät opettajan kanssa. Liian pitkään ei kuitenkaan kannata neuvotella, sillä tällöin arviointiraadille jää vähemmän aikaa esittää kysymyksiä, mikä saattaa vaikuttaa lopulliseen arviointiin. Joukkueen jäsenten tulisi pyrkiä vuorollaan vastaamaan kysymyksiin. Kun kaikki esitykset on pidetty ja lisäkysymyksiin on vastattu, arviointiraati valitsee voittajajoukkueen. Päätös ilmoitetaan kaikkien viimeisellä kierroksella mukana olleiden joukkueiden läsnä ollessa. Päätös on lopullinen, eikä siitä voi valittaa. Kaikille esityskierroksen joukkueiden jäsenille jaetaan kunniakirjat. 6

7 3. ARVIOINTIRAADIN KOKOONPANO 6. PALKINTOJENJAKO TILAISUUS EKP:SSÄ Arviointiraati koostuu Suomen Pankin asiantuntijoista. 4. ARVIOINTIKRITEERIT Esseevastaukset arvioidaan sen perusteella, miten todenmukainen esitetty korkopäätös on miten hyvin korkopäätös on perusteltu miten hyvin joukkue tuntee rahapolitiikkaan liittyviä ilmauksia ja termejä ja osaa käyttää niitä. Suulliset esitykset arvioidaan sen perusteella, miten todenmukainen esitetty korkopäätös on miten hyvin korkopäätös on perusteltu miten hyvin joukkue tuntee rahapolitiikkaan liittyviä ilmauksia ja termejä ja osaa käyttää niitä miten hyvin esitys on jäsennetty miten sujuva esitys on miten tasapuolisesti joukkueen jäsenet osallistuvat esitykseen miten hyvin esitystä on havainnollistettu. 5. PALKINNOT Voittajajoukkue palkitaan kilpailun päätteeksi kansallisessa ja EKP:ssä pidettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. Kunkin maan voittajajoukkue sekä kansainvälisten ja Eurooppa-koulujen sarjan voittajajoukkue kutsutaan kilpailun päätteeksi EKP:n tiloissa pidettävään palkintojenjakotilaisuuteen Frankfurtiin (ellei ilmaannu ylivoimaista estettä). Kaksipäiväisen tapahtuman aikana annetaan lisätietoa rahapolitiikasta, järjestetään foorumi kahdelle tai kolmelle opiskelijaryhmälle sekä palkitaan voittajajoukkueet. Joukkueet pääsevät myös tapaamaan EKP:n pääjohtajan. Tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat EKP:n työhön. EKP korvaa matka- ja majoituskustannukset kaikille palkintojenjakotilaisuuteen osallistuville joukkueille ja opettajille. 7. TIETOSUOJALAUSEKE Opiskelijoiden ja opettajien on annettava henkilötietonsa Generation uro -sivustossa voidakseen osallistua karsintaan ja varsinaiseen kilpailuun. 1 Antamalla henkilötietonsa osallistujat suostuvat siihen, että voittajajoukkueen nimi sekä sen jäsenten nimet ja valokuvat julkaistaan EKP:n ja joukkueen kotimaan keskuspankin verkkosivuilla ja/tai julkisissa tilaisuuksissa. Voittajajoukkueista kansallisessa ja/tai EKP:ssä järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa otettavaa valokuva- ja/tai videokuvamateriaalia voidaan julkaista Internetissä tai muiden viestinten välityksellä. Tietosuojasääntöjä sovelletaan ja tulkitaan Saksan lainsäädännön mukaisesti. 1 Asianosaisilla henkilöillä on mahdollisuus tutustua EKP:n käsittelemiin henkilötietoihinsa yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2005 mukaisesti. Henkilötietoja voidaan säilyttää enintään 15 vuoden ajan (toimittamispäivästä lähtien). Tietoihin tutustuminen on järjestetty kunnioittaen asianosaisten henkilöiden oikeuksia. Lisätietoja voi pyytää sähköpostiosoitteesta Asianosaisilla henkilöillä on oikeus valittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle. Antamalla henkilötietojaan osallistujat antavat EKP:lle luvan käsitellä niitä. 7

8 LIITE PERUSTIETOA KESKUSPANKKI TOIMINNASTA JA RAHA POLITIIKASTA EUROALUEELLA Tässä liitteessä 2 on perustietoa Euroopan keskuspankkijärjestelmästä (EKPJ), eurojärjestelmästä sekä Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikasta. Auttaessaan opiskelijoita kilpailuun valmistautumisessa opettajien kannattaa hyödyntää myös Generation uro -kilpailusivuston osiota Tietoa eurojärjestelmästä, jossa on yksityiskohtaisempia tietoja. Euroopan keskuspankkijärjestelmä, eurojärjestelmä ja euroalue Euroalueen luominen ja EKP:n perustaminen olivat tärkeitä virstanpylväitä Euroopan yhdentymisprosessissa. EKP on lähtien ollut vastuussa rahapolitiikan harjoittamisesta euroalueella jonka talous on Yhdysvaltain jälkeen maailman toiseksi suurin. Euroalueen muodostavat ne 17 Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiota, joiden rahayksikkö on euro. Euroalue syntyi, kun vastuu rahapolitiikasta siirrettiin alun perin mukana olleiden 11 maan kansallisilta keskuspankeilta EKP:n neuvostolle tammikuussa Kreikka liittyi euroalueeseen vuonna 2001, Slovenia vuonna 2007 ja Kypros ja Malta vuonna Slovakia otti euron käyttöön vuonna 2009 ja Viro vuonna Näiden 17 maan oli täytettävä lähentymiskriteerit, ennen kuin ne pystyivät liittymään euroalueeseen. Myös muiden jäsenvaltioiden on täytettävä kriteerit voidakseen ottaa euron käyttöön. Lähentymiskriteereillä on asetettu taloudelliset ja oikeudelliset edellytykset maiden osallistumiselle talous- ja rahaliittoon. Yhteisen rahapolitiikan oikeudellisen perustan muodostavat Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussääntö. EKP on sekä eurojärjestelmän että EKPJ:n keskus. EKP ja kansalliset keskuspankit hoitavat yhdessä eurojärjestelmälle ja EKPJ:lle uskottuja tehtäviä. EKPJ:n muodostavat EKP ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit. Eurojärjestelmään taas kuuluvat EKP ja niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro. EKPJ ja eurojärjestelmä toimivat rinnakkain niin kauan kuin EU:ssa on sellaisia jäsenvaltioita, jotka eivät kuulu euroalueeseen. Euroopan keskuspankki EKP vastaa Euroopan yhteisestä rahasta eurosta. Tavoitteet Perussopimusten mukaan EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää hintavakautta. Kunhan hintavakaustavoite ei vaarannu, se tukee lisäksi EU:n yleistä talouspolitiikkaa kuten täystyöllisyyden tavoittelua ja kestävää kehitystä. Perussopimuksissa määrätyt rahapolitiikan tavoitteet Perussopimuksissa eurojärjestelmän tavoitteet asetetaan selkeään tärkeysjärjestykseen. Ensisijaisena tavoitteena on hintavakaus. Perussopimuksissa myös todetaan selkeästi, että hintavakauden ylläpitäminen on paras tapa, jolla rahapolitiikka voi edistää suotuisan taloudellisen toimintaympäristön ja täystyöllisyyden saavuttamista. Perussopimusten määräyksissä näkyy laaja yhteisymmärrys siitä, että hintavakaudesta koituu huomattavaa hyötyä. Hintatason pitäminen jatkuvasti vakaana on ratkaisevan tärkeä edellytys taloudellisen hyvinvoinnin sekä talouden kasvupotentiaalin lisäämiselle, joten hintavakauden ylläpitäminen taloudessa on luonnollinen tehtävä rahapolitiikalle. Vaikka rahapolitiikalla on lyhyellä aikavälillä vaikutusta myös reaalitalouteen, viime kädessä sillä voidaan vaikuttaa vain hintatasoon. Perussopimusten määräyksistä seuraa myös, että rahapoliittisia päätöksiä toteutettaessa tulisi pitää mielessä hintavakaustavoitteen ohella myös EU:n yleiset taloudelliset tavoitteet. Koska rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa reaalitalouteen lyhyellä aikavälillä, EKP:n tulisi varoa aiheuttamasta kohtuuttomia tuotannon ja työllisyyden vaihteluja, mikäli tämä ei ole ristiriidassa sen ensisijaisen tavoitteen kanssa. 2 Liitteen tiedot ovat saatavilla myös EKP:n verkkosivuilla 8

9 Perustehtävät EKP:n neuvosto Perussopimusten mukaan EKPJ:n tärkeimmät tehtävät ovat EU:n rahapolitiikan määritteleminen ja toteuttaminen valuuttaoperaatioiden suorittaminen EU:n jäsenvaltioiden virallisten valuuttavarantojen hallussapito ja hoito maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen. Muut tehtävät EKPJ:lle on uskottu joukko tehtäviä myös seuraavilla aloilla: Setelit: Eurojärjestelmässä EKP ja euroalueen maiden kansalliset keskuspankit huolehtivat eurosetelien liikkeeseenlaskusta. Tilastot: EKP kerää tehtäviensä täyttämiseksi tarvitsemansa tilastotiedot yhteistyössä kansallisten keskuspankkien kanssa joko kansallisilta viranomaisilta tai suoraan talouden toimijoilta. Rahoitusjärjestelmän vakaus ja luottolaitosten toiminnan vakauden valvonta: EKPJ edistää luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvien viranomaislinjausten kitkatonta toteuttamista. Kansainvälinen ja eurooppalainen yhteistyö: EKP tekee EKPJ:lle uskottuihin tehtäviin liittyvissä kysymyksissä yhteistyötä EU:n tasolla ja kansainvälisesti toimivien organisaatioiden, elinten ja foorumien kanssa. EKP:n neuvosto on EKP:n ylin päätöksentekoelin. Sen muodostavat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. Sillä on mm. seuraavat tehtävät: Se antaa säädökset ja tekee päätökset, jotka ovat tarpeen eurojärjestelmälle uskottujen tehtävien suorittamiseksi. Se harjoittaa rahapolitiikkaa euroalueella, eli se päättää rahapolitiikan tavoitteista, ohjauskoroista ja eurojärjestelmän rahoituksen tarjonnasta sekä laatii suuntaviivat näiden päätösten toteuttamista varten. EKP:n neuvoston kokoukset ja päätökset EKP:n neuvosto kokoontuu yleensä kahdesti kuussa, useimmiten EKP:n tiloissa Frankfurt am Mainissa, Saksassa. Kunkin kuukauden ensimmäisessä kokouksessa EKP:n neuvosto arvioi taloudellista ja rahatalouden kehitystä ja tekee kuukausittaisen rahapoliittisen päätöksensä. Kuukauden toisessa kokouksessa keskitytään yleensä EKP:n ja eurojärjestelmän muihin tehtäviin ja vastuualueisiin. Kokouspöytäkirjoja ei julkaista, mutta kulloinenkin rahapoliittinen päätös perustellaan yksityiskohtaisesti kuukauden ensimmäisen kokouksen jälkeen pidettävässä lehdistötilaisuudessa. Lehdistötilaisuudessa ovat läsnä EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja. Tilaisuuden aluksi pääjohtaja lukee alustuspuheenvuoron, jossa perustellaan EKP:n neuvoston rahapoliittinen päätös, minkä jälkeen hän vastaa toimittajien kysymyksiin. 9

10 Hintavakaustavoite Tavoitteena on pitää yleinen hintataso taloudessa vakaana eli välttää pitkiä inflaatio- tai deflaatiokausia. EKP:n määritelmän mukaan hintavakaudella tarkoitetaan euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) hieman alle 2 prosentin vuotuista nousua, ja siihen pyritään keskipitkällä aikavälillä. Hintavakaus edistää taloustilanteen ja työllisyyden kohenemista. Se lisää hintamekanismin seurattavuutta. Yleisen hintatason ollessa vakaa kuluttajien on helppo havaita suhteellisten hintojen muutokset (eli muutokset muiden hyödykkeiden hintoihin verrattuna). Nopean inflaation vallitessa hinnat nousevat laaja-alaisesti, mikä vaikeuttaa hintojen vertailua. Hintavakaus auttaa tekemään järkeviä kulutus- ja investointipäätöksiä ja kohdentamaan rahavarat tehokkaasti. Se pienentää korkojen inflaatioriskipreemioita (eli sijoittajien vaatimaa korvausta sen varalta, että inflaatio odottamatta kiihtyy sijoituksen keston aikana). Näin voidaan pitää reaalikorot matalina ja tehdä sijoittamisesta houkuttelevaa. Sen ansiosta ei ole tarpeen pyrkiä turhaan suojautumaan inflaation tai deflaation haitallisilta vaikutuksilta (esim. haalia hyödykkeitä hintojen nousua ennakoiden). Se lieventää inflaatiosta/deflaatiosta aiheutuvia vääristymiä. Inflaatio ja deflaatio voivat kärjistää vero- ja sosiaaliturvajärjestelmiin liittyviä vääristymiä. Se estää varallisuuden ja tulojen mielivaltaista uudelleenjakoa inflaation kiihtyessä tai talouden ajautuessa deflaatioon. Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategia Rahapolitiikan strategia on johdonmukainen ja jäsennetty kuvaus siitä, miten rahapoliittisia päätöksiä tehdään keskuspankin tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroalueella rahapolitiikan strategialla on kaksi tärkeää tehtävää. Ensinnäkin sillä annetaan päätöksentekoprosessille selkeä rakenne ja varmistetaan siten, että EKP:n neuvostolla on käytössään kaikki rahapoliittisten päätösten tekemiseksi tarvittavat tiedot ja analyysit. Toiseksi se toimii apuna selitettäessä rahapoliittisia päätöksiä suurelle yleisölle. Strategia parantaa rahapolitiikan tehoa ja ilmentää eurojärjestelmän sitoutumista hintavakauden ylläpitämiseen, mikä lisää eurojärjestelmän uskottavuutta rahoitusmarkkinoilla. EKP:n neuvoston rahapoliittiset päätökset lyhyistä ohjauskoroista vaikuttavat talouteen ja viime kädessä hintatasoon. Kaksi analyysia rahapoliittisten päätösten (korkopäätösten) pohjana Kun EKP:n neuvosto määrittää euroalueen hintavakautta keskipitkällä aikavälillä uhkaavien riskien luonnetta ja laajuutta, se hyödyntää riskiarvion kannalta merkittävien tietojen järjestämisessä, arvioinnissa ja vertailussa kahta toisiaan täydentävää analyysia. Ne ovat taloudellinen analyysi rahatalouden analyysi. Taloudellisessa analyysissa arvioidaan hintakehitykseen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä vaikuttavia tekijöitä sekä tarkastellaan ennen kaikkea reaalitaloutta (eli hyödykkeiden ja palvelujen tuotantoa) ja talouden rahoitusoloja. Siinä otetaan huomioon, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin hintakehitykseen vaikuttaa huomattavasti kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutus hyödyke-, palvelu- ja tuotannontekijämarkkinoilla (tuotannontekijöitä ovat työvoima, pääoma ja maa-alueet). 10

11 Rahatalouden analyysissa keskitytään pidemmän aikavälin kehitykseen. Sen pohjana käytetään rahan määrän ja hintakehityksen yhteyttä pitkällä aikavälillä. Rahatalouden analyysi tuo arviointiin keskipitkän ja pitkän aikavälin näkökulman, ja sen tuloksia verrataan taloudellisesta analyysista saatuihin lyhyen ja keskipitkän aikavälin rahapoliittisiin signaaleihin. Kahden analyysin avulla pyritään varmistamaan, että kun tehdään kokonaisarviota hintavakauteen kohdistuvista riskeistä, arvioinnissa ei sivuuteta mitään olennaisia tietoja ja eri näkökulmien ja tietojen vertailuun kiinnitetään riittävästi huomiota. Monipuolisen analyysin avulla myös varmistetaan, että päätöksillä on vankat perusteet. Rahapolitiikan välineet Rahapolitiikalla ohjaillaan lyhyitä korkoja ja vaikutetaan siten talouskehitykseen. Lyhyisiin korkoihin vaikutetaan rahapolitiikan käytännön toteutuksella, jota varten eurojärjestelmällä on käytössään joukko rahapoliitiikan välineitä. a) Avomarkkinaoperaatiot Avomarkkinaoperaatiot ovat tärkein rahapolitiikan väline. Niillä säädellään korkotasoa hallitaan likviditeetin määrää rahamarkkinoilla viestitään rahapolitiikan mitoituksesta. rakenteelliset operaatiot, joissa eurojärjestelmä laskee liikkeeseen velkasitoumuksia ja tekee käänteisoperaatioita tai suoria kauppoja. b) Maksuvalmiusjärjestelmä Eurojärjestelmällä on lisäksi käytössään maksuvalmiusjärjestelmä, jonka avulla se voi lisätä tai vähentää yön yli -likviditeettiä ja hillitä yön yli -markkinakorkojen liikkeitä. Maksuvalmiusjärjestelmän muodostavat maksuvalmiusluotto, jonka avulla vastapuolet (esim. pankit tai muut rahoituslaitokset) voivat saada euroalueen kansallisilta keskuspankeilta yön yli -rahoitusta hyväksyttyjä vakuuksia vastaan talletusmahdollisuus, jonka avulla vastapuolet voivat tehdä kansallisiin keskuspankkeihin yön yli -talletuksia. c) Vähimmäisvarannot Eurojärjestelmä edellyttää lisäksi, että luottolaitokset pitävät vähimmäisvarantoja euroalueen maiden kansallisissa keskuspankeissa. Vähimmäisvarantojärjestelmän tarkoituksena on vakauttaa rahamarkkinakorkoja ja luoda (tai lisätä) rakenteellista keskuspankkirahoituksen tarvetta. Avomarkkinaoperaatiot voidaan jakaa neljään luokkaan: perusrahoitusoperaatiot eli säännölliset, likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, joita toteutetaan viikoittain ja joiden kesto on yksi viikko pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot eli kuukausittain toteutettavat likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, joiden kesto on kolme kuukautta hienosäätöoperaatiot, joita toteutetaan tarpeen mukaan markkinoiden likviditeetin hallitsemiseksi ja korkojen ohjaamiseksi (hienosäätöoperaatioilla pyritään erityisesti tasaamaan markkinoiden likviditeetin odottamattomista vaihteluista johtuvia korkovaikutuksia) 11

12 AIKATAULU KILPAILUAIKATAULU *: 1. kierros karsintakysymykset: kierros esseetehtävä (EKP:n neuvoston maaliskuun 2013 korkopäätöksen ennakointi): kierros suullinen esitys: Palkintojenjakotilaisuus EKP:ssä: YHTEYSTIEDOT Lisätietoja kilpailusta voi pyytää Suomen Pankista lähettämällä sähköpostia osoitteeseen * Päivämäärät voivat muuttua. E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I

GENERATION URO STUDENTS AWARD

GENERATION URO STUDENTS AWARD GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet

Lisätiedot

GENERATION URO STUDENTS AWARD

GENERATION URO STUDENTS AWARD GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet

Lisätiedot

GENERATION URO STUDENTS AWARD

GENERATION URO STUDENTS AWARD GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet

Lisätiedot

GENERATION URO STUDENTS AWARD

GENERATION URO STUDENTS AWARD GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Pääjohtaja Erkki Liikanen RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008 Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET EUROOPAN RAHAPOLITIIKKA Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) muodostuu Euroopan keskuspankista (EKP) ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansallisista keskuspankeista. EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat

Lisätiedot

Konsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2001O /10/2001. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.

Konsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2001O /10/2001. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. FI Konsolidoitu TEKSTI tuotettu CONSLEG-järjestelmällä Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa CONSLEG: 2001O0008 01/10/2001 Sivumäärä: 6 < Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA ORGANISAATIO JA TOIMINTA

OIKEUSPERUSTA ORGANISAATIO JA TOIMINTA EUROOPAN KESKUSPANKKI (EKP) Euroopan keskuspankki (EKP) on talous- ja rahaliiton keskeinen toimielin. Se on vastannut euroalueen rahapolitiikan toteuttamisesta 1. tammikuuta 1999 lähtien. EKP muodostaa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä)

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) www.suomenpankki.fi www.rahamuseo.fi www.euro.fi Suomen Pankki ISBN 978-952-462-534-0 (painettu)

Lisätiedot

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1 Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1 Esityksen rakenne Miten keskuspankkien viestintä on muuttunut? Mikä rooli viestinnällä on rahapolitiikassa? Mitä rahapolitiikan ennakoivalla viestinnällä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Esityksen

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET

TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET Euroopan rahaliiton toimielimet ovat paljolti vastuussa EU:n rahapolitiikan määrittelystä, eurojen liikkeeseen laskemiseen liittyvistä säännöistä ja hintavakaudesta EU:ssa.

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1.12.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 121/20 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2015/774, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2015, julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2015/10) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO,

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki

Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Luento Itä-Suomen Yliopistossa - Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Rahapolitiikan tavoitteita 1. Rahapolitiikalla vakautta 2. Rahapolitiikalla

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Rahapolitiikka. Antti Suvanto. Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 23.1.2014 16-18.

Rahapolitiikka. Antti Suvanto. Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 23.1.2014 16-18. Rahapolitiikka Antti Suvanto Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 16-18. Rahapolitiikka Inflaatio ja deflaatio Rahapolitiikan periaatteita Rahapolitiikan

Lisätiedot

JOHDANTOLUKU. 1 artikla. Täydentävä luonne I LUKU SOVITTELULAUTAKUNTA. 2 artikla. Perustaminen

JOHDANTOLUKU. 1 artikla. Täydentävä luonne I LUKU SOVITTELULAUTAKUNTA. 2 artikla. Perustaminen L 179/72 EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 673/2014, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2014, sovittelulautakunnan perustamisesta ja sen työjärjestyksestä (EKP/2014/26) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Lauri Vilmi, KTT Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Esityksen rakenne 1. Rahajärjestelmät

Lisätiedot

Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas

Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas Mitä kymmenellä eurolla voi ostaa? Miltä kuulostaisi esimerkiksi kaksi cd-singleä tai jokin hyvä lehti joka viikko kuukauden ajan? Oletko koskaan tullut ajatelleeksi,

Lisätiedot

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Pääjohtaja Erkki Liikanen 29.1.2009 1 BKT ennusteet vuodelle 2009 3.0 Konsensus IMF Euroopan komissio OECD % Yhdysvallat 3.0 % Euroalue 2.0 2.0

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ SUOMEN PANKKI LUENTORUNKO Kansainvälinen sihteeristö Kjell Peter Söderlund 25.1.2005 STUDIA MONETARIA 25.1.5.2005 SUOMEN PANKIN RAHAMUSEOSSA PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ VALMISTELU EKP:SSÄ

Lisätiedot

Rahapolitiikan perusteet ja toteutus

Rahapolitiikan perusteet ja toteutus Pääjohtaja Erkki Liikanen Eduskunnan talousvaliokunnan talousseminaari 6. syyskuuta 2006 Rahapolitiikan perusteet ja toteutus KUVIOT 1., 2., 3., 4. SUOMEN PANKIN YDINTOIMINNOT Maailmantalous on käynyt

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:

Lisätiedot

EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET

EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET Hintavakauden ylläpitämiseksi eurojärjestelmällä on käytettävissään joukko rahapolitiikan välineitä, joilla vaikutetaan markkinakorkoihin, säädellään pankkijärjestelmän

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Valloita finanssikaupunki

Valloita finanssikaupunki F I N A N Z I T Y TOIMISTOPÄÄLLIKÖN KIERROS Pelaa Finanzityä ohjatun kierroksen avulla! Täytä samalla pelikierrosta koskevat kysymykset. Valloita finanssikaupunki Finanzity. 230 000 ihmisen, 1 578 yrityksen,

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 2.5.2005 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 111/1 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 3 päivänä helmikuuta 2005, eurojärjestelmän

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

1.8. KORVAUSVAATIMUKSEN ESITTÄJÄN TILIPANKKINA TOIMIVA KANSALLINEN KESKUSPANKKI (ISOmaakoodi):

1.8. KORVAUSVAATIMUKSEN ESITTÄJÄN TILIPANKKINA TOIMIVA KANSALLINEN KESKUSPANKKI (ISOmaakoodi): TARGET-KORVAUSJÄRJESTELMÄ - KORVAUSHAKEMUSLOMAKE 1 (Täytä osiot 1-4 ja lähetä alkuperäinen allekirjoitettu lomake tilipankkina toimivalle kansalliselle keskuspankille) TOIMINTAHÄIRIÖN PÄIVÄMÄÄRÄ(T) 1.

Lisätiedot

YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä

YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä EUROOPAN KESKUSPANKKI MONETARY POLICY SUB-COMMITTEE YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä Syyskuu 1998 Euroopan keskuspankki, 1998

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I

E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I E K P : N R A H A P O L I T I I K K A 2 0 1 1 E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I EKP:N RAHAPOLITIIKKA 2011 Euroopan keskuspankki, 2011 Käyntiosoite Kaiserstrasse

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROJÄRJESTELMÄ EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ

EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROJÄRJESTELMÄ EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROJÄRJESTELMÄ EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO Euroopan keskuspankin pääjohtajan esipuhe 3 1. Kohti talous- ja rahaliittoa 1.1 Euroopan yhdentyminen 4 1.2 Taloudellinen

Lisätiedot

Tarkastuskomitean mandaatti

Tarkastuskomitean mandaatti EKP JULKINEN Tarkastuskomitean mandaatti Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on perustanut EKP:n työjärjestyksen artiklan 9a nojalla korkean tason tarkastuskomitean. Se vahvistaa nykyisiä sisäisen ja

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

ECB Monthly Bulletin August 2006

ECB Monthly Bulletin August 2006 PÄÄKIRJOITUS EKP:n neuvosto päätti 3.8.2006 pitämässään kokouksessa nostaa eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkotarjousten alarajaa eli minimitarjouskorkoa 25 peruspisteellä 3,0 prosenttiin.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, L 337/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen (EKP/2001/16)

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, 21.1.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 16/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 29 päivänä elokuuta 2013, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Rahapolitiikka normaalioloissa ja finanssikriiseissä

Rahapolitiikka normaalioloissa ja finanssikriiseissä Seppo Honkapohja Rahapolitiikka normaalioloissa ja finanssikriiseissä KA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous HY 13.11.2013 klo 16.15-17.45 1 Luennon rakenne 1. Johdanto 2. Hintavakaus 3. Rahapolitiikan

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 13.3.2013 Euroopan unionin virallinen lehti C 73/5 III (Valmistavat säädökset) EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 19 päivänä lokakuuta 2012, ehdotuksesta komission asetukseksi

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2011O0014 FI 03.01.2013 001.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 20 päivänä syyskuuta 2011,

Lisätiedot

RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2005

RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2005 FI RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2005 RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2005 EUROOPAN KESKUSPANKKI YLEISASIAKIRJA EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLITIIKAN VÄLINEISTÄ JA MENETTELYISTÄ

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta

EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta Euro & talous 4/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Euroalueen talous- ja inflaationäkymistä

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2011O0014 FI 05.06.2014 002.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 20 päivänä syyskuuta 2011,

Lisätiedot

TARGET2- Suomen Pankki Järjestelmän säännöt

TARGET2- Suomen Pankki Järjestelmän säännöt AUTOMAATTISIA VAKUUSTOIMINTOJA KOSKEVAT SÄÄNNÖT Määritelmät Näissä säännöissä tarkoitetaan 1. automaattisella vakuustoiminnolla (auto-collateralisation) euroalueen kansallisen keskuspankin keskuspankkirahassa

Lisätiedot

tiukka ehdollisuus, joten jäsenmaalla on oltava hyväksytty valtiontalouden vakautusohjelma, jotta sen paperit kelpaisivat ostojen kohteeksi.

tiukka ehdollisuus, joten jäsenmaalla on oltava hyväksytty valtiontalouden vakautusohjelma, jotta sen paperit kelpaisivat ostojen kohteeksi. BLOGI Maailman keskeiset keskuspankit ovat finanssikriisin aikana laajentaneet toimintansa mittakaavaa ennennäkemättömällä tavalla niin myös EKP ja sen johtama eurojärjestelmä. Kesän 2008 tilanteesta eli

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI FI Tämä asiakirja on EKP:n neuvoston jäsenille osoitettujen menettelytapaohjeiden epävirallinen konsolidoitu toisinto ja laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksiin. B EUROOPAN KESKUSPANKKI MENETTELYTAPAOHJEET

Lisätiedot

Raha ja rahapolitiikka

Raha ja rahapolitiikka Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa 27.10. 3.12.2015 VTT Juha Tarkka Kurssin tentit ja luentojen slidet Ensimmäinen kuulustelu tiistaina 15.12. klo 8-10 Porthania P2 Uusintakuulustelu

Lisätiedot

1.2 Säännöt rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä. 1.2.5.4 Seuraamukset vastapuolen sääntövelvoitteiden rikkomisesta

1.2 Säännöt rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä. 1.2.5.4 Seuraamukset vastapuolen sääntövelvoitteiden rikkomisesta 1 Rahapolitiikka 1.1 Rahapolitiikan välineisiin liittyviä sopimuksia 1.1.1 Vastapuolisopimus 1.1.2 Yleissopimus valuuttaswapeista 1.1.3 Yleissopimus takaisinostosopimuksista 1.1.4 Varantotilisopimus 1.2

Lisätiedot

Rahapolitiikan eväät tulevaisuuteen 1

Rahapolitiikan eväät tulevaisuuteen 1 Esitelmiä Kansantaloudellinen KAK 4/2000 aikakauskirja 96. vsk. 4/2000 Rahapolitiikan eväät tulevaisuuteen 1 SINIKKA SALO VTT, neuvonantaja Euroopan Keskuspankki Rahapolitiikan tehtävä on nimenomaan huolehtia

Lisätiedot

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014 EBA/GL/2014/06 18. heinäkuuta 2014 Ohjeet jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita 1 EPV:n ohjeet elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä eri skenaarioista Ohjeiden soveltaminen

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

VISTA 2014 ALKAA NYT! Volvo Auto Oy Ab Luottamuksellinen - VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN 1

VISTA 2014 ALKAA NYT! Volvo Auto Oy Ab Luottamuksellinen - VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN 1 VISTA 2014 ALKAA NYT! Volvo Auto Oy Ab Luottamuksellinen - VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN 1 VISTA - MIKÄ SE ON? Volvo International Service Training Award Volvon oma kansainvälinen kilpailu, jossa on kyse huollon

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 5.2, 12.1 ja 14.

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 5.2, 12.1 ja 14. L 14/36 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/66, annettu 26 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan keskuspankin tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 360 lopullinen 2011/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käytön jatkamista Saint-Barthélemyn saarella sen jälkeen, kun sen asema Euroopan unioniin nähden

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM RMO Jaakkola Miia(VM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM RMO Jaakkola Miia(VM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2014-00250 RMO Jaakkola Miia(VM) 28.03.2014 VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Asia EKP:n asetus kehyksen perustamisesta yhteisen pankkivalvontamekanismin puitteissa tehtävälle

Lisätiedot

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Studia Monetaria 1.11.211 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TAYLORIN SÄÄNTÖ JA EUROOPAN KESKUSPANKIN RAHAPOLITIIKKA:

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TAYLORIN SÄÄNTÖ JA EUROOPAN KESKUSPANKIN RAHAPOLITIIKKA: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu TAYLORIN SÄÄNTÖ JA EUROOPAN KESKUSPANKIN RAHAPOLITIIKKA: Onko euroalueen velkakriisi vaikuttanut EKP:n harjoittamaan rahapolitiikkaan? Kansantaloustiede Pro gradu

Lisätiedot

Ehdotus: PERUSTELUT. Yleisiä näkökohtia

Ehdotus: PERUSTELUT. Yleisiä näkökohtia Ehdotus: Neuvoston asetus (EY, EURATOM, EHTY) Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vah\.istaniisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY, EURATOM, EHTY) N:o

Lisätiedot

Mihin rahapolitiikalla pyritään? Rahapolitiikan tavoitteet

Mihin rahapolitiikalla pyritään? Rahapolitiikan tavoitteet Seppo Honkapohja Mihin rahapolitiikalla pyritään? Rahapolitiikan tavoitteet Studia Monetaria 2011, Suomen Pankin rahamuseo 29.03.2011 1 I. Johdanto 2 Rahapolitiikka on toinen makrotalouspolitiikan kahdesta

Lisätiedot

20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11)

20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11) 20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11) 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka 1 1. Inflaatio

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 324 final 2014/0170 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

TYÖJÄRJESTYKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN VALVONTAELIMEN TYÖJÄRJESTYS

TYÖJÄRJESTYKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN VALVONTAELIMEN TYÖJÄRJESTYS L 82/56 2.6.204 TYÖJÄRJESTYKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN VALVONTAELIMEN TYÖJÄRJESTYS EUROOPAN KESKUSPANKIN VALVONTAELIN, joka ottaa huomioon luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/948, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2016, yrityssektorin osto-ohjelman toteutuksesta (EKP/2016/16)

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/948, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2016, yrityssektorin osto-ohjelman toteutuksesta (EKP/2016/16) L 157/28 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/948, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2016, yrityssektorin osto-ohjelman toteutuksesta (EKP/2016/16) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.5.2010 KOM(2010) 2010 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0296 (CNS) 5931/16 SC 16 ECON 75 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot