GENERATION URO STUDENTS AWARD

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GENERATION URO STUDENTS AWARD"

Transkriptio

1 GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI

2 SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet 4 2. Kilpailukierrokset 4 Karsintakysymykset 4 Analyysitehtävä 4 Suullinen esitys 5 Lisäkysymykset 5 3. Arviointiraadin kokoonpano 6 4. Arviointikriteerit 6 5. Palkinnot 6 6. Palkintojenjako tilaisuus EKP:ssä 6 7. Tietosuojalauseke 7 Liite: Perustietoa keskuspankki toiminnasta ja rahapolitiikasta euroalueella 8 Aikataulu 12 Yhteystiedot 12 2

3 GENERATION URO STUDENTS AWARD Tavoite Generation uro Students Awardin tavoitteena on auttaa keskiasteen opiskelijoita ymmärtämään rahapolitiikkaa ja hahmottamaan sen vaikutusta talouteen. Keskuspankin tehtävät tulevat opiskelijoille tutummiksi, kun he pääsevät tutustumaan korkopäätösten ja muun rahapoliittisen välineistön toimintaan ja käyttämään osaa niistä tiedoista, joita Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto hyödyntää kuukausittain. Kilpailulla pyritään myös syventämään opiskelijoiden tietämystä eurojärjestelmästä ja rahoitusalasta. Yleistä Kilpailussa on kolme kierrosta. Sen lopuksi järjestetään EKP:n tiloissa Frankfurtissa palkintojenjakotilaisuus, jossa palkitaan paras joukkue kustakin osallistujamaasta. Tietoa kilpailun säännöistä ja järjestelyistä löytyy tästä oppaasta sekä kilpailun verkkosivuilta osoitteesta Osallistujat Kilpailu on tarkoitettu euroalueella asuville toisen asteen opiskelijoille (ikäryhmä vuotta, hieman maasta ja koulutusjärjestelmästä riippuen). Kilpailu on avoin kaikkien alojen opiskelijoille. Aiemmin kilpailuun osallistuneet opiskelijat saavat osallistua uudelleen, mutta eivät samalla joukkueella. Kilpailua varten opiskelijoiden tulee muodostaa joukkueita, joihin kuuluu neljä opiskelijaa sekä opettaja (kaikki samasta koulusta). Joukkueet valitsevat jäsenensä itse. Kukin joukkue myös nimeää keskuudestaan joukkueenjohtajan. Opettajan tulee opettaa ainakin yhtä joukkueen opiskelijoista. Joukkueiden kokoonpanon tulee pysyä samana koko kilpailun ajan, elleivät poikkeukselliset olosuhteet (kuten sairaus) edellytä sen muuttamista. Kustakin oppilaitoksesta voi osallistua enemmän kuin yksi joukkue ensimmäiselle kierrokselle. Sama opiskelija voi kuulua ainoastaan yhteen joukkueeseen. Toiselle kierrokselle voi päästä vain yksi joukkue samasta oppilaitoksesta. Joukkueiden tulee rekisteröityä Generation uro Students Awardiin kilpailun verkkosivuilla ( Suomen kilpailuun pääsee rekisteröitymään etusivun Suomen lipusta. Kilpailukierrokset 1. kierros Karsintakysymykset: Kysymyksiä on kaikkiaan 30, ja niitä on kolmentasoisia helppoja, keskivaikeita sekä asiantuntemusta vaativia. Niihin vastataan joukkueina. Parhaiten menestyneet joukkueet pääsevät kilpailun toiselle kierrokselle (Analyysitehtävä). Tasatilanteessa karsintakysymyksiin käytetty aika ratkaisee jatkoon menevän joukkueen. 2. kierros Analyysitehtävä: Opettajan on aktiivisesti ohjattava jouk kuetta analyysitehtävässä. Kunkin joukkueen tulee ensin laatia arvio euroalueen taloustilanteesta ja inflaationäkymistä. Käytettävissä on samoja tietoja, joita EKP:n neuvosto käyttää. Arvioituaan tilanteen joukkue päättää ohjauskorosta. Korkopäätös tulee perustella analyysivastauksessa (enintään sanaa), ja vastaus tulee tallentaa Generation uro -kilpailusivustoon ( 3. kierros Suullinen esitys: Kolmesta seitsemään analyysitehtävässä parhaiten menestynyttä joukkuetta kutsutaan esittelemään uusi korkopäätöksensä asiantuntijaraadille, joka valitsee voittajajoukkueen. Analyysivastauksessa ja suullisessa esityksessä esiteltävät korkopäätökset tulee molemmat tehdä reaaliajassa eli aina senhetkisen taloustilanteen pohjalta. 3

4 1. OPETTAJA 2. KILPAILUKIERROKSET Tehtävät Opettajan tehtävä on ohjata ja opastaa opiskelijoita kullakin kilpailukierroksella. Ohjaus on tarpeen varsinkin analyysitehtävässä, jotta joukkueiden työ olisi johdonmukaista ja laadukasta. Jos jokin joukkue pääsee viimeiselle kilpailukierrokselle, opettajan tulisi olla mukana joukkueen pitäessä esitystä Suomen Pankissa. Tietolähteet Käytössä on useita tietolähteitä, joiden avulla opettaja voi opastaa ja tukea opiskelijoita kullakin kilpailukierroksella. Tärkeimmät tietolähteet: Tämä opas. Generation uro -verkkosivusto ( jossa ovat kaikki kilpailua koskevat tiedot ja jonka sisältämää materiaalia voi käyttää apuna rahapoliittisen päätöksenteon peruskäsitteiden opettamisessa. EKP:n ja Suomen Pankin materiaali (kuten lehdistökatsaukset ja raportit). 1. kierros: Karsintakysymykset Karsintakysymysten avulla selvitetään, mitkä joukkueet pääsevät osallistumaan kilpailuun. Kilpailuun tulee rekisteröityä ennen vastaamista, jotta tulokset tallentuvat. Kukin rekisteröitynyt joukkue saa vastata kysymyksiin yhden kerran. Vastattavaksi tulee yhteensä 30 kysymystä: kymmenen helppoa, kymmenen keskivaikeaa ja kymmenen vaikeaa. Nämä 30 kysymystä valikoituvat aina sattumanvaraisesti suuresta joukosta kysymyksiä. Tulokset voi jakaa sosiaalisessa mediassa. Parhaiten menestyneet joukkueet pääsevät seuraavalle kierrokselle. Tasatilanteessa karsintakysymyksiin käytetty aika ratkaisee jatkoon menevän joukkueen. 2. kierros: Analyysitehtävä Rekisteröidyttyään joukkueet (joissa on neljä opiskelijaa ja yksi opettaja) saavat yleisiä ohjeita analyysin kirjoittamista varten. Ohjeissa kerrotaan tehtävästä ja korkopäätöksen pohjana käytettävistä talouskehitystä ja rahataloutta koskevista tiedoista. Ohjeet ovat saatavilla myös Generation uro -kilpailusivustossa. Analyysitehtävässä joukkueiden tulee ilmoittaa selkeästi korkopäätöksensä sekä perustella se talouden indikaattoreihin, euroalueen talouden ja rahatalouden kehitykseen ja inflaationäkymiin perustuvan arvionsa pohjalta. Joukkueita voidaan pyytää tutustumaan myös epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin. Joukkueet saavat kaikki tehtävässä tarvitsemansa tiedot kilpailusivustosta. Analyysivastauksen enimmäispituus on sanaa. Jos enimmäispituus ylittyy, pistemäärää saatetaan alentaa. Analyysivastauksen tulee kuvastaa joukkueen enemmistön näkemystä, ja kaikkien joukkueen jäsenten tulee osallistua sen laadintaan. Joukkueiden tulee tallentaa analyysinsa Generation uro -kilpailusivustoon. Suomen Pankin asiantuntijoista koostuva raati arvioi vastaukset ja päättää, mitkä joukkueet pääsevät seuraavalle kierrokselle. Suomen Pankki ilmoittaa joukkueille jatkoon pääsystä. 4

5 3. kierros: Suullinen esitys Kolmannelle kierrokselle valittujen joukkueiden tulee esitellä Suomen Pankin asiantuntijoista koostuvalle raadille uusi korkopäätös. Esitys pidetään Suomen Pankissa, ja Suomen Pankki korvaa joukkueiden ja niiden opettajajäsenten matka- ja majoituskustannukset. Esityksen enimmäiskesto on 20 minuuttia. Jos aika ylittyy, arviointiraati alentaa joukkueen pistemäärää. Esityksessä tulee tarkastella euroalueen senhetkistä taloustilannetta sekä tehdä arvio talous- ja inflaationäkymistä. Lisäksi joukkueen tulee esitellä uusi korkopäätöksensä ja selittää sen taloudelliset perusteet. Kaikkien joukkueen jäsenten (opettajaa lukuun ottamatta) tulee osallistua esitykseen tasapuolisesti. Esityksen havainnollistamisessa kannattaa olla luova ja käyttää esim. Power Point esitystä (toimitettava etukäteen Suomen Pankin yhteyshenkilölle). Lisäkysymykset Esityksen jälkeen arviointiraati esittää joukkueelle lisäkysymyksiä (enintään 20 minuutin ajan) arvioidakseen joukkueen perehtyneisyyttä rahapolitiikkaan ja korkopäätöksen perusteluja. Tilanne on samankaltainen kuin EKP:n neuvoston kokousten jälkeisissä lehdistötilaisuuksissa, joissa EKP:n pääjohtaja selittää rahapoliittisten päätösten (korkopäätösten) taustoja. Joukkueen jäseniltä voidaan esimerkiksi pyytää täsmennystä johonkin esityksen näkökohtaan, tai heitä voidaan pyytää selvittämään talouden toimintaa tai perustelemaan, miten korkopäätös auttaa ylläpitämään hintavakautta eurojärjestelmän tehtävän mukaisesti (EKP:n neuvosto pyrkii pitämään inflaatiovauhdin hieman alle 2 prosentin keskipitkällä aikavälillä). Jos käy ilmi, että lopullinen korkopäätös ei ollut yksimielinen, poikkeavat näkemykset on perusteltava. Joukkueelta voidaan kysyä myös maailman tapahtumista, jotka ovat saattaneet vaikuttaa talouskehitykseen. Joukkueen jäsenet voivat neuvotella vastauksista keskenään mutta eivät opettajan kanssa. Liian pitkään ei kuitenkaan kannata neuvotella, sillä tällöin arviointiraadille jää vähemmän aikaa esittää kysymyksiä, mikä saattaa vaikuttaa lopulliseen arviointiin. Joukkueen jäsenten tulisi pyrkiä vuorollaan vastaamaan kysymyksiin. Kun kaikki esitykset on pidetty ja lisäkysymyksiin on vastattu, arviointiraati valitsee voittajajoukkueen. Päätös ilmoitetaan kaikkien viimeisellä kierroksella mukana olleiden joukkueiden läsnä ollessa. Päätös on lopullinen, eikä siitä voi valittaa. Kaikille esityskierroksen joukkueiden jäsenille jaetaan kunniakirjat. 5

6 3. ARVIOINTIRAADIN KOKOONPANO 6. PALKINTOJENJAKO TILAISUUS EKP:SSÄ Arviointiraati koostuu Suomen Pankin asiantuntijoista. 4. ARVIOINTIKRITEERIT Analyysivastaukset arvioidaan sen perusteella, miten todenmukainen esitetty korkopäätös on miten hyvin korkopäätös on perusteltu miten hyvin joukkue tuntee rahapolitiikkaan liittyviä ilmauksia ja termejä ja osaa käyttää niitä. miten luovasti joukkue on käsitellyt aihetta ja miten laajaa sen tutkimustyö on ollut. Kunkin maan voittajajoukkue sekä kansainvälisten ja Eurooppa-koulujen sarjan voittajajoukkue kutsutaan kilpailun päätteeksi EKP:n tiloissa pidettävään palkintojenjakotilaisuuteen Frankfurt am Mainiin (ellei ilmaannu ylivoimais ta estettä). Kaksipäiväisen tapahtuman aikana annetaan lisätietoa rahapolitiikasta, järjestetään foorumi kahdelle tai kolmelle opiskelijaryhmälle sekä palkitaan voittajajoukkueet. Joukkueet pääsevät myös tapaamaan EKP:n pääjohtajan. Tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat EKP:n työhön. EKP korvaa matka- ja majoituskustannukset kaikille palkintojenjakotilaisuuteen osallistuville joukkueiden jäsenille ja opettajille. Suulliset esitykset arvioidaan sen perusteella, miten todenmukainen esitetty korkopäätös on miten hyvin korkopäätös on perusteltu miten hyvin joukkue tuntee rahapolitiikkaan liittyviä ilmauksia ja termejä ja osaa käyttää niitä miten hyvin esitys on jäsennetty miten sujuva esitys on miten tasapuolisesti joukkueen jäsenet osallistuvat esitykseen miten hyvin esitystä on havainnollistettu. 5. PALKINNOT Voittajajoukkue palkitaan kilpailun päätteeksi kansallisessa ja EKP:ssä pidettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. 6

7 7. TIETOSUOJALAUSEKE 1) Tietosuoja ja tietojen käsittely Osallistujien henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen 1 mukaisesti. Rekisterinpitäjänä toimiva Euroopan keskuspankin (EKP) tiedotusosasto kerää ja käsittelee henkilötietoja. Generation uro -kilpailusivustoa ylläpitää Havas WW Dusseldorf GmbH (Euro RSCG GMbH), joka käsittelee sivustossa olevia tietoja EKP:n ohjauksessa ja sen puolesta. Kilpailuun osallistumista varten rekisteröidytään täyttämällä verkkosivustossa oleva lomake. Osallistujien tiedot tallennetaan tietokantaan, ja niitä käytetään kilpailuun osallistumisen ja kilpailutietojen saannin hallinnassa, osallistujien paremmuusjärjestykseen asettamisessa ja palkintojen jakamisessa. Lisäksi tietoja käytetään yhteydenpitoon ja tarvittavien tietojen välittämiseen osallistujille. Vain ne henkilötiedot, jotka osallistujat antavat rekisteröityessään verkkosivustossa tai lähettäessään järjestäjille sähkö postia, säilytetään.antaessaan henkilötietonsa osallistujat suostuvat siihen, että voittajajoukkueen nimi ja sen jäsenten nimet julkaistaan EKP:n ja/tai joukkueen kotimaan keskuspankin verkkosivuilla ja/tai julkisissa tilaisuuksissa. EKP ja/tai voittajajoukkueen kotimaan keskuspankki voi julkaista voittajajoukkueista kansallisessa ja EKP:n palkintojenjakotilaisuudessa mahdollisesti otettavaa valokuva- ja/tai videokuvamateriaalia. 2) Tietoturva ja tietojen välittäminen kolmansille osapuolille Generation uro -verkkosivuston kautta kerättyjä henkilötietoja voidaan välittää euroalueen maiden keskuspankeille kansallisen kilpailun järjestämistä varten. Kansallisissa keskuspankeissa henkilötietoja käsitellään tietosuojadirektiivin (95/46/EY3) kansallisissa täytäntöönpanosäädöksissä annettujen takeiden mukaisesti. Tietojenkäsittelijä Havas Worldwide Düsseldorf GmbH (Euro RSCG GmbH) ja kansalliset keskuspankit ovat sopineet henkilötietojen luottamuksellisen käsittelyn ja riittävän yksityisyyden suojan varmistamisesta. Osallistujan henkilötietoja voidaan luovuttaa Euroopan keskuspankille ja Suomen Pankille sekä Belgian, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Slovenian ja Slovakian keskuspankeille sekä alkaen Latvian keskuspankille. 3) Tietojen säilytysaika sekä oikeus itseä koskevien tietojen tarkasteluun, korjaamiseen ja poistamiseen Edellä mainittuja henkilötietoja (mukaan lukien erilaiset kuvat ja videotallenteet) voidaan säilyttää kolme vuotta siitä päivästä lähtien, jona ne on annettu (tai jona kuvatallenteet on otettu). Osallistujilla on oikeus tarkastella, korjata ja päivittää itseään koskevia tietoja. Lisätietoja henkilötietojen keräämisestä ja käyttämisestä sekä osallistujien oikeudesta tarkastella tai oikaista itseään koskevia tietoja voi pyytää lähettämällä sähköpostia osoitteeseen generationeuro@ ecb.europa.eu. Asianosaisilla henkilöillä on oikeus valittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle: eu/edpsweb/. 1 Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/

8 LIITE PERUSTIETOA KESKUSPANKKI TOIMINNASTA JA RAHA POLITIIKASTA EUROALUEELLA Tässä liitteessä 2 on perustietoa Euroopan keskuspankkijärjestelmästä (EKPJ), eurojärjestelmästä sekä Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikasta. Auttaessaan opiskelijoita kilpailuun valmistautumisessa opettajien kannattaa hyödyntää myös Generation uro -kilpailusivuston osiota Tietoa eurojärjestelmästä, jossa on yksityiskohtaisempia tietoja. Euroopan keskuspankkijärjestelmä, eurojärjestelmä ja euroalue Euroalueen luominen ja EKP:n perustaminen olivat tärkeitä virstan pylväitä Euroopan yhdentymisprosessissa. EKP on lähtien ollut vastuussa rahapolitiikan harjoittamisesta euroalueella joka on maailman valuutta-alueista taloudeltaan toiseksi suurin Yhdysvaltain jälkeen. Euroalueen muodostavat ne Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro. Euroalue syntyi, kun vastuu rahapolitiikasta siirrettiin alun perin mukana olleiden 11 maan kansallisilta keskuspankeilta EKP:n neuvostolle tammikuussa Kreikka liittyi euroalueeseen vuonna 2001, Slovenia vuonna 2007 ja Kypros ja Malta vuonna Slovakia otti euron käyttöön vuonna 2009 ja Viro vuonna Latvia on euroalueen 18. maa lähtien. Kaikkien näiden maiden on pitänyt täyttää lähentymiskriteerit, ennen kuin ne pystyivät liittymään euroalueeseen. Myös muiden EU:n jäsenvaltioiden on täytettävä kriteerit voidakseen ottaa euron käyttöön. Lähentymiskriteereillä on asetettu taloudelliset ja oikeudelliset edellytykset maiden osallistumiselle talous- ja rahaliittoon. Yhteisen rahapolitiikan oikeudellisen perustan muodostavat Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussääntö. EKP on sekä eurojärjestelmän että EKPJ:n keskus. EKP ja kansalliset keskuspankit hoitavat yhdessä eurojärjestelmälle ja EKPJ:lle uskottuja tehtäviä. EKPJ:n muodostavat EKP ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit. Eurojärjestelmään taas kuuluvat EKP ja niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro. EKPJ ja eurojärjestelmä toimivat rinnakkain niin kauan kuin EU:ssa on sellaisia jäsenvaltioita, jotka eivät kuulu euroalueeseen. Euroopan keskuspankki EKP vastaa Euroopan yhteisestä rahasta eurosta. Tavoitteet Perussopimusten mukaan EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää hintavakautta. Kunhan hintavakaustavoite ei vaarannu, se tukee lisäksi EU:n yleistä talouspolitiikkaa kuten täystyöllisyyden tavoittelua ja kestävää kehitystä. Perussopimuksissa määrätyt rahapolitiikan tavoitteet Perussopimuksissa eurojärjestelmän tavoitteet asetetaan selkeään tärkeysjärjestykseen. Ensisijaisena tavoitteena on hintavakaus. Perussopimuksissa myös todetaan selkeästi, että hintavakauden ylläpitäminen on paras tapa, jolla rahapolitiikka voi edistää suotuisan taloudellisen toimintaympäristön ja täystyöllisyyden saavuttamista. Perussopimusten määräyksissä näkyy laaja yhteisymmärrys siitä, että hintavakaudesta koituu huomattavaa hyötyä. Hinta tason pitäminen jatkuvasti vakaana on ratkaisevan tärkeä edellytys taloudellisen hyvinvoinnin sekä talouden kasvupotentiaalin lisäämiselle, joten hintavakauden ylläpitäminen taloudessa on luonnollinen tehtävä rahapolitiikalle. Vaikka rahapolitiikalla on lyhyellä aikavälillä vaikutusta myös reaalitalouteen, viime kädessä sillä voidaan vaikuttaa vain hintatasoon. 2 Liitteen tiedot ovat saatavilla myös EKP:n verkkosivuilla 8

9 Perussopimusten määräyksistä seuraa myös, että rahapoliittisia päätöksiä toteutettaessa tulisi pitää mielessä hintavakaustavoitteen ohella myös EU:n yleiset taloudelliset tavoitteet. Koska rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa reaalitalouteen lyhyellä aikavälillä, EKP:n tulisi varoa aiheuttamasta kohtuuttomia tuotannon ja työllisyyden vaihteluja, mikäli tämä ei ole ristiriidassa sen ensisijaisen tavoitteen kanssa. Perustehtävät Perussopimusten mukaan EKPJ:n tärkeimmät tehtävät ovat EU:n rahapolitiikan määritteleminen ja toteuttaminen valuuttaoperaatioiden suorittaminen euroalueen maiden virallisten valuuttavarantojen hallussapito ja hoito maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen. Muut tehtävät EKPJ:lle on uskottu joukko tehtäviä myös seuraavilla aloilla: Setelit: Eurojärjestelmässä EKP ja euroalueen maiden kansalliset keskuspankit huolehtivat eurosetelien liikkeeseenlaskusta. Tilastot: EKP kerää tehtäviensä täyttämiseksi tarvitsemansa tilastotiedot yhteistyössä kansallisten keskuspankkien kanssa joko kansallisilta viranomaisilta tai suoraan talouden toimijoilta. Rahoitusjärjestelmän vakaus ja luottolaitosten toiminnan vakauden valvonta: EKPJ edistää luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvien viranomaislinjausten kitkatonta toteuttamista. Kansainvälinen ja eurooppalainen yhteistyö: EKP tekee EKPJ:lle uskottuihin tehtäviin liittyvissä kysymyksissä yhteistyötä EU:n tasolla ja kansainvälisesti toimivien organisaatioiden, elinten ja foorumien kanssa. EKP:n neuvosto EKP:n neuvosto on EKP:n ylin päätöksentekoelin. Sen muodostavat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. Sillä on mm. seuraavat tehtävät: Se antaa säädökset ja tekee päätökset, jotka ovat tarpeen eurojärjestelmälle uskottujen tehtävien suorittamiseksi. Se harjoittaa rahapolitiikkaa euroalueella, eli se päättää rahapolitiikan tavoitteista, ohjauskoroista ja eurojärjestelmän rahoituksen tarjonnasta sekä laatii suuntaviivat näiden päätösten toteuttamista varten. EKP:n neuvoston kokoukset ja päätökset EKP:n neuvosto kokoontuu yleensä kahdesti kuussa, useimmiten EKP:n tiloissa Frankfurt am Mainissa, Saksassa. Kunkin kuukauden ensimmäisessä kokouksessa EKP:n neuvosto arvioi taloudellista ja rahatalouden kehitystä ja tekee kuukausittaisen rahapoliittisen päätöksensä. Kuukauden toisessa kokouksessa keskitytään yleensä EKP:n ja eurojärjestelmän muihin tehtäviin ja vastuualueisiin. Kokouspöytäkirjoja ei julkaista, mutta kulloinenkin rahapoliittinen päätös perustellaan yksityiskohtaisesti kuukauden ensimmäisen kokouksen jälkeen pidettävässä lehdistötilaisuudessa. Lehdistötilaisuudessa ovat läsnä EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja. Tilaisuuden aluksi pääjohtaja lukee alustuspuheenvuoron, jossa perustellaan EKP:n neuvoston rahapoliittinen päätös, minkä jälkeen hän vastaa toimittajien kysymyksiin. 9

10 10 Hintavakaustavoite Tavoitteena on pitää yleinen hintataso taloudessa vakaana eli välttää pitkiä inflaatio- tai deflaatiokausia. EKP:n määritelmän mukaan hintavakaudella tarkoitetaan euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) hieman alle 2 prosentin vuotuista nousua, ja siihen pyritään keskipitkällä aikavälillä. Hintavakaus edistää taloustilanteen ja työllisyyden kohenemista. Se lisää hintamekanismin seurattavuutta. Yleisen hintatason ollessa vakaa kuluttajien on helppo havaita suhteellisten hintojen muutokset (eli muutokset muiden hyödykkeiden hintoihin verrattuna). Nopean inflaation vallitessa hinnat nousevat laaja-alaisesti, mikä vaikeuttaa hintojen vertailua. Hintavakaus auttaa tekemään järkeviä kulutus- ja investointipäätöksiä ja kohdentamaan rahavarat tehokkaasti. Se pienentää korkojen inflaatioriskipreemioita (eli sijoittajien vaatimaa korvausta sen varalta, että inflaatio odottamatta kiihtyy sijoituksen keston aikana). Näin voidaan pitää reaalikorot matalina ja tehdä sijoittamisesta houkuttelevaa. Sen ansiosta ei ole tarpeen pyrkiä turhaan suojautumaan inflaation tai deflaation haitallisilta vaikutuksilta (esim. haalia hyödykkeitä hintojen nousua ennakoiden). Se lieventää inflaatiosta/deflaatiosta aiheutuvia vääristymiä. Inflaatio ja deflaatio voivat kärjistää vero- ja sosiaaliturvajärjestelmiin liittyviä vääristymiä. Se estää varallisuuden ja tulojen mielivaltaista uudelleenjakoa inflaation kiihtyessä tai talouden ajautuessa deflaatioon. Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategia Rahapolitiikan strategia on johdonmukainen ja jäsennetty kuvaus siitä, miten rahapoliittisia päätöksiä tehdään keskuspankin tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroalueella rahapolitiikan strategialla on kaksi tärkeää tehtävää. Ensinnäkin sillä annetaan päätöksentekoprosessille selkeä rakenne ja varmistetaan siten, että EKP:n neuvostolla on käytössään kaikki rahapoliittisten päätösten tekemiseksi tarvittavat tiedot ja analyysit. Toiseksi se toimii apuna selitettäessä rahapoliittisia päätöksiä suurelle yleisölle. Strategia parantaa rahapolitiikan tehoa ja ilmentää eurojärjestelmän sitoutumista hintavakauden ylläpitämiseen, mikä lisää eurojärjestelmän uskotta vuutta rahoitusmarkkinoilla. EKP:n neuvoston rahapoliittiset päätökset lyhyistä ohjauskoroista vaikuttavat talouteen ja viime kädessä hintatasoon. Kaksi analyysia rahapoliittisten päätösten (korkopäätösten) pohjana Kun EKP:n neuvosto määrittää euroalueen hintavakautta keskipitkällä aikavälillä uhkaavien riskien luonnetta ja laajuutta, se hyödyntää riskiarvion kannalta merkittävien tietojen järjestämisessä, arvioinnissa ja vertailussa kahta toisiaan täydentävää analyysia. Ne ovat taloudellinen analyysi rahatalouden analyysi. Taloudellisessa analyysissa arvioidaan hintakehitykseen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä vaikuttavia tekijöitä sekä tarkastellaan ennen kaikkea reaalitaloutta (eli hyödykkeiden ja palvelujen tuotantoa) ja talouden rahoitusoloja. Siinä otetaan huomioon, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin hintakehitykseen vaikuttaa huomattavasti kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutus hyödyke-, palvelu- ja tuotannontekijämarkkinoilla (tuotannontekijöitä ovat työvoima, pääoma ja maa-alueet). Rahatalouden analyysissa keskitytään pidemmän aikavälin kehitykseen. Sen pohjana käytetään rahan määrän ja hintakehityksen yhteyttä pitkällä aikavälillä. Rahatalouden analyysi tuo arviointiin keskipitkän ja pitkän aikavälin näkökulman, ja sen tuloksia verrataan taloudellisesta analyysista saatuihin lyhyen ja keskipitkän aikavälin rahapoliittisiin signaaleihin. Kahden analyysin avulla pyritään varmistamaan, että kun tehdään kokonaisarviota hintavakauteen kohdistuvista riskeistä, arvioinnissa ei sivuuteta mitään olennaisia tietoja ja eri näkökulmien ja tietojen vertailuun kiinnitetään riittävästi huomiota. Monipuolisen analyysin avulla myös varmistetaan, että päätöksillä on vankat perusteet. Rahapolitiikan välineet Rahapolitiikalla ohjaillaan lyhyitä korkoja ja vaikutetaan siten talouskehitykseen. Lyhyisiin korkoihin vaikutetaan rahapolitiikan käytännön toteutuksella, jota varten eurojärjestelmällä on käytössään joukko rahapoliitiikan välineitä, kuten avomarkkinaoperaatiot, maksuvalmiusjärjestelmä ja vähimmäisvarantojärjestelmä..

11 a) Avomarkkinaoperaatiot Avomarkkinaoperaatiot ovat tärkein rahapolitiikan väline. Niillä säädellään korkotasoa hallitaan likviditeetin määrää rahamarkkinoilla viestitään rahapolitiikan mitoituksesta. Avomarkkinaoperaatiot voidaan jakaa neljään luokkaan: perusrahoitusoperaatiot eli säännölliset, likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, joita toteutetaan viikoittain ja joiden kesto on yksi viikko pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot eli kuukausittain toteutettavat likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, joiden kesto on kolme kuukautta hienosäätöoperaatiot, joita toteutetaan tarpeen mukaan markkinoiden likviditeetin hallitsemiseksi ja korkojen ohjaamiseksi (hienosäätöoperaatioilla pyritään erityisesti tasaamaan markkinoiden likviditeetin odottamattomista vaihteluista johtuvia korkovaikutuksia) rakenteelliset operaatiot, joissa eurojärjestelmä laskee liikkeeseen velkasitoumuksia ja tekee käänteisoperaatioita tai suoria kauppoja. Epätavalliset rahapoliittiset toimet EKP on toteuttanut useita epätavanomaisia rahapoliittisia toimia finanssikriisin voimistuttua syyskuussa Näillä myös mittakaavaltaan poikkeuksellisilla toimilla pyritään turvaamaan ensisijainen tavoite eli ylläpitämään hintavakautta ja varmistamaan rahapolitiikan välittymismekanismin asianmukainen toiminta. Toimet kuuluvat eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistöön, mutta niitä käytetään vain erikoistapauksissa ja tilapäisesti. Ne suunnataan yleensä pankkisektorille, sillä euroalueen yritykset saavat yleensä rahoituksensa pankeilta (eikä niinkään pääomamarkkinoilta). Epätavallisiksi toimiksi lasketaan mm. likviditeettiä lisäävien operaatioiden toteuttaminen kiinteä korkoisina huutokauppoina, joissa kaikki tarjoukset hyväksytään vakuudeksi hyväksyttävien arvopaperien listan laajentaminen likviditeetin jakaminen tavallista pitempiaikaisissa operaatioissa valuuttamääräisen likviditeetin jakaminen varantovaatimusten muuttaminen tiettyjen velkapaperien suorat ostot. b) Maksuvalmiusjärjestelmä Eurojärjestelmällä on lisäksi käytössään maksuvalmiusjärjestelmä, jonka avulla se voi lisätä tai vähentää yön yli -likviditeettiä ja hillitä yön yli -markkinakorkojen liikkeitä. Maksuvalmiusjärjestelmän muodostavat maksuvalmiusluotto, jonka avulla vastapuolet (esim. pankit tai muut rahoituslaitokset) voivat saada euroalueen kansallisilta keskuspankeilta yön yli -rahoitusta hyväksyttyjä vakuuksia vastaan talletusmahdollisuus, jonka avulla vastapuolet voivat tehdä kansallisiin keskuspankkeihin yön yli -talletuksia. c) Vähimmäisvarannot Eurojärjestelmä edellyttää lisäksi, että luottolaitokset pitävät vähimmäisvarantoja euroalueen maiden kansallisissa keskuspankeissa. Vähimmäisvarantojärjestelmän tarkoituksena on vakauttaa rahamarkkinakorkoja ja luoda (tai lisätä) rakenteellista keskuspankkirahoituksen tarvetta. Ennakoiva viestintä Ennakoivassa viestinnässä keskuspankki kertoo selkeästi, miten se odottaa kulloisessakin tilanteessa ohjauskorkojen kehittyvän, jotta markkinoiden odotukset ohjauskorkojen tulevasta kehityksestä seuraisivat vakaammin rahapolitiikan mitoitusta. EKP:n neuvosto ryhtyi viestimään ennakoivasti siitä, miten se kulloistenkin hintavakausnäkymien perusteella odottaa EKP:n ohjauskorkojen kehittyvän. EKP:n neuvosto on ilmoittanut, että se odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa, sillä inflaation odotetaan pysyvän keskipitkälläkin aikavälillä maltillisena taloustilanteen yleisen heikkouden, kapasiteetin käyttöasteen alhaisuuden sekä rahan määrän ja luotonannon vaimean kehityksen vuoksi. Ennakoiva viestintä edistää EKP:n hintavakaustehtävän hoitamista tehokkaasti ja on sen strategian mukaista. 11

12 AIKATAULU KILPAILUAIKATAULU *: 1. kierros karsintakysymykset: kierros analyysitehtävä: kierros suullinen esitys: Palkintojenjakotilaisuus EKP:ssä: YHTEYSTIEDOT Lisätietoja kilpailusta voi pyytää Suomen Pankista lähettämällä sähköpostia osoitteeseen * Päivämäärät voivat muuttua. EUROOPAN KESKUSPANKKI

GENERATION URO STUDENTS AWARD

GENERATION URO STUDENTS AWARD GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet

Lisätiedot

GENERATION URO STUDENTS AWARD

GENERATION URO STUDENTS AWARD GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet

Lisätiedot

GENERATION URO STUDENTS AWARD

GENERATION URO STUDENTS AWARD GENERATION URO STUDENTS AWARD O P E T T A J A N O P A S E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I SISÄLLYS Generation uro Students Award 4 Tavoite 4 Yleistä 4 Osallistujat 4 Kilpailukierrokset 4 1. Opettaja

Lisätiedot

GENERATION URO STUDENTS AWARD

GENERATION URO STUDENTS AWARD GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet

Lisätiedot

GENERATION URO STUDENTS AWARD

GENERATION URO STUDENTS AWARD GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet

Lisätiedot

Kuinka rahapolitiikasta päätetään?

Kuinka rahapolitiikasta päätetään? Kuinka rahapolitiikasta päätetään? EKP:n neuvoston kokous Helsingissä 5.5.2011 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki Studia Monetaria luento Rahamuseo, Helsinki 26.4.2011 Mihin rahapolitiikalla pyritään?

Lisätiedot

Suomen Pankki osana eurojärjestelmää

Suomen Pankki osana eurojärjestelmää Tuomas Välimäki Suomen Pankki Suomen Pankki osana eurojärjestelmää Kokoomuksen Talouspoliittisen Seuran miniseminaari 28.5.2019 Radisson Blu Plaza, Helsinki 28.5.2019 1 Euroalue ja eurojärjestelmä Euroalueen

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Pääjohtaja Erkki Liikanen RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008 Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET EUROOPAN RAHAPOLITIIKKA Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) muodostuu Euroopan keskuspankista (EKP) ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansallisista keskuspankeista. EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena

Lisätiedot

Konsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2001O /10/2001. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.

Konsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2001O /10/2001. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. FI Konsolidoitu TEKSTI tuotettu CONSLEG-järjestelmällä Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa CONSLEG: 2001O0008 01/10/2001 Sivumäärä: 6 < Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1 Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1 Esityksen rakenne Miten keskuspankkien viestintä on muuttunut? Mikä rooli viestinnällä on rahapolitiikassa? Mitä rahapolitiikan ennakoivalla viestinnällä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA ORGANISAATIO JA TOIMINTA

OIKEUSPERUSTA ORGANISAATIO JA TOIMINTA EUROOPAN KESKUSPANKKI (EKP) Euroopan keskuspankki (EKP) on talous- ja rahaliiton keskeinen toimielin. Se on vastannut euroalueen rahapolitiikan toteuttamisesta 1. tammikuuta 1999 lähtien. EKP muodostaa

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 121/20 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2015/774, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2015, julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2015/10) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO,

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Esityksen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1.12.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki

Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Luento Itä-Suomen Yliopistossa - Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Rahapolitiikan tavoitteita 1. Rahapolitiikalla vakautta 2. Rahapolitiikalla

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä)

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) www.suomenpankki.fi www.rahamuseo.fi www.euro.fi Suomen Pankki ISBN 978-952-462-534-0 (painettu)

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET

TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET Euroopan rahaliiton toimielimet ovat paljolti vastuussa EU:n rahapolitiikan määrittelystä, eurojen liikkeeseen laskemiseen liittyvistä säännöistä ja hintavakaudesta EU:ssa.

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi, Tampere 3.9.2018 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi

Lisätiedot

Pitääkö korkojen nousua pelätä?

Pitääkö korkojen nousua pelätä? Pitääkö korkojen nousua pelätä? 22.11.2018 Jari Vaine Erityisasiantuntija/rahoitusala, kuntatalous 12.11.2018 08:41 2 Korkoja liikuttavia tekijöitä, esimerkiksi Lyhyet korot Inflaatiotavoite ja odotukset

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas

Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas Mitä kymmenellä eurolla voi ostaa? Miltä kuulostaisi esimerkiksi kaksi cd-singleä tai jokin hyvä lehti joka viikko kuukauden ajan? Oletko koskaan tullut ajatelleeksi,

Lisätiedot

Osallistumisaika alkaa 1.3.2013 ja päättyy 4.3.2013. Päättymisajan jälkeen vastaanotettuja osallistumisia ei oteta huomioon.

Osallistumisaika alkaa 1.3.2013 ja päättyy 4.3.2013. Päättymisajan jälkeen vastaanotettuja osallistumisia ei oteta huomioon. Viikonloppu.com:n avajaiskilpailun säännöt ja rekisteriseloste 1. Järjestäjä 2. Osallistumiskelpoisuus Kilpailuun voivat osallistua kaikki yksityishenkilöt lukuun ottamatta niitä Järjestäjän tai Yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa Euro & talous 4/2018 4.10.2018 1 Euroalueen bruttokansantuote 2007-2020 Euroalueen reaalinen BKT EKP:n

Lisätiedot

Rahapolitiikka. Antti Suvanto. Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 23.1.2014 16-18.

Rahapolitiikka. Antti Suvanto. Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 23.1.2014 16-18. Rahapolitiikka Antti Suvanto Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 16-18. Rahapolitiikka Inflaatio ja deflaatio Rahapolitiikan periaatteita Rahapolitiikan

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:

Lisätiedot

EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET

EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET Hintavakauden ylläpitämiseksi eurojärjestelmällä on käytettävissään joukko rahapolitiikan välineitä, joilla vaikutetaan markkinakorkoihin, säädellään pankkijärjestelmän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS. (komission esittämä)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS. (komission esittämä) FI ECFIN/294/00-EN EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3. toukokuuta 2000 KOM(2000) 274 lopull. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisen rahan käyttöönottamiseksi

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ SUOMEN PANKKI LUENTORUNKO Kansainvälinen sihteeristö Kjell Peter Söderlund 25.1.2005 STUDIA MONETARIA 25.1.5.2005 SUOMEN PANKIN RAHAMUSEOSSA PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ VALMISTELU EKP:SSÄ

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Järjestäjä järjestää kilpailun yhteistyössä GoGreenin/Lantmännen Cerealian kanssa (jäljempänä Yhteistyökumppani ).

Järjestäjä järjestää kilpailun yhteistyössä GoGreenin/Lantmännen Cerealian kanssa (jäljempänä Yhteistyökumppani ). Parempi ruoka syyskuun kilpailu Kilpailun nimi, paikka ja ajankohta: Parempi ruoka syyskuun arvonta, kilpailu 1.9.2014. 30.9.2014. Palkinto ja sen arvo:3 kpl smoothie-tuotepakettia, arvo noin 45 euroa

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan

Lisätiedot

EHDOTA HERO-LUKUNALLELLE NIMEÄ voit voittaa jättinallen omaksi ja osallistut samalla leffalippujen arvontaan

EHDOTA HERO-LUKUNALLELLE NIMEÄ voit voittaa jättinallen omaksi ja osallistut samalla leffalippujen arvontaan HEROn Lukunalle -arvonnan säännöt ja ehdot EHDOTA HERO-LUKUNALLELLE NIMEÄ voit voittaa jättinallen omaksi ja osallistut samalla leffalippujen arvontaan HEROn Lukunalle tarvitsee nimen keksitkö sinä sopivan?

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 2.5.2005 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 111/1 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 3 päivänä helmikuuta 2005, eurojärjestelmän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 360 lopullinen 2011/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käytön jatkamista Saint-Barthélemyn saarella sen jälkeen, kun sen asema Euroopan unioniin nähden

Lisätiedot

JOHDANTOLUKU. 1 artikla. Täydentävä luonne I LUKU SOVITTELULAUTAKUNTA. 2 artikla. Perustaminen

JOHDANTOLUKU. 1 artikla. Täydentävä luonne I LUKU SOVITTELULAUTAKUNTA. 2 artikla. Perustaminen L 179/72 EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 673/2014, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2014, sovittelulautakunnan perustamisesta ja sen työjärjestyksestä (EKP/2014/26) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 324 final 2014/0170 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 337 final 2013/0176 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Rahapolitiikan perusteet ja toteutus

Rahapolitiikan perusteet ja toteutus Pääjohtaja Erkki Liikanen Eduskunnan talousvaliokunnan talousseminaari 6. syyskuuta 2006 Rahapolitiikan perusteet ja toteutus KUVIOT 1., 2., 3., 4. SUOMEN PANKIN YDINTOIMINNOT Maailmantalous on käynyt

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Lauri Vilmi, KTT Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Esityksen rakenne 1. Rahajärjestelmät

Lisätiedot

YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä

YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä EUROOPAN KESKUSPANKKI MONETARY POLICY SUB-COMMITTEE YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä Syyskuu 1998 Euroopan keskuspankki, 1998

Lisätiedot

tiukka ehdollisuus, joten jäsenmaalla on oltava hyväksytty valtiontalouden vakautusohjelma, jotta sen paperit kelpaisivat ostojen kohteeksi.

tiukka ehdollisuus, joten jäsenmaalla on oltava hyväksytty valtiontalouden vakautusohjelma, jotta sen paperit kelpaisivat ostojen kohteeksi. BLOGI Maailman keskeiset keskuspankit ovat finanssikriisin aikana laajentaneet toimintansa mittakaavaa ennennäkemättömällä tavalla niin myös EKP ja sen johtama eurojärjestelmä. Kesän 2008 tilanteesta eli

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

1.8. KORVAUSVAATIMUKSEN ESITTÄJÄN TILIPANKKINA TOIMIVA KANSALLINEN KESKUSPANKKI (ISOmaakoodi):

1.8. KORVAUSVAATIMUKSEN ESITTÄJÄN TILIPANKKINA TOIMIVA KANSALLINEN KESKUSPANKKI (ISOmaakoodi): TARGET-KORVAUSJÄRJESTELMÄ - KORVAUSHAKEMUSLOMAKE 1 (Täytä osiot 1-4 ja lähetä alkuperäinen allekirjoitettu lomake tilipankkina toimivalle kansalliselle keskuspankille) TOIMINTAHÄIRIÖN PÄIVÄMÄÄRÄ(T) 1.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Pääjohtaja Erkki Liikanen 29.1.2009 1 BKT ennusteet vuodelle 2009 3.0 Konsensus IMF Euroopan komissio OECD % Yhdysvallat 3.0 % Euroalue 2.0 2.0

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta

EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta Euro & talous 4/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Euroalueen talous- ja inflaationäkymistä

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI FI Tämä asiakirja on EKP:n neuvoston jäsenille osoitettujen menettelytapaohjeiden epävirallinen konsolidoitu toisinto ja laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksiin. B EUROOPAN KESKUSPANKKI MENETTELYTAPAOHJEET

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I

E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I E K P : N R A H A P O L I T I I K K A 2 0 1 1 E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I EKP:N RAHAPOLITIIKKA 2011 Euroopan keskuspankki, 2011 Käyntiosoite Kaiserstrasse

Lisätiedot

Osallistumisaika alkaa 6.2.2015 ja päättyy 6.3.2015. Päättymisajan jälkeen vastaanotettuja vastauksia ei oteta huomioon.

Osallistumisaika alkaa 6.2.2015 ja päättyy 6.3.2015. Päättymisajan jälkeen vastaanotettuja vastauksia ei oteta huomioon. 1. Järjestäjä,, (jäljempänä "Järjestäjä") 2. Osallistumiskelpoisuus Kilpailuun voivat osallistua kaikki yksityishenkilöt lukuun ottamatta niitä Järjestäjän palveluksessa olevia, jotka osallistuvat tämän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Valloita finanssikaupunki

Valloita finanssikaupunki F I N A N Z I T Y TOIMISTOPÄÄLLIKÖN KIERROS Pelaa Finanzityä ohjatun kierroksen avulla! Täytä samalla pelikierrosta koskevat kysymykset. Valloita finanssikaupunki Finanzity. 230 000 ihmisen, 1 578 yrityksen,

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROJÄRJESTELMÄ EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ

EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROJÄRJESTELMÄ EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROJÄRJESTELMÄ EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO Euroopan keskuspankin pääjohtajan esipuhe 3 1. Kohti talous- ja rahaliittoa 1.1 Euroopan yhdentyminen 4 1.2 Taloudellinen

Lisätiedot

RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2005

RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2005 FI RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2005 RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2005 EUROOPAN KESKUSPANKKI YLEISASIAKIRJA EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLITIIKAN VÄLINEISTÄ JA MENETTELYISTÄ

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat

Lisätiedot

Tarkastuskomitean mandaatti

Tarkastuskomitean mandaatti EKP JULKINEN Tarkastuskomitean mandaatti Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on perustanut EKP:n työjärjestyksen artiklan 9a nojalla korkean tason tarkastuskomitean. Se vahvistaa nykyisiä sisäisen ja

Lisätiedot

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta 8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.

Lisätiedot

TARGET2- Suomen Pankki Järjestelmän säännöt

TARGET2- Suomen Pankki Järjestelmän säännöt AUTOMAATTISIA VAKUUSTOIMINTOJA KOSKEVAT SÄÄNNÖT Määritelmät Näissä säännöissä tarkoitetaan 1. automaattisella vakuustoiminnolla (auto-collateralisation) euroalueen kansallisen keskuspankin keskuspankkirahassa

Lisätiedot

1.2 Säännöt rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä. 1.2.5.4 Seuraamukset vastapuolen sääntövelvoitteiden rikkomisesta

1.2 Säännöt rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä. 1.2.5.4 Seuraamukset vastapuolen sääntövelvoitteiden rikkomisesta 1 Rahapolitiikka 1.1 Rahapolitiikan välineisiin liittyviä sopimuksia 1.1.1 Vastapuolisopimus 1.1.2 Yleissopimus valuuttaswapeista 1.1.3 Yleissopimus takaisinostosopimuksista 1.1.4 Varantotilisopimus 1.2

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2012 Sisällys

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2012 Sisällys Vuosikertomus 2012 Vuosikertomus 2012 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 EJRK:n vuosikertomus 2012 Sisällys 3 Esipuhe Mario Draghi EJRK:n puheenjohtaja Tämä on Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK)

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, 21.1.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 16/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 29 päivänä elokuuta 2013, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja

Lisätiedot

Grillikuume Weber-kilpailu 2015

Grillikuume Weber-kilpailu 2015 Grillikuume Weber-kilpailu 2015 Kilpailun nimi, paikka ja ajankohta: Grillikuume - Weber-kilpailu, 22.4.2015. 1.7.2015. Palkinto ja sen arvo: Viikkokilpailu 1: Weber-grillituotesetti, 105,5 euroa Viikkokilpailu

Lisätiedot

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Studia Monetaria 1.11.211 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

ECB Monthly Bulletin August 2006

ECB Monthly Bulletin August 2006 PÄÄKIRJOITUS EKP:n neuvosto päätti 3.8.2006 pitämässään kokouksessa nostaa eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkotarjousten alarajaa eli minimitarjouskorkoa 25 peruspisteellä 3,0 prosenttiin.

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot