Kalajoen satama saavutti historiansa toiseksi suurimman liikennemäärän.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalajoen satama saavutti historiansa toiseksi suurimman liikennemäärän."

Transkriptio

1 Mikäli Egyptin kriisiä ei olisi ollut, Kalajoen satama olisi epäilemättä kirjannut kirkkaasti kaikkien aikojen liikenne-ennätyksen. Siitä jäätiin tänä vuonna vain yhden laivanmitan päähän, Lehdistötiedote 2011 Kalajoen satama saavutti historiansa toiseksi suurimman liikennemäärän. Kalajoen satamassa on ollut jälleen vilkas vuosi. Satamassa käyneiden laivojen lukumäärissä saavutettiin kuluvan vuosituhannen ennätys. Satamassa kävi vuonna 2011 yhteensä 112 laivaa. Tonnimäärissä saavutettiin sataman historian toiseksi paras tulos, yhteensä tonnia. KALAJOEN SATAMAN LAIVALIIKENTEEN KEHITYS vv JAKSO16 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu vuosi vuosi vuosi vuosi KRIITTINEN- 9 vuosi PISTE14 12 tammikuu helmikuu LAIVAKÄYNTEJÄ maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu 4 2 marraskuu joulukuu Lin. (elokuu) 0 vuosi 2007 vuosi 2008 vuosi 2009 vuosi 2010 vuosi 2011 KALAJOEN SATAMAN LAIVALIIKENTEEN KEHITYS vv EGYPTIN KRIISI JA ANKARA JÄÄTALVI HEIKENSIVÄT MERKITTÄVÄSTI ALKUVUODEN VIENTIMÄÄRIÄ Alkuvuonna tilanne näytti Egyptin kriisin vuoksi todella huolestuttavalta. Liikenne Alexandriaan, eli Kalajoen sataman tärkeimpään vientisatamaan oli pysähdyksissä lähes kaksi kuukautta. Lisäksi ankarin jäätalvi vuosikymmeniin vaikeutti ja hidasti laivojen liikennöintiä. Satama-altaasta jouduttiin nostamaan lisäksi tuhansia kuutioita jäälohkareita, jotta alukset pystyivät liikkumaan ja kääntymään satama-altaassa.

2 Anttio toteaa. Viimeisen viiden vuoden aikana Kalajoen sataman liikenne on kuitenkin kasvanut hitaasti mutta varmasti yhteensä jo n 50%, joten kasvutrendi on selvästi havaittavissa. KALAJOEN SATAMAN LIIKENTEEN KEHITYS vv JAKSO tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu vuosi vuosi vuosi vuosi vuosi TONNEJA tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lin. (elokuu) Lin. (marraskuu ) 0 vuosi 2007 vuosi 2008 vuosi 2009 vuosi 2010 vuosi 2011 KALAJOEN SATAMAN LIIKENTEEN KEHITYS vv SATAMALAITOKSEN HENKILÖRESURSSEJA LISÄTTIIN Satamalaitos on työskennellyt viime vuodet liikenteen kasvulukuihin ja työn alla olleisiin hankkeisiin suhteutettuna todella pienillä henkilöresursseilla. Henkilötyövuosina laskettuna satamassa ei ole työskennellyt kahtakaan päätoimista henkilöä. Kesällä saatiin avuksemme satamasihteeri, sekä konsulttisopimuksella toimiva satamarakennusmestari. Ilman näitä lisäresursseja olisimme olleet todella pulassa, myöntää Anttio. Kalajoen satamassa oli vuonna 2011 yhtä aikaa käynnissä käytännössä kaksi EU-hanketta. Ensimmäistä hanketta lopeteltiin ja toinen oli parhaassa vauhdissa Toisessa hankkeessa oli pääkohteena kokonaan uuden pengertieyhteyden rakentaminen sataman ja viereisen Rautaruukin teollisuusalueen välille. Se lyhensi kuljetusmatkaa useilla kilometreillä ja erikoiskuljetukset saatiin pois yleisiltä teiltä. Lisäksi hankkeeseen kuuluu liikenne- ja kenttäalueiden laajentamista. Päättyneessä EU-hankkeessa kunnostettiin ja laajennettiin pääasiassa sataman kenttä- ja liikennealueita sekä peruskorjattiin itälaituri. Tämä hanke päättyi kenttätöiden osalta vuoden 2010 lopussa, mutta työllisti paperitöiden osalta sataman ja elinkeinopalveluiden henkilökuntaa vielä pitkälle kevääseen viime vuonna. SATAMAAN RAKENNETTIIN KAKSI UUTTA VARASTOHALLIA Lisäksi satamaan rakennettiin v 2011 kaksi uutta varastohallia ja tehtiin kolmanteen halliin valmiiksi massanvaihdot, pohjan asfaltointi, perustukset, maakaapeloinnit sekä liikennöintikentät. Varsinainen hallin rakentaminen tapahtuu tänä vuonna. Vuonna 2011 rakennetuista halleista toinen rakennettiin lunastussopimuksella jolla sataman toinen operaattori Oy Blomberg Stevedoring lunastaa hallin itselleen kertasuorituksena tämän vuoden lopussa. Lunastussummalle maksetaan korkoa tämän vuoden ajan.

3 Satamassa nähdään jatkossakin erittäin positiivisena suuntauksena se, että operaattorit ja muut toimijat rakentavat itse omia varastohalleja. Tämä luonnollisesti lisää toimijoiden intressiä kasvattaa liikennettä, ja pitää halleissa yllä jatkuvaa tavaran kiertoa. Mutta toisena erittäin tärkeänä asiana satamassa nähdään se että se vapauttaa varoja sellaisiin investointeihin, joista sataman on pakko huolehtia liikenteen kasvaessa. Kalajoen satamassa se tarkoittaa ensisijaisesti laituri- ja kenttätilan kasvattamista. Satamassa on käytössä jatkuva laiturikapasiteetin seuranta, jossa mittarina on kuukausittainen maksimi laivamäärä. Tästä mittarista nähdään selkeästi että yhä useammin laitureissa on ruuhkaa. Merirahtiliikenteessä kilpailu on tänä päivänä niin tiukkaa että odotusaikoja ei sataman puuttuvan laiturikapasiteetin takia saisi tulla yhtään. UUSI SATAMATOIMISTO SATAMAN SIDOSRYHMILLE Viime vuonna satamaan siirrettiin Rautaruukki Oy:ltä ylimääräiseksi jäänyt toimistorakennus, johon kunnostettiin toimisto ja taukotupatiloja sataman eri toimijoille ja sidosryhmille sataman jatkuvasti kasvavaa liikennettä silmälläpitäen. ENTISISTÄ SAHATAVARAKUIVAAMOISTA KONEHALLEJA Alkuperäisestä käytöstään jo vuosia sitten poistuneista sahatavarakuivaamoista alettiin kunnostamaan konehalleja sekä kaluston huolto- ja pesutiloja. Ympäristöviranomaisten kanssa päästiin yhteisymmärrykseen siitä että keskitetään kaikki ympäristöriskejä sisältävä toiminta yhteen paikkaan ja rakennetaan sinne 1-luokan öljyntorjuntavalmiudet ja mm. työkoneiden polttoainesäiliöt. KAUPUNKI HANKKINUT LISÄALUEITA 30 ha SATAMAN LAAJENNUSTARPEITA VARTEN Kalajoen kaupunki on hankkinut sataman ympäriltä noin 30 hehtaaria maa-alueita sekä sataman laajentumista silmälläpitäen että uusia satamasidonnaisia teollisuusalueita varten. Näiden alueiden kaavoitus on jo täydessä vauhdissa. Satama pitää kaavoituksen kiirehtimistä tärkeänä koska uusille halleille ei ole nykyisellä satama-alueella käytännössä tilaa.

4 Satamapalvelut on ulkoistettu ja niistä huolehtii Vartiointi Vierimaa- Hintsala Ky, kenttävastaavanaan Pekka Hintsala. Rahjan Huolinta Oy:llä työskentelee keskimäärin 55 ahtaajaa, ja Blomberg Stevedoring Oy Ab puolestaan työllistää kymmenkunta ahtaajaa ja alihankkijaa Kalajoella. KALAJOKI ON PERÄMEREN SUURIN SAHATAVARASATAMA Kalajoki on jo vuosia ollut Perämeren suurin sahatavaran vientisatama ja koko maassa yksi suurimmista, Sataman kokonaisliikennemäärissä päästiin vuonna 2011 yhteensä yli tonniin. Edellinen 16 vuoden takainen tonnin hopeasija ylitettiin siten n tonnilla Sataman Suurin vientiartikkeli on edelleenkin sahatavara. Muita vientituotteita ovat muun muassa hake, kuitupuu, kasvuturve, teräsrakenteet ja vilja. Tuontiliikenteessä tärkeimpiä artikkeleita ovat rehuraaka-aineet, magnesiumsulfaatti, mineraalit, ja rakennuslevyt. Lannoitteet ja maatalouskalkki ovat sataman viime aikojen uusia tuontiartikkeleita, Anttio selvittää. Nykyisen Kalajoen sataman alkuna Rahjassa voidaan pitää heinäkuuta 1897, jolloin höyrylaiva Gremo saapui Ryöppään saaren luo. Santaholma Oy:ssä päätettiin että yksi laiva lastataan Rahjassa. Ottaessaan käyttöön Rahjan lastauspaikan Santaholma Oy oivalsi heti sataman tulevaisuuden mahdollisuudet, mikä oli arvokas avaus koko Pohjois-Suomen viennille.

5 KALAJOEN SATAMALLE MYÖNNETTIIN VUONNA 2011 MAAILMAN SUURIMMAN LUOKITUSLAITOKSEN LLOYDS REGISTERIN ISO-9001 LAATUSERTIFIKAATTI Edellisen vuoden lopulla sertifioidun ISO-9001 laatujärjestelmän käytännön toimet auditointeineen, poikkeamakäsittelyineen ja johdon katselmuksineen painottuivat ensimmäiselle toimintavuodelle. Loppuvuodesta 2011 satamalaitokselle myönnettiin maailman suurimman luokituslaitoksen Lloyds Registerin ISO-9001 laatusertifikaatti. Tämä tehostaa satamalaitoksen toimintoja entisestään, koska Kalajoen satamassa toimii myös muita Lloydsin sertifioimia yrityksiä. Kalajoen satamalle myönnetty sertifikaatti kattaa satamapalvelut, sisältäen aluspalvelut, satamakenttien ja varastojen myynti- ja vuokraustoiminnan, sataman aluevalvonnan sekä sataman infrastruktuurista huolehtimisen. Erityisesti merenkulkualalla Lloyds tunnetaan hyvin ja sillä on myös korkealle arvostettu status maailman vanhimpana laivojen luokituslaitoksena. FENNOVOIMAN YDINVOIMALAHANKE KASVATTAA KALAJOEN SATAMAN LIIKENNETTÄ Syksyllä 2011 tehtiin myös päätös Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisesta Kalajoen naapurikuntaan Pyhäjoelle. Kalajoen satama on käynyt neuvotteluja jo useiden eri toimijoiden kanssa voimalaprojektin laivauksista Kalajoen sataman kautta. Erityisesti ydinvoimateollisuudessa ISO-9001 sertifioitua laatujärjestelmää vaaditaan kaikilta merkittävimmiltä toimijoilta. Laatujärjestelmien kehittämisen yhtenä merkittävimpänä liikkeellepanevana voimana oli erityisesti ydinvoimateollisuus. Tässä mielessä Kalajoen sataman ISO-9001 laatujärjestelmän rakentaminen osui juuri oikeaan ajankohtaan. Kalajoen satamajohtajan mukaan on selvää että Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen kuljetustarpeet tulevat lisäämään Kalajoen sataman liikennettä ja varastointitarvetta lähivuosina. Kalajoen kaupunki on hankkinut parin viime vuoden aikana n 30 hehtaaria maaalueita sataman laajentumista silmälläpitäen. Näiden alueiden kaavoitus satama- ja teollisuusalueiksi aloitettiin jo viime vuoden keväällä ja uusi asemakaava saataneen voimaan tänä vuonna. Sataman alueen ollessa tällä hetkellä n 32 ha, uusien alueiden myötä satamaalue lähes kaksinkertaistuu. Tämä on myös Pyhäjoen voimalahanketta ajatellen erittäin tärkeä asia, koska tarvittavat varastokenttäalueet ovat useita hehtaareja ja varastohalleja tullaan tarvitsemaan tuhansia neliöitä.

6 KALAJOEN SATAMAN LAAJENTAMINEN ON HELPPOA JA KASVUMAHDOLLISUUDET OVAT HYVÄT Viime vuosien EU-hankkeiden myötä satamakenttiä on laajennettu useita hehtaareja. Satamajohtajan mukaan nämä alueet, sekä parhaillaan kaavoitettavat lisäalueet mahdollistavat Kalajoen sataman liikenteen lisäämisen helposti miljoonaan tonniin vuodessa. Useissa Suomen satamissa työskennellyt satamajohtaja Anttio tietää että useilla satamilla ainut laajentumismahdollisuus on alueiden valtaaminen mereltä, joka edellyttää valtavia massansiirtoja, YVA- menettelyistä ja muusta asiaan liittyvistä toimenpiteistä puhumattakaan. Siinä mielessä Kalajoen sataman sijainti on ihanteellinen. Monellakaan Suomen satamalla ei taatusti ole tarjota kolmeakymmentä hehtaaria satamakenttää, joka pystytään tarvittaessa ottamaan käyttöön vaikka vuodessa. Uusien hankittujen maa-alueiden on todettu olevan suurimmalta osin helppoja pohjustaa. Maa-alueet ovat rakenteeltaan samaa tyyppiä kuin viime vuosina pohjustetut ja asfaltoidut alueet, joten tekniikka tiedetään, ja kustannukset on helppo laskea per hehtaari. Lisäksi uusilla alueilla sijaitsevien kallioalueiden pohjustaminen sataman kenttätasoon parantaa ns. massaomavaraisuutta. Eli tasoitettavilta alueilta saatavat massat voidaan käyttää louheena tai murskeena uusia satamakenttiä pohjustettaessa. Tämä pienentää myös massojen kuljetuskustannuksia. Viime vuonna tästä saatiin jo kokemusta kun hallien pohjustuksessa siirretyillä maamassoilla saatiin täytettyä lähes hehtaarin kokoinen lahdenpohjukka joka oli aikoinaan sadevesiviemäröinnin takia jäänyt satama-alueen keskelle. Kenttiä rakennettaessa viemäröinti saatiin muutettua ja kenttälaajennuksia haittaava lahdenpohjukka täytettyä. SATAMA TYÖLLISTÄÄ JA LUO HYVINVOINTIA KOKO SEUTUKUNNALLE Edellisenä vuonna tehtiin yhteistyössä EP- Logistics Oy:n kanssa tutkimus Kalajoen sataman heijastusvaikutuksista seutukunnan talouteen ja työllisyyteen. Sataman toiminta merkitsee suoraan lähes 100 henkilötyövuotta ja lisäksi välillisesti 200 henkilötyövuotta. Satama generoi seutukunnalle yhteensä miljoonien eurojen vaikutukset. Pelkästään kuljetusliikenteelle aikaansaadaan tehdyn herkkyystarkastelun mukaan yli viiden miljoonan euron vaikutukset liikevaihtoon. Selvityksestä ilmeni sataman tärkeä rooli Kalajoen alueen kehittymisessä. Satama on elinkeinoelämän veturi, joka mahdollistaa teollisuuden elinkyvyn säilymisen ja uuden yritystoiminnan kehittymisen. Myös lähikuntien asukkaat käyttävät Kalajoen palveluita ja mahdollistavat osaltaan koko alueen kehitystä tukevien palveluiden syntymistä. Pelkästään satamassa toimivien yritysten työntekijöiden ansiotulojen kunnallisverot tuovat kaupungin pussiin karkean arvion mukaan yli euroa vuodessa.

7 PERÄMEREN SATAMIEN ISPS-HARJOITUKSISTA YHTEISIÄ JA KIERTÄVIÄ Kalajoen Satamassa järjestettiin edellisvuonna lain vaatima vuosittainen ISPS- turvaharjoitus (International Ship and Port Facility Security Code). Siihen osallistui kymmeniä eri viranomaisia seutukunnalta mm. poliisin erikoisryhmä TePo, Merivartiosto, Säteilyturvakeskus ja Liikenteen Turvallisuusvirasto TraFi. Harjoitukseen sisältyi mm. aseistetun rikollisen pakeneminen, etsintä ja kiinniotto sekä kätkettyjen räjähteiden ja radioaktiivisten aineiden etsintä. Perämeren satamien neuvottelukunta on pitänyt myös kuluneena vuonna Kalajoen satamaa kokoustukikohtanaan. Kalajoki on Perämeren alueella keskeinen paikka, ja sopii jatkossakin erinomaisesti satamajohtajien kokouspaikaksi, Anttio sanoo. Neuvottelukuntaan kuuluvat kaikki Perämeren satamat Torniosta Vaasaan. Hallitusta luotsaavat tätä nykyä satamajohtajat Kaarlo Heikkinen Raahesta puheenjohtajana ja Esa Anttio Kalajoelta varapuheenjohtajana. Molemmat ovat merikapteeneita, joten yhteistyö sujuu juohevasti ja merimieshengessä. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii laatupäällikkö Nina Kujala Pietarsaaren satamasta. Vuosikokouksen yhteydessä keskusteltiin vuosittaisten ISPS- harjoitusten vaatimista valtavasta työmäärästä sekä satamille ja kaikille viranomaisille. Niinpä päätettiin esittää Liikenteen Turvallisuusvirastolle TraFille Perämeren satamien yhteistä kiertävää harjoitusta, joka pidettäisiin vuorotellen kussakin Perämeren satamassa. Ehdotus tehtiin lähes samalta istumalta ja TraFi suhtautui siihen myötämielisesti. Itse harjoiteltavat asiat ja harjoitusten tavoitteet kun ovat pitkälti samat kaikissa satamissa. Näin ollen harjoituksen järjestäminen osuisi oman sataman kohdalle joka kahdeksas vuosi, edellyttäen tietenkin että jokainen Perämeren satama osallistuu vuosittaiseen suurharjoitukseen. Näin ollen vuoden 2011 ensimmäinen Perämeren satamien yhteinen suurharjoitus järjestettiin Pietarsaaren satamassa. Harjoitus onnistui erinomaisesti, ja kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä harjoituksen antiin. Seuraava suurharjoitus päätettiin järjestää Outokummun satamajohtajan kutsumana Tornion satamassa.

8 Perämeren satamien neuvottelukunta antaa muun muassa yhteisiä kannanottoja Perämeren satamille tärkeistä asioista eri viranomaisille. Tammikuussa 2012 oli ohjelmassa liikenneministeri Merja Kyllösen tapaaminen. SATAMAAN TARVITAAN 10m SYVÄVÄYLÄ JA SYVÄLAITURI Kalajoen sataman osalta esille otettiin esille liikenneministerin tapaamisessa satamaan johtavan meriväylän ruoppaus 10m kulkusyväyteen. Kasvava liikenne ja jatkuvasti suurentuvat aluskoot edellyttävät väylän syventämistä jo lähivuosina. Kalajoen satama on omalta osaltaan tehnyt esisuunnitelmat uudesta 10 metrin syvälaiturista, joka sijoittuisi sataman pohjoisosaan, Kainun saaren pohjoisrannalle. Vuonna 2005 vahvistettu sataman asemakaava mahdollistaa n 300m lisälaituritilan sataman pohjoisosaan. Satamassa tehtyjen laskelmien mukaan koko satama-aluetta ei missään tapauksessa kannata ruopata 10m kulkusyvyyteen, joka edellyttäisi 11 metrin ruoppaussyvyyttä. Tämä puolestaan edellyttäisi sataman kaikkien laiturien rakentamista alaosiltaan uudelleen 11m syväyteen. Hanke maksaisi reilusti yli 10 miljoonaa, joka ei ole enää mitenkään perusteltavissa hyöty/käyttölaskelmissa. Sen sijaan sataman pohjoisosaan rakennettava ja vain siltä osin ruopattava yksi uusi 150m pitkä 10m kulkusyvyinen syvälaituri olisi vielä kustannuksiltaan hallittavissa. Mikäli investointi jaettaisiin parille tai kolmelle vuodelle se ei muuttaisi sataman investointibudjettia juurikaan nykyisestä tasosta. Muita esille otettuja asioita olivat mm Kalajoen sataman meriväylän kunnossapitoruoppaus, Kalajoki-Raahe oikoväylän loppuunsaattaminen, sekä Satamatien peruskorjaus kevyen liikenteen väylineen, 8-tien ja Satamatien risteyksen ryhmityskaista. Kaikkien toimenpiteiden taustalla on myös Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen myötä kasvava satamaliikenne Kalajoen satamassa, Perämeren satamien yhteisiä huolenaiheita ovat; 1. JÄÄNMURRON TOIMIVUUDEN TURVAAMINEN - uuden Perämeren olosuhteissa toimivan murtajan rakentaminen 2. MERIVÄYLIEN KUNNOSSAPITO JA SYVENTÄMINEN - varautuminen meriväylien syventämistarpeeseen 3. MAALIIKENNEVÄYLIEN VÄLITYSKYVYN TURVAAMINEN - pääradan raideliikenteen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen - Valtatie nro. 8 kehittäminen 4. LAIVALIIKENTEEN KILPAILUKYVYN TAKAAMINEN - rikkidirektiivin aiheuttaman kustannusten nousun vaikutukset SATAMAN EU-HANKKEET KEHITTÄVÄT TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ JA LISÄÄVÄT TYÖLLISYYTTÄ Kalajoen satamassa jatkettiin koko viime vuosi v 2009 aloitettua yhdessä Pohjois-Pohjanmaan Ely- keskuksen kanssa toteutettavaa EAKR-projektia; Kalajoen sataman toimintaympäristön parantaminen No 2. Kyseessä on yhteensä noin euron kokonaisuus, jolla laajennetaan kenttäalueita ja rakennettiin uusi pengertie sataman ja Rautaruukin teollisuusalueen välille sekä rakennetaan tänä vuonna luotsi- ja hinaajalaituri. Tähän hankkeeseen myönnettiin EAKRtukea 35% kokonaiskustannuksista. Kaikki hankkeen osiot ovat hyvin perusteltuja. Suora 200m tieyhteys sataman ja Ruukin välillä on molempien etu, hinaajien, luotsialuksen ja muiden pienalusten sijoittaminen omaan laituriinsa, vapauttaa lisää tilaa lastaaville ja purkaville aluksille, ja kenttäalueiden laajentaminen mahdollistaa liikenteen kasvun. Satamassa vv toteutetun 1-hankkeen kaikki tavoitteet saavutettiin, ja siihen oltiin Ely- keskuksella erittäin tyytyväisiä. Asiakkaille ja yhteistyökumppaneille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan työllisyys kasvoi 20 HTV, joka oli tarkalleen hankkeen tavoite. Lisäksi sataman liikenne on kasvanut viimeisen 5 vuoden aikana n 50%, satamajohtaja

9 summaa edellisen hankkeen vaikuttavuutta. Tämä oli myös merkittävä peruste sille että meihin uskottiin Ely- keskuksella, kun perustelimme nyt käynnissä olevaa 2-hanketta. Jätimme joulukuussa sisään hakemuksen 3-hankkeesta, joka sisältää mm satama-altaan meriilmastusjärjestelmän rakentamisen. Tämä tarkoittaa satama-altaan pohjaan rakennettavan reìjitetyn putkiston rakentamista. Tähän putkistoon talviaikana kompressorilla puhallettava ilma nostaa meren pohjassa olevan +4 asteisen veden pintaan, joka puolestaan vähentää jäänmuodostusta. Tämä puolestaan helpottaa ja nopeuttaa alusten liikkumista ja manöveerausta satama-altaassa. Viimeisinä kahtena talvena olemme joutuneet pahimmillaan nosturilla nostamaan satama-altaasta tuhansia kuutiometrejä suuria jäälohkareita, jotta alusten liikennöintiä ja käsittelyä satama-altaassa on saatu helpotettua. Lisäksi 3-hanke sisältää liikenne- ja kenttäalueiden laajentamista edelleen sekä länsilaiturin jatkamisen. SATAMAN TULEVAISUUS Sataman tulevista hankkeista suurimmat liittyvät lisälaituritilan rakentamiseen. Nyt kun uusia varastotiloja on rakennettu tuhansia neliömetrejä, seuraavaksi pullonkaulaksi muodostuu laituritilan riittämättömyys. Nykyaikana aluksilla ei ole aikaa odotella yhtään ylimääräistä vuorokautta lastausta tai purkausta. Yhden vuorokauden odotuskustannukset ovat pienilläkin aluksilla tuhansia euroja. Alkuvuonna toteutettiin pengertien rakentaminen satamasta suoraan Ruukin teollisuusalueelle. Tie parantaa yhteyttä teollisuusalueen ja sataman välillä ja mahdollistaa lisälaituritilan rakentamisen pengertien kupeeseen sekä Laumalahden vesialueen täytön myöhemmin. OY KALAJOEN SATAMA PORT OF KALAJOKI LTD? Satamalaitosten osakeyhtiöittäminen aiheuttaa melkoisia haasteita jo lähitulevaisuudessa Kalajoen satamalle. EU:n kilpailulainsäädäntö tulee edellyttämään lähivuosina satamien saattamista samaan asemaan muun muassa verotuksellisesti. Satamaliitossa pohditaan jo kuumeisesti toimintamalleja eri satamille. Yhtiöittämisprojektin valmistelut tullaan aloittamaan Kalajoen satamassakin heti kun kuntalain muutos tulee voimaa, eli jo tänä vuonna Satamaliiton arvion mukaan yhtiöittämisen takaraja olisi siirtymäkauden jälkeen vuoden 2014 alku. Lähtökohtana on että kuntienkin liiketoiminnan tulisi tapahtua Oy-muodossa. Ratkaiseva kysymys tulee olemaan, tuottaako kunnan liikelaitos palveluita oman kunnan asukkaille vai ulkopuolisille. Kansainvälisessä satamatoiminnassahan näin tietysti on. Kuntien liikelaitokset saavat samoilla markkinoilla toimiviin osakeyhtiöihin verrattuna merkittäviä etuja, muun muassa verotuksessa. Liikelaitokset eivät esimerkiksi maksa kiinteistöveroja, varainsiirtoveroja eikä tuloveroakaan, jos toiminta tapahtuu omistajakunnan alueella.

10 Niiden Oy-muodossa toimivia kilpailijoita sen sijaan verotetaan täysimääräisesti. Liikelaitos ei myöskään voi mennä konkurssiin Oy:n tapaan, vaan tappiokin kuitataan kunnan budjetista. Kuntaliiton mukaan noin 70 prosenttia liikelaitosten ulkoisesta myynnistä tulee energiahuollosta ja satamatoiminnasta. Satamajohtaja Anttion mukaan Kalajoen satamankin hallintomallia tullaan muuttamaan. On ilmeisen vaikeaa muuttaa satamaa kuitenkin osakeyhtiöksi, jossa kaupunki olisi enemmistöomistaja ja mukana olisi muita yhtiökumppaneita, koska ketään ei varmaankaan kiinnosta sataman vähemmistöosakkuus. Sataman toimiminen osakeyhtiönä ei varmaankaan ole helppoa nykyisillä investointimäärillä. Satama on kuitenkin kokonaisuutena, verotulot ja työpaikat huomioon ottaen, kaupungille erittäin kannattava. Lisäksi tulot ovat lähes kaikki vientituloja. Anttion pohtima varteenotettavin vaihtoehto on sellainen, että tuleva Kalajoen Satama Oy toimisi satamapalveluyhtiönä, joka maksaisi käypää vuokraa Kalajoen kaupungille sataman varastoista ja kenttäalueista. Omaisuusmassa säilyisi kaupungilla. Myös Ely-keskuksen alustava kanta on ollut että mikäli kaupunki on saanut EU-tukia sataman kehittämiseen, niin omaisuusjärjestelyjä kaupungilta osakeyhtiölle ei liene syytä tehdä, koska silloin voi tulla riski tukien takaisinperinnästä. Esa Anttio toimi ennen päätoimiseksi satamajohtajaksi siirtymistään oman perheensä omistaman osakeyhtiön toimitusjohtajana, joten Oy-asiat eivät ole hänelle uusia. Positiivisena asiana hän kokee osakeyhtiöittämisen mukanaan tuoman päätöksenteon helpottumisen. Toki toimitusjohtaja on edelleen vastuussa osakeyhtiön hallitukselle ja yhtiökokoukselle vastuurajojensa mukaisesti tekemistään päätöksistä. Mikäli osakeyhtiön talous mahdollistaa uudet perustellut investoinnit, niin päätökset voidaan tehdä asiakkaan, eli nyt siis kahden yhtiön välillä varsin ripeässä järjestyksessä. TALKOOTYÖNÄ RAKENNETTU KALJAASI ANSIO LASKETTIIN VESILLE KALAJOEN SATAMASSA Plassin kyläyhdistyksen talkootyönä rakentama perinnelaiva Ansio laskettiin vesille 5. kesäkuuta Tilaisuus houkutteli Kalajoen satamaan noin 5000 hengen yleisöjoukon ja oli samalla Kalajoen sataman kaikkien aikojen suurin yleisötapahtuma. Kaljaasin rakentaminen kesti noin kolme ja puoli vuotta. Vapaaehtoiset talkoolaiset ovat käyttäneet urakkaan tuntia. Kaljaasi Ansion kastoi Soili Autio. Kaljaasin kokonaispituus on 25 metriä, leveys 5,2 metriä, syväys 1,5 metriä ja paino n. 60 tonnia. Purjeiden pinta-ala on 200 neliömetriä. Laivalla on tilaa 40 hengelle ja sen esikuvana on v valmistunut kaljaasi Ansio. Uusi Kaljaasi Ansio toimii sekä Kalajoen kaupungin että Kalajoen sataman lippulaivana. FEEDBACK JA SEN MERKITYS Asiakkailta saatu myönteinen palaute auttaa löytämään oikeat linjat sataman kehittämisessä. Meripelastaja saattaa arvostaa, myrskyisellä merellä tai tuulisella satamalaiturilla vietetyn pitkän työpäivän jälkeen, sataman tarjoamaa maukasta ja lämmintä soppalautasta yli kaiken. Laivaajat taas kokevat, että suhteiden ja jatkuvan tiedonvälityksen tulee toimia juohevasti sekä tärkeimmän yhteistyökumppanin, satamaoperaattorin että kunnallisen satamalaitoksen

11 suuntaan. Satamissa pitää ymmärtää asiakkaiden tärkeys. Asiakkaiden huomiointi koostuu pienistä asioista. Joskus puhelinsoitto tai tekstiviesti satamalaitoksen operatiiviselta johdolta asiakkaalle oikealla ja strategisella hetkellä riittää kertomaan, että asiakas on huomioitu. Se on tärkeää, jotta yritykset haluavat jatkossakin käyttää kunnallisen satamayhtiön palveluja ja siten kartuttaa sekä kunnan kassavirtaa että edesauttaa kaikkien asukkaiden hyvinvointia. Kalajoen satama on asiakkaiden mielestä malliesimerkki piensataman merkityksestä laajalle alueelle. Erityisesti juuri pieni satama on ketterä tyydyttämään lähiseudun yritysten tarpeet viennissä ja tuonnissa. Asiakkaiden mielestä Kalajoen sataman valtteina ovat myös suotuisa sijainti, esteettömät laajenemismahdollisuudet ja hyvät liikenneyhteydet ympäröivään maakuntaan. Kalajoen satama yrityksineen muodostaa alueen vientiä ja tuontia palvelevan logistisen keskuksen. Kalajoella on onnistuttu luomaan asiakaslähtöinen ja tehokas satamapalvelukonsepti. - On parempi olla suuri asiakas pienessä satamassa kuin pieni asiakas suuressa satamassa - Anttio kiteyttää monien asiakkaiden yhteisen mielipiteen. Satamajohtaja Esa Anttio Kalajoen satamalaitos puh

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Oulun Satama Valtuustokoulutus Kari Himanen

Oulun Satama Valtuustokoulutus Kari Himanen Oulun Satama 2013 Valtuustokoulutus Kari Himanen www.ouluport.com Visio Oulun Satama on pohjoisen Euroopan johtava satama www.ouluport.com Palvelut Hallinto Talous Henkilöstö Aluspalvelut 24/7 Nosturipalvelut

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

Meriväylät Torniosta Kristiinankaupunkiin. Hirvelä/Jukuri2013

Meriväylät Torniosta Kristiinankaupunkiin. Hirvelä/Jukuri2013 Meriväylät Torniosta Kristiinankaupunkiin Hirvelä/Jukuri2013 Meriväylien kehittämishankkeita länsirannikolla Tornio 8 m väylä syvennetty 9 metriin (hanke valmistunut 2008) Kemi Ajos 10 m väylän syventäminen

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Sataman tarpeet ja näkökulma

Sataman tarpeet ja näkökulma Sataman tarpeet ja näkökulma Sähköistymisen hyödyt satamille ja varustamoille Matti Esko, Toimitusjohtaja, Kvarken Ports Ltd Perusteet Kvarken Ports on osakeyhtiö, joka yhdistää Vaasan ja Uumajan satamat

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

DC-yhdistyksen hallituksen kokous 1/ 2017

DC-yhdistyksen hallituksen kokous 1/ 2017 1 DC-yhdistyksen hallituksen kokous 1/ 2017 Aika 18.01.2017, 17:30 19:30 Paikka Harkkoraudantie 10, H:ki Läsnä Lisäksi Heilala Hannu, puh.joht. Petäys Henri Petäys Petri Pohjola Kari Pohjonen Ahti, siht.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Elinkeino- ja. 29 11.03.2014 maankäyttötoimikunta Elinkeino- ja. 98 10.10.2014 maankäyttötoimikunta Elinkeino- ja

Elinkeino- ja. 29 11.03.2014 maankäyttötoimikunta Elinkeino- ja. 98 10.10.2014 maankäyttötoimikunta Elinkeino- ja Elinkeino- ja 29 11.03.2014 maankäyttötoimikunta Elinkeino- ja 98 10.10.2014 maankäyttötoimikunta Elinkeino- ja 109 17.10.2014 maankäyttötoimikunta Kaupunginhallitus 287 03.11.2014 Kaupunginvaltuusto 112

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET HN-Consult Oy on yhdessä maanomistajan Strand Skogs Ab allekirjoittanut konsulttisopimuksen 17.9. 2012 missä HN-Consultille annetaan oikeus kaavoittaa alue. Maanomista on Vöyrin

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

9 6 LABORATORIOTOIMINNAN JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT

9 6 LABORATORIOTOIMINNAN JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT KOKOUSKUTSU 2/2012 Kokousaika klo 13.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 5 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 6 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 7 1 4 OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille Hallitus 51 13.11.2013 Hallitus 75 04.12.2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 H 51 (Valmistelija: talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen)

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

RAUMAN SATAMALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

RAUMAN SATAMALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ RAUMAN SATAMALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Rauman satamaliikelaitoksen johtokunta hyväksynyt 21.5.2014 41 Voimaantulopäivä 22.5.2014 1 SATAMALIIKELAITOKSEN ORGANISAATIO JA JAKAUTUMINEN TULOSALUEISIIN Satamaliikelaitoksen

Lisätiedot

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/202 (5) 57 Aluevarauksen jatkaminen ja laajentaminen Kauppahuone Laakkonen Oy:lle, Broman Group Oy:lle, Ativa Oy:lle ja A-Katsastus Oy:lle liike- ja toimitilahankkeiden

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

FINNLINES OYJ 26.10.2005

FINNLINES OYJ 26.10.2005 FINNLINES OYJ 26.10.2005 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2005 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella :n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 17. maaliskuuta 2005, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2004 ja myönsi

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06)

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 21.10.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys jatkaa ennätyskorkealla tasolla. Erityisasiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden

Lisätiedot

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sataman turva-asiat Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri 5.5.2015 -seminaari 5.5.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö Safety vs. Security turvallisuus turva ISPS Taustaa

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan:

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan: Kaupunginhallitus 144 11.04.2016 Kaupunginvaltuusto 49 30.05.2016 Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat 116/07.073/2016 KH 11.04.2016 144 Valtuustossa 29.2.2016 jätetty

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Soneran Assitiimi 03/09/2010

Soneran Assitiimi 03/09/2010 Soneran Assitiimi TeliaSonera Telia Ab ja Sonera Oyj fuusioituivat joulukuussa 2002 Pääkonttori Tukholmassa 2009 liikevaihto 109 161 milj. SEK Henkilöstöä noin 29 700 Osakkeet listattu Nasdaq OMX Stockholm

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6) 1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (6) 27 Automaattimetron tilannekatsaus päätti panna asian pöydälle. toimitusjohtaja Matti Lahdenranta Matti Lahdenranta, toimitusjohtaja, puhelin: 310 35091 matti.lahdenranta(a)hel.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2010 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q4 2016 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja nikkeli sinkki koboltti Jatkojalostajat Valmistajat 2 »Pääkohdat Q4:llä LOKA MARRAS JOULU Primäärialueen 3. lohkon kasaaminen valmistuu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot