RAAHEN KAUPUNKI LAPALUODON SATAMANOSA

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI LAPALUODON SATAMANOSA ALUETARVESELVITYS 2008

2 FCG Planeko Oy RAAHEN KAUPUNKI 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO NYKYTILANNE Satamatoiminnan yleinen kehitys Liikennemäärät Aikaisemmat suunnitelmat ENNUSTEET Tavara- ja laivaliikenne Rautatie- ja maantieliikenne VAIHTOEHDOT JA TOTEUTUSVAIHEET Vaihtoehdot Yhteenveto ja suositus... 14

3 FCG Planeko Oy RAAHEN KAUPUNKI 3 (14) 1 JOHDANTO Satamalaitos on Raahen ainoa kunnallinen liikelaitos, joka palvelee ensisijaisesti muita kuin kuntalaisia. Samalla se tuo taloudellisen lisän kaupungin hyvinvointiin. Tästä syystä on pidettävä huoli siitä, että liiketoimintaedellytykset säilyvät ja satamaa voidaan edelleen kehittää. Riittävät laajennusalueet mahdollistavat tärkeimmät sataman kehittämistoimet. Raahen satama käsittää kaksi satamanosaa, joista toinen on Rautaruukin terästehtaan hallinnoima ja operoima sekä toinen Raahen kaupungin omistama. Lapaluoto on yleisen liikenteen satama, jonka kautta kuljetetaan erilaisia irtolasteja, sahatavaraa, kontteja ja projektilasteja. Lapaluodossa satamaoperaattorina toimii tällä hetkellä Ruukki Locistics Transportation. Lapaluodon satama oli otettu käyttöön vuonna Raahen kaupunki ja Rautaruukki Oy aloittivat yhdessä Lapaluodon satamaosan kehittämisen noin 20 vuotta sitten. Raahen sataman n aluetarveselvityksen tarkoituksena on määrittää sataman aluetarpeet asemakaavoitusta varten. Selvitykseen liittyvät yksityiskohdat ovat suuntaa-antavia. Selvitys on laadittu FCG Planeko Oy:n n toimistossa, jossa työhön ovat osallistuneet dipl.ins. Juhani Niva, arkkitehti Esko Puijola ja insinööri Eero Sokero. Työ on tehty tiiviissä yhteistyössä Raahen kaupungin ja sataman kanssa. Työtä on ohjannut epävirallinen työryhmä, johon ovat kuuluneet johtaja Hannu Pyykönen ja satamajohtaja Kaarlo Heikkinen.

4 FCG Planeko Oy RAAHEN KAUPUNKI 4 (14) 2 NYKYTILANNE 2.1 Satamatoiminnan yleinen kehitys Aluetarveselvityksen taustalla on satamien nopea toiminnan ja tilatarpeen kehitys 1950-luvulta lähtien kiihtyen viime vuosikymmeninä. Kehitys on kuvattu alla piirroksen muodossa. Sataman tilantarpeeseen on vaikuttanut erityisesti yksikköliikenteeseen siirtyminen, mikä vaatii 3 4 kertaa enemmän tilaa aikaisempaan toimintatapaan nähden. Tämä johtuu yksikköjen suuresta koosta ja niiden siirtämiseen tarvittavien koneiden mitoista. Varastotiloja tarvitaan merkittävästi enemmän myös sen vuoksi, että kaikki tavara pyritään ottamaan satamaan ennen laivan saapumista, jotta lastaus sujuisi nopeasti. Sataman tilantarvetta lisää aikaisemmasta myös se, että EU:n kilpailulainsäädännön perusteella satamiin voi tulla useampia operaattoreita, joiden toiminnalle on voitava osoittaa omat terminaalinsa. Kehitys jatkuu tämän suuntaisena ja Raahessa on syytä varautua tähän. Lapaluodon satamatoiminta edellyttää, että laiturien takana on riittävästi vapaata tilaa mm rautateille, varastoille ja muille sataman tukitoiminnoille. Tausta-alueiden tarve on korostunut lastinkäsittelyn muututtua yhä koneellisemmaksi ja konttiliikenteen kasvaessa. Laaja satama-alue taustoineen on Raahen satamalle tärkeä resurssi ja vahvuus kehittämisessä ja kilpailutilanteessa.

5 FCG Planeko Oy RAAHEN KAUPUNKI 5 (14) 2.2 n maa-alueen pinta-ala on noin 40 ha, josta teollisuuden käytössä on tällä hetkellä 4,4 ha. Syväsatamasta ruopattavia massoja läjitetään n merenpuolelle ja Someronlahti täytetään, mistä johtuen satama-alue laajenee lähivuosina noin 17 ha. v Lapaluodon satama-alueelle on sijoittunut konepaja- ja puunjalostustoimintaa. Alueella toimii Presteel Oy:n konepaja sekä puutavaran kuivaamo Lapaluodon Puu Oy ja puutavaran höyläämö Woodcomp Oy. Em. yrityksien vienti- ja tuontitoiminta sataman kautta on vähäistä. Kuivaamon ja höyläämön perustaminen sekä sijoittaminen Lapaluodon satama-alueelle liittyivät alueella saatavaan edulliseen kaukolämpöön sekä vientiodotuksiin. Aiemmin tavoitteena oli saada alueelle vienti- ja tuontiteollisuutta, mutta tämä tavoite ei ole enää ajankohtainen, koska varsinainen satamatoiminta on kasvanut. Lapaluodon alueelle ei oteta uutta teollista toimintaa. Lapaluotoon johtaa rautatie. Sitä hallinnoivat omilla osuuksillaan Raahen kaupunki ja Ratahallintokeskus (RHK). Kaupungin hallinnoima rata on huonokuntoinen ja se kaipaa kiireellistä korjausta. Vaihtoehtona on uusi Someronlahden suunnasta rakennettava ratayhteys.

6 FCG Planeko Oy RAAHEN KAUPUNKI 6 (14) 2.3 Liikennemäärät Raahen sataman kokonaisliikenne vuonna 2007 oli 6,6 milj. tonnia. Satama on Suomen kuudenneksi suurin. milj.t 8,00 7,00 6,00 5,00 4,80 5,01 5,01 5,97 6,02 6,06 6,19 6,26 6,28 5,94 5,91 6,09 6,6 7,1 4,00 3,00 2,00 1,00 0, B Raahen sataman kokonaistavaraliikenne (Raahen kaupunki) n liikennemäärä on kaksinkertaistunut luvulla, suurin kasvu on tapahtunut irtolastien määrässä. Raahen sataman konttiliikenne on keskitetty Lapaluotoon v Taulukko: n tavaraliikenne 2000-luvulla. Tavaralaji Yks Kontit TEU Sahatavara m Irtolastit t Teräs yms. t Muut lastit t Kokonaisliikenne tonnia n alusmäärät ovat vaihdelleet välillä alusta vuodessa vuosina Vuonna 2005 Lapaluodon raideliikenne oli yhteensä 172 vaunua ja tonnia. Vuonna 2007 liikenne oli yhteensä 519 vaunua ja tonnia. Marras-joulukuun vaihteessa 2008 suoritetun liikennelaskennan mukaan n ajoneuvoliikennemäärä sataman portilla on keskimäärin 556 ajoneuvoa arkivuorokautena (KAVL). Raskaiden ajoneuvojen osuus on 29,9 % (166 ajon. KAVL)

7 FCG Planeko Oy RAAHEN KAUPUNKI 7 (14) 2.4 Aikaisemmat suunnitelmat Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan Maakuntakaavassa on Raahen satamalle osoitettu laaja alue Raahen saariston Natura-alueen eteläpuolelta. Satama-alueeseen sisältyy mm. Lapaluodon edustalla oleva Kumpeleen saari. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Raahen keskeisten taajamaalueiden osayleiskaavan on kaupunginvaltuusto hyväksynyt kokouksessaan Taajamayleiskaavassa varsinaiset satamatoimintojen alueet on esitetty merkinnällä LS ja satamaa palvelevat teollisuusalueet merkinnällä T/LS, jotka ovat laajentaneet nykyistä satama-aluetta pohjoisen suuntaan. Sataman suunnitellut laiturialueet on merkitty ohjeellisena valkoisena alueena. Raahe 2030, Keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava Kumpeleen saaressa on voimassa Raahen pohjoisen saariston osayleiskaava (kaupunginvaltuusto hyväksynyt ). Kaavassa saaren suunniteltu maankäyttö on osoitettu merkinnällä: LV-3 Vesiliikenteen alue, alue varataan satamatoimintoja varten. Raahen pohjoisen saariston osayleiskaava

8 FCG Planeko Oy RAAHEN KAUPUNKI 8 (14) Voimassa oleva Lapaluodon asemakaava on hyväksytty Kaavassa sataman pinta-ala vesialueineen on noin 70 ha. Asemakaavassa satama-alueelle on osoitettu sitovilla merkinnöillä seuraavia toimintoja: lu Alueen osa, jolle saa rakentaa merenkulkuun ja sen turvallisuuteen liittyviä rakennuksia. lsl Alueen osa, jolle saa sijoittaa sataman kautta kuljetettavia satamassa koottavien laitteiden ja rakennelmien tarvitsemia rakennuksia. lst Alueen osa, jolle saa sijoittaa sataman kautta suurimman osan kuljetuksistaan hoitavaa teollisuutta. ls Alueen osa, jolle saa sijoittaa satamatoiminnan vaatimia toimisto-, terminaali- ja varastorakennuksia. n kehittämiseksi on laadittu useita kehittämissuunnitelmia. Viimeisin on Lapaluodon toiminnallinen yleissuunnitelma (EP-Logistics, 2005), jonka pääperiaatteita on sovellettu Raahen taajamayleiskaavassa. Lapaluodon toiminnallinen yleissuunnitelma asemakaavamuutosta varten, vaihtoehto 5 (EP-Logistics )

9 FCG Planeko Oy RAAHEN KAUPUNKI 9 (14) 3 ENNUSTEET 3.1 Tavara- ja laivaliikenne n liikenne-ennuste on laadittu vuoteen Tavaraliikenteen ennusteen perusteet ovat: - Kontit +10 %/a - Sahatavaraliikenne -10 %/a %/a - Irtolastit +5 %/a %/a - Teräs yms. +5 %/a %/a - Muut lastit ja nesteet t v tonnia vuodessa Ennusteessa on huomioitu mahdolliset transitokuljetukset Venäjältä tai Venäjälle. Tämä sisältyy kohtaan muut lastit. Sen arvioidaan koostuvan mm. sahatavarasta, teräksestä ja projektikuljetuksista. Meneillään oleva maailmanlaajuinen taantuma hidastuttanee satamaliikenteen kasvua lähivuosien aikana n kokonaisliikenteen ennustetaan kasvavan v mennessä vähintään 3,7 %/a ja enintään 9,4 %/a. Tällöin sataman kokonaistavaraliikenne vuonna 2015 on 1,1 1,7 milj. tonnia. n tavaraliikenne ja ennuste v Alusliikenteen volyymien muuttuminen johtuu paitsi tonnimääristä myös alusten keskimääräisen lastin kehittymisestä. Kymmenessä vuodessa keskimääräinen lasti (vaihto eli lastaus + purkaus) on kasvanut tonnista tonniin ja kasvu oletettavasti jatkuu. 3.2 Rautatie- ja maantieliikenne Ennusteessa suurimmaksi lastiksi on oletettu tonnia alusta kohti. Sen mukaan alusmäärä vuonna 2015 olisi alusta vuodessa. Raide- ja maantieliikenteen ennustetaan kasvavan sataman kokonaistavaraliikennemäärän kasvun suhteessa. Tällöin molempien liikennemuotojenkuljetettavat tonnimäärät kasvavat keskimäärin 8,6 %/a vuoteen 2015 mennessä. Henkilöajoneuvojen määrän oletetaan kasvavan jonkin verran hitaammin kuin raskaiden ajoneuvojen. Raideliikenne 2007 ennuste 2015 vaunuja tonnia Maantieliikenne 2008 ennuste 2015 kaikki ajoneuvot, KAVL raskaat ajoneuvot, KAVL raskaiden osuus 29,9 % 40,0 %

10 FCG Planeko Oy RAAHEN KAUPUNKI 10 (14) 4 VAIHTOEHDOT JA TOTEUTUSVAIHEET 4.1 Vaihtoehdot Satama-alueen laajentamiseksi on laadittu kaksi mallia: leveä ja pitkä sekä näiden yhdistelmänä maksimivaihtoehto. Leveä malli Leveässä mallissa laajenee nimensä mukaisesti leveänä pohjoiseen. Mallissa hyödynnetään osayleiskaavassa osoitettu alue. Mallissa satama-alueita yhdistävä tie kulkee suoraviivaisesti sataman läpi. Pitkä -malli Pitkässä mallissa laajenee merelle päin, missä laajennus edellyttää massatäyttöjä sekä Helmilaiturille johtavan 5,5 m väylän siirtämistä ja syventämistä. Mallissa satama-alueita yhdistävä tie kulkee rautatien vieressä alueen itäosassa. Maksimi -vaihtoehto Maksimi -vaihtoehto on leveän ja pitkän mallin yhdistelmä. Mallissa on esitetty kolme pistoraidetta satama-alueelle. Tulevaisuuden laajenemistarpeita ja ennakoimattomia tarpeita palvelee parhaiten maksimivaihtoehto ja muut vaihtoehdot voidaan katsoa toteutusvaiheiksi.

11 FCG Planeko Oy RAAHEN KAUPUNKI 11 (14) Nyt vireillä ja tiedossa olevien hankkeiden voidaan olettaa toteutuneen vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2008 meren puolella aloitettu täyttötyö on valmis ja Someronlahti on täytetty. Myös hinaajavalkama on täytetty ja työskentelyaluetta on saatu lisää sataman itäpäähän. Laituria on rakennettu 2 3 uuden laivapaikan verran. Uusi rautatie Someronlahden yli ja nestesäiliöitä palveleva pistoraide ovat valmiit, mutta vanha rata on vielä käytettävissä. Maantiekuljetukset tapahtuvat nykyisellä tiestöllä. Raskas liikenne kulkee edelleen nykyisen portin kautta, jossa on sataman kulunvalvonta. Satamatoimintoja ja alueita valvotaan kameroilla. Lapaluodon puutaloalueen vieritse kulkee edelleen rannan puolelta rautatie ja maan puolelta raskas liikenne. Länsiradan Finnsementti Oy:n tasoylikäytävä on poistettu. Alueen kulkuyhteys on nykyisellä katuverkolla Rautaruukin tehdasalueelle johtavan tien kautta. Konevarikko ja huoltotoiminta sijaitsevat LST alueella Finnsementti Oy:n eteläpuolella. Satamatalo toimii luotsiaseman tiloissa. Satamatalolla on oma portti satamaan, jonka kautta kulkee lähinnä sisäinen liikenne. Tässä vaiheessa on sekoitus vanhaa ja uutta. Sen vuoksi yhteydet eri toimintojen välillä ovat mutkaisia ja tiestön hierarkia on epäselvä. Seuraavien kehittämisvaiheiden valmistelu on käynnissä. Kunnostus- ja täyttötöissä huomioidaan erityisesti tulevat liikennejärjestelyt. Vuonna 2015 Lapaluodon satamaosan maa-alueen pinta-ala on noin 75 ha. Pinta-alaa on nykyisestään lisännyt täyttöalueiden ohella nestesäiliöiden osoittaminen satama-alueen osaksi.

12 FCG Planeko Oy RAAHEN KAUPUNKI 12 (14) Merkittävimmät kehittämistoimenpiteet ovat kohdistuneet maaliikenneverkon selkeyttämiseen ja yhteyksien parantamiseen. Raahen sataman sisäinen päätie toimii runkoyhteytenä ja syöttää Lapaluodon satamanosan liikenteen alueen itäosasta ulkoasyöttö -periaatteella. Tie yhdistää Raahen sataman eri alueet toisiinsa, siten että tiellä liikkuminen on joustavaa. Tien kautta on hyvä yhteys yleiseen tieverkkoon. n rautatie on sähköistetty. Se palvelee keskitetysti aluetta sisältäen tarvittavilla osin kaksoisraiteita. Vanha Lapaluodon puutaloalueen kiertävä rata on poistettu käytöstä ja purettu. Raskas maantieliikenne on siirtynyt uudelle väylälle kauemmaksi asutuksesta. Satama-alueen pohjoispuolella oleva yleiskaavan mukainen alue on otettu satamakäyttöön. Tällä varaudutaan turvaamaan satamatoimintojen kehitysedellytyksiä. Pääportin ulkopuolella on kuljetuksia palvelevia toimintaalueita kuten rekkapysäköintiä ja kuljettajapalveluita. Länsiradan Finnsementti Oy:n sekä konevarikko ja huoltotoiminta-alueen (LST) yhteydet ulkopuolelle on järjestetty Satamakankaan teollisuusalueen katuverkon kautta. Rautaruukin tehdasalueelle johtavan tien tasoylikäytävän muuttaminen eritasoiseksi edellyttää tarkempaa selvitystä. Vuonna 2020 Lapaluodon satamaosan maapinta-ala on noin 83 ha.

13 FCG Planeko Oy RAAHEN KAUPUNKI 13 (14) v ja liittyminen kaupunkirakenteeseen. on laajentunut edelleen merelle päin. Länsilaituri on muutettu kolmipaikkaiseksi peräporttilaituriksi ja satamatalon eteläpuolelle on lisätty vielä yksi laituripaikka. Sataman laajennuksen vuoksi nykyinen Helmilaiturille johtava 5,5 metrin väylä on siirrettävä ja syvennettävä. n laivapaikkojen määrä on yhdeksän, joista yksi voi olla katettu allweather-laituri. Satamatoiminnat on järjestetty yleissataman tavoitemitoitusta soveltaen (leikkauskuva). Satama-alue pystyy palvelemaan tehokkaasti tulevat kuljetustarpeet ja pystyy ottamaan vastaan uusia kehittyviä ja ennakoimattomia satamatoimintoja. Vuonna 2030 Lapaluodon satamaosan maapinta-ala on noin 88 ha.

14 FCG Planeko Oy RAAHEN KAUPUNKI 14 (14) 4.5 Yhteenveto ja suositus ja Kumpeleen saaren mahdollinen käyttö. Selvityksessä esitetyt kehityslinjat osoittavat Lapaluodon satamatoimintojen tilantarpeen kasvavan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Tämän vuoksi satamaan ja sen välittömään läheisyyteen voidaan sijoittaa vain sellaisia toimintoja ja yrityksiä, jotka palvelevat satamaa tai joita satama palvelee päivittäisessä toiminnassa. Lapaluodon voimassa oleva asemakaava sisältää satama-alueen sisällä runsaasti teollista toimintaa, joiden alueet on määrätty sitovilla merkinnöillä. Kehitys logistiikka-alalla on nopeaa ja tilantarve on arvioitu aiemmin liian pieneksi. n asemakaava suositellaan laadittavaksi tavoitetilanteen 2030 mukaisesti. Suunnitelman aluevaraukset on osoitettu sataman kokonaisuutta ajatellen. Yksityiskohtaiset rajaukset elävät vuosittain todellisten tavaralajien ja määrien mukaan. Siten satama-alueen sisällä rajamerkinnät tulee kaavassa osoittaa pääosin ohjeellisina. Maakuntakaavassa satamaan on liitetty Kumpeleen saari matalikkoineen. Alue sopii kehittämiskohteeksi, johon voi sijoittaa laivaväylää tarvitsevaa teollista toimintaa. Kysymykseen saattaisivat tulla esimerkiksi suuret laivakuljetuksia hyödyntävät konepajatuotteet kuten tuulivoimalat, sillat, mastot yms. Kumpeleen saari on tulevaisuuden mahdollinen laajenemisalue, jolle tarvittaessa tulee laatia erillinen asemakaava. FCG Planeko Oy