KALAJOEN SATAMALLE MYÖNNETTIIN SEKÄ LAATU- ETTÄ YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI

Transkriptio

1 LEHDISTÖTIEDOTE PRESS RELEASE 2/2013 KALAJOEN SATAMALLE MYÖNNETTIIN SEKÄ LAATU- ETTÄ YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI Kalajoen satamalle on myönnetty Lloyds Register Quality Assurance sertifiointilaitokselta kansainvälisesti yleisimmin käytetyt ja tunnetut ISO-9001 laatusertifikaatti ja ISO ympäristösertifikaatti. Lloyds Register on maailman suurin alusten luokituslaitos. Yhdistetty sertifikaatti kattaa satamapalvelut, satamakenttien ja varastojen myyntipalvelut, sataman aluevalvonnan sekä sataman infrastruktuurista että ympäristöstä huolehtimisen. Yhdistettyä laatu- ja ympäristöjärjestelmää kutsutaan satamassa toimintajärjestelmäksi. Kalajoen sataman perustamisesta tulee tämän vuoden elokuussa kuluneeksi 50 vuotta. Viime vuonna rikottiin sataman kaikkien aikojen liikenne-ennätys. Tavaraa kulki lähes puoli miljoonaa tonnia. Kalajoen sataman liikennemäärät ovat kasvaneet viime vuosina n. 10% vuosittain. Satamassa toimivat

2 operaattoreina Rahjan Huolinta sekä Blomberg Stevedoring Oy Ab. Tehdyn heijastusvaikutustutkimuksen mukaan sataman toiminta työllistää suoraan n. 100 henkilötyövuotta ja välillisesti lisäksi yli 200 henkilötyövuotta. Lisäksi satama generoi alueelle useiden miljoonien liikevaihdon, erityisesti kuljetus- ja logistiikkayhtiöille. Työntekijöiden tuloverot kaupungille ovat myös miljoonaluokkaa. Sekä laatujärjestelmän että ympäristöjärjestelmän rakentamiset liittyivät Kalajoen sataman toimintaympäristön kehittäminen-hankkeisiin, joihin Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus myönsi EU-tukea 35-50%. Kalajoen satamalle myönnetty tuki on ollut erittäin merkittävä. Ensimmäinen hanke, joka sisälsi ISO 9001 laatujärjestelmän rakentamisen, on saatu päätökseen keväällä Toinen hanke joka sisältää ympäristöjärjestelmän rakentamisen, on vielä käynnissä. Se sisältää mm. Kalajoen sataman laajennushankkeiden suunnittelun ja osakeyhtiöittämisen vuoden 2014 loppuun mennessä. Sataman laatu- ja ympäristöjärjestelmien rakentamisessa on toiminut apuna laatu- ja ympäristöasioihin erikoistunut Merinova Oy:n konsultti Ritva Vainio, jolle satamalaitoksen henkilökunta haluaa lausua erityiset kiitokset. Sataman ISO 9001 laatujärjestelmä rakennettiin ja sertifioitiin vuonna 2010 ja ISO ympäristöjärjestelmä vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kalajoen satamassa päävastuualueet on määritelty seuraavasti: Satamajohtaja Esa Anttio vastaa satamalaitoksen yleis- ja liiketaloudellisesta johdosta, sataman markkinoinnista ja kehittämisestä sekä liiketoiminnan ja investointien suunnittelusta. Satamakapteeni Tytti Toikkanen toimii liikennepäällikkönä, laatupäällikkönä ja turvapäällikkönä. Satamamestari Aulis Aho vastaa sataman laitteistojen ja satamapalvelujen toiminnasta, toimii ympäristövastaavana sekä huolehtii sataman raportoinneista ja tilastoista. Kenttävastaava Pekka Hintsala Vartiointi Vierimaa-Hintsala Ky:stä vastaa aluspalveluista sekä satama-alueen vartioinnista. Satamassa on katettua varastotilaa n m2 ja sen pinta-ala on 54 hehtaaria. Kenttäalueita pohjustetaan ja uusia varastoja rakennetaan lisää vuosittain. Infrastruktuurin kunnossapidosta ja rakennusprojektien suorittamisesta vastaa Kalajoen kaupungin Tekniset Palvelut TONNEJA vuosi 2007 vuosi 2008 vuosi 2009 vuosi 2010 vuosi 2011 vuosi 2012 KALAJOEN SATAMAN LIIKENTEEN KEHITYS vv tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lin. (elokuu) Lin. (marraskuu)

3 LAATU- JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Kalajoen sataman toimintapolitiikassa määritetään että sataman henkilökunta kokonaisuudessaan sitoutuu kehittämään ja parantamaan sataman palvelutarjontaa sataman toimintasuunnitelman, visioiden ja strategian mukaisesti. Lähtökohtana on asetettujen päämäärien ja voimassa olevan lainsäädännön pohjalta ylläpitää ympäristön huomioonottavaa laatutasoa, joka vastaa asiakkaiden tarvetta ja antaa lisääntyvän kilpailukyvyn. Tämä tarkoittaa mm seuraavaa: että yhdessä asiakkaiden, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetään toimintaa ja suoritetaan ja tuotetaan niitä palveluja, joihin satama on sitoutunut toimintakriteereillään sekä suoritetaan tehtäviä määrätyllä tavalla tehokkuutta, luotettavuutta, turvallisuutta ja ympäristöä ajatellen. Lisäksi informoidaan avoimesti henkilökuntaa, asiakkaita, viranomaisia, sidosryhmiä ja yleisöä sataman toiminnasta. Näiden lisäksi jatkuvasti mitataan toiminnan laatutasoa ja kilpailukykyä, asiakkaiden palautteen, poikkeamaraporttien, benchmarkingin, reklamaatioiden, talouden seurannan ja sisäisen auditoinnin kautta. Varaudutaan myös ennakolta minimoimaan toiminnan häiriöt, uhat ja riskit ja estetään ympäristön pilaantuminen jatkuvalla parantamisella. YMPÄRISTÖSTÄ HUOLEHTIMINEN: Toimintajärjestelmä perustuu siihen, että yritys kartoittaa toiminnastaan ympäristöä kuormittavat seikat. Nämä ovat ympäristönäkökohtia, jotka ovat koko järjestelmän perusta ja joiden hallintaan yritys panostaa. Ympäristöjärjestelmä ei ole pelkkää vihreää ajattelua, vaan auttaa löytämään kohteita joista syntyy turhia kuluja energian tai muiden resurssien kulutuksen muodossa. Ympäristöjärjestelmä ottaa huomioon myös lait ja asetukset, jotka vaikuttavat yrityksen toiminnassa. Näistä merkittävimmät ovat ympäristö- ja työturvallisuuslait. Ympäristöjärjestelmän avulla voidaan poistaa epäkohtia ja haittoja, joista yritys voisi joutua myöhemmässä vaiheessa vastuuseen. Myös onnettomuusriskejä poistetaan ympäristöjärjestelmän kautta. Toimintajärjestelmä on dokumentoitu, mikä parantaa jäljitettävyyttä ja tiedon siirtoa hiljaisesta yleiseksi. Joka vuosi toimintajärjestelmä auditoidaan sekä sisäisesti että sertifiointilaitoksen toimesta. Tarvittaessa tehdään järjestelmään päivityksiä. Vuosittain suoritettavissa johdon katselmuksissa tarkistetaan myös kuinka hyvin kehitystoiminnot ovat ja edenneet ja kuinka tavoitteisiin on päästy.

4 PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET: Aluspalveluiden osalta tavoitteena on asiakasvaatimusten täyttyminen, sujuva alusliikenne ja lyhyet odotusajat. Aluevalvonnan, huollon ja kunnossapidon tavoitteena on viranomaisvaatimusten täyttäminen. Vuokrauksen ja myynnin osalta tavoitteena on talouden parantaminen, jota seurataan kolmannesvuosikatsauksissa. Energiatalouden osalta satama kuuluu Kalajoen kaupungin energiansäästöohjelmaan, johon kuuluvat mm keskitetty valo-ohjaus sekä hämärä- ja liiketunnistimet sekä edullisempien energiavaihtoehtojen selvittäminen. Energian kulutusta seurataan säännöllisesti. Energian kulutuksen optimointiin kuuluu myös laitteiden uusiminen energiataloudellisemmiksi sekä rakennusmateriaalien energiataloudellisuus. Yhtenä tavoitteista on myös jätteiden määrän vähentäminen huolellisella lajittelulla ja tehokkaalla jatkokäytöllä. Sataman jäteasemalla lajitellaan erikseen paperi, pahvi, lasi, metallijäte sekä sekajäte. Lisäksi satamassa on käytössä vaarallisia jätteitä varten lukittava kontti, johon vastaanotetaan öljyt ja öljyiset jätteet, elektroniikkajäte, loisteputket sekä akut. Ympäristölaskennassa käytetään peruslähestymistapana ympäristöindikaattoreita, eli taloudellisten mittareiden täydentäminen mm päästöjä, jätteitä, energiankulutusta ja muita ympäristöasioita ja luonnonvarojen käyttöä kuvaavilla indikaattoreilla. Liiketaloudellisiin etuihin kuuluvat mm. raaka-aineiden ja muiden resurssien tehokkaampi käyttö, energiankulutuksen vähentyminen, prosessien tehostuminen, jätemäärien ja jätteen käsittelystä aiheutuvien kulujen vähentyminen sekä materiaalien uusiokäyttö. YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT: Sataman resurssit ja päästöt on kartoitettu ja niistä on tehty yhteenveto ympäristönäkökohtiin. Jokaisesta ympäristönäkökohdasta on tehty kaksi kuvausta: ensimmäinen normaalitoiminnassa ja toinen poikkeavassa toiminnassa. Poikkeava toiminta voi olla esim. onnettomuus kuten tulipalo jossa syntyy suuria päästöjä ilmaan ja rakennukset, koneet sekä kalusto kärsivät. Seurattavia ja mitattavia kohteita ovat mm. päästöt ilmaan (alus- ja autoliikenne sekä työkoneet), melu, haju, päästöt maaperään, päästöt veteen, lämpö ja kylmä (vaikutus lasteihin ja henkilöstöön), hulevesi, jätevesi, alusten öljypäästöt, vaaralliset jätteet (loisteputket, jäteöljy, öljyinen vesi, liete, öljyiset jätteet, akut ja elektroniikkaromu), lasi, pahvi, paperi ja metalli sekä laivoista tuleva ns. erityisjäte ja sekajäte. Lisäksi seurattavia kohteita ovat lastijäämät satamakentille ja laiturialueille, prosessivesi ajoneuvojen pesusta, talousvesi, sähkö, lämmitysöljy, siivous, julkisivu ja ympäristö. Onnettomuudet ja läheltä-piti-tilanteet ovat myös seurannassa. Tietokoneet ja muut toimistolaitteet ovat kohteita jotka pysähtyvät pitkäaikaisen sähkökatkoksen aikana. Näiden lisäksi satamaan ollaan rakentamassa ajoneuvokaluston huolto- ja pesualuetta, jonne keskitetään kaikki ympäristöriskejä sisältävä toiminta. Alue varustetaan öljynerotuskaivoilla ja pinnoitetaan tiivisasfaltilla. Jätteen määrän vähentäminen, ilmastoneutraalius, energiatehokkuus, ekologisesti kestävät hankinnat sekä hankintojen elinkaariajattelu kuuluvat myös ympäristönäkökohtiin. Ympäristövaikutuksia on myös kiinteistöjen käytöllä, toimistotyöllä, matkustamisella ja kuljetuksilla. Merkittävät ympäristövaikutukset ovat usein myös välillisiä ja liittyvät organisaation tekemiin suunnitelmiin, selvityksiin, päätöksiin ja säädöksiin.

5 LAATU- JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMIEN TAUSTAA Laatu- ja ympäristöjärjestelmät yhdistettynä toimintajärjestelmäksi mahdollistaa sen, että koko ketju tilauksesta luovutettuun palveluun asti tapahtuu systemaattisesti ja sovitulla tavalla. ISO 9001 laatujärjestelmä pohjautuu Yhdysvaltain armeijan materiaalitoimittajilleen asettamiin vaatimuksiin. Myöhemmin mm ydinvoimaloiden ja lentokoneiden ostajat ovat edellyttäneet valmistajalta kolmannen osapuolen todistusta toiminnan laadusta. Pelkästään lopputuotteen laatu ei riitä, vaan tarkastelun kohteena on koko yrityksen toiminnan laatu, myös ympäristöasiat. Sertifikaatin saanut yritys on palveluja ostavalle asiakkaalle luotettava kauppakumppani. Kansainväliset liiketalouden tutkijat ovat osoittaneet, että ne yritykset, jotka panostavat laatuun, menestyvät parhaiten kovenevassa kilpailussa. ISO 9001 laatujärjestelmä on ollut jo kauan käytössä ns. kovassa teollisuudessa ympäri maailmaa. Yritysten suhtautuminen ympäristöön on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Jo 1960-luvulla yritysten liiketoiminnan yhteydessä puhuttiin ympäristönsuojelusta. Tällöin ja 1950 lukujen nopean taloudellisen kasvun myötä syntyi ensimmäinen selkeä ympäristökeskustelu. Keskustelua hallitsivat etenkin kemikaalit ja paikalliset ympäristöongelmat. Yritysten tahoilta puolustautuminen oli yleensä asenteena ja ympäristöjärjestöihin suhtauduttiin negatiivisesti. Ympäristöjohtamisen synty ajoittuu 1960-luvun lopulle ympäristöherätyksen aikaan. Aluksi ympäristöjohtaminen oli vastahakoista mukautumista kiristyvään lainsäädäntöön luvulla ympäristökeskustelu siirtyi energiakysymyksiin ja raaka-aineisiin. Yritykset alkoivat pitää uutta teknologiaa ratkaisuna ympäristöongelmiin. Puhuttiin piipunpääteknologioista, jotka rajoittaisivat päästöjä. Vasta 1980-luvun puolestavälistä lähtien yritykset alkoivat itse korostaa toimintansa ympäristönäkökulmaa. Tähän vaikutti sekä kasvava paine kuluttajien ja julkisen vallan suunnasta että kestävän kehityksen käsitteen syntyminen. Yritykset saattoivat ainakin jollain tasolla yhdistää kestävän kehityksen normaaliin taloudelliseen toimintaan, kun taas aikaisempi puhe nollakasvusta oli yrityksille liian radikaalia. Nykyään yritysten ympäristöstrategiat ovat jo entistä enemmän sidoksissa yritysten liiketoimintastrategioihin 1990-luvulla ympäristöasioiden tärkeyden kasvaessa on alettu kiinnittämään huomiota päästöjen ja jätteiden lisäksi ympäristöasioiden hallintaan kokonaisuutena. Silloin syntyi käsitys, että yritykset voisivat hyötyä ympäristöasioiden hoidosta. Etenkin strategiaguruna tunnetun Michael Porterin esittämä hypoteesi, että sekä yritys että ympäristö hyötyisivät /win-win) tilanne), herätti keskustelua aiheesta. Ympäristökysymykset ovat muuttuneet lokaaleista globaaleiksi kuten yritysten toimintakin. Siksi yritysten merkitys ympäristönsuojelussa on lisääntynyt. Verkostomaisessa yritysmaailmassa ympäristöajatukset siirtyvät yritykseltä toiselle luoden vaatimuksia yritysten toiminnalle. Tällä vuosikymmenellä ympäristöasioiden vapaaehtoinen huomioiminen on lisääntynyt. Ympäristöasioiden hoito pyritään tuomaan esille ja saavuttamaan sillä mainetta ja markkinaosuutta yrityksen tuotteille ja palveluille. Kalajoen sataman laatu- ja ympäristöpolitiikalla tarkoitetaan että kuvattu ja markkinoitu palvelu vastaa asiakkaan saamaa käsitystä palvelun sisällöstä ja tasosta. Laatu- ja ympäristösertifikaatin saanut toimittaja on palveluja ostavalle asiakkaalle luotettava kauppakumppani.

6 MIKSI HYVÄKSYTTÄÄ TOIMINTAJÄRJESTELMÄ? Yrityksille palveluiden ja tuotteiden laadun varmistaminen on aina ollut tärkeää. Asiakkaat vaativat yhä useammin selvitystä yrityksen laatu- ja toimintajärjestelmästä ja edellyttävät toimittajilta sertifioitua järjestelmää. Ei siis riitä, että yritys itse luottaa toimintojensa laatuun. Ulkopuolisen asiantuntijan tekemällä laatu- ja ympäristöjärjestelmien sertifioinnilla varmennetaan, että yritys pystyy ylläpitämään tasaista, jäljitettävää ja sopimuksenmukaista palvelua. Järjestelmän etuina ovat mm. virheellisten toimintojen väheneminen, laatuvaihteluiden pieneneminen, toimitusaikojen tuleminen entistäkin täsmällisemmiksi ja näiden myötä asiakkaiden tyytyväisyyden lisääntyminen, yrityksen ja sen asiakkaiden välisen luottamuksen paraneminen samoin kuin yrityksen ja viranomaisten välisen luottamuksen paraneminen, sillä asiakas haluaa puolueettoman asiantuntijan varmennuksen asialle. Sertifiointi nähdään tarpeelliseksi monissa maissa. Toimintajärjestelmän sertifiointi vähentää päällekkäisten arvioiden tarvetta ja siten myös asiakkaiden kustannuksia. Ulkopuolisen asiantuntijan tekemä arviointi ja sertifiointi auttaa poistamaan mahdollisia sokeita pisteitä yrityksen toimintajärjestelmässä. Järjestelmä on osa sataman strategiaa ja luotettava näyttö laatu- ja ympäristöasioiden hoidosta. Sertifikaatti parantaa myös yrityksen imagoa. Ympäristöjärjestelmä edistää perimmäistä tarkoitustaan, parempaa ympäristönsuojelua. Se pienentää yrityksen toiminnan aiheuttamia ympäristöriskejä sekä parantaa ympäristön tilaa. Ympäristösertifikaatti auttaa myös hallinnollisissa kiemuroissa, sillä se auttaa varautumaan kiristyviin ympäristömääräyksiin ja parantaa yrityksen suhteita viranomaisiin. Sertifiointikulut voivat tuntua korkeilta, mutta sertifioitu ympäristöjärjestelmä tehostaa toimintaa, aikaansaa kilpailuetua ja kustannussäästöjä ja lisää palveluiden kysyntää. Ympäristöasioiden järjestelmällinen hoitaminen on tarpeellista jatkuvasti kehittyvän ympäristölainsäädännön vaatimuksien täyttämisessä. Itse sertifiointimenettely koostuu monista asioista, alkaen yrityksen laatimasta kuvauksesta omasta toimintajärjestelmästään ja sen itsearvioinnista. Kun sertifiointilaitos toteaa, että kirjallinen kuvaus toimintajärjestelmästä täyttää malleina olevien ISO-standardien vaatimukset, alkaa laatu- ja ympäristöjärjestelmän, eli toimintajärjestelmän auditointi, joka toteutetaan suunnittelukokouksessa sovitun ohjelman mukaisesti. Yrityksen toimintaan perehdytään käytännössä siten, että voidaan todeta täyttyvätkö mallistandardien vaatimukset ja toimiiko yritys kuvauksensa mukaisesti. Havaitut poikkeamat kirjataan. Arvioinnin, eli sertifiointiauditoinnin päätteeksi pidetään yhteenvetokokous. Arvioinnista vastuussa oleva pääarvioija selvittää suullisesti ja kirjallisesti havainnot, huomautukset, poikkeamat ja sen, voidaanko sertifikaatin myöntämistä suositella. Uusinta-arviointi tehdään, mikäli laatu- ja ympäristöjärjestelmää ei voida kaikilta osin hyväksyä. Ennen sertifiointia yrityksen tulee toimittaa sertifiointilaitokselle omat vastineensa todettujen puutteiden ja poikkeamien korjaamiseksi. ISO standardin mukaisessa ympäristöjärjestelmässä on 4 pääelementtiä: 1. Ympäristöpolitiikka määrittelee mitä ympäristönsuojelun osa-alueita yritys jatkossa parantaa ja millaisia ympäristönsuojeluun liittyviä periaatteita se kannattaa. 2. Toimintansa suunnittelussa yrityksen tulee tunnistaa ympäristönäkökohdat, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tähän kuuluu myös investointien elinkaariajattelu. 3. Lisäksi edellytetään ympäristönsuojelun tason tarkkailua ja mittausta sekä johdon tekemää, ympäristöjärjestelmän säännöllistä tarkastusta. 4. Olennaisinta on kuitenkin sitoutuminen ympäristönsuojelun tason jatkuvaan parantamiseen.

7 SERTIFIKAATTI Hyväksytyn arvioinnin jälkeen yritykselle myönnetään sertifikaatti, jossa ilmoitetaan mitä toimintaa se koskee. Sertifikaatti on voimassa 3 vuotta kerrallaan, mutta osa toiminnoista auditoidaan vuosittain. Laatu- ja ympäristöjärjestelmän ylläpito on jatkuva prosessi. Laatu- ja ympäristöasioiden hallinnan tasoa pyritään parantamaan asettamalla toiminnalle toimintapolitiikan mukaisia päämääriä ja tavoitteita, laatimalla konkreettisia ohjelmia sekä mittaamalla ja seuraamalla tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden sekä laatu- ja ympäristöauditointien avulla, Yrityksen johto arvioi säännöllisin väliajoin toimintajärjestelmän soveltuvuuden ja tehokkuuden johdon katselmuksissa. Laatu- ja ympäristöjärjestelmän hallintaa varten satamassa on Web-pohjainen sähköinen järjestelmä, johon sataman henkilökunta pääsee käsiksi mistäpäin maailmaa tahansa. Satamajohtaja Esa Anttio toteaa että toimintajärjestelmästä on satamalle toiminnallista hyötyä, koska nyt satamassa on selkeät ohjeet ja pelisäännöt. Myös markkinoinnissa sertifioitua laatu- ja ympäristöjärjestelmää voidaan käyttää argumenttina. Taloudellista hyötyä saadaan energiansäästöstä. Tehokas lajittelu vähentää jätteiden määrää ja sitä kautta kuljetuskustannuksia ja kaatopaikkamaksuja. Järjestelmällisellä ympäristöasioiden hallinnalla voidaan vähentää satamatoiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia, kohottaa ympäristötietoisuutta sekä lisätä vuorovaikutusta satamassa toimivien sidosryhmien välillä. Järjestelmän toimivuuden edellytys on koko henkilöstön sitoutuminen ja ympäristönäkökohtien huomioiminen kaikissa toiminnoissa.

8 Toimintajärjestelmän rakentaminen ja sen sertifiointi on ollut valtava urakka sataman pienelle organisaatiolle, mutta on nyt valmistuttuaan arvokas todistus ja samalla tunnustus jo 50 vuotta jatkuneesta laadukkaasta toiminnasta, jota Kalajoen satama on harjoittanut. Esa Anttio Satamajohtaja Kalajoen Satama puh