Verouutiset Vuodenvaihteen tyypilliset veroliitännäiset muutokset

Transkriptio

1 Verouutiset Vuodenvaihteen tyypilliset veroliitännäiset muutokset Tyypilliset vuodenvaihteen verotukseen vaikuttavat muutokset liittyvät osin vuosittain päivitettäviin kokonaisuuksiin kuten luontoisetujen verotusarvot, km-korvaukset ja päivärahapäätökset. Samaan sarjaan voidaan lukea myös työnantajan ja työntekijät sosiaalivakuutusmaksut nekin kun tarkistetaan vuosittain ja vaikuttavat osin myös verotukseen. Luontoisedut 2017 Verohallinto antoi päätöksensä vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista (Verohallinnon päätös Dnro A167/200/2016). Itse päätös sisältää myös mm. asunto- ja autoetujen verotusarvot. Niihin on tehty tarkistuksia. Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2017 Verohallinto antoi vuosittaisen päätöksensä verovapaista matkakustannusten korvauksesta. Vuoden 2017 päätös sisältää aikaisempaan tapaan mm. kilometrikorvaukset ja päivärahat. Kilometrikorvaus on 0,41 euroa ensi vuoden alusta, kun tänä vuonna se on 0,43 euroa. Kotimaan kokopäivärahaan tulee euron muutos eli se nousee 41 euroon. Sen sijaan osapäivärahaan ei tule muutosta, joten se on myös ensi vuonna 19 euroa. Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan ja luontoisetuarvo on siten myös ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä. aiheutuneet kustannukset. Ravintoetu Ravintoedun arvo on 6,40 (vuonna 2016 se on 6,30 ) ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,40 ja enintään 10,30 (10,20 ). Jos tämä määrä alittaa 6,40 (6,30 ) tai ylittää 10,30 (10,20 ), edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Vastaavasti enintään 10,30 euron nimellisarvoisella ruokailulipukkeella saadun ravintoedun edun arvo on 75 % lipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 6,40. 1

2 Työnantajan ja työtekijän sosiaalivakuutusmaksut Alla olevissa taulukoissa on erikseen työntekijän ja työnantajan maksuosuudet. Huomionarvoista on, että työtekijän sairausvakuutusmaksu palkasta on ensi vuonna 0,00 % ja päivärahamaksu euroon asti 0,00 % ja sen ylittävältä palkkatulon osalta 1,58 %. Työnantajapuolella huomionarvoista on, että sotu-maksuna tunnettu sosiaaliturvamaksu muuttuu työnantajan sairausvakuutusmaksuksi. Lisäksi sen tasoon tulee merkittävä alennus. Kun tänä vuonna se on 2,12 %, niin ensi vuonna se on 1,08 %. Samalla päätettiin, että työnantajan sairausvakuutusmaksu (aikaisempi sotu) on v ,02 %, ,98 % ja v ,44 %. Linjaus tehtiin kilpailukykysopimuksen osana. 2

3 Muuta Edellisissä verouutisissa tarkasteltiin myös muita vuodenvaihteen säännösmuutoksia. Vuosittain annettava valtion progressiivinen tuloveroasteikko on hyväksytty esityksen mukaisena ja se on siis seuraava: Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % , , ,50 21, ,00 31,5 Marraskuun loppupuolella vahvistettiin myös vuoden 2017 kunnallisveroprosentit. Veroprosentit vaihtelevat ensi vuonna 16,5 %:sta 22,5 %:iin siis kuten tänäkin vuonna. Listoilla kuntien nimet vain muuttuivat, kun alhaisinta veroprosenttia ylläpitänyt Kauniainen nosti prosenttiaan 16,5:stä 17. Ahvenanmaalainen kunta Jomala pitää nyt kärkeä. Korkein veroprosentti löytyy edelleen Savonlinnasta, mutta ensi vuodelle myös Jämijärvi perii vastaavaa prosenttia. Alhaisimman ja korkeimman ero on siis edelleen 6 %-yksikköä. Helsingissä kunnallisveroprosentti on myös ensi vuonna 18,5 %. Yrittäjävähennys voimaan Vuoden 2017 alusta otetaan käyttöön yrittäjävähennys. TVL 30a :n säännöksen mukaan luonnollisen henkilön ja kuolinpesän elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta vähennetään verotuksessa viisi prosenttia. Metsätalouden verotuksessa tehdään vastaava vähennys. Yritystoimintaa harjoittavien yritysten näkökulmasta vähennyksellä on merkitystä sekä toiminimiettä henkilöyhtiöiden yrittäjille. Yrittäjävähennys tehdään toiminimessä jaettavasta yritystulosta, jolloin po. lisävähennys tehdään elinkeinotoiminnan verovuoden tulosta, josta on vähennetty verotuksessa vähennyskelpoiset menot ja vanhat tappiot. Seuraava esimerkki havainnollistaa asiaa. Esimerkki Tmi A:n verotettava tulo on ennen yrittäjävähennystä: Veronalaiset tuotot ,58 - Vähennyskelpoiset kulut (ja vanhat tappiot) ,01 = Verotettava tulo (jaettava yritystulo) ,57 Tästä lasketaan 5 % yrittäjävähennys eli 5 % x ,57 = 2.631,57 = verovapaata! Verotettava tulo olisi siis euroa. 3

4 Henkilöyhtiöissä yrittäjävähennys tehdään elinkeinotoiminnan verovuoden tulosta, josta on vähennetty verotuksessa vähennyskelpoiset menot ja vanhat tappiot, yhtymäosuuden hankintaan käytetyn velan korko sekä verovapaat osingot. Esimerkki havainnollistaa asiaa. Esimerkki Henkilöyhtiön yrittäjävähennyksestä: Veronalaiset tuotot ,58 - Vähennyskelpoiset kulut (ja vanhat tappiot) ,01 = Verotettava tulo ,57 Osakas A:n tulo-osuus ,94 - Verovapaat osingot (25 % x 6.315,77) (x 1.578,94 = Verotettava tulo ,00 x) Mahdollinen yhtymäosuuden hankintaan otetun velan korko vähennettäisiin tässä myös! Osakas A:n osalta yrittäjävähennys olisi sitten 5 % x = = verovapaata! Verotettava tulo olisi siis euroa. Arvolisäverotuksen kiinteistökäsitteeseen muutos Vuoden 2017 alusta arvonlisäverolain kiinteistökäsite muuttuu. Lakimuutoksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa arvonlisäverolain kiinteistöjä koskevat säännökset EU:n arvonlisäverodirektiivin ja sen täytäntöönpanoasetuksen kanssa. Arvolisäverolain 28 :ssä kiinteistön määritelmä korvataan viittauksella täytäntöön panoasetuksen 13 b artiklan kiinteän omaisuuden käsitteeseen, joka kattaa tietyiltä osin myös kiinteistöllä olevat koneet ja laitteet. Muutos tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että kiinteistöä palvelevat erityiset koneet ja laitteet luetaan tietyissä tilanteissa osaksi kiinteistöä alkaen kiinteistön käsitteen on tarkoitus kattaa myös sellaiset osat, laitteet ja koneet, jotka on asennettu pysyvästi rakennukseen tai rakennelmaan ja joita ei voida siirtää tuhoamatta tai muuttamatta rakennusta tai rakennelmaa. Ratkaisevaa siis olisi, aiheuttaako rakennukseen tai rakennelmaan pysyvästi asennetun osan poistaminen vahinkoa rakennukselle tai rakennelmalle. 4

5 Käsitemuutoksella on useita käytännön vaikutuksia. Se laajentaa osin kiinteistön luovutuksen verovapaussäännöksen soveltamisalla, kun arvonlisäverolain 27 :n mukaan veroa ei suoriteta kiinteistön myynnistä, joten jatkossa esimerkiksi tilanteissa, joissa kiinteistöön pysyvästi asennettu siinä harjoitettavaa erityistä toimintaa palveleva kone tai laite myydään yhdessä rakennuksen tai pysyvän rakennelman kanssa, myynnistä ei nykyisestä poiketen suoriteta veroa. Vaikutukset koskevat paikoin myös kiinteistöinvestointien tarkistusmenettelyä, kun jatkossa tarkistusmenettely koskee kaikkia kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevia koneita ja laitteita, jotka asennetaan pysyvästi kiinteistöön uudisrakentamisen yhteydessä ja joita ei voida siirtää tuhoamatta tai muuttamatta rakennusta tai rakennelmaa. Lisäksi muutoksella on vaikutuksia kiinteistöihin kohdistuvien palvelujen kansainväliseen verotukseen. Jatkossa myös kiinteistöllä harjoitettavaan erityistä toimintaa palvelevaan pysyvästi rakennukseen tai rakennelmaan asennettuun koneeseen ja laitteeseen liittyvät palvelut verotetaan kiinteistön sijaintipaikassa. Palvelut verotetaan siis Suomessa, jos kone tai laite sijaitsee täällä. Perintö- ja lahjaverolain muutokset Perintö- ja lahjaverotusta kevennetään veroasteikkojen kaikissa portaissa. Lahjaverotuksessa pienin verotettava määrä nousee eurosta euroon. Lahjaverotuksessa ylin veroprosentti laskee ensimmäisessä veroluokassa 20 %:sta 17 %:iin ja perintöverotuksessa 19 %:iin. Lahjaverotuksen ja perintöverotuksen toisessa veroluokassa ylin veroprosentti laskee 36 %:sta 33 %:iin. Perittävän kuoleman johdosta lähiomaiselle tai kuolinpesälle maksettavan vakuutuskorvauksen ja siihen verrattavan taloudellisen tuen osittainen verovapaus poistuu, mutta puoliso- ja alaikäisyysvähennystä korotetaan. Puolisovähennystä korotetaan eurosta euroon ja alaikäisyysvähennystä eurosta euroon. Lopuksi todettakoon, että käsitemuutos ei vaikuta esimerkiksi kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksen verovapauteen, vanhoihin kiinteistöinvestointeihin eikä rakennusalan käännettyyn verovelvollisuuteen. 5

6 Digilehtien arvonlisäveroprosentti EU:n komissio julkisti esityksen, joka mahdollistaisi digisisältöjen arvonlisäverotuksen laskemisen printtimedian tasolle. Suomessa asia merkitsisi jo pitkään hiertänyttä säännöstä, kun digilehtien arvonlisäveroprosentti on 24 ja painettujen lehtien 14. Myös korkein hallinto-oikeus on tämän todennut. Taustalla on kuitenkin EU:n arvonlisäverodirektiivi, joka ei ole aikaisemmin yhtenäistämistä sallinut. Päätösten voimaantulo riippuisi EU-komission esittämän lakimuutoksen toteutumisesta. Periaatteessa jäsenmaiden tulisi olla asiasta yksimielisiä. Vaikka säännös sallittaisiin EU:ssa, päätösvalta asiassa pysyisi kansallisena. Aika näyttää valmistuisiko säännösmuutos tulevana vuotena siten, että esimerkiksi 2018 alkaen säännösmuutos voitaisiin installoida suomalaiseen järjestelmään. Osakeyhtiöiden tulolähdejaon poistaminen sai lähtölaukauksen Verouutisissa on aikaisemmin todettu, että osakeyhtiöiden tulolähdejaon poistaminen sisältyy Juha Sipilän hallitusohjelmaan. Nyt valtionvarainministeriössä on käynnistetty lainvalmisteluhanke tulolähdejaon poistamiseksi osakeyhtiöiltä TVL:n ja EVL:n osalta. Säännösten olisi tarkoitus olla voimassa vuonna Lainvalmisteluhankkeen tueksi on asetettu erillinen asiantuntijaryhmä. Asiantuntija-ryhmän tulee esittää näkemyksensä pohdittaessa eri vaihtoehtoja malliksi tulolähdejaon poistamiselle sekä edistää asiantuntemuksellaan lainvalmistelun yhteydessä esiin tulleiden ongelmakohtien ratkaisemista. Asiantuntijaryhmän toimikausi on Asiantuntijaryhmän työstä ei julkaista erillistä raporttia. 6

7 Sukupolvenvaihdoshuojennus ja osakevaihto Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksessä (2016:185) Osakevaihtojärjestely ei aiheuttanut lahjoituksessa saadun lahjaverohuojennuksen maksuunpanoa. A oli saanut isältään lahjaksi 10 prosenttia liiketoimintaa harjoittavan B Oy:n osakkeista. A oli saanut ennakkoratkaisun, jonka mukaan lahjoitukseen voitiin myöntää perintö- ja lahjaverolain 55 :n mukainen sukupolvenvaihdoshuojennus. A oli yhdessä isänsä ja sisarensa kanssa allekirjoittanut C Oy -nimisen osakeyhtiön perustamissopimuksen. C Oy:n toimialana oli muun ohella omistaa ja hallita konsernin muita yhtiöitä. Kaikki kolme osakasta olivat yhtiön hallituksen varsinaisia jäseniä. C Oy:ssä oli tarkoitus toteuttaa suunnattu maksullinen osakeanti, jossa tarjotaan uusia osakkeita merkittäväksi osakkeenomistajille heidän omistusosuuksiensa suhteessa. Osakkeiden merkintähinnat oli tarkoitus maksaa apporttiomaisuudella siten, että isä luovuttaa C Oy:lle omistamansa Kiinteistö Oy D:n ja B Oy:n osakkeet. A ja hänen sisarensa luovuttavat C Oy:lle omistamansa B Oy:n osakkeet. Suunniteltujen järjestelyiden jälkeen C Oy omistaisi koko Kiinteistö Oy D:n osakekannan ja 80,51 prosenttia B Oy:n osakekannasta. Kun otettiin huomioon, että B Oy:n osakkeita ei luovutettu ulkopuolisille, vaan osakkeiden omistus pysyi osakevaihdon jälkeen välillisesti samoilla perhepiiriin kuuluvilla henkilöillä ja että A jatkoi lahjaksi saamiinsa osakkeisiin liittynyttä yritystoimintaa C Oy:n hallituksen jäsenenä, KHO katsoi, että A ei luovuttanut suunnitellussa osakevaihdossa pääosaa yrityksestä siten kuin perintö- ja lahjaverolain 55 :n 6 momentissa tarkoitetaan. A:lle ei siten ollut pantava maksuun aiemmin huojennettua lahjaveroa korotuksineen. Tämän vuoksi KHO hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituksen. Kun otettiin huomioon, että B Oy:n osakkeita ei luovutettu ulkopuolisille vaan osakkeiden omistus pysyi osakevaihdon jälkeen välillisesti samoilla perhepiiriin kuuluvilla henkilöillä ja että A jatkoi lahjaksi saamiinsa osakkeisiin liittynyttä yritystoimintaa C Oy:n hallituksen jäsenenä, KHO katsoi, että A ei luovuttanut suunnitellussa osakevaihdossa pääosaa yrityksestä siten kuin perintö- ja lahjaverolain 55 :n 6 momentissa tarkoitetaan. A:lle ei siten ollut pantava maksuun aiemmin huojennettua lahjaveroa korotuksin. Verohallinto oli antanut A:lle ennakkoratkaisun, jonka mukaan yllä kuvattuja toimia ei voida toteuttaa ilman, että perintö- ja lahjaverolain 55 :n 6 momenttia sovellettaisiin. Hallinto-oikeus oli A:n valitukseen antamalla päätöksellä kumonnut Verohallinnon antaman ennakkoratkaisun ja lausunut uutena ennakkoratkaisuna, ettei osakevaihtojärjestelyä ole pidettävä sellaisena luovutuksena, joka aiheuttaa lahjoituksessa saadun lahjaverohuojennuksen maksuunpanon. 7

8 Veronkorotus ilmoittamatta jätetyistä tuloista KHO on antanut vuoden 2016 aikana aikaisempaa enemmän ratkaisuja veronkorotukseen liittyen. Helmikuussa 2016 annettiin kolme ratkaisua, joista kaksi sai törkeän huolimattomuuden leiman ja veronkorotus määrättiin verotusmenettelylain 32 3 momentin eli korkeinta veronkorotussäännöstä soveltaen. Yksi tuolloin annetuista päätöksistä ei saanut vastaavaa tuomiota. Lokakuussa 2016 KHO antoi jälleen veronkorotusta koskevan päätöksen (2016:153). Siinä samaan veroilmoitukseen liittyvien laiminlyöntien ja virheiden johdosta voitiin verotusmenettelystä annetun lain 32 :n 1 3 momenttia sovellettaessa määrätä vain yksi veronkorotus. Verovelvollinen oli jättänyt tietoisesti ilmoittamatta määrältään huomattavat vuokratulot. Veronkorotus oli määrättävä mainitun pykälän 3 momentin mukaisesti. Verovelvollisen menettely ei kuitenkaan ilmentänyt nimenomaista veron välttämistarkoitusta tai erityistä suunnitelmallisuutta. Hänen vuokratulojen perusteella maksamansa ennakkovero huomioon ottaen laiminlyöntiin oli liittynyt vain vähäinen vaara siitä, että laiminlyönti olisi johtanut verolta välttymiseen. Laiminlyönnin oli katsottava tapahtuneen lähinnä välinpitämättömyydestä. Verovelvolliselle määrättiin noin 5 prosenttia lisätystä tulosta vastaava veronkorotus. Osakeyhtiön maksamaa korvausta pidettiin palkkana KHO:n päätöksessä 2016:154 otettiin jo toistamiseen tämän vuoden aikana kantaa palkan ja alihankinnan rajanvetoon annettu päätös (KHO 2016:35) johti Verohallinnon antaman palkkaa vai työkorvausta ohjeen radikaaliin muutokseen, kun Verohallinto kanta nykyisestä toimeksiantomaailmasta oli totaalisesti vanhentunut. Tässä viimeisessä päätöksessä taas Verohallintoa voidaan pitää voittajana. A Oy harjoitti kiinteistönvälitystoimintaa A Oy:n ja alalla franchising-yrittäjänä toimineen C Oy:n välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti siten, että välityssopimukset tehtiin C Oy:n nimiin ja välityspalkkiot ja asiakasvarat ohjattiin C Oy:n tilille. C Oy maksoi A Oy:lle palkkion, josta C Oy vähensi franchising-maksun ja oman osuutensa. A Oy:tä ei ollut rekisteröity kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneistojen välitysliikkeistä annetun lain 3 :ssä tarkoitetuksi välitysliikkeeksi, eikä sillä ollut sanotun lain 5 :ssä tarkoitettua vastaavaa hoitajaa. Sen sijaan C Oy:llä oli kyseinen vastaava hoitaja ja se oli rekisteröity kiinteistönvälitysliikkeeksi. Kun otettiin huomioon yhteistyösopimuksen sisältö sekä se seikka, ettei A Oy voinut oikeudellisesti harjoittaa luvanvaraista kiinteistönvälitystoimintaa itsenäisesti omaan lukuunsa, korkein hallinto-oikeus katsoi, että C Oy:n A Oy:lle maksamaa korvausta ei ollut pidettävä ennakkoperintälain 25 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna työkorvauksena vaan A Oy:n osakkaalle B:lle maksettuna ennakkoperintälain 13 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna palkkana. LISÄTIETOJA Kari Alhola, veroasiantuntija Alhola Consulting Oy ema, puh