Hyvinvointijohtaminen Järvenpään kaupungissa. Kunta-alan hyvinvointiseminaari Talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola Järvenpään kaupunki

Transkriptio

1 Hyvinvointijohtaminen Järvenpään kaupungissa Kunta-alan hyvinvointiseminaari Talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola Järvenpään kaupunki

2 Sisällys Kaupunkistrategia hyvinvointijohtamisen välineenä Järvenpään prosessimainen toimintatapa ja organisoituminen hyvinvointijohtamiseen Järvenpäässä vallitsevat toimintaympäristön muutokset Henkilöstösopimus hyvinvointijohtamisen välineenä Tiedolla johtamisen välineitä Järvenpäässä 2

3 Järvenpää osana KUUMA-seutua Järvenpää lukuina Perustettu 1951, kaupungiksi 1967 Pinta-ala 39,94 km 2 mistä vesipinta-alaa 2,35 km 2 Asukkaita n Kaupungissa henkilöstöä n Kunnallisveroprosentti 19,75 Kiinteistöveroprosentit 2016 yleinen 1,35 vakituinen asuinrakennus 0,55 muu asuinrakennus 1,15 rakentamattomat tontit 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,

4 Järvenpään muutosaskelmat Asiakkaan asialla hanke Uusi organisaatio: koko kaupunki v Uudet lautakunnat v.2013 ja v Prosessimaisuus (asiakkaan/kuntalaisen palvelupolku) Johtamisen tasot Hallinnon tukipalveluita muokattu eri vaiheissa Sisältöjen kehittäminen jatkuu: johtaminen, osallisuus ja kumppanuus ETA-esimiesten toimiva arki, kumppanuus- hanke 2016 Tilahallinta ulkoistettiin 2015 yksi Sote-palvelualue ja yksi ltk 2015 Arviointiraportti ja tarkennuksia 2014 Järvenpään kaupunki Päivi Autere

5 Tekeminen määritetty ydinprosesseissa Prosessit hyväksyttiin vuodenvaihteessa

6 Tukiprosessit palvelutuotannon mahdollistajana Prosessit hyväksyttiin vuodenvaihteessa

7 Tekijätahot määritetty organisaatiossa Organisaatio toukokuussa

8 Organisaatio ja ohjaus kytkeytyvät toisiinsa Organisaatio toukokuussa

9 Kaupunkistrategia johtamisen välineenä 9

10 Kaupungin toiminta-ajatus Järvenpään kaupunki turvaa perusedellytyksiä asukkaiden hyvälle elämälle edistää yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia kantaa oman vastuunsa ympäristön hyvinvoinnista yhdessä kumppaneidensa kanssa

11 Kaupungin arvot Asukaslähtöisyys o palvelumme on järjestetty asukkaiden tarpeista ei hallinnon o rohkaisemme asukkaita vaikuttamaan ja tekemään hyviä valintoja o edistämme asukkaiden tiedonsaantia ja osallistumista o edistämme yritysten ja muiden toimijoiden toimintaedellytyksiä asukaslähtöisyyden periaatteilla. Rohkeus o meillä on rohkeutta kyseenalaistaa, kehittää ja luoda uutta o me pystymme tarvittaessa rajaamaan toimintaamme ja tekemään vaikeita päätöksiä. Vastuullisuus o vastuumme koskee kaupungin asukkaita, henkilöstöä, yrityksiä ja muita toimijoita sekä ympäristöä, nyt ja tulevaisuudessa o olemme luotettava kumppani o kannustamme asukkaita ottamaan vastuuta omasta elämästään. Oikeudenmukaisuus o kohtelemme asukkaita, henkilöstöä, yrityksiä ja muita toimijoita tasa-arvoisesti o huomioimme heikoimmassa asemassa olevien tarpeet o hallintomme on avointa ja päätöksentekomme läpinäkyvää. Tuloksellisuus o toimintamme on taloudellista, tehokasta ja vaikuttavaa o parannamme jatkuvasti toimintaa ja osaamista

12 Kaupungin visio 2025 ja sen yhteinen ymmärrys Elinvoimaa ja kulttuuria parhaalla paikalla Visiossa eli tavoitetilassa elinvoima, kulttuuri ja paras paikka ymmärretään laajasti ja kunnianhimoisesti. Asukkaiden hyvinvointi, kaupungin talouden tasapaino, vilkas yrityselämä ja yhdyskunnan toimivuus kuuluvat elinvoimaisuuden piiriin. Järvenpään rikkaasta kulttuuriperinnöstä kumpuaa luovaa aktiviteettia, uusista ympäristöystävällisistä toimintatavoista ja asukkaiden omaehtoisesta harrastamisesta ammattimaiseen kulttuurituotantoon. Järvenpää kehittyy yhä houkuttelevammaksi asumisen, asioimisen ja yrittämisen paikaksi, Helsingin seudun monipuolisten liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä

13 Kaupunkistrategian konserniohjaus: toimeenpanon välineet ja tasot KV KAUPUNKISTRATEGIA Toiminta-ajatus Visio Arvot Strategiset päämäärät ja indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Suunnitelmajakso 12 v Tarkistus valtuustokausittain tai tarvittaessa S t r a t e g i s e t o h j e l m a t KH Y D I N P R O S E S S I T Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistäminen Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Ikääntyneiden ja toimintaraj. hyvinvoinnin tukeminen Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistaminen Kuntalaisen hyvinvointiohjelma Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma Ympäristöohjelma Suunnitelmajakso 4 v Tarkistus tarvittaessa vuosittain, seuranta toimintakertomuksessa LTK KH/KV LTK esitys Toimeenpanosuunnitelmat Lasten ja nuorten palvelualue Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Kaupunkikehitys Tekninen palvelukeskus Konserniyhteisöt (Järvenpään Vesi, tytäryhtiöt) TALOUSARVIOTAVOITTEET 1 5 v (tavoitteet, mittarit, määrärahat ja vastuut) PALVELUVERKKOSUUNNITELMA 20 v: Nykykapasiteetti, investointitarpeet, toimenpiteet INVESTOINTISUUNNITELMA 5 v HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 3 4 v Suunnitelmajakso 4 v Tarkistus tarvittaessa, seuranta vuosittain Suunnitelmajakso 5 v Seuranta toimintakertomuksessa LTK KÄYTTÖSUUNNITELMA (tavoitteet, mittarit, määrärahat, vastuut) Suunnitelmajakso 1 v 13

14 Kaupunkistrategian konserniohjaus: toimeenpanon välineet ja tasot KV KH LTK KH/KV Y D I N P R O S E S S I T Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen KAUPUNKISTRATEGIA Toiminta-ajatus Visio Arvot Strategiset päämäärät ja indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistäminen Ikääntyneiden ja toimintaraj. hyvinvoinnin tukeminen Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistaminen LTK esitys Toimeenpanosuunnitelmat Lasten ja nuorten palvelualue Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Kaupunkikehitys Tekninen palvelukeskus Konserniyhteisöt (Järvenpään Vesi, tytäryhtiöt) TALOUSARVIOTAVOITTEET 1 5 v (tavoitteet, mittarit, määrärahat ja vastuut) PALVELUVERKKOSUUNNITELMA 20 v: Nykykapasiteetti, investointitarpeet, toimenpiteet S t r a t e g i s e t o h j e l m a t Kuntalaisen hyvinvointiohjelma INVESTOINTISUUNNITELMA 5 v Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma Ympäristöohjelma HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 3 4 v Suunnitelmajakso 12 v Tarkistus valtuustokausittain tai tarvittaessa Indikaattorit valittu hyvinvointia kuvaaviksi Suunnitelmajakso 4 v Tarkistus tarvittaessa vuosittain, seuranta toimintakertomuksessa Ydinprosessit integroituvat ohjelmiin ja ohjaavat kokonaisvaltaisesti strategian toimeenpanoa kuntalaisten hyvinvointia edistävään suuntaan Suunnitelmajakso Toimeenpanosuunnitelmiin 4 v Tarkistus kuvattu tarvittaessa, palvelualueiden seuranta konkreettiset vuosittain toimenpiteet kaikissa strategisissa päämäärissä Suunnitelmajakso 5 v Seuranta toimintakertomuksessa LTK KÄYTTÖSUUNNITELMA (tavoitteet, mittarit, määrärahat, vastuut) Suunnitelmajakso 1 v 14

15 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen organisoituminen Järvenpäässä Hyvinvoinnin johtoryhmä kaupungin johtoryhmä (ottaa roolin päätöksentekoa vaativissa asioissa) Hyvinvointiryhmä pj terveyden edistämisen johtaja, asiantuntijat nimetään alueittain kaupunkikehitys: erityisasiantuntija konsernipalvelut: johdon erityisasiantuntija Lasten ja nuorten sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet: erikoissuunnittelija Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue: erikoissuunnittelija 15

16 Hyvinvointiryhmä toimii aktiivisesti Ryhmän jäsenet toimivat linkkeinä alueilleen tuoden sieltä asioita työryhmään ja vieden työryhmästä asioita ja tehtäviä palvelualuille tukevat alueensa valmistelijoita ja asiantuntijoita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työssä esim. ennakkoarvioinneissa raportoivat alueiden johtoryhmissä hyvinvointityön etenemisestä, myös tunnuslukujen valossa (SHVK) puheenjohtaja raportoi säännöllisesti hyvinvoinnin johtoryhmälle (KJ) 16

17 Miksi meilläkin? Toimintaympäristön nopeat muutokset ja yleinen taloudellinen kehitys edellyttävät tiedon kokoamista, keräämistä, yhdistämistä ja visualisointia kokonaisuuden johtamisen mahdollistamiseksi Keskiössä on kuntalainen asukaslähtöinen ajattelu terve kunta 17

18 SHVK:n käyttökokemukset Hyvinvointitieto käsitetään ja käsitellään Järvenpäässä laajasti Tiedonkulku on varmistettu sekä organisaation sisällä että luottamushenkilöiden ja virkamiesten välillä Seudullinen ja valtakunnallinen tieto jaetaan ryhmässä ja jalkautuu alueille Edellinen sovellusversion ei kaikilta osin ole ollut käyttäjäystävällinen Valtakunnallisten indikaattoreiden tiedot (Sotkanetindikaattorit) tulevat jälkijunassa 18

19 Toimintaympäristön muutoksia Järvenpäässä 19

20 20

21 21

22 22

23 Väestönkasvu Järvenpäässä Nopean kasvun tuloksena on odotettavissa 0-6 vuotiaiden ja 7-15 vuotiaiden määrän nopea kasvu. Yli 74-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa tulevina vuosina nopeasti väestönkasvusta riippumatta, ja väestön ikääntymisen tuomaan haasteeseen tulee puuttua vahvasti. Väestönkasvu johtuu ensisijaisesti uudisrakentamisesta keskustan kehittymisen ja keskustan suurten hankkeiden vaikutusta. Keskimääräinen Järvenpäähän muuttaja on tämän hetken ennusteen mukaisesti hedelmällisessä iässä tai jo perheellinen. Samanaikaisesti kuitenkin asuntokuntakoot ovat huomattavasti pienentyneet. Nopea väestönkasvu lisää palveluntuotantotarvetta neuvolapalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Järvenpään väestönkasvu jatkuu ripeänä seuraavat kymmenen vuotta. Kasvu alkaa hiipua vuoden 2025 jälkeen ja ennustekauden lopussa kasvu on melko maltillista. (Järvenpään kaupungin väestösuunnite ) 23

24

25 A. Ei tehdä mitään Järvenpää TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 KTA 2016 TPE 3/2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Asukasluku Muutos-% 0,7 % 1,7 % 0,8 % 1,1 % 1,3 % 1,4 % 1,4 % 2,2 % 1,8 % 1,5 % 1,6 % 1,5 % Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Toimintakate Muutos-% 8,40 % 3,25 % 2,28 % 3,10 % 0,70 % 1,32 % 6,60 % 7,30 % -0,36 % 3,53 % 5,31 % Palveluiden sopeuttaminen yhteensä HTV- vaikutus Hyväksytyn tasapainottamisohjelman toimenpiteet HTV- vaikutus Osakehuoneistojen ja jalostettavien kiinteistöjen myynnin vaikutus toimintakatteeseen, muutos ed. vuodesta Maanmyyntivoittojen muutos edellisestä vuodesta Verotulot (pl. koiravero) Muutos-% 2,1 % 2,3 % 7,3 % 4,0 % 1,2 % 3,0 % 3,0 % 1,4 % 4,7 % 3,3 % 3,4 % 3,4 % Valtionosuudet Muutos-% 8,5 % -0,3 % -1,6 % -4,6 % -5,4 % 13,9 % 15,3 % 2,6 % -3,0 % -3,0 % -3,0 % -3,0 % Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as

26 Taseen jäämä ja lainakanta (emo) Taseen jäämä, 1000 eur Lainakanta (emo), 1000 eur

27 -> Miten toimintaa ja taloutta voidaan vielä tasapainottaa? Miten resurssit saadaan kohdistettua viisaasti tilanteessa, jossa palvelutarve kasvaa käytettävissä olevia resursseja nopeammin? -> Miten toiminnan tuloksellisuutta saadaan parannettua vallitsevassa tilanteessa? 27

28 Henkilöstösopimus hyvinvointijohtamisen yhtenä välineenä 28

29 Henkilöstösopimus työhyvinvoinnin kehittämisen taustalla Sopimus perustuu vuonna 2008 valtakunnallisesti laadittuun kunta-alan suositukseen tuloksellisen toiminnan kehittämiseksi. Tuloksellisuuskampanjan toteuttavat yhteistyössä KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt Kunta-alan unioni, JUKO, TNJ, KTN. KT pääsopijajärjestöt korostavat, että työelämän laatu ja tuloksellisuuden kehittäminen liittyvät käytännössä vahvasti toisiinsa. Sopimus on myös osa kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa erityisesti puuttumalla tekemättömän työn kustannuksiin, työaikojen tehokkaaseen käyttöön ja palkkapolitiikan linjaamiseen. Järvenpään kaupunki Päivi Autere 29

30 Henkilöstösopimuksen tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on kaikkien osapuolten (johdon, esimiesten, työntekijöiden, henkilöstöjärjestöjen edustajien ja päättäjien) sitoutuminen yhteisiin työhyvinvointia ja tuloksellisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen ja tukemiseen. Sopimus koostuu seuraavista sisältöalueista: Yhteistoiminta ja palvelussuhdeturva Työhyvinvointi ja sen johtaminen Rekrytointi Osaaminen ja sen johtaminen Palkkapolitiikka ja palkitseminen Työaika-asiat Henkilöstösuunnittelu Kyseessä ei ole vain säästösopimus, vaan työelämän laatua ja tuloksellisuutta vahvistava sopimus Kaikille osa-alueille on määritelty yksilöidymmät tavoitteet, keinot ja mittarit. Järvenpään kaupunki Päivi Autere

31 Tavoite Sairauspoissaolot vähenee 5 % TYÖHYVINVOINTI henkilöstösopimuksessa Keino Sairauspoissaolo-ohjeiden päivitys ja käyttöönotto ja esimiesten opastus Seurantaraportoinnin kehittäminen Työpisteisiin hankitaan tarvittavat työssä selviytymistä tukevat työvälineet Ennenaikainen eläköityminen työkyvyttömyyden vuoksi vähenee VARHE- ja eläkemenoperusteiset maksut alenevat 30% Tietoisuutta ergonomisista työtavoista lisätään Aktiivisen tuen toimintamalli kehitetään yhteistyössä Kevan kanssa ja otetaan käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä Selvitetään kuntoutustuella olevien henkilöiden työhön paluun mahdollisuudet Työntekijälle, jota uhkaa ennen aikainen eläköityminen, löytyy Uusi Työ Työpaikoilla on terveellinen sisäilma Työtapaturmien määrä laskee Työhyvinvointikorttikoulutus käynnistyy Sisäilmaongelmien ratkaisumallin kehittäminen. Yhteistyötä vakuutusyhtiön kanssa tiivistetään (tapaturmien käsittely, tapaturmista oppiminen) Työtapaturmatilanteisiin toimintaohjeen laatiminen ja vastuiden selkiyttäminen, esimiesten kouluttaminen työsuojelun johtamiseen ja havaittujen epäkohtien korjaamiseksi työsuojeluparitoiminta käynnistyy vuoden 2014 alusta. Vaara- ja uhkatilanteet vähenevät Työhön vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat Ristiriitojen rakentava ratkaiseminen, energian vapauttaminen Ikäjohtaminen, yhteistoiminta Työn organisointi ja toimivat ja asianmukaiset työvälineet Työyhteisösovittelu (sovittelijoiden kouluttaminen) Järvenpään kaupunki Päivi Autere 31

32 TAVOITE (henkilöstösopimus) Työhyvinvointi: sairauspoissaolot -5% / sairausajan palkan mukaan (vähennys 10%) TAVOITE euroa Toteuma euroa Toteuma 2015 euroa Yhteensä säästö Sairausajan sijaiskustannusten väheneminen Työajat :työaikojen tehokas käyttö / lisä- ja ylitöiden rajoittaminen Tuottavuus ja tuloksellisuus: työaikamuotomuutokset + ruokatauko Toteutus (ei mukana yht.summassa) Vapaaehtoisten palkattomien käyttö / kannustevapaa Ennenaikaiseen eläköitymiseen vaikuttaminen / varhemaksut -30% (nettoseuranta, työkykyrahasto) (59%) Koulutusmäärärahat -30% / koulutussuunnittelun tehostaminen (2013: euroa) Täyttämättä jätetyn tehtävän palkkakustannuksista voidaan jakaa 10-20% työn jakavien työntekijöiden kesken Tapaturmavakuutusmaksuihin vaikuttaminen / juurisyiden selvittäminen KAIKKI YHTEENSÄ 1,5Me 1,5 Me 1,8Me Järvenpään kaupunki Päivi Autere

33 Henkilötyövuosien toteutuneet ja suunnitellut vähennykset Uudelleenkohdistusta mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, jossa palvelutarve kasvaa Yhteensä Lomautukset Htv-vähennykset , Htv -lisäykset ,6 117 Yhteensä 217 Palkitseminen työtehtävien jakamisesta Järvenpään kaupunki Päivi Autere

34 Johtaminen on valmentavaa ja mahdollistavaa Järvenpään kaupunki Päivi Autere

35 HR:n prosessit johdon/päätöksenteon ja esimiehen tukena STRATEGIA, PÄÄTÖKSENTEKO HR: Ennakoiva henkilöstösuunnittelu HR:n palvelut, johtajille, päätöksenteolle ja esimiehelle ennakoivan henkilöstösuunnittelu tukemiseksi, yhteensovitus muiden konsernipalveluiden kanssa HR:ssä hyvä ymmärrys asiakkaiden elämästä, tavoite Alueen johtaminen Yksikön johtaminen Yksilön johtaminen Strategiset tavoitteet; asettaminen ja maastoutus Ydin- ja avainprosessin johtaminen ja linjaaminen Yksikön prosessien ja resurssien johtaminen Talous, henkilöstö, laatu, tilat Osaaminen Työhyvinvointi Palvelussuhdeasiat jne Toimivat palvelut Hyvinvoiva, osaava ja oikeinmitoitetttu henkilöstö HR Palvelussuhteen elinkaaren hallinta HR:n palvelut esimiehelle hyvän palvelussuhteen tukemiseksi Järvenpään kaupunki Päivi Autere

36 Välineitä tiedolla johtamiseen 36

37 Järvenpään kaupunki

38 38

39 39

40

41

42 Lopuksi. Hyvinvointijohtamisen tavoitteet lähdettävä strategiasta Johdon tuki, yleinen tietoisuus ja toimivat rakenteet tärkeitä Tiedolla johtamisen merkitys-> käytettävissä olevan tiedon hyödyntäminen -> Toimeenpano ja seuranta 42

43 Kiitos ja tervetuloa Järvenpäähän! Antti Peltola talous- ja hallintojohtaja