16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011"

Transkriptio

1 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011

2 Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v Sisältö 1 JOHDANTO LOHEN MÄDIN SUMPUTUSKOKEET Aineisto ja menetelmät Tulokset... 1 Liitteet Liite 1 Sumputuskohteet Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti

3 1 1 JOHDANTO Kainuun vaelluskalahankkeeseen liittyen tehtiin talvella lohen mädin sumputuskokeita Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien pienvesissä neljässä eri kohteessa. Kokeet olivat jatkoa v aloitetuille lohen mäti-istutuskokeille. Talvelta saatujen kokemusten perusteella tutkimusmenetelmä vaihdettiin sumputuskokeiksi, jotka arvioitiin luotettavammaksi ja tuloksiltaan yksiselitteisemmäksi menetelmäksi. Tarkoitus oli selvittää kontrolloiduin sumputuskokein onnistuuko lohen mädin luontainen kehitys ja poikasten kuoriutuminen ko. vesistöissä. Tässä raportissa esitetään tulokset lohen mädin sumputuskokeista sekä useita valokuvia eri kohteilta. Valokuvat antavat osaltaan kuvan olosuhteista, missä mädin kehitys on tapahtunut. 2 LOHEN MÄDIN SUMPUTUSKOKEET 2.1 Aineisto ja menetelmät Lohen mädin säilymistä talven yli testattiin talvella sumputuskokein neljässä kohteessa eli Lietejoella, Kokkojoella, Sapsokoskella ja Jormasjoella (liite 1). Kullakin kohteella oli 4 erillistä koteloa, joissa kussakin oli 36 erillistä hyttysverkolla peitettyä lokeroa (ks. valokuvat). Kuhunkin lokeroon pakattiin vain yksi mätimuna. Siten mätimunat eivät olleet kosketuksissa toistensa kanssa, mikä vähentää esimerkiksi vesihomeen leviämistä kuolleista munista eläviin. Kotelot pakattiin muovikoreihin, jotka täytettiin kivillä. Menetelmä vastasi varsin hyvin mädin luontaista kehitysympäristöä pohjasoran sisässä. Oulujoen kantaa oleva mäti hankittiin Ohtaojan kalanviljelylaitokselta ja se oli hedelmöitetty edellisenä päivänä. Sumput laitettiin veteen Sumput tarkistettiin ennen tulvaa , jolloin kuoriutumiseen oli aikaa vielä muutama viikko. Tällä haluttiin varmistaa se, että saadaan tuloksia varmuudella ennen tulvaa, joka saattaisi vaikeuttaa mätisumppujen tarkistamista. Kohteilta otettiin pois 2 koteloa (2 x 36 mätimunaa), joista tarkistettiin mädin kuolevuus. Toiset 2 koteloa jätettiin vielä veteen ja ne käytiin tarkistamassa , jolloin kuoriutuminen oli jo tapahtunut. Tulvan vuoksi kaikkia sumppuja ei saatu tuolloin enää ylös. Mädin kuolevuus on seuraavassa ilmoitettu huhtikuun kierroksen tulosten perusteella. 2.2 Tulokset Mädin tarkistushetkellä mäti oli kehittynyt jo pitkälle. Poikasen silmät näkyivät selvästi, ja poikaset liikkuivat vähän kalvon sisällä. Kuoriutumiseen oli kuitenkin vielä aikaa muutama viikko. Mädin kuolevuus oli talvella vähäistä eli alueesta riippuen keskimäärin 8-15 % (taulukko 1). Kuolevuutta voidaan pitää hyvin pienenä, sillä normaalisti mädistä kuolee laitoksessa talvella haudonnan aikana % (Matti Karjalainen, Ohtaojan kalanviljelylaitos, suull. tied.). Kuolevuuden hajonta eri sumppujen välillä oli vähäistä. Mäti säilyi parhaiten Lietejoella ja heikoimmin Jormasjoella, mutta sielläkin kuolevuus oli kuitenkin vähäistä. Mädin hyvään säilyvyyteen vaikutti todennäköisesti myös se, että mätimunat eivät olleet kosketuksissa toisiinsa, mikä vähentää esimerkiksi vesihomeen leviämistä kuolleista munista eläviin. Lietejoen ja Jormasjoen sumput pystyttiin tarkistamaan , jolloin poikaset olivat jo kuoriutuneet (ks. valokuvat). Lopulliset tulokset vastasivat hyvin huhtikuun kierroksen tuloksia, sillä tarkistetuissa sumpuissa oli toukokuun alussa vain muutamia kuolleita mätijyviä (Simo Ylilonttinen, suull. tied.).

4 Taulukko 1 Mädin kuolleisuus (%) Kainuun pienvesissä talvella Kohde Sumppu 1 Sumppu 2 Keskimäärin Lietejoki 8,3 8,3 8,3 Kokkojoki 13,9 11,1 12,5 Sapsokoski 8,3 11,1 9,7 Jormasjoki 16,7 13,9 15,3 Keskimäärin 11,8 11,1 11,5 Sumppuihin kertyi ruskeaa humusta/sakkaa varsin runsaasti (ks. valokuvat). Lietejoella sumpuissa oli humusta runsaasti, mutta mätimunissa ei ollut selvää sakkakerrosta. Kokkojoella osa munista oli sakkakerroksen peitossa. Sapsokoskella humusta/sakkaa oli erittäin runsaasti. Sumput olivat mustia ja reiät olivat tukossa. Mätimunat olivat sakan peitossa, ja mätimunat piti tarkistusta varten hieroa käsin puhtaaksi. Mätimunat olivat kuitenkin normaalisti kehittyneet. Jormasjoella humusta/sakkaa oli myös erittäin runsaasti ja sumput olivat mustia kuten Sapsokoskella. Sakka irtosi kuitenkin helposti mätimunista eikä niitä tarvinnut hieroa puhtaaksi. Mätimunat olivat Jormasjoellakin normaalisti kehittyneet. Sumppujen voimakas likaantuminen etenkin Sapsokoskella ja Jormasjoella viittaa heikentyneisiin ympäristöolosuhteisiin. Tämä huomioiden lohen mädin kehittyminen ja kuoriutuminen onnistuivat kohteissa yllättävänkin hyvin. Koejärjestelyt

5 16WWE Lietejoki Kokkojoki Sapsokoskella koteloissa runsaasti humusta/sakkaa

6 4 Mäti puhdistettava ennen tarkistusta, Sapsokoski Jormasjoella koteloissa runsaasti humusta/sakkaa Kuoriutuneita poikasia Jormasjoella

7 Lietejoki Kokkojoki Liite 1.1. Mädin sumputuskohteet 1:

8 Jormasjoki Sapsokoski Liite 1.2. Mädin sumputuskohteet 1:

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kokemäenjoen siikatutkimukset Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Salo-Peltolan Seurojentalo tiistai 19.5.2015 klo 17.00 19.00 Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät 2017 18.3.2017 Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala Kalanviljelyn kuulumisia Synkkä vuosi järvilohilla 2016 Emme kyenneet estämään järvilohen poikastappioita keväällä 2016.

Lisätiedot

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Riitta Savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.3.213 Tausta ja tutkimuksen tarkoitus Alkuperäinen jokirapu (Astacus astacus ) muodostaa lisääntyviä kantoja

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M609005 18.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV c Biologinen tarkkailu maa-alueilla 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IVc Biologinen tarkkailu

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 KALATALOUSTARKKAILU 2014 16WWE1933 16.3.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2014 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Suo metsäkanalinnun silmin

Suo metsäkanalinnun silmin Suo metsäkanalinnun silmin Teerikana syö tupasvillan tähkiä Suomen riistakeskus Arto Marjakangas 18.12.2014 1 Soiden merkitys metsäkanalinnuille koko vuodenkierrossa: (metsä)riekko teeri metso pyy Esityksen

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS

Lisätiedot

Täplärapukantojen vaihtelu Vakaa tuotto on luonnossa satua!

Täplärapukantojen vaihtelu Vakaa tuotto on luonnossa satua! Täplärapukantojen vaihtelu Vakaa tuotto on luonnossa satua! Markku Pursiainen, RKTL Hämeen ja maakuntien kalastusaluepäivä Vapriikki, Tampere 14.11.2013 Knowledge-based solutions, for sustainable choices

Lisätiedot

VESIHOMEEN TORJUNTA MÄDIN HAUDONNASSA KUPARIKUITUA KÄYTTÄEN

VESIHOMEEN TORJUNTA MÄDIN HAUDONNASSA KUPARIKUITUA KÄYTTÄEN Opinnäytetyö (AMK) Tekniikka, ympäristö ja talous Kala- ja ympäristötalous 2012 Sami Skyttä VESIHOMEEN TORJUNTA MÄDIN HAUDONNASSA KUPARIKUITUA KÄYTTÄEN OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A30991 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

Kuparisulfaatin käyttö vesihomeen aiheuttaman mätikuolleisuuden torjunnassa

Kuparisulfaatin käyttö vesihomeen aiheuttaman mätikuolleisuuden torjunnassa Kuparisulfaatin käyttö vesihomeen aiheuttaman mätikuolleisuuden torjunnassa Jouni Taskinen ja Sami Skyttä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Loppuraportti Pilottihanke numero 1003370

Lisätiedot

VESIHOMEEN EHKÄISY MÄDINHAUDONNASSA KUPARIKUIDULLA JA KUPARISULFAATILLA

VESIHOMEEN EHKÄISY MÄDINHAUDONNASSA KUPARIKUIDULLA JA KUPARISULFAATILLA VESIHOMEEN EHKÄISY MÄDINHAUDONNASSA KUPARIKUIDULLA JA KUPARISULFAATILLA Loppuraportti Sami Skyttä ja Raisa Kääriä Turun Ammattikorkeakoulu/ Tekniikka, ympäristö ja talous Syyskuu 2012 EU investoi kestävään

Lisätiedot

Kokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista. Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki

Kokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista. Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki Kokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki 24.3.2017 Virikekasvatus Kokemukset vielä melko vähäisiä Montassa tehdyissä kokeissa ongelmia altaiden puhdistamisen

Lisätiedot

Taimenen mätirasiaistutukset Paimionjoella

Taimenen mätirasiaistutukset Paimionjoella Projektikoordinaattori Ville Ojala (Iktyonomi AMK) Taimenen mätirasiaistutukset Paimionjoella 2015 2016 Kalaisia koskia Paimionjokeen on leader-osarahoitteinen hanke, joka saa tukea Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta

Lisätiedot

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava

Lisätiedot

Puruveden Harjus ry. Emokalojen pyyntiä. Vastakuoriutuneiden. Kesän vanhojen poikasten istutusta. Tilastointia. Kutupaikan kunnostusta

Puruveden Harjus ry. Emokalojen pyyntiä. Vastakuoriutuneiden. Kesän vanhojen poikasten istutusta. Tilastointia. Kutupaikan kunnostusta Puruveden Harjus ry 2010 Emokalapyynnin 49. vuosi Yhdistyksen 1. toimintavuosi Emokalojen pyyntiä Kesän vanhojen poikasten istutusta Tilastointia Vastakuoriutuneiden poikasten istutusta Kutupaikan kunnostusta

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

VESIHOMEEN EHKÄISY MÄDINHAUDONNASSA

VESIHOMEEN EHKÄISY MÄDINHAUDONNASSA OPPIMATERIAALEJA PUHEENVUOROJA RAPORTTEJA 152 TUTKIMUKSIA Sami Skyttä & Raisa Kääriä VESIHOMEEN EHKÄISY MÄDINHAUDONNASSA Tutkimusraportti kuparikuidun ja kuparisulfaatin mahdollisuuksista EU investoi kestävään

Lisätiedot

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus

Lisätiedot

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen

Lisätiedot

Toimitusajankohta saatiin sovittua joustavasti ja lähetyksen kulkua saattoi seurata lähetystunnuksen avulla netistä. Toimitus tuli pihalle.

Toimitusajankohta saatiin sovittua joustavasti ja lähetyksen kulkua saattoi seurata lähetystunnuksen avulla netistä. Toimitus tuli pihalle. Tuote: TopSpa XS Poly, eristetty poreallas, hiekkasuodatin Koska olemme vanhoja asiakkaita SpaDealersin kanssa, oli luontevaa kääntyä heidän puoleensa uuden kylpytynnyrin hankinnan tullessa ajankohtaiseksi.

Lisätiedot

EPFC-työpaja Belgiassa: Kuhan lypsy. Pekka Marttinen RAS-Consulting Innovaatiopäivät, Tampere

EPFC-työpaja Belgiassa: Kuhan lypsy. Pekka Marttinen RAS-Consulting Innovaatiopäivät, Tampere EPFC-työpaja Belgiassa: Kuhan lypsy Pekka Marttinen RAS-Consulting Innovaatiopäivät, Tampere 10.11.2017 Taustaa Järjestäjinä EPFC (Europaen Percid Fish Culture: http://www.epfc.net/ ) & Inagro vzw (maatalouden

Lisätiedot

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus

Lisätiedot

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A 1 45160 Kouvola p. 040-5050620 manu.vihtonen@gmail.com www.manumaa.simplesite.com - Kaakkois-Suomessa pitkät perinteet kunnostuksissa, kuten myös

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan

Lisätiedot

Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014 1 Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

Lohikalojen istuttaminen mätijyvinä Whitlock & Vibert -rasioissa. Kokemuksia rasioiden käytöstä Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen virtavesissä

Lohikalojen istuttaminen mätijyvinä Whitlock & Vibert -rasioissa. Kokemuksia rasioiden käytöstä Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen virtavesissä Lohikalojen istuttaminen mätijyvinä Whitlock & Vibert -rasioissa Kokemuksia rasioiden käytöstä Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen virtavesissä Sampo Vainio Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013. Äänestysaluejaon muuttaminen

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013. Äänestysaluejaon muuttaminen 55 05.02.2013 4 04.03.2013 101 12.03.2013 Äänestysaluejaon muuttaminen // KHALL 55 KESKV 54 sihteeri Seuraavat vaalit ovat Euroopan parlamentin vaalit kesällä 2014. Mahdolliset äänestysaluejaon muutokset

Lisätiedot

Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella Teksti ja kuvat: Ville Ojala

Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella Teksti ja kuvat: Ville Ojala Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella 2017 Teksti ja kuvat: Ville Ojala Sisällys 1. Kalaisia koskia Paimionjokeen -hanke... 1 2. Mäti-istutukset... 2 3. Poikasistutukset...

Lisätiedot

Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan

Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan Vesienhoidon ja Merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017, Pohjois- Pohjanmaan ELY Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan Jukka Muotka, Fortum Vaelluskalojen hoito Oulujoella

Lisätiedot

Soveltavan biotekniikan instituutti. Pasi Nissinen

Soveltavan biotekniikan instituutti. Pasi Nissinen Soveltavan biotekniikan instituutti Harjuksen viljelyopas Pasi Nissinen Kuopio 2003 HARJUKSEN VILJELYOPAS Pasi Nissinen Kuva 1: 1-kesäisiä harjuksen poikasia RKTL/vesiviljely Kuopion yliopisto 2003 1 Kuopion

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin

Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin Pauliina Louhi 1,2 & Aki Mäki-Petäys 2 1 Oulun yliopisto 2 Oulun RKTL Tutkimuspäivät 17.-18.11.2009 Sisältö Valuma-alueen maankäytön tuomat ongelmat vesistöissä

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 Kuvia helikopterista tarkastetuista pesistä 24.10.2008 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

NORTHLAND MINES OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET. Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset

NORTHLAND MINES OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET. Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET 16X154564 17.12.2014 NORTHLAND MINES OY Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset 1 Northland Mines Oy Hannukaisen kaivoshankeen

Lisätiedot

9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009

9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)

Lisätiedot

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet Luonnonvarakeskus Vihreä teknologia Vesiviljelytuotanto Ryhmäpäällikkö Petri Heinimaa Ii 5.2.2016 Tutkimusteemat Tavoitteet Pohjoinen vihreä

Lisätiedot

SUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi

SUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi SUOVALKKUSELVITYS 12.9.2012 VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2 TULOKSET... 2 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 4 KIRJALLISUUS... 5 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola

Lisätiedot

MÄTI-ISTUTTAJAN OPAS LOHIKALOJEN ISTUTTAMINEN WHITLOCK-VIBERT -MÄTIRASIOISSA -KOKEMUKSIA JA OHJEITA VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYS

MÄTI-ISTUTTAJAN OPAS LOHIKALOJEN ISTUTTAMINEN WHITLOCK-VIBERT -MÄTIRASIOISSA -KOKEMUKSIA JA OHJEITA VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYS MÄTI-ISTUTTAJAN OPAS LOHIKALOJEN ISTUTTAMINEN WHITLOCK-VIBERT -MÄTIRASIOISSA -KOKEMUKSIA JA OHJEITA AKI JANATUINEN SAMPO VAINIO VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYS 2014 - 2 - Alkusanat Suomessa Itämereen laskevien

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina Kalajoki 20.11.2017 Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Tässä esityksessä esittelen: Perämeren vaellussiikakantojen hoito

Lisätiedot

NIERIÄN (SALVELINUS ALPINUS) LÄMPÖMENETELMÄ INARIN KALANVILJELYLAITOKSELLA

NIERIÄN (SALVELINUS ALPINUS) LÄMPÖMENETELMÄ INARIN KALANVILJELYLAITOKSELLA Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalous Iktyonomi 2015 Henna Pölönen NIERIÄN (SALVELINUS ALPINUS) LÄMPÖMENETELMÄ INARIN KALANVILJELYLAITOKSELLA kasvun ja kuolleisuuden vertaus luonnonlämpömenetelmään

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt hieman vähemmän

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen

Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen Pekka Hyvärinen (Luke) Vaelluskalafoorumi Keilaniemi, Vantaa, 24.3.2017 Istutustulos on heikentynyt Meritaimen

Lisätiedot

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen River-specific spawnerrecruit models Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit Migratory Fish Forum, workshop 3.2.2016 docent Harri Helminen Esityksen (30 min) sisältö: Johdanto ja tausta Pohjoisten

Lisätiedot

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Kunnanhallitus 55 05.02.2013 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Äänestysaluejaon muuttaminen // KHALL 55 KESKV 54 sihteeri Seuraavat vaalit ovat Euroopan parlamentin

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S KAMI-tasoaltaan kuormituskoe

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S KAMI-tasoaltaan kuormituskoe TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02802-06 24.3.2006 KAMI-tasoaltaan kuormituskoe Tilaaja: Hani-Tuote Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02802-06 1 (2) Tilaaja Hani-Tuote Oy Joentaustankatu 9 33330 Tampere Tilaus Tilausvahvistus

Lisätiedot

Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, Pekka Hyvärinen, RKTL

Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, Pekka Hyvärinen, RKTL Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, 22.9.2011 Pekka Hyvärinen, RKTL RKTL:n Paltamon asemalla kehitetty uusia istukaspoikasten kasvatusmenetelmiä 2008-2011 Yhteistutkimuksia:

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Pieni wc-kh-khh. Kohti toimivampaa ratkaisua

Pieni wc-kh-khh. Kohti toimivampaa ratkaisua Pieni wc-kh-khh Kohti toimivampaa ratkaisua Kalusteet, työtaso ja pyykinpesu Lähtötilanteessa oli säilytys- ja työtilan puute. Kaappeja oli liian vähän; pahvilaatikoita kertyi kaappien päällekin. Työtasoa

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(9) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 17.10.2012 nro 5/2012

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(9) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 17.10.2012 nro 5/2012 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(9) KOKOUSAIKA Keskiviikko 17.10.2012 kello 14.00 15.55 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87100 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

TyEL-kuolevuusperusteesta

TyEL-kuolevuusperusteesta TyEL-kuolevuusperusteesta 26.5.2015 29.5.2015 Kuolevuusperusteesta Tuomas Hakkarainen 1 Tarve kuolevuusperusteelle TyEL-vakuutuksessa Työnantajan eläkevakuutuksen vanhuuseläkevastuut ovat pitkäikäisiä,

Lisätiedot

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren

Lisätiedot

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Kalatalousvelvoitteen joustavuus Kalatalousvelvoitteen joustavuus case-esimerkkejä -------------- Viranomaisen kokemuksia ja näkemyksiä Markus Huolila Lapin ELY-keskus Vaelluskalafoorumin työpaja 4.3.2016, Helsinki Iijoen vesistön joki-

Lisätiedot

Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen

Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen, Pasi Rautio, Urban

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä Esa Erkamo, Jouni Tulonen, Markku Pursiainen ja Riitta Savolainen, RKTL PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUKSEN 1-V

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Kalajoen vaellussiika

Kalajoen vaellussiika KALATUTKIMUKSIA FISKUNDERSÖKNINGAR 180 Alpo Huhmarniemi Kimmo Aronsuu Kalajoen vaellussiika Lisääntymisongelmia ja istukkaiden liikapyyntiä Helsinki 2001 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vastaava

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Tiedote 12.2.2013 Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon seurauksena merkittävä osa kaivospiirin

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073)

Lisätiedot

Kainuun vaelluskalahanke. Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä. v. 2010

Kainuun vaelluskalahanke. Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä. v. 2010 Kainuun vaelluskalahanke Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä v. 2010 TUTKIMUSRAPORTTI Pekka Hyvärinen, Tapio Laaksonen, Pekka Korhonen, Jouko Moilanen ja Petri Karvonen (RKTL) Petra Rodewald

Lisätiedot

Järvitaimenen mädin kuoriutuminen ja poikasten selviytyminen ensimmäisestä kasvukaudesta Uitonvirranreitillä

Järvitaimenen mädin kuoriutuminen ja poikasten selviytyminen ensimmäisestä kasvukaudesta Uitonvirranreitillä RAPORTTEJA 104 2014 Järvitaimenen mädin kuoriutuminen ja poikasten selviytyminen ensimmäisestä kasvukaudesta Uitonvirranreitillä JOONAS RAJALA 2 Järvitaimenen mädin kuoriutuminen ja poikasten selviytyminen

Lisätiedot

MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla

MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla 2008-2012 Virikekasvatuksella elinkykyisempiä istutuspoikasia 12.11.2013 Pekka Hyvärinen http://www.rktl.fi/tutkimuslaitos/toimipaikat/kainuu/ Menestyvä

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

Hirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

Hirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy Hirvikolariseuranta Lappi 2-216 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 17.3.217 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 216 Tieliikenteessä kuoli 15 henkilöä (215 / 11 hlöä, 214 / 13 hlöä). Vuosien 2-216 ka. oli 14

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

M74-oireyhtymän seuranta Itämeren lohikannoissa

M74-oireyhtymän seuranta Itämeren lohikannoissa M74-oireyhtymän seuranta Itämeren lohikannoissa Pekka J. Vuorinen, Marja Keinänen, Petri Heinimaa, Juha Iivari, Esa-Pekka Juntunen, Risto Kannel, Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot