Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet ISTUTETTUJEN LOHENPOIKASTEN MENESTYMINEN HUPISAARTEN PUROISSA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet ISTUTETTUJEN LOHENPOIKASTEN MENESTYMINEN HUPISAARTEN PUROISSA"

Transkriptio

1 Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet ISTUTETTUJEN LOHENPOIKASTEN MENESTYMINEN HUPISAARTEN PUROISSA TYÖRAPORTTI Panu Orell, Mikko Jaukkuri, Olli van der Meer, Aki Mäki-Petäys, Riina Huusko ja Timo Kanniainen

2 1. TAUSTA Oulun kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsevalla Hupisaarten puistoalueella risteilee yhteensä lähes kaksi kilometriä pieniä puroja (pinta-ala n. 1 ha), jotka saavat vetensä Oulujoesta Lasaretinväylän säännöstelypadon kautta (Kuva 1). Aiemmin purot ovat olleet vesitettyjä ainoastaan kesän ajan ja talveksi veden tulo on katkaistu. Talveksi Oulun Energian kanssa sovittiin veden johtamisesta purouomiin läpi talven, jotta kalojen ja muun vesieliöstön olisi mahdollista selviytyä seuraavaan kesään. Kuva 1. Lasaretinväylän yläpään säännöstelypato, jonka kautta johdetaan vesi Lasaretinväylään ja Hupisaarten puroihin. Kuva: P. Orell. Hupisaarten purojen soveltumista lohikalojen elinalueeksi selvitettiin kesällä 2009 visuaalisten kartoitusten ja elinympäristömallinnuksen keinoin (Kuvat 2-3). Saatujen tulosten ja aiempien taustatietojen perusteella Hupisaarten alueen purot soveltuvat lohikalojen (lohi ja taimen) kasvuympäristöksi, joskin puroissa on myös kunnostustarpeita (Kuvat 2-3). Kunnostustoimilla purojen elinympäristöjen laatua on mahdollista merkittävästi parantaa. Visuaalisen kartoituksen ja elinympäristömallinnuksen antamien hyvien tulosten perusteella päätettiin Hupisaarten puroilla selvittää lohen jokipoikasten menestymistä myös käytännössä. Vuosina Hupisaarten puroissa toteutettiin istutuskoe osana Oulujoen pääuoman kalatiet ja tukitoimenpiteet hanketta. Istutuskokeen tavoitteena oli selvittää lohen yksivuotiaiden jokipoikasten selviytymistä alueen puroissa istutusten jälkeisenä avovesiaikana. Tutkimuksella selvitettiin lisäksi istutettujen lohenpoikasten levittäytymistä, talvehtimisen onnistumista sekä mätiistutusten mahdollisuuksia poikastuotannon käynnistämisessä. Tässä työraportissa esitellään istutustutkimuksen keskeisimmät tulokset. 2

3 Kuva 2. Visuaalisen elinympäristökartoituksen perusteella arvioidut virtavesialueiden laatuluokat ja kunnostustarpeet Hupisaarten puroissa ja Lasaretinväylässä. Laatuluokat kertovat virtavesialueen soveltuvuudesta lohikalojen elinympäristöksi asteikolla välttävä-erinomainen. Kuva 3. Elinympäristömallinnuksen antamien tulosten perusteella Hupisaarten purojen tutkimusalue (ylimmän purohaaran yläosa) soveltuu pääosin erinomaisesti lohenpoikasille (soveltuvuusindeksi, 0=huono, 1=erinomainen). Mallinnus tehdään tärkeimpien fysikaalisten ympäristömuuttujien perusteella: syvyys, virrannopeus ja pohjanlaatu. Näihin tietoihin liitetään kalojen tunnetut elinympäristövaatimukset (ns. preferenssikäyrät). Kuvassa soveltuvuus lohen alle 10 cm poikasille syvyyden ja virrannopeuden suhteen. 3

4 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Hupisaarten puroihin istutettiin molempina tutkimusvuosina ( ja ) noin 5000 yksivuotiasta (istutustiheys n. 50 kpl/aari) Montan kalanviljelylaitoksella kasvatettua lohen jokipoikasta. Kalat leviteltiin ylimpään ja keskimmäiseen Lasaretinväylästä lähtevään haaraan (Kuva 4). Alimmassa, niin sanotussa Paratiisisaaren haarassa oli istutushetkellä niin vähän vettä, ettei sinne istutettu kaloja lainkaan (Kuva 4). Lohenpoikasten lisäksi istutettiin lokakuussa 2009 Lasaretinväylästä erkanevan ylimmän haaran yläosaan myös muutamia litroja lohen hedelmöitettyä mätiä. Poikasten selviytymistä ja levittäytymistä seurattiin molempina vuosina sähkökalastuksin kaikkiaan 18 koekalastusalueella (Kuva 4). Koekalastusalueiksi valittiin koski- ja nivamaisia virta-alueita kaikista kolmesta purohaarasta. Hupisaarten purojen kosket ovat luonteeltaan pääasiassa lyhyitä ja kynnysmäisiä ja siksi useissa kohdin koealoista tuli varsin lyhyitä ja pinta-alaltaan melko pieniä (Kuva 5). Kuva 4. Hupisaarten purojen sähkökalastusalueiden (N=18) sijainti ja tutkimusalueen purohaarat (ylin, keskimmäinen ja alin). 4

5 Kuva 5. Näkymä Hupisaarten puroilta sähkökoekalastusalueen numero 70 kohdalta. Kuva: P. Orell. Koekalastukset tehtiin saksalaisilla Hans Grassl -merkkisillä sähkökalastuslaitteilla (600 V, pulssitettu tasavirta, 50 Hz). Sähkökalastusryhmään kuului kaksi henkilöä, joista toinen käytti sähkökalastuslaitteen anodia ja toinen otti haavilla taintuneet kalat kiinni (kts. kansikuva). Koealat kalastettiin yhden kalastuskerran menetelmällä, joten havaitut kalatiheydet edustavat vain minimiarviota todellisesta tiheydestä. Pituusmittausten jälkeen kalat vapautettiin takaisin koealalle. Koekalastuksia tehtiin vuonna 2009 kaksi kertaa (9.7. ja 30.9.) ja vuonna 2010 neljä kertaa ( , , ja 4.11.). Vuoden 2009 molemmat ja vuoden 2010 kolme ensimmäistä koekalastusta tehtiin kesävirtaamalla (n. 700 l/s) (Kuva 6). Kauden 2010 viimeinen sähkökoekalastus toteutettiin ns. talvivirtaaman aikana, jolloin vettä juoksutetaan säännöstelypadosta noin 200 l/s. Kesävirtaamasta talvivirtaamaan siirryttiin Hupisaarilla

6 Kuva 6. Lasaretinväylään johdettavan kesävirtaaman (n. 670 l/s) jakautuminen Hupisaarten alueen eri puroihin. Mittaukset on tehty kesällä 2009, mutta virtaamaolosuhteet olivat samaa suuruusluokkaa myös kesäkaudella TULOKSET 3.1. VUODEN 2009 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Vuoden 2009 ensimmäisessä sähkökoekalastuksessa (9.7.) lohenpoikasia löydettiin kahta koekalastusaluetta lukuun ottamatta kaikilta koealueilta (16/18). Korkeimmillaan poikastiheys oli alueella 41, jossa yhden kalastuskerran poikastiheys oli 36 yksilöä/100 m 2 (Kuva 7, liite 1). Kaikkien 18 koekalastusalueen keskitiheys oli 18 poikasta/100 m 2. Toisella kalastuskerralla (30.9.) lohenpoikasia löydettiin 12 koealueelta. Korkein havaittu tiheys oli 10 kpl/100 m 2 (Kuva 7, liite 1). Lohenpoikasten keskitiheys oli 3 kpl/100 m 2, mikä oli kuusi kertaa pienempi kuin heinäkuun alun keskitiheys. 6

7 Tiheys, kpl/100 m Sähkökalastusalue Kuva 7. Hupisaarten purojen koekalastusaluekohtaiset tiheydet (kpl/100 m 2 ) vuosina 2009 (musta ja harmaa palkki) ja 2010 (siniset palkit). Tiheydet ovat yhden kalastuskerran kalamääriä. Alueiden 84 ja 91 tiheyksiä ei esitetä, koska niiltä löytyi koekalastuksissa ainoastaan yksi poikanen (kts. Liite 1) VUODEN 2010 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Vuoden 2010 ensimmäinen koekalastus tehtiin edellisen vuoden tapaan heinäkuun alussa ( ) ja lohenpoikasia löydettiin yhteensä 14 koealueelta (Kuva 7, liite 1). Korkein havaittu tiheys oli 36 poikasta ja keskitiheys 8 poikasta aarilla. Toisella kalastuskerralla ( ) lohenpoikasia löydettiin 12 koealueelta (Kuva 7, liite 1). Maksimitiheys oli 18 poikasta aarilla ja keskitiheys 5 kpl/100 m 2. Kolmannella kalastuskerralla lokakuun alussa lohenpoikasia havaittiin yhdeksältä koealueelta (Kuva 7, liite 1). Korkein tiheys oli aiempien kalastuskertojen mukaisesti alueella 29 (11 kpl/aari). Keskitiheys oli 2 yksilöä/100 m 2. Neljännellä kalastuskerralla marraskuun alussa lohenpoikasia saatiin saaliiksi seitsemältä koealalta (Kuva 7, liite 1). Korkeimmat tiheydet olivat alueilla 29 ja 43, joilla poikastiheydeksi saatiin 11 yksilöä/100 m 2. Keskitiheys koealueilla oli 3 yksilöä aarilla, eli hieman suurempi kuin kuukautta aiemmin tehdyssä koekalastuksessa. Vuoden 2010 koekalastuksissa löytyi myös 5 kpl syksyn 2009 mäti-istutuksista peräisin olevia lohen kesänvanhoja (0+) poikasia. Lisäksi löytyi varmuudella ainakin kaksi kevään 2009 istutuksista peräisin olevaa talvehtinutta kaksivuotiasta lohenpoikasta. Saaliiksi saatiin myös kuusi cm pituista taimenta, joiden on täytynyt hakeutua Hupisaarten puroihin joko kauneusaltaan tai Lasaretinväylän padon kautta. Lohien ja taimenten lisäksi sähkökoekalastuksissa saatiin molempina tutkimusvuosina saaliiksi ahvenia, kiiskiä, kivennuoliaisia, haukia, mateita, särkiä, seipiä ja salakoita. 7

8 4. TULOSTEN TARKASTELU Hupisaarten puroihin touko-kesäkuussa istutettuja lohenpoikasia esiintyi melko runsaasti heinäkuun alussa, ensimmäisten sähkökoekalastusten aikana. Vuonna 2009 ensimmäisen koekalastuskerran lohenpoikasten keskitiheys oli kuitenkin yli kaksi kertaa suurempi kuin vuoden 2010 vastaava, vaikka istutustiheys oli molempina vuosina sama. Vuosien välinen huomattava tiheysero johtuu todennäköisesti siitä, että vuonna 2010 istutukset tehtiin noin kuukautta aiemmin kuin vuonna Syksyä kohden edettäessä poikastiheydet laskivat huomattavasti molempina tutkimusvuosina ja poikasia esiintyi yhä harvemmilla koekalastusalueilla. Poikastiheyden aleneminen on todennäköisesti seurausta sekä predaatiosta (mm. hauki) että migraatiosta (esim. siirtyminen Kauneusaltaaseen tai Lasaretinväylään). Kesällä 2009 veden juoksutus oli lisäksi poikki noin kahden vuorokauden ajan elokuun loppupuolella ( ). Todennäköisesti osa lohenpoikasista kuoli purouomien kuivuessa, mutta osa säilyi hengissä puroalueen syvemmissä montuissa ja lampareissa. Korkeimmat poikastiheydet havaittiin molempina tutkimusvuosina ylimmän Lasaretinväylästä erkanevan haaran koealoilla. Alimman haaran koealoilta löytyi yhteensä vain yksi poikanen ja keskimmäisestäkin haarasta selvästi vähemmän kuin ylimmästä haarasta. Tulosta selittää se, että suurin osa istutetuista lohenpoikasista vapautettiin ylimpään haaraan (J. Tuohino, suullinen tiedonanto), jonka elinympäristökartoitusten perusteella arvioitiin olevan lohenpoikasille parhaiten soveltuvaa aluetta. Kauden 2010 viimeinen sähkökalastus tehtiin, kun Lasaretinväylän kautta puroihin johdettu vesitys oli laskettu talvitasolle (700 l/s 200 l/s). Keskimääräinen poikastiheys kasvoi hieman kuukautta aiemmasta tiheydestä. Tämä johtuu luultavasti siitä, että virtaaman pienentyessä kalat olivat pakkautuneet pienemmälle alueelle uomissa ja siksi ne saatiin tehokkaammin pyydettyä. Vuoden 2010 viimeinen koekalastus osoitti tämän hetken talvivirtaaman olevan riittävän suuri lohenpoikasten säilyvyyden kannalta ainakin ylimmällä purohaaralla. Kuitenkin silmämääräisesti arvioiden kahden alemman haaran virtaamat ovat niin pienet, ettei siellä lohenpoikasten talvehtimiselle ole nykyisillä vesitysjärjestelyillä edellytyksiä. Kesän 2010 koekalastuksissa saaliiksi saatiin yksivuotiaiden lohenpoikasten lisäksi 2 kpl kaksivuotiaita, yli 20 cm lohenpoikasia. Ne olivat menestyksellisesti talvehtineet puroissa. Näitä talvehtineita yksilöitä olisi todennäköisesti saatu saaliiksi huomattavasti enemmän, mikäli ensimmäinen koekalastus olisi tehty aiemmin, esim. toukokuussa. On todennäköistä, että suurin osa menestyksekkäästi talvehtineista lohenpoikasista oli smolttiutunut ja vaeltanut mereen jo toukokesäkuun aikana, ennen vuoden 2010 ensimmäistä sähkökalastusta. Istutettujen lohenpoikasten ohella koekalastuksissa havaittiin vuonna 2010 yhteensä kuusi reilun 20 cm pituista taimenta. Nämä taimenet ovat todennäköisimmin peräisin joistakin Oulujokeen tehdyistä taimenistutuksista. Havainto osoittaa, että lohikalojen luontainen siirtyminen Hupisaarten puroihin on mahdollista ja tukee siten suunnitelmia palauttaa alueen vaelluskalakantoja. Kesällä 2010 havaittiin muutamia lohen vastakuoriutuneita poikasia, jotka olivat peräisin syksyn 2009 mäti-istutuksista. Istutuksissa käytetty mäti oli laadultaan heikkoa, ns. ylijäämämätiä ja mätiistutus toteutettiin käytännön syistä johtuen kaatamalla mätiä suoraan joen pohjaan. Mikäli istutettu mäti olisi ollut laadultaan parempaa ja se olisi sijoitettu luonnonkutua jäljitellen kutusoran sisään, olisivat mäti-istutusten tulokset olleet todennäköisesti huomattavasti havaittua parempia. Kesänvanhojen lohenpoikasten löytyminen Hupisaarten puroista osoittaa kuitenkin sen, että lohikalojen luonnonlisääntyminen ja poikastuotannon käynnistyminen on alueella mahdollista. 8

9 Vaelluskalojen poikasistutuksia ja tutkimustoimintaa jatketaan Hupisaarten puroilla vuonna Lohenpoikasten ohella istutuksissa käytetään tulevaisuudessa myös taimenta. Istutusten ja tutkimustoiminnan päätavoitteena on saada luotua puroihin luonnonvaraisesti lisääntyvä vaelluskalakanta. Hankkeen onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen ja Oulun Energian kanssa toimivan vesitysjärjestelmän saamiseksi puroalueelle. Katkeamaton vesitys palauttaa purot laajemminkin luonnontilaisiksi, josta hyvänä esimerkkinä ovat jo nyt havaitut vesisammaleen esiintymiset purojen pohjakivien pinnoilla. 5. LIITTEET Liite 1. Hupisaarten purojen koekalastustulokset vuosina Taulukossa on ilmoitettu eri sähkökalastusalueilta saatujen lohiyksilöiden lukumäärät ja tiheydet (kpl/100 m 2 ) perustuen yhden kalastuskerran koekalastukseen. Taulukossa esitetään lisäksi koekalastuskohtaiset keskitiheydet (kpl/100 m 2 ). Lohien lukumäärä ja tiheys Koealue nro Kpl Kpl/aari Kpl Kpl/aari Kpl Kpl/aari Kpl Kpl/aari Kpl Kpl/aari Kpl Kpl/aari Keskimääräinen tiheys

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Lisääntyivätkö ylisiirretyt lohet Kemija Iijoen vesistöissä?

Lisääntyivätkö ylisiirretyt lohet Kemija Iijoen vesistöissä? Lisääntyivätkö ylisiirretyt lohet Kemija Iijoen vesistöissä? Ounasjoen, Vähäjoen ja Iijoen sähkökalastukset 2015 TYÖRAPORTTI 4.11.2015 Maare Marttila, Olli van der Meer, Panu Orell, Ville Vähä ja Aki Mäki-Petäys

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.

Lisätiedot

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten

Lisätiedot

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla

Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla Jukka Jormola, Saija Koljonen, Kirsti Leinonen SYKE Markus Tapaninen, Pekka Vähänäkki KAS-ely Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

Lisätiedot

ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17

ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17 ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA 2017 Heikki Holsti Kirjenumero 1117/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3. SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 2 3.1 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen

Lisätiedot

Laukaan Simunankosken taimenkannan

Laukaan Simunankosken taimenkannan RKTL:n työraportteja 26/2012 Laukaan Simunankosken taimenkannan hoito 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen, Kimmo Sivonen ja Olli Sivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija:

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKIPURON VAELLUSKALASEURANTA SYKSYLLÄ 2018

IMATRAN KAUPUNKIPURON VAELLUSKALASEURANTA SYKSYLLÄ 2018 IMATRAN KAUPUNKIPURON VAELLUSKALASEURANTA SYKSYLLÄ 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 409/2018 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Suomen ympäristökeskus tilasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä

Lisätiedot

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE 2014-2015 Lohijokitiimi ry Kunnantie 3 94400 KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/880358 jukka.viitala@hotmail.fi Kemi/Ounasjoen vaelluskalojen palauttamiseen

Lisätiedot

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012 Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten

Lisätiedot

Laukaan Simunankosken taimenkannan

Laukaan Simunankosken taimenkannan Laukaan Simunankosken taimenkannan hoito 2013 Juha Lilja, Pentti Valkeajärvi, Kimmo Sivonen, Olli Sivonen ja Mika Oraluoma Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 180/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kokemäenjoen siikatutkimukset Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi

Lisätiedot

Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017

Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017 Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017 Velimatti Leinonen Olli Sivonen Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017. 9.1.2018 Laatijat: Velimatti

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Iijoen vesistöalueen lohen ja meritaimenen kotiutusistutukset ja sähkökalastukset

Iijoen vesistöalueen lohen ja meritaimenen kotiutusistutukset ja sähkökalastukset Iijoen vesistöalueen lohen ja meritaimenen kotiutusistutukset ja sähkökalastukset TYÖRAPORTTI Vaelluskalat palaavat Iijokeen- hankkeessa 2007-2010 Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Toimivatko kalatiet? Oulujoen Merikosken kalatietutkimukset v. 2009 2012

Toimivatko kalatiet? Oulujoen Merikosken kalatietutkimukset v. 2009 2012 Toimivatko kalatiet? Oulujoen Merikosken kalatietutkimukset v. 2009 2012 Panu Orell, Mikko Jaukkuri, Olli van der Meer, Riina Huusko, Timo Kanniainen, Antti Siira, Tapio Laaksonen, Aki Mäki-Petäys, Jaakko

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus

Kalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus Konneveden kalatutkimus ry Kalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus 2013-2014 Pentti Valkeajärvi, Petri Heinimaa, Kimmo Sivonen, Mika Oraluoma, Jouni Kivinen ja Jukka Syrjänen

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella Teksti ja kuvat: Ville Ojala

Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella Teksti ja kuvat: Ville Ojala Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella 2017 Teksti ja kuvat: Ville Ojala Sisällys 1. Kalaisia koskia Paimionjokeen -hanke... 1 2. Mäti-istutukset... 2 3. Poikasistutukset...

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu

Lisätiedot

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17 1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. SEURANTASUUNNITELMA... 4 2.1. SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 Helsinki huhtikuu 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA...3 2. MENETELMÄT...4 3. SÄHKÖKALASTUSTULOKSET...6

Lisätiedot

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin

Lisätiedot

Vaelluskalat palaavat Iijokeen IIJOEN KESKI- JA YLÄJUOKSUN LOHI- JA MERITAIMEN- ISTUTUSTEN SEURANTATULOKSET VUOSILTA

Vaelluskalat palaavat Iijokeen IIJOEN KESKI- JA YLÄJUOKSUN LOHI- JA MERITAIMEN- ISTUTUSTEN SEURANTATULOKSET VUOSILTA Vaelluskalat palaavat Iijokeen IIJOEN KESKI- JA YLÄJUOKSUN LOHI- JA MERITAIMEN- ISTUTUSTEN SEURANTATULOKSET VUOSILTA 2007 2010 TYÖRAPORTTI 30.12.2010 Pauliina Louhi, Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen,

Lisätiedot

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio Lohikalat Karjaanjoen vesistössä Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 19.11.2015, Mustio Lohikalatutkimuksia Karjaanjoen vesistössä Karjaanjoki LIFE 2001-2004 Taimenen

Lisätiedot

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Salo-Peltolan Seurojentalo tiistai 19.5.2015 klo 17.00 19.00 Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Laukaan Simunankosken taimenkannan

Laukaan Simunankosken taimenkannan Laukaan Simunankosken taimenkannan hoito 2011 Tekijät: Pentti Valkeajärvi, Risto Kannel, Olli Sivonen ja Ilkka Vesikko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 196/2010 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana Ari Huusko RKTL, Paltamo Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Hyvä saalistuotto Elämykset Mädinhankinta luonnosta Edustava emokalasto Kalastuksen

Lisätiedot

VIRTAVESIEN KUNNOSTUS. Pauliina Louhi Kalaekologian tutkimusseminaari

VIRTAVESIEN KUNNOSTUS. Pauliina Louhi Kalaekologian tutkimusseminaari VIRTAVESIEN KUNNOSTUS Pauliina Louhi Kalaekologian tutkimusseminaari 10.4.2012 Sisältö 1. Kunnostuksien ekologinen tausta ja tavoitteet 2. Uittoperkaukset Suomessa 3. Virtavesien kunnostukset Suomessa

Lisätiedot

SYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018

SYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018 B 3093.100 Vulcan Hautalampi Oy Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Viinijärven kalalaitos SYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018 KUOPIO 21.12.2018

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on vanha meritaimenjoki Vantaanjoen vesistö Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärven Erkylänjärvestä ja laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginkoskella

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:

Lisätiedot