L A T I N A LYHYT OPPIMÄÄRÄ YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 L A T I N A LYHYT OPPIMÄÄRÄ YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

2 Xerxes, filius Darii, regnum Persarum inde ab anno a.chr.n. quadringentesimo octogesimo sexto usque ad annum quadringentesimum sexagesimum quintum obtinuit. Is, postquam ingentibus copiis ad Graeciam expugnandam profectus est, quodam die Abydum venit, quae in litore Hellesponti est urbs. Ibi cupiditate totius exercitus spectandi captus est. Quare incolas Abydi sellam altam ex marmore albo conficere iussit et eam in colle quodam ponere, unde cunctam oram intueri posset. Inde cum simul et pedestrem exercitum et omnes naves videret, magnopere gavisus, quod tantas haberet opes, etiam spectaculum proelii navalis instituere statuit. Qua re cognita incolae illius regionis, ne spectaculi expertes essent, magna multitudine litus compleverunt. 15 Commisso autem spectaculo, dum Xerxes aperte felicem se praedicat, Artabanus, patruus eius iam aetate provectus, his verbis eum allocutus est: Nemo est tanta amentia, qui hunc exercitum aut hanc classem despiciat, sed duae res tibi inimicissimae exsistent: terra et mare. Cum talem sententiam rex valde miraretur, Mare, inquit, tibi cavendum est, quia nusquam tantum portum reperies, qui tempestate orta tot naves capere et tueri possit. Nec minus inimica tibi erit terra: quo longius enim in fines hostium progredieris, eo magis milites tui fame laborabunt. Magnitudo igitur exercitus tibi bellum gerenti incommodo potius quam usui erit Quam vere Artabanus iudicavisset, postea clarissime apparuit. Nam nonnullis annis post exercitus Persarum, qui in Graeciam penetraverat, non solum proelio navali Salaminio inferior discedere coactus est, sed etiam pugna apud Plataeas facta a Graecis fugatus est. Qua re in Xerxem quoque optime conveniunt verba illa, quae Solo Atheniensis apud Croesum, regem Lydorum, dixisse traditur: Nemo ante mortem beatus.

3 2 Ratkaise seuraavat latinankieliseen tekstiin liittyvät tehtävät (A C) sekä aukkotehtävä (D). Kirjoita vastaukset konseptipaperille. A. Käännä tekstin alkuosa (rivit 1 10) asiatarkasti luontevalle suomen kielelle. B. Lue tekstin loppuosa (rivit 11 25) ja vastaa sen pohjalta suomeksi seuraaviin kysymyksiin. 1. Miten näytäntö vaikutti Kserkseeseen? 2. Mitä Artabanoksesta sanotaan? 3. Miten sotajoukkoon suhtauduttaisiin Artabanoksen mukaan? 4. Mitä Artabanos sanoi vihollisista? 5. Miten Artabanos selitti arviotaan laivastosta? 6. Miksi Artabanos piti jalkaväen etenemistä vaarallisena? 7. Mikä oli Artabanoksen tilannearvio? 8. Miten Artabanoksen tilannearvio piti paikkansa laivaston osalta? 9. Mitä tapahtui Plataiassa? 10. Mikä on tekstissä siteeratun lentävän lauseen alkuperä? C. Sanasto- ja kielioppitehtävä: 1. Mainitse seuraavien sanojen merkitys (perusmuoto) tekstiyhteydessään: a) laborabunt (rivit 17 18) b) coactus est (rivi 22) c) traditur (rivi 24) 2. Nimeä seuraavat verbimuodot ja perustele niiden lauseopillinen käyttö: a) commisso (rivi 11) b) miraretur (rivi 14) c) cavendum (rivi 15) d) possit (rivi 16) e) iudicavisset (rivi 20) 3. Nimeä seuraavien sanojen sijamuoto: a) amentia (rivi 13) b) incommodo (rivi 18) c) quae (rivi 24)

4 3 D. Aukkotehtävä: Myös jäkälillä on latinankieliset nimensä, kuten käy ilmi teoksesta Suomen jäkäläopas (Helsinki 2011). Linnén kehittämän binaarisen järjestelmän mukaan kasvin tai eliön tieteellinen nimi koostuu sukunimestä (kirjoitetaan isolla alkukirjaimella) ja sitä seuraavasta lajinimestä (kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella). Lajin ominaisuutta kuvataan erilaisin kielellisin keinoin. Koska isotorvijäkälä on huomattavan suurikokoinen, sen lajinimenä käytetään adjektiivin magnus superlatiivimuotoa (tehtävä 1). Hentokesijäkälä on puolestaan varreltaan pieni, joten sen yhteyteen sopii adjektiivi subtilis oikeassa muodossaan (tehtävä 2). Merenrantakivillä kasvava merirustojäkälä on saanut lajinimeensä scopulus-sanan monikon genetiivin (tehtävä 3). Rihmanaava voi olla useita metrejä pitkä, minkä takia sen tieteelliseen nimeen on valittu longus-sanan superlatiivimuoto (tehtävä 4). Tummaluppo on tummanruskeaan vivahtava: siispä tämä ominaisuus ilmaistaan fuscescere-verbin partisiipin preesensillä (tehtävä 5). Seuraavassa (tehtävät 1 5) on annettu edellä mainittujen jäkälien latinankieliset sukunimet. Täydennä lajinimi asettamalla sulkeissa oleva sana oikeaan muotoon. Kaikkiin kohtiin on vastattava. 1. Cladonia (magnus) 2. Leptogium (subtilis) 3. Ramalina (scopulus) 4. Usnea (longus) 5. Bryoria (fuscescere) Kirjoita vastaukset konseptipaperille.

5 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten A. 90 p. 1 B. 10 x 8 0 p. x 1 80 p. 2 C x 1 0 p. x 1 3 p x 4 0 p. x 1 20 p x 2/0 p. x 1 6 p. D. 5 x 2/0 p. x 1 10 p. 4 Yht./Tot. 209 p. * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden.