L A T I N A LAAJEMPI OPPIMÄÄRÄ YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 L A T I N A LAAJEMPI OPPIMÄÄRÄ YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

2 Cn. Marcius, patricius Romanus, cui Coriolis anno a.chr.n. quadringentesimo nonagesimo tertio expugnatis cognomen Coriolanus datum erat, superbissimum in plebem se praebuit. Censebat enim Romam solis patriciis administrandam esse. Quam ob rem magnae potestatis tribunorum plebis eum valde pigebat. Cum Romae deinde fame orta pretium frumenti auctum esset, plebeii in magnam inopiam inciderunt. In hoc discrimine Coriolanus senatui suasit, ne frumentum ex Sicilia importatum ante distribueretur, quam tribuni plebis munus deposuissent. Qua re cognita Coriolanus ob iram publicam in exsilium expulsus est. De ea re iratus ad Volscos, pristinos hostes, migravit, ut eorum auxilio cives suos ulcisceretur. Brevi effecit, ut hi ab eo incitati bellum Romanis inferrent, in quo Coriolanus exercitui Volscorum praefuit. Nonnullis oppidis in potestatem suam redactis copiae hostium iam ipsi urbi instabant. Primo senatus plebe hortante legatos misit, qui Coriolanum ad rationem reducerent. Quibus ille contumaciter respondit. Tradunt sacerdotes quoque insignibus ornatos ad animum Coriolani flectendum profectos esse ac diu eum precatos tandem infecta re Romam redisse. Tum matronae Romanae ad Veturiam, matrem Coriolani, et Volumniam, uxorem eius, quas Coriolanus in exsilium abiens Romae reliquerat, frequentes adierunt. Neque satis constat, utrum id sua sponte an publico consilio fecerint. Pervicerunt tandem, ut mater aetate iam provecta et nurus eius cum duobus filiis in castra hostium pacis conciliandae causa se conferrent. Viso Coriolano mater lacrimans querebatur, quod sibi tam infelix senectus obtigisset, ut suum filium ducem hostium videret. Dixit sua culpa Romam oppugnari: Cur mihi, inquit, tam dura fortuna patienda est, ut nesciam, utrum ad hostem an ad filium venerim? Nisi te peperissem, libera in libera re publica mori possem. Hac oratione et fletu mulierum ferocitas Coriolani tandem fracta est: qui neque a legatis neque a sacerdotibus placari potuerat, idem prope ut amens consternatus ad amplexum suorum accurrit. Copiae Volscorum ab agro Romano abduci iussae sunt. Volsci autem se deceptos esse arbitrati Coriolanum interficiendum curaverunt victoria exspectata amissa. Sed viri Romani intellegentes, quantam gratiam mulieribus suis pro patria liberata deberent, templum Fortunae aedificaverunt, quod iis monumento esset. (Liviuksen mukaan)

3 2 Ratkaise seuraavat latinankieliseen tekstiin liittyvät tehtävät (A D) sekä täydennystehtävä (E). Kirjoita vastaukset konseptipaperille. A. Käännä tekstin alkuosa (rivit 1 12) asiatarkasti luontevalle suomen kielelle. B. Lue tekstin loppuosa (rivit 13 31) ja vastaa sen pohjalta suomeksi seuraaviin kysymyksiin. 1. Miten Coriolanusta yritettiin ensin taltuttaa, ja miten hän reagoi tähän? 2. Miten ja millä menestyksellä papit osallistuivat rauhan rakentamiseen? 3. Mitä roomalaisnaiset päättivät tuossa tilanteessa tehdä? 4. Mikä epäselvyys naisten toimintaan liittyy? 5. Millaisen suunnitelman naiset laativat Coriolanuksen suostuttelemiseksi? 6. Miten Coriolanuksen äiti vetosi poikansa tunteisiin? 7. Millä tavalla äiti piti itseään syypäänä tilanteeseen? 8. Mikä vaikutus naisten vetoomuksilla oli, ja mitä Coriolanus teki? 9. Miten volskit suhtautuivat uuteen käänteeseen? 10. Miten roomalaismiehet kunnioittivat isänmaan pelastaneita naisia? C. Kielioppitehtävä: 1. Mainitse tekstin loppuosasta (rivit 13 31) a) kaksi ablativus absolutus -rakennetta b) kaksi gerundiivirakennetta c) kaksi konjunktiivin perfektiä 2. Mainitse seuraavien sanojen sijamuoto: a) Romae (rivi 17) b) culpa (rivi 22) c) mulierum (rivi 25) d) se (rivi 28) e) monumento (rivi 31) D. Muunnostehtävä: a) Muunna muoto adierunt (rivi 18) indikatiivin preesensiin ja muoto possem (rivi 24) konjunktiivin pluskvamperfektiin. b) Muunna ilmaus Viso Coriolano (rivit 20 21) cum historicum -lauseeksi. c) Muunna aktiivirakenne viri Romani templum aedificaverunt (rivit 29 30) passiivirakenteeksi.

4 3 E. Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki keisari Aleksanteri I:n määräyksestä, joten vuonna 2012 tästä tapahtumasta tuli kuluneeksi 200 vuotta. Kaupunki on jo monen vuoden ajan järjestänyt turisteille kiertoajeluita, joiden aikana osanottajille esitellään kaupungin historiaa ja sen huomattavimpia nähtävyyksiä eri kielillä, myös latinaksi. Seuraavassa on esimerkkejä suomenkielisistä esittelyteksteistä eri etappien varrelta: Helsingillä on monta ilmettä säätilan ja vuodenajan mukaan. (tehtävä 1); Senaatintori on tavallaan koko Suomen päätori. (tehtävä 2); Keisari Aleksanteri I päätti tehdä Helsingistä pääkaupungin. (tehtävä 3); Käännymme nyt Helsingin pääkadulle. (tehtävä 4); Helsingissä on helppo liikkua julkisilla kulkuvälineillä. (tehtävä 5). Edellä mainitut esimerkit esitetään seuraavassa (tehtävät 1 5) latinaksi jättämällä jokaisesta lauseesta kaksi sanaa perusmuotoon. Täydennä lauseet asettamalla sulkeissa olevat sanat oikeaan muotoon. Kirjoita sanat konseptipaperille. 1. Helsinki pro tempestate et anni (tempus) multas (facies) habet. 2. Forum senatus est (quidam) modo forum principale (totus) Finniae. 3. Imperator Alexander I (decernere), ut Helsinki urbs princeps (fieri). 4. Nunc in viam (urbs) principalem (converti). 5. In urbe Helsinki (vehiculum publicum) vehi facile est.

5 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten A. 90 p. 1 B. 10 x 8 0 p. x 1 80 p. 2 C x 4 0 p. x 1 12 p x 1 0 p. x 1 5 p. 3 D. 3 x 4 0 p. x 1 12 p. 4 E. 10 x 1/0 p. x 1 10 p. 5 Yht./Tot. 209 p. * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden.