L A T I N A LAAJEMPI OPPIMÄÄRÄ YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 L A T I N A LAAJEMPI OPPIMÄÄRÄ YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

2 M. Claudio Marcello C. Valerio consulibus sive anno ab urbe condita quadringentesimo vicesimo tertio Romae accidit, ut complures primores civitatis similibus fere morbis ex improviso morerentur. Omnibus hanc calamitatem mirantibus, ancilla cuiusdam familiae nobilis ad Q. Fabium Maximum aedilem venit et se causam illarum mortium publice patefacturam esse pollicita est. Eam tamen condicionem posuit, ne indicium, quod factura esset, sibi ipsi ullum detrimentum afferret. Fabius rem confestim ad consules, consules ad senatum rettulerunt, quo facto ancillae consensu omnium impunitas delationis data est. Tum a serva proditum est civitatem coniuratione mulierum premi, cum in urbe essent multae matronae illustri genere ortae, quae venena coquerent. Famula, cum senatoribus ostendisset, quam mala pestis rei publicae immineret, patres conscriptos hortata est, ne occasionem saevitiam illarum veneficarum puniendi dimitterent. Me sequimini, inquit, ut vobis locum monstrem, ubi eas manifesto deprehendere possitis! Nisi id feceritis, periculum erit, ne neglegentia vestra toti civitati perniciei sit. Senatores, quibus verba illius puellae vix credibilia esse viderentur, tamen optimum factu duxerunt ei obtemperare. Itaque indicem secuti paulo post in urbe complures feminas in quibusdam remediis coquendis occupatas invenerunt et praeterea apud eas magnam medicamentorum copiam reconditam esse compererunt. Quibus potibus in Forum Romanum brevi delatis viginti fere matronae, quae in suspicionem venena praeparandi venerant, per nuntium publicum in mediam urbem ad rem cognoscendam arcessitae sunt. Duae ex eis, Cornelia et Sergia, utraque patricia gente illustrissima nata, cum medicamenta a se cocta salubria esse contenderent, eas mixturas, si culpae expertes essent, ipsae bibere iussae sunt. Illae, postquam diu, quid sibi faciendum esset, anxiae deliberaverunt, tandem potione mortifera hausta poenas fraudis luentes misere interierunt. Principibus coniurationis ita mortuis magnus numerus aliarum matronarum eiusdem facinoris consciarum comprehensus est. Scelus, quo animi civium valde commoti sunt, tam late patebat, ut omnino centum septuaginta matres familiarum capitis damnarentur. Nec quisquam Romanorum intellegere potuit, quid esset causae, cur feminae tam decentes et generosae in tantam insaniam ex improviso venissent. (Liviuksen mukaan)

3 2 Ratkaise seuraavat latinankieliseen tekstiin liittyvät tehtävät (A D) sekä aukkotehtävä (E). Kirjoita vastaukset konseptipaperille. A. Käännä tekstin alkuosa (rivit 1 10) asiatarkasti luontevalle suomen kielelle. B. Lue tekstin loppuosa (rivit 11 31) ja vastaa sen pohjalta suomeksi seuraaviin kysymyksiin. 1. Millaisen kehotuksen palvelijatar antoi senaattoreille? 2. Miten palvelijatar lupasi auttaa heitä? 3. Miten senaattorit suhtautuivat palvelijattaren ehdotukseen? 4. Mitä senaattorit löysivät ilmiantajan avulla? 5. Mitä kaupungin keskustassa sitten tapahtui? 6. Mitä Cornelia ja Sergia väittivät? 7. Millainen käsky Cornelialle ja Sergialle annettiin ja miksi? 8. Miten Cornelia ja Sergia suhtautuivat käskyyn, ja miten heille kävi? 9. Kuinka laajalle rikos oli levinnyt, ja miten syyllisiä rangaistiin? 10. Mitä salaliiton syistä ajateltiin? C. Sanasto- ja kielioppitehtävä: 1. Mainitse seuraavien sanojen merkitys tekstiyhteydessään: a) indicem (rivi 16) b) delatis (rivi 19) c) contenderent (rivi 23) 2. Mainitse tekstin loppuosasta (rivit 11 31) a) y k s i konsekutiivinen sivulause b) y k s i ablativus absolutus -rakenne c) y k s i nominativus cum infinitivo -rakenne 3. Nimeä seuraavat verbimuodot: a) monstrem (rivi 13) b) feceritis (rivi 14) c) factu (rivi 16) d) coquendis (rivi 17) D. Muunnostehtävä: 1. Muunna ilmaisu occasionem saevitiam puniendi (rivi 12 13) gerundiivirakenteeksi. 2. Muunna ilmaisu potibus delatis (rivi 19) cum historicum -konstruktioksi. 3. Muunna passiivirakenne (Scelus) quo animi commoti sunt (rivit 27 28) aktiivirakenteeksi.

4 3 E. Aukkotehtävä: Vuonna 2014 tuli kuluneeksi 500 vuotta nykyaikaisen anatomian perustajan, belgialaissyntyisen Andreas Vesaliuksen ( ) syntymästä. Hänen pääteoksensa De humani corporis fabrica (Ihmisruumiin rakenteesta) ilmestyi Baselissa 1543 monenlaisin piirroksin varustettuna laitoksena. Tämä laaja julkaisu on myös uuden ajan latinankielisen tieteellisen kirjallisuuden merkittävimpiä aikaansaannoksia. Vesaliuksen tekstiin sisältyy monia anatomiaa koskevia yleisiä toteamuksia, esim. rusto on luuta pehmeämpää (kohta 1), kun taas sanamuodot kahdeksasta pään luusta (kohta 2), reittä liikuttavista lihaksista (kohta 3) ja sydämen sijainnista ja muodosta (kohta 4) ilmoittavat sen aiheen, jota aiotaan kulloinkin käsitellä. Ilmaisu vasemmassa kädessä nähdään jänteitä (kohta 5) viittaa piirrokseen, jolla asiaa havainnollistetaan. Seuraavassa (kohdat 1 5) on annettu edellä mainittujen suomenkielisten ilmausten alkuperäiset latinankieliset sanamuodot. Täydennä ilmaukset asettamalla sulkeissa oleva sana oikeaan muotoon. Kaikkiin kohtiin on vastattava. 1. cartilago osse (mollis) est 2. de octo (os) capitis 3. de musculis femur (movere) 4. de cordis (situs) et forma 5. in sinistra manu spectantur (tendo) Kirjoita vastaukset konseptipaperille.

5 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten A. 90 p. 1 B. 10 x 8 0 p. x 1 80 p. 2 C x 1 0 p. x 1 3 p x 2 0 p. x 1 6 p x 2 0 p. x 1 8 p. D. 3 x 4 0 p. x 1 12 p. 4 E. 5 x 2/0 p. x 1 10 p. 5 Yht./Tot. 209 p. * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden.