L A T I N A LAAJEMPI OPPIMÄÄRÄ YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 L A T I N A LAAJEMPI OPPIMÄÄRÄ YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

2 1 I 5 10 Socrates, cum esset senex septuaginta annorum, ab adversariis accusatus est, quod falsis praeceptis iuventutem corrumperet. Qua re audita Socrates apud iudices haec fere verba fecisse traditur: Quia per totam vitam omni modo nisus sum, ut me civesque meos honestos facerem, occasionem meas res curandi non habui. Itaque publico sumptu me posthac alendum esse iudico. Haec cum dixisset, magnus ortus est tumultus. Constabat enim victores Olympiorum unos illum honorem consequi posse. Superbia Socratis commoti iudices eum capitis poena dignum esse censuerunt. Priusquam hanc poenam solveret, in vincula coniectus est. At tanta fuit tranquillitate animi, ut ne mortem quidem extimesceret. Immo etiam in vinculis amicos sermonibus consolabatur. Postremo poculum veneni a custode carceris allatum subridens ne vultu quidem mutato exhausit amicisque circumstantibus paulo post animam efflavit. II Fuit Athenis adulescens quidam nomine Polemo adeo perditae luxuriae, ut non illecebris eius tantummodo, sed etiam ipsa infamia frueretur. Hic cum quondam post ortum solis e convivio surrexisset et vino gravis domum rediret, ianuam Xenocratis philosophi patentem vidit. Tum ille iuvenis veste varia indutus, capite sertis redimito scholam eius turba doctorum hominum refertam intravit. Nec contentus tam deformi introitu consedit etiam inter auditores, ut Xenocratis disputationem et praecepta eius prudentissima clamoribus lasciviisque temulentiae propriis turbaret. Orta deinde, ut par erat, omnium indignatione Xenocrates vultum in eodem habitu continuit et omissa re, de qua disserebat, de modestia ac temperantia loqui coepit. Cuius sermonis gravitate paulatim resipiscere coactus Polemo primum coronam capite detractam proiecit et paulo post bracchium intra pallium reduxit. Procedente tempore oris hilaritatem deposuit ac velut ex alto somno experrectus se ipsum, quomodo affectus esset, inspexit vitamque damnavit superiorem. Atque ita factum est, ut totam luxuriam exueret uniusque orationis saluberrima medicina sanatus ex infami ganeone gravissimus philosophus evaderet. Qui postea tantus in philosophia exstitit, ut dignus existimaretur, qui anno a.chr.n. trecentesimo quarto decimo Xenocrati in magisterio scholae succederet. Illo munere usque ad annum a.chr.n. ducentesimum septuagesimum functus cum discipulis suis, inter quos multi philosophi eius temporis celeberrimi erant, imprimis de bonis moribus disputabat. (Valerius Maximuksen mukaan)

3 2 Ratkaise seuraavat latinankieliseen tekstiin liittyvät tehtävät (A D) sekä täydennystehtävä (E). Kirjoita vastaukset konseptipaperille. A. Käännä tekstin alkuosa (rivit 1 11) asiatarkasti luontevalle suomen kielelle ja kirjoita käännös selvällä käsialalla konseptipaperille. B. Lue tekstin loppuosa (rivit 12 30) ja vastaa sen pohjalta suomeksi seuraaviin kysymyksiin. 1. Millainen luonne Polemonilla oli nuorena? 2. Mitä tapahtui erään illanvieton jälkeen? 3. Mitä Polemonin asusta kerrotaan? 4. Miten Polemon käyttäytyi filosofikoulussa? 5. Miten läsnäolijat ja filosofi Ksenokrates reagoivat yllätysvieraan käytökseen? 6. Miten vieraan tulo vaikutti Ksenokrateen esityksen sisältöön? 7. Miten Ksenokrateen puhe vaikutti Polemonin käytökseen? 8. Millaisen käänteen Ksenokrateen opetukset saivat aikaan Polemonin elämässä? 9. Milloin hänen uusi uransa alkoi, ja mihin vuoteen se kesti? 10. Mitä Polemonin oppilaista kerrotaan? C. Kielioppitehtävä: 1. Mainitse tekstin loppuosasta (rivit 12 30) a) k a k s i ablativus absolutus -rakennetta; b) k a k s i ablatiivilla järjestyvää deponenttiverbiä; c) k a k s i lauseopin kannalta erilaista ut-lausetta. 2. Mainitse seuraavien sanojen sijamuoto: a) luxuriae (rivi 12); b) domum (rivi 14); c) temulentiae (rivi 18); d) Cuius (rivi 20); e) medicina (rivi 25). D. Muunnostehtävä: a) Aseta sanan gravis (rivi 14) tilalle vastaava superlatiivimuoto ja sanan prudentissima (rivi 18) tilalle vastaava komparatiivimuoto; b) Muuta ilmaus post ortum solis (rivit 13 14) cum historicum -lauseeksi; c) Korvaa verbimuodot evaderet (rivi 26) ja exstitit (rivi 26) fieri-verbin vastaavilla muodoilla.

4 3 E. Täydennystehtävä: Monet uuden ajan suuret tiedemiehet julkaisivat perustavaa laatua olevat tutkimuksensa latinaksi. Mineralogian perustajan Georg Agricolan ( ) teos De re metallica ilmestyi Baselissa 1556 (tehtävä 1), kun taas anatomian isäksi sanotun Andreas Vesaliuksen ( ) pääteos Ihmisruumiin rakenteesta painettiin samassa kaupungissa jo 1543 (tehtävä 2). Tähtitieteilijä Johannes Kepler ( ) sai 1609 Prahassa valmiiksi teoksensa Astronomia nova useamman vuoden hellittämättömällä työllä (tehtävä 3). Ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné ( ) julkaisi uraauurtavan työnsä Systema naturae vuonna Lappiin suuntautuneella tutkimusmatkallaan hän teki latinankielisen päiväkirjamerkinnän Mikä on kylmempää kuin Lappi? (tehtävä 4). Sveitsiläinen matemaatikkonero Leonhard Euler ( ) kirjoitti melkein pelkästään latinaksi. Yksi hänen artikkeleistaan on otsikoitu Tuulimyllyjen sopivimmasta rakentamisesta (tehtävä 5). Edellä käännetyt esimerkit esitetään seuraavassa (kohdat 1 5) alkuperäisessä muodossaan latinaksi jättämällä jokaisesta sanonnasta yksi kohta avoimeksi. Täydennä ilmaisut asettamalla sulkeissa oleva sana oikeaan muotoon. Kirjoita sanat konseptipaperille. 1. Georgius Agricola, De re metallica. (Basilea) MDLVI 2. De (humanus) corporis fabrica 3. plurium annorum (pertinax) studio 4. (Quis) Lapponia frigidius? 5. De (constructio) aptissima molarum alatarum

5 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten A. 90 p. 1 B. 10 x 8 0 p. x 1 80 p. 2 C x 4 0 p. x 1 12 p x 1/0 p. x 1 5 p. 3 D. 3 x 4 0 p. x 1 12 p. 4 E. 5 x 2/0 p. x 1 10 p. 5 Yht./Tot. 209 p. * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden.