Laadullisen seurantatutkimuksen lyhyt oppimäärä

Transkriptio

1 Laadullisen seurantatutkimuksen lyhyt oppimäärä Senior Research Fellow Pirjo Nikander Tampereen yliopiston tutkijakollegium

2 Näin etenen: Mitä laadullinen seuranta- tai pitkittäistutkimus on? Mihin se erityisesti soveltuu? Miten se eroaa numeerisesta (seuranta)tutkimuksesta Mikä tekee laadullisen seurantatutkimuksen keinoin tuotetusta evidenssistä erityisen ajankohtaisen? Lähestymistavat haasteet

3 Mitä laadullinen seuranta- tai pitkittäistutkimus on? Laadullinen lähestymistapa, joka huomioi ajallisuuden, jatkuvuuden ja muutoksen sekä näille kulloinkin annetut tulkinnat ja dynamiikat. Soveltuu erityisesti elämänkulullisten siirtymien, elämäntyylien, urien, ratkaisujen ja esim. riskikäyttäytymisen tutkimukseen Rinnalla kulkemisen menetelmä, jonka kautta on mahdollista tavoittaa yksilöiden, ryhmien tai yhteisöjen ajassa rakentuva ja muuttuva habitus sekä muutokselle annetut merkitykset ja tulkinnat (habitus-in-process, McLeod 2003). Ei uusi, vaan pikemminkin udelleen löydetty lähestymistapa Meillä kenties harvemmin nimetty omaksi traditiokseen. ESRC-kartoitus Britanniassa ja Timescapes-hanke

4 Mitä se on ja mihin se soveltuu: Perustuu ihmisten, yhteisöjen tai organisaatioiden seurantaan tyypillisesti havainnointia, uusintahaastatteluja ja erilaisia osallistavia, visuaalisia ja tekstuaalisia metodeja käyttäen. Aineistokeruun aallot suunnitellaan tutkittavan kohteen logiikan mukaisesti Ei yksinkertaisia nyrkkisääntöjä seurantajaksojen määrälle tai niiden aikavälille. Tyypilliset aineistot: Uusintahaastattelut, osallistujien itse tuottamat (visuaaliset) aineistot, päiväkirja-aineistot Soveltuu erityisesti ajallisten prosessien, siirtymien, riskikäyttäytymisen,elämänpolkujen ja ihmisten valintojen tutkimiseen. Huomioi rakenteelliset reunaehdot ja ihmisten tilanteiden toiminnan (mikro-makro)

5 Empiirinen esimerkki: Inventing Adulthood 10-vuotisseuranta , 100 nuorta, 5 maantieteellistaloudellis-kulttuurista ympäristöä Britanniassa vuotiaat Laadullinen monimenetelmäinen hanke: toistetut yksilöhaastattelut, ryhmähaastatteluja, memory-books, reflektoivat päiväkirjat Kokonaisuudessaan noin 500 haastattelua, 68 ryhmähaastattelua ja laaja kirjo muuta tutkimusmateriaalia.

6 Esimerkki 2: Kohti 2-tahtiSuomea: Eläkkeelle/työttömäksi siirtyminen taitekohtana Paradoksi: tavoitteena pidentää työuria ~ 50+-ihmiset siirretään työelämän ulkopuolelle = uusi eläkeköyhien ryhmä Suomeen? Eletty koettu elämä ja eläköitymistä koskeva laajempi policy Casenä Suomen posti ja yt-neuvottelut: uusintahaastattelut, videopäiväkirjat, media-aineistot, Mediayhteistyö. Ihmisten muutokselle, työllisyydelle, työttömyydelle antamat merkitykset, toiminta, pitkän aikavälin prosessit ja seuraukset.

7 Laadullisen seurannan vahvuudet: Paneeli- ja surveyseuranta Laadullinen pitkittäistutkimus Tuottaa numeerisen, aikasarjoille pohjaavan ja vertailun mahdollistavan kuvan muutoksesta. Rakentaa laadullisen rinnalla kulkemiseen perustuvan kuvan muutoksesta ja sen tulkinnasta ja merkityksestä. Tarjoaa tilastoille perustuvan pysäytyskuvan ihmisten ja yhteisöjen rakenteesta, liikkeestä ja muutoksesta luokan, sukupuolen ja muiden muuttujien valossa. Jäädytetty, lintuperspektiivistä otettu tilastokuva käynnissä olevasta muutoksesta ja laajemmista yhteiskunnan muutostrendeistä. Mitä tapahtuu? Tarjoaa elokuvan kaltaisen lähikuvan muutoksesta, ihmiselämän juonenkäänteistä, siirtymistä, tärkeistä hetkistä ja niiden merkityksistä. Nyansoidumpi kuva, joka kertoo paitsi mitä tapahtuu, myös miksi ihmiset valitsevat ja miten he muutoksen tulkitsevat ja miten he siihen orientoituvat tai mukautuvat. (Neale & Flowerdew 2003: 192)

8 Lähestymistavan etuja: Auttaa ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä, valintoja, toimintaa ja tulkintaa ( habitus-inprocess) Huomioi toimijuuden ja rakenteiden välisen suhteen ja voi analyysissään zoomata ja liikkua mikro- ja makrotason selitysten välillä Avaa ja täydentää numeerisen tilastotiedon sokeita pisteitä ja auttaa kuvaamaan muutoksen, ihmisen ja instituutioiden monimutkaista dynamiikkaa

9 Laadullisen seurannan tuottaman evidenssin edut Vahvuutena joustavuus: voidaan suunnitella kulloinkin tutkittavan ilmiön, tehtävän intervention tai arvioitavan ja/tai ymmärrettävän ilmiön ajallisen prosessin mukainen tutkimuslogiikka. Otannan, analyysiyksikköjen ja käytössä olevien metodien valintaa voidaan tarvittaessa tarkastaa, muuttaa ja täydentää tutkimuksen edetessä. Aiemmat aineistonkeruuaallot ja niiden pohjalta tehdyt analyysit ohjaavat ja tarkentavat seuraavan aineistonkeruun yksityiskohtia ja toteuttamistapaa.

10 Lähestymistavan haasteet: Tutkimussuhteiden ylläpitäminen Eeettiset kysymykset: tietoon pohjaava suostumus ja kumuloituva tieto tutkittavista Aika-ja rahoituskysymykset Poikittais-ja pitkittäisanalyysien yhdistäminen Laajojen aineistokokonaisuuksien hallinta ja elämänkaari.

11 Lähteitä: Elder, G.H. Jr (1991) Lives and Social Change. In W.R.Heinz (ed.) Theoretical Advances in Life Course Research, pp Holland, J., Thompson, R. & Henderson, S. (2006) Qualitative Longitudinal Research: A Discussion Paper. London South Bank University, ESRC. Mcleod, Julie & Thompson Rachel (2009) Researching Social Change. Qualitative Approaches. London, Sage. McLeod, J. (2003) Why we interview now reflexivity and perspective in a longitudinal study. Int. J. of Social Research Methodology, 6:3, Nikander, Pirjo (2013) Sukupuoli, muutos ja ikääntymistutkimuksen metodologiset haasteet. Teoksessa : Ojala & Pietilä (Eds.) Miehistä puhetta. Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. Tampere University Press Nikander Pirjo: (2014) Laadullinen pitkittäistutkimus ja terveys. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, metodinumero.