Laadullinen seuranta tutkimusevidenssin tuottajana

Transkriptio

1 Laadullinen seuranta tutkimusevidenssin tuottajana Pirjo Nikander Dos. Senior Research Fellow Tutkijakollegium, Tampereen yliopisto

2 Näin etenen: Mitä laadullinen seuranta- tai pitkittäistutkimus on? Miten se eroaa numeerisesta (seuranta)tutkimuksesta Mitä annettavaa laadullisella seurantatutkimuksella on sosiaalilääketieteelliselle tutkimukselle? Mikä tekee laadullisen seurantatutkimuksen keinoin tuotetusta evidenssistä erityisen ajankohtaisen?

3 Mitä laadullinen seuranta- tai pitkittäistutkimus on? Laadullinen lähestymistapa, joka huomioi ajallisuuden, jatkuvuuden ja muutoksen sekä näille kulloinkin annetut tulkinnat Soveltuu erityisesti elämänkulullisten siirtymien, elämäntyylien, terveysurien, terveyttä koskevien ratkaisujen ja riskikäyttäytymisen tutkimukseen Rinnalla kulkemisen menetelmä, jonka kautta on mahdollista tavoittaa yksilöiden, ryhmien tai yhteisöjen ajassa rakentuva ja muuttuva habitus sekä muutokselle annetut merkitykset ja tulkinnat (habitus-in-process, McLeod 2003). Ei uusi, vaan pikemminkin udelleen löydetty lähestymistapa Meillä kenties harvemmin nimetty omaksi traditiokseen. ESRC-kartoitus Britanniassa ja Timescapes-hanke Nikander Sosiaalilääketieteen

4 Mitä se on: Perustuu ihmisten, yhteisöjen tai organisaatioiden seurantaan tyypillisesti havainnointia, uusinta-haastatteluja ja erilaisia visuaalisia ja tekstuaalisia metodeja käyttäen. Aineistokeruun aallot suunnitellaan tutkittavan kohteen logiikan mukaisesti Ei yksinkertaisia nyrkkisääntöjä seurantajaksojen määrälle tai niiden aikavälille.

5 Tutkimusasetelmat: (Neale 2012) Prospektiivinen tutkimusasetelma: Yksilöitä tai ryhmiä seurataan reaaliajassa Retrospektiivinen tutkimusasetelma: jo tapahtuneen jäsennykset tämän päivän perspektiivistä Sekundääriaineistolle rakentuvat tutkimusasetelmat Monimenetelmäinen, mixed methods asetelma

6 Empiirinen esimerkki: Inventing Adulthood 10-vuotisseuranta , 100 nuorta, 5 maantieteellis-taloudellis-kulttuurista ympäristöä vuotiaat Laadullinen monimenetelmäinen hanke: toistetut yksilöhaastattelut, ryhmähaastatteluja, memorybooks, reflektoivat päiväkirjat Kokonaisuudessaan noin 500 haastattelua, 68 ryhmähaastattelua ja laaja kirjo muuta tutkimusmateriaalia.

7 Paneeli- ja surveyseuranta Tuottaa numeerisen, aikasarjoille pohjaavan ja vertailun mahdollistavan kuvan muutoksesta. Tarjoaa tilastoille perustuvan pysäytyskuvan ihmisten ja yhteisöjen rakenteesta, liikkeestä ja muutoksesta luokan, sukupuolen ja muiden muuttujien valossa. Jäädytetty, lintuperspektiivistä otettu kuva käynnissä olevasta muutoksesta ja laajemmista yhteiskunnan muutostrendeistä. Mitä tapahtuu? Laadullinen pitkittäistutkimus Rakentaa laadullisen rinnalla kulkemiseen perustuvan kuvan muutoksesta ja sen tulkinnasta ja merkityksestä. Tarjoaa elokuvan kaltaisen lähikuvan muutoksesta, ihmiselämän juonenkäänteistä, siirtymistä, tärkeistä hetkistä ja niiden merkityksistä. Nyansoidumpi kuva, joka kertoo paitsi mitä tapahtuu, myös miksi ihmiset valitsevat ja miten he muutoksen tulkitsevat ja miten he siihen orientoituvat tai mukautuvat. (Neale & Flowerdew 2003: 192)

8 Terveys ja laadullisen seuranta? Jäsentymätön ja nimeämätön lähestymistapa Osa etnografista tai antropologista tutkimustraditiota tai mixed methods asetelmaa Esim. Elisa Virkola (2013): muistisairaan ihmisen arki Riikka Lämsä (2013): sairaala-arki ja potilaan kokemuksen ajallisuus.

9 Terveys ja laadullisen seurannan anti: Terveyskäyttäytymisen, valintojen ja terveysurien ymmärtäminen Esim. riskikäyttäytyminen: huumeet, alkoholi, seksityö. Uusien terveyskäytänteiden, hoitotapojen ja interventioiden suunnittelu, kokeilu ja arviointi Hoidon jaksottumisen, onnistumisen ja tehokkuuden arviointi, sekö yksilön, omaisten tai hoitohenkilökunnan kokemus hoitoprosessista.

10 Lähestymistavan etuja: Auttaa ymmärtämään ihmisten terveyskäyttäytymistä, valintoja, toimintaa ja tulkintaa ( health habitus-in-process) Huomioi toimijuuden ja rakenteiden välisen suhteen ja voi analyysissään zoomata ja liikkua mikro- ja makrotason selitysten välillä Avaa ja täydentää numeerisen tilastotiedon sokeita pisteitä ja auttaa kuvaamaan muutoksen, ihmisen ja instituutioiden monimutkaista dynamiikkaa

11 Laadullisen seurannan tuottaman evidenssin edut Nikander Sosiaalilääketieteen Vahvuutena joustavuus: voidaan suunnitella kulloinkin tutkittavan ilmiön (sairauden, käyttäytymisen jne.), tehtävän intervention tai arvioitavan ja/tai ymmärrettävän ilmiön ajallisen prosessin mukainen tutkimuslogiikka. Otannan, analyysiyksikköjen ja käytössä olevien metodien valintaa voidaan tarvittaessa tarkastaa, muuttaa ja täydentää tutkimuksen edetessä. Aiemmat aineistonkeruuaallot ja niiden pohjalta tehdyt analyysit ohjaavat ja tarkentavat seuraavan aineistonkeruun yksityiskohtia ja toteuttamistapaa.

12 Erityinen ajankohtaisuus? Yksilöiden ja ryhmien terveyskäyttäytymisen, päätöksenteon ja kokemuksen tulkinta ja ymmärtäminen Terveydenhuollon toimintaympäristön ja palvelujärjestelmän nopea muutos Esim. Sote-uudistuksen läpivienti ja pidemmän aikavälin vaikutukset instituutioiden, ryhmien ja yksilöiden ja alueiden tasa-arvoisuuden kannalta? Hyvinvointivaltion ja hyvinvoinnin haurastuminen? Tasa-arvon toteutuminen, hoivan kotouttaminen, yksilön vastuuttaminen Nopeasti kehittyvien hoitomuotojen pilotointi, seuranta ja arviointi.

13 Lähteitä: Nikander Sosiaalilääketieteen Elder, G.H. Jr (1991) Lives and Social Change. In W.R.Heinz (ed.) Theoretical Advances in Life Course Research, pp Holland, J., Thompson, R. & Henderson, S. (2006) Qualitative Longitudinal Research: A Discussion Paper. London South Bank University, ESRC. Mcleod, Julie & Thompson Rachel (2009) Researching Social Change. Qualitative Approaches. London, Sage. McLeod, J. (2003) Why we interview now reflexivity and perspective in a longitudinal study. Int. J. of Social Research Methodology, 6:3, Nikander, Pirjo (2013) Sukupuoli, muutos ja ikääntymistutkimuksen metodologiset haasteet. Teoksessa : Ojala & Pietilä (Eds.) Miehistä puhetta. Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. Tampere University Press Nikander Pirjo: (2014) Laadullinen pitkittäistutkimus ja terveys. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, metodinumero.

14 Lähteitä: Lämsä R, Potilaskertomus. Etnografia potiluudesta sairaalaosaston käytännöissä. Tutkimus 99. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Murray S.A, Kendall M, Carduff E, Worth A, Harris F.M, Lloyd A, Cavers D, Grant L, Sheikh A. Use of serial qualitative interviews to understand patients evolving experiences and needs. BMJ 2009:339: Virkola E. Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 491. Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2014.