Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Transkriptio

1 Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan Lauri Hetemäki Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hankkeen seminaari, Suomenlinna, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Metlan työraportteja Hollannin malli (transition management) ja sen soveltuvuus metsien käytön politiikkaan Hanna Hartikainen ja Lauri Hetemäki 2

3 Hollannin malli eli transmission management (TM)-lähestymistapa Hollantilaisten tutkijoiden ja virkamiesten vuoropuhelun seurauksena syntynyt lähestymistapa suunnitella ja laatia politiikkaa Teknologiatutkijat, sosiologit ja politiikan tutkijat 1990 Käynnissä olevan rakennemuutoksen hyödyntäminen radikaaliin, mutta asteittaiseen politiikan muuttamiseen Merkittävin sovellus: Hollannin energiapolitiikka luvulla. Uusiutumattomista uusiutuviin* Talousministeriö ja 5 muuta ministeriötä * 3

4 TM:n keskeisiä piirteitä Tutkijoiden, virkamiesten, yritysten, ym. vuoropuhelu Pyrkimys saada aikaan rakennesiirtymiä yhteiskunnallisesti toivottavaan suuntaan Politiikalle pitkän aikavälin tavoitteet (20 50 vuotta), joista johdetaan lyhyen aikavälin toimet Muutokseen kannustaminen ja sen esteiden purku Osallistava, laaja-pohjainen valmistelu Yritykset keskeisesti mukana Kokeellisella toiminnalla ja oppimisella keskeinen asema (opitaan tekemällä, tehdään oppimalla, joustavuus) 4

5 Miksi TM ja Hollannin kokemukset voisivat olla mielenkiintoisia metsäpolitiikan kannalta? 5

6 Metsäpolitiikan haasteet Suomessa Metsäala on Suomessa rakennemuutoksessa Onko tarvetta muuttaa myös politiikan tekotapaa ja prosessia? Pitkän aikavälin strategian puute (KMO lähinnä hallitusohjelman pituinen); vrt. ilmasto- ja energiastrat. Joustamattomuus toimintaympäristön muutoksille. Metsäneuvosto ja status quo. Politiikkatoimien painotus on pikemminkin nykyrakenteita ylläpitävä kuin niitä uudistava. Näkökulman kapeus (4,5 milj. suomalaista?) Ministeriöiden koordinaatio ja vastuukysymykset 6

7 MMM:n vastuulla oleva Kansallinen metsäohjelma, VM:lle kuuluvat veroasiat, LVM:n hoitamat infra-asiat, OPM:n päätösvallassa oleva koulutus ja TEM:lle kuuluvat alan työvoiman, rahoituksen, yrittäjyyteen, innovaatiotoimintaan ja energiaan liittyvät vastuut osoittavat esimerikinomaisesti, että valtion puolella tarvitaan metsäsektorilla koordinaatiota ja strategista otetta. Mauri Pekkarisen puheesta Metsäteollisuus ry:n 90-vuotisjuhlassa,

8 Metsäpolitiikan kehittämismahdollisuudet Hollannin kokemuksien valossa Asetetaan pitkän aikavälin tavoitteet (20-30 vuotta) ja johdetaan lyhyen aikavälin toimet niistä Puretaan nykyrakenteisiin lukkiutumista ja uudistumisen tiellä olevia hidasteita (ml. instituutiot) Kokeilujen aloittaminen, jatkuva oppiminen ja joustavuus Yhteiskuntaa laajemmin edustavan, ei vain metsäalan etujärjestöjen näkökulman huomioon ottaminen Ministeriöiden koordinaation ja yhteistyön syventäminen Yritysten mukaan ottaminen politiikkaprosessiin 8

9 Johtopäätöksiä TM lähestymistavan elementtejä on jo osin sovellettu Suomen metsäpolitiikkaan. Aina kokemukset eivät ole olleet pelkästään positiivisia (laaja-alainen osallistavuus) Nykyisessä tavassa tehdä metsäpolitiikkaa ja TMlähestymistavassa yhdeksi ongelmaksi voi muodostua parlamentarismin roolin heikkeneminen Ongelmista huolimatta TM ja Hollannin kokemukset hyödyllisiä pohdittaessa metsäpolitiikan kehittämistä Ne voivat vähintäänkin toimia katalyyttina uusille ajatuksille ja rakenteiden kehittämiselle 9

10 Metsien käytön politiikan kehittämisen kannalta ydinkysymys on se, kokeeko meneillään olevan metsäalan rakennemuutoksen myötä suurin osa kansalaisista edelleen hyötyvänsä politiikasta 10

11 KIITOKSIA! 11