Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa

Transkriptio

1 Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa Timo Anttila, Tomi Oinas, Armi Mustosmäki, Mari Kivitalo Jyväskylän yliopisto Yksin yhteiskunnassa -hanke Koneen säätiö Suomalaisten yksinäisyys Argumenta-hankkeen työpaja Kouvola

2 Muuttuvat sosiaaliset suhteet Vahvistuva tutkimusnäyttö osoittaa sosiaalisten suhteiden olevan hyödyllisiä terveydelle ja hyvinvoinnille. Sosiaalisten kontaktien puute on yhteydessä hyvinvointivajeisiin ja kuolleisuuteen Sosiaalisten suhteiden ja sosiaalisen pääoman on nähty rapistuvan * Yksilöllistyminen & modernisaatio * kaupungistuminen, vaurastuminen, perhesuhteiden muutos * Yksin asuminen yleistynyt * Ikääntyminen * Ansiotyöhön käytetty aika (on vähentynyt) * Tietoteknologia, tietokoneet, Internet

3 Yksin vietetty aika Sosiaalinen eristyneisyyden (social isolation) objektiivinen mittari? Eristyneisyys: viittaa kokonaisuudesta eriytymisen asteeseen: sisältäen rakenteellisia tai subjektiivisia tulkintoja Yksinäisyys (Loneliness): yksilön subjektiivinen kokemus tai tunne (siitä ettei ole sosiaalisia suhteita tai ne eivät määrällisesti tai laadullisesti vastaa tarpeita) Yksin vietetyn ajan ei voi katsoa suoraan kuvaavan yksinäisyyttä kokemuksellisena yksin vietetty aika voi olla myös virkistävää ja palauttavaa

4 Kenen kanssa -koodaus ajankäyttöaineistossa Harvoin käytetty tieto aineistossa. Kenen kanssa -koodaus ajankäyttöpäiväkirjoissa mahdollistaa yksityiskohtaisen sosiaalisen vuorovaikutuksen kartoituksen sekä kodin piirissä että muualla. Koodauksen avulla voidaan tutkia esimerkiksi sosiaalisen kanssakäymisen muutosta tai sosiaalista eristäytymistä. Kenen kanssa -koodaus kuvaa kasvokkaista vuorovaikutusta.

5

6 Yksin? Perustuu ajankäyttöaineiston päiväkirjoihin 10 minuutin episodit Kaksi päivää viikossa Ei puolisoa, lasta, perheenjäsentä tai muuta henkilöä, jonka tuntee samassa tilassa Yksin ei sulje pois muiden henkilöiden läsnäoloa, (esimerkiksi muita asiakkaita ravintolassa). Koodataan valveillaoloajasta

7 Tutkimuskysymys Tutkimuksen tarkoitus kartoittaa yksinolon lisääntymistä ajankäyttöaineistojen sarjalla vuosina Oletamme, että sekä demografiset tekijä että uudet teknologiat vaikuttavat yksin vietetyn ajan muutoksiin.

8 Aineisto ja metodi Analyysimme perustuu kolmeen ajankäyttötutkimukseen vuosilta 1987(n=1899), 1999 (n=2649) ja 2009 (n=1870). Analyysi rajoittuu syyskuukausien (syyskuu-marraskuu) päiväkirjoihin Metodit: Käytämme lineaarisia monimuutujamalleja, kun analysoimme yksin vietetyn ajan trendejä. Tulokset vakioidaan usean taustamuuttujan (ikä, sukupuoli, koulutus, terveys, perhetilanne ja työllisyys) suhteen.

9 Miesten ja naisten yksin vietettämä aika (ilman perheenjäsenien, ystävien tai tuttujen seuraa)

10 Yksin vietetty aika ikäryhmittäin (ilman perheenjäsenien, ystävien tai tuttujen seuraa)

11 Yksin vietetty aika koulutusasteen mukaan (ilman perheenjäsenien, ystävien tai tuttujen seuraa)

12 Yksin vietetty aika arkipäivinä ja viikonloppuna (ilman perheenjäsenien, ystävien tai tuttujen seuraa)

13 Yksin vietetty aika ja tietokoneen käyttö (ilman perheenjäsenien, ystävien tai tuttujen seuraa)

14 Yksin vietetty aika ja tietokoneen käyttö (ilman perheenjäsenien, ystävien tai tuttujen seuraa)

15 Mitä yksin tehdään?

16 Mitä yksin tehdään? (2)

17 Keskustelua Vuosina tapahtui merkittävä (109 minuuttia/päivä) lisäys yksin vietetyssä ajassa. Tämä lisäys selittyy osittain ikärakenteen muutoksella ja television ja tietokoneen parissa vietetyllä ajalla. Demograafisten taustatekijöiden ja teknologian (tv/tietokone) käytön vakioinnin jälkeen jäi edelleen merkittävä (44 minuuttia) lisäys yksin vietetyssä ajassa. Jatkotutkimus: Mitä pitkän aikavälin seurauksia yksin vietetyllä ajalla on? Esimerkiksi terveys ja taloudellinen hyvinvointi, työura, koulutus, parisuhde Kansainväliset vertailut Seuraava ajankäyttöaineisto 2020!!!