Työurien tutkiminen ja työurapolkujen tuottaminen pitkittämistutkimuksella

Transkriptio

1 Työurien tutkiminen ja työurapolkujen tuottaminen pitkittämistutkimuksella Katri-Maria Järvinen & Laura Peutere Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto

2 Miksi tällainen kysymyksenasettelu? Tutkimuksen tekemiseen liittyvät valinnat näkyviä mutta myös näkymättömiä: esim. tieteellisissä julkaisuissa, ns. metodologiapuheessa (Järvinen (tulossa); myös Ronkainen 2002; Koivunen 2004) Tiedon tuottamisen ja tutkimusmenetelmien performatiivisuus; double social life of methods (Law, Ruppert & Savage 2011)

3 Esityksemme konteksti: Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke ( ) Esitys sivuaa Työsuojelurahaston rahoittamaa Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanketta ( ), jossa tutkitaan pitkittäisaineistoilla ja eri mittarein työhyvinvoinnin, johtamisen tuloksellisuuden ja hyvien henkilöstökäytäntöjen yhteyttä sairauspoissaoloihin ja työpaikkojen pysyvyyteen niin normaalioloissa kuin taloudellisesti poikkeuksellisissa suhdanteissa. TSR-PROJEKTIN TUTKIMUSRYHMÄ: Pasi Pyöriä (hankkeen johtaja); Satu Ojala ja Tiina Saari (tutkijatohtorit); Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen ja Laura Peutere (tutkijat)

4 Työurapolkujen tutkiminen rekisteriaineistolla Tilastokeskuksen yhdistetty työntekijä työnantajaaineisto FLEED ( ) (N= ) Käytössä tutkimuskäyttöön annettu 1/3:n otos, josta analyyseja varten otettu 10 prosentin otos Vuotuinen aineiston koko noin henkilöä Mukana lähtöpistevuonna vuotiaat yksityisen sektorin palkansaajat

5 Työura? Esimerkiksi: Yksilön työkokemusten ajallisesti rakentuva järjestys tai jatkumo. (Kriisi-hanke, TSR) Muissa tutkimuksissa myös: mm. polku, jatkumo, kiinnittyminen työuralle, työmarkkinatilanne ja eri statusten vaihtelut

6 Mitä on trajektorianalyysi? Kasvavalla uralla 2000 olevissa toimipaikoissa työskentelevien työurapolut Ryhmä 1 (n=274, 9.0%) Ryhmä 2 (n=163, 5.3%) Ryhmä 3 (n=182, 5.9%) Ryhmä 4 (n=316, 10.3%) Ryhmä 5 (n=179, 5.8%) Ryhmä 6 (n=1474, 48.2%) Ryhmä 7 (n=184, 6.0%) Ryhmä 8 (n=288, 9.4%)

7 Trajektoriratkaisun valinta Tilastolliset kriteerit BIC ja AIC -arvot Tilastolliset testit, jotka vertaavat rinnakkaisia malleja (k ja k-1 ryhmää) Entropy-arvo Keskimääräiset posterior-todennäköisyydet havainnoille kuulua todennäköisimpään ryhmään Ei liian pieniä ryhmiä (esim. ei alle 1%) Konvergoituminen Trajektorien tulkinta, käytännön hyöty, mallin yksinkertaisuus

8 The model with 15 classes had the best fit (AIC = 13,461, BIC = 16,216, compared with 13,995 and 16,566 for the 14-class model, and 13,501 and 16,440 for the 16- class model) and was also the most interpretable. (Dariotis et al. 2011) The model with five latent classes was selected on the basis of Akaike s information criterion, Bayesian information criteria, and entropy, as shown in Table 1. This model provided adequate representation of data, distinct labels and easy interpretation of classes. (Majeed et al. 2015)

9 CASE: trajektoriryhmän valinta käytännössä, esimerkki: Kasvava liikevaihto (2000), n=3060 Toistojen lkm Kokeillut ryhmät Löydetyt ryhmät loglik AIC BIC BIC erotus Ryhmäkoot, 1/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,42 0,0895/0,05/0,06/0,10/0,06/0,48/0,06/0, , , , ,78

10 6 trajektoriryhmän ratkaisu

11 7 trajektoriryhmän ratkaisu

12 8 trajektoriryhmän ratkaisu

13 Johtopäätöksiä Kiinnostuksen kohteena tavat, joilla tutkimustietoa tuotetaan tutkimuskäytännöissä FLEED-aineistoa ja trajektorianalyysia käyttäen tuotetaan tietoa yksityisten sektorin palkansaajien työurista; tehdyt valinnat määrittävät, millainen kuva työurista tuotetaan Vakaalla työuralla on valtaosa yksityisen sektorin palkansaajista; myös vakaan työuran trajektoriryhmä on vakaa Jatkossa: tavoitteena syventyä tapaukseen monipuolisemmin

14 Lopuksi Onko tutkijan valinnoilla ja niiden tutkimisella ja näkyväksi tekemisellä väliä?

15 Kirjallisuus Jolkkonen, Arja & Koistinen, Pertti & Kurvinen, Arja & Lipiäinen, Liudmila & Nummi, Tapio & Virtanen, Pekka (2014) Kohtalokkaat olosuhteet ja yksilölliset tekijät: Toimipaikan lakkauttamisen seurauksena työnsä menettäneiden kiinnittyminen työmarkkinoille. Kansantaloustieteellinen aikakauskirja, 110 (4), Jones, Bobby & Nagin, Daniel S. & Roeder, Kathrin (2001) A SAS procedure based on mixture models for estimating developmental trajectories. Sociological Methods & Research, 29 (3), Järvinen, Katri-Maria (tulossa) Miten mittari toimii? Tutkimus työelämän kyselymittarin rakentumisesta. Väitöskirjakäsikirjoitus. Koivunen, Anu (2004) Mihin katse kohdistuu? Feministisen elokuvatutkijan metodologinen itsereflektio. Teoksessa Marianne Liljeström (toim.) Feministinen tietäminen. Keskustelua metodologiasta. Tampere: Vastapaino, Law, John & Ruppert, Evelyn & Savage, Mike (2011) The Double Social Life of Methods. CRESC Working Paper Series, Working Paper No. 95. The Open University. Ronkainen, Suvi (2002) Vallan metodit ja metodien valta. Sosiologia 2/2002, Soininen, Tiina (2015) Changing Expectations and Realities of Employment Stability Longitudinal Analysis on Tenures in Finland. Joensuu: University of Eastern Finland, Dissertations in Social Sciences and Business Studies 102.