Opetussu unn itelma 201 5

Transkriptio

1 I Keski-Pohjan maan am mattiopisto Opetussu unn itelma Rakenn usalan perustutkinto, Ta lon raken n uksen osaam isa la Talonrakentaia laadittu: päivitetty: Jorma Latvala hyväksytty: $ 96 Sirkku Purontaus hyväksytty: $ 98 al d-.-- t rehtori

2 1 Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Opetussuunnitelma 2015 Rakennusalan perustutkinto, Talonrakennuksen osaamisala Talonrakentaja laadittu: päivitetty: Jorma Latvala hyväksytty: hyväksytty: Sirkku Purontaus rehtori

3 2 1 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO AMMATTIALAN KUVAUS, ARVOPERUSTA JA PERUSTUTKINNON TAVOITTEET ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAITOJEN KUVAUS TERVEYDENTILAVAATIMUKSET PERUSTUTKINNON RAKENNE TUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 OSP PAKOLLINEN TUTKINNON OSA, 25 OSP Perustustyöt, 25 osp TALONRAKENNUKSEN OSAAMISALAN, TALONRAKENTAJA, PAKOLLINEN TUTKINNON OSA, 50 OSP Runkovaiheen työt, 50 osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT, 60 OSP Sisävalmistusvaiheen työt, 15 osp Ulkoverhous- ja kattotyöt, 15 osp Muuraus, 15 osp Laatoitus, 15 osp Raudoitus ja betonointi, 15 osp Muottityöt, 15 osp Teräsrakentaminen, 15 osp Hirsirakentaminen, 15 osp Korjausrakentaminen, 15 osp Telinerakentaminen, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA TYÖSSÄOPPIMINEN KANSAINVÄLISYYS ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN...66 LIITTEET LIITE 1: AMMATILLISET OPINTOPOLUT LIITE 2: YHTEISET OPINTOPOLUT... 1

4 3 1 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet Ammattialan kuvaus Rakennusalaan kuuluvat rakennusten sekä infrarakenteiden rakentamisvaiheen toiminta kuten suunnittelu, rakentaminen ja materiaalituotetoimitukset sekä rakennetun ympäristön kunnossapito. Koko kiinteistö- ja rakennusklusteriin kuuluvat talonrakennuksen sekä maaja vesirakentamisen lisäksi tekniikan lisäksi kiinteistö- ja talotekniikka-alat sekä materiaalituoteteollisuus. Suomen kansallisvarallisuudesta 565 miljardia euroa on kiinni rakennuksissa, infrarakenteissa ja rakennetuissa maa-alueissa. Rakennetun ympäristön osuus Suomen kansallisvarallisuudesta on yli 70 %. Rakennusalan ammattilaiset vastaavat asuin-, työpaikka- ja vapaa-ajan tilojen ja rakennusten, liikenneverkkojen, erilaisten ympäristörakenteiden sekä vesihuoltoverkon ja energiahuoltoverkon uudisrakentamisesta ja jatkuvasta kunnossapidosta. Rakennusalan ammattilaiset toteuttavat yhteiskunnan eri alueilta tulevia rakennetun ympäristön muutostarpeita. Hyvinvointimme on riippuvainen rakentajien työstä ja ammattitaidosta. Toiminta sijoittuu perinteisesti kotimaahan, mutta nykyisin yhä suurempi osuus on kansainvälistä toimintaa. Rakennustyömaiden työt eroavat luonteeltaan oleellisesti massateollisuudesta. Yksilölliset rakennushankkeet toteutetaan suunnitelmapiirustusten ja -asiakirjojen mukaan lopullisissa paikoissaan. Projektin tultua valmiiksi työmaa vaihtuu. Työtehtävät ovat monipuolisia, ja työntekijät pääsevät vaikuttamaan työjärjestelyihin. Rakennustyömailla työskennellään ympäri vuoden vaihtelevissa sää- ja ympäristöoloissa. Työmenetelmien ja -välineiden kehittyminen on keventänyt kaikkein raskaimpia työvaiheita, mutta silti rakennustyömaalla työskentely edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Talonrakennustyömaalla työ alkaa perustustöistä ja etenee runko- ja vesikattotöiden kautta sisustus- ja viimeistelytöihin. Rakennus valmistetaan työmaalla erilaisista raakaaineista, kuten puusta, luonnonkivestä, betonista, tiilestä ja teräksestä sekä tehdasvalmisteisista elementeistä ja osista. Rakentajalta edellytetään jokaisessa rakennusvaiheessa työmenetelmien hallintaa, työvälineiden käyttötaitoa ja rakennusmateriaalien tuntemista. Nykypäivän rakentajilla täytyy olla valmiudet työskennellä korjausrakennustyömaalla. Monet erikoistehtävät, joista esimerkkinä voidaan mainita rakennusten entisöintityöt, vaativat erityisen korkeaa ammattitaitoa. Maa- ja vesirakentamisen päätuotteita ovat tiet, kadut, rautatiet, vesiliikenneväylät ja - rakenteet, satamat, lentokentät, viestintäliikenteen maarakentaminen, vesihuollon rakentaminen, maisemarakentaminen, kalliorakennustyöt, energiaverkostot ja talonrakentamisen maatyöt. Rakentamisen jälkeiset kunnossa- ja puhtaanapitotyöt varmistavat rakenteiden toimivuuden ja palvelutason. Käytettävät työvälineet vaihtelevat elektronisista mittausvälineistä raskaisiin maanrakennuskoneisiin.

5 4 Ammattialan arvoperusta Rakennetun ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa ovat arvopäämäärinä korkea laatu, terveellisyys, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus sekä asiakastyytyväisyys. Yhtä tärkeitä arvopäämääriä ovat viihtyisyys, ympäristöystävällisyys ja esteettisyys sekä rakennusperinteen vaaliminen ja ekologisen rakennuskulttuurin kehittäminen. Rakennusalalla on runsaasti rakennushankkeen eri osapuolien välistä yhteistyötä. Verkostoituminen ja menestyksellinen yhteistyö sekä kotimaisissa että kansainvälisissä hankkeissa perustuvat asiakkaiden ja kanssaihmisten kunnioittamiseen, toisen työn, perinteiden ja kulttuuriympäristön tuntemiseen ja arvostamiseen sekä tasa-arvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Suomalainen kiinteistö- ja rakennusala toimii kansainvälistyvässä ja globalisoituvassa maailmantaloudessa, eikä se voi vetäytyä kotimaisiin ympyröihin. Kansainvälistyminen vaikuttaa merkittävästi myös puhtaasti paikallisten toimijoiden arkeen. Menestyäkseen myös pienten ja keskisuurten yritysten on otettava osaa kansainvälisiin liiketoimintaverkostoihin. Rakennusalalla ollaan siirtymässä tuotantokulttuurista palvelukulttuuriin ja asiakasajatteluun. Kysyntää on yhä monipuolisemmalle palvelulle. Pitkäaikaiset ja laajaalaiset elinkaaripalvelumallit yleistyvät rakennusalan yrityksissä. Niihin sisältyvät suunnittelun ja rakentamisen lisäksi rakennusten käyttöön ja ylläpitoon liittyvät palvelut. Elinkaariajattelu eli tuotteen koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten ja kustannusten merkitys korostuu. Tavoitteena on ekotehokkuuden parantaminen eli tuotteiden, palveluiden ja hyvinvoinnin aikaansaaminen mahdollisimman vähäisellä luonnonvarojen kulutuksella. Rakennusalan toimintaa ohjaavia periaatteita ovat ympäristötietoisuus, elinkaariajattelu ja vastuu rakennetusta ympäristöstä sekä luonnon elinkelpoisuudesta ja monimuotoisuudesta. Rakennusprosessin tiedonkulku paranee ja virheet vähenevät, kun hitaasta ja monta kertaa samoja vaiheita toistavasta perinteisestä suunnittelusta siirrytään tuotemallipohjaiseen tiedonsiirtoon. Sen avulla voidaan myös hallita entistä paremmin kiinteistöjen koko elinkaaren aikana tarvittavat tiedot. Täyden hyödyn saaminen tuotemallintamisesta edellyttää, että kiinteistö- ja rakennusalan koko arvoketjun kaikki osapuolet tiedostavat sen edut ja osallistuvat sen kehittämiseen.

6 5 Perustutkinnon tavoitteet Rakennusalan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hänen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Rakennusalan ammattilainen tekee työnsä rakennusalan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien avulla, osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Rakennusalan perustutkinnon suorittanut osaa lukea sekä talonrakentamiseen että maarakentamiseen liittyviä piirustuksia. Hänellä on mittaustöissä ja rakennustyömaan laskentatehtävissä tarvittavat matemaattiset valmiudet. Hän osaa rakennusfysiikan perusteet, jotka tulevat entistä tärkeämmiksi korjausrakentamisen lisääntyessä. Laaja-alaisten elinkaaripalvelumallien yleistyessä rakennusalan yrityksissä, rakennusalan ammattilaisen on toimittava erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä ilmaistava näkökantoja selkeästi ja luottamusta herättäen. Rakennusalan perustutkinnon suorittanut ottaa erityisen tarkkaan huomioon työn turvallisuuden sekä työkyvyn edistämisen, koska rakennusala on työturvallisuudeltaan vaarallinen toimiala ja turvallisia työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostava työturvallisuuskulttuuri on vasta kehittymässä rakennusalalle. Ympäristötietoisuus rakentamisessa edellyttää rakentajilta uusia tietoja esimerkiksi eri materiaalien ominaisuuksista. Rakennusalan ammattilaisen osaa vastata asiakkaan kysymyksiin materiaalin tai tuotteen valmistuksen, käytön ja hävittämisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja jäteongelmista. Rakennusalalla toimivat osaavat käyttää tietotekniikkaa. Lähitulevaisuudessa ollaan tilanteessa, jossa kaikki rakennusalan tieto voi olla ja liikkua osapuolten välillä sähköisenä. Tällaisen tiedonsiirron osaaja on alalla etulyöntiasemassa, koska sähköinen tiedonsiirto merkitsee nopeutta ja tietojen tehokasta hyödyntämistä. Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi muita haasteita. Kansainvälisen rakentajan taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius, erilaisiin oloihin mukautuminen ja tietotekniikan hallinta oman ammatin lisäksi. Perustutkinnon suorittaneella on alan perusvalmiuksien lisäksi erikoistuneempi osaaminen talonrakennuksesta, maarakennuksesta, maarakennuskoneenkuljetuksesta tai kivirakentamisessa. Perustutkinnon suorittaneella on edellytykset kehittää itseään ja

7 6 suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan Talonrakennuksen osaamisalan suorittanut talonrakentaja osaa tehdä talonrakennustyömaan perustusvaiheen töitä. Hän osaa tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan. Talonrakentaja osaa käyttää rakennustyömaan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja. Talonrakennuksen koulutusohjelmassa voi erikoistua kirvesmiestöihin, muuraukseen, betonointiin, teräsrakentamiseen, korjausrakentamiseen, kivirakentamiseen, hirsirakentamiseen, mittaustöihin tai rakennusalan moniosaajaksi. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden kriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 1.2 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan.

8 7 Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa mediaaineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita

9 8 ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 1.3 Terveydentilavaatimukset Mikäli opiskelun aikana ilmenee sellaisia terveydellisiä opiskelun esteitä, joita ei voida poistaa, selvitetään mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.

10 9 1.4 Perustutkinnon rakenne RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakollinen tutkinnon osa, 25 osp Perustustyöt, 25 osp (RA2.1.1.p ) Talonrakennuksen osaamisalan, talonrakentaja, pakollinen tutkinnon osa, 50 osp Runkovaiheen työt, 50 osp (RAt2.2.1.p) 2.6 Valinnaiset tutkinnon osat, 60 osp Opiskelijan on valittava yhteensä 60 osp Sisävalmistusvaiheen työt, 15 osp (RA2.6.1.v) Ulkoverhous- ja kattotyöt, 15 osp (RA2.6.2.v) Muuraus, 15 osp (RA2.6.3.v) Laatoitus, 15 osp (RA2.6.4.v) Raudoitus ja betonointi, 15 osp (RA2.6.5.v) Muottityöt, 15 osp (RA2.6.7.v) Teräsrakentaminen, 15 osp (RA2.6.8.v) Hirsirakentaminen, 15 osp (RA v) Korjausrakentaminen, 15 osp (RA v) Telinerakentaminen, 15 osp (RA v) Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (VA v) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp (VA v) Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA v) 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (Y3.1) 8 osp 3 osp Äidinkieli (Y3.1.1p) Toinen kotimainen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) Vieraat kielet (Y3.1.3.p) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (Y3.2) 6 osp 3 osp 1 Suluissa on KPEDUn Primuksessa käyttämä koodi. KPEDUn tarjoamat tutkinnon osat on merkitty harmaalla.

11 Matematiikka (Y3.2.1.p) Fysiikka ja kemia (Y3.2.2.p) Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (Y3.3) 5 osp 3 osp Yhteiskuntataidot (Y3.3.1.p) Työelämätaidot (Y3.3.2.p) Yrittäjyys ja yritystoiminta (Y3.3.3.p) Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (Y3.3.4.p) 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (Y3.4) Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) Taide ja kulttuuri (Y3.4.2.v) Etiikka (Y3.4.3.v) Psykologia (Y3.4.4.v) Ympäristöosaaminen (Y3.4.5.v) Osa-alueita kohdista (Y3.4.6.v) osp osp 16 osp Kohtien valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa-alueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja kriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja kriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti.

12 Tutkinnon muodostuminen Modulit 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp Perustustyöt15 osp pakollinen tutkinnon osa Yhteiset opinnot 15 osp Perustustyöt 10 osp pakollinen tutkinnon osa Runkotyöt 15 osp pakollinen tutkinnon osa Runkotyöt 5 osp pakollinen tutkinnon osa Runkotyöt 15 osp pakollinen tutkinnon osa Runkotyöt 15 osp pakollinen tutkinnon osa Yhteiset opinnot 15 osp Yhteiset opinnot 5 osp 8 osp Vapaasti valittava tutkinnon osa 10 osp Mad. To + Näyttö mikäli ammatillinen valinnainen tutkinnon osa Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa 15 Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa 15 osp. Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa 15 osp. Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa 15 osp. 5osp 5 osp 5 osp 7 osp Tutkinnon ammatillisten opintojen suoritusjärjestys vaihtelee vuosittain. Opetus toteutetaan työelämää vastaavissa olosuhteissa ammattiopiston omissa rakennuskohteissa. Näissä kohteissa rakennustyöt ovat eri vaiheissa eri vuosina. Opiskelija voi opiskella kahta tai useampaa tutkinnon osaa samanaikaisesti tehdyn Hopsin mukaisesti. Tästä seuraa että opiskelija voi edetä yksilöllisen aikataulun mukaisesti.

13 12 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp 2.1 Pakollinen tutkinnon osa, 25 osp Perustustyöt, 25 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta 2. Oppimisen Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Perustustöiden tekeminen rakennustyömaalla Aikaisemman alan opinnot Tulityökortti Työturvallisuuskortti Perustiedot ensiavusta Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa päätöksen Wilmaan. Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden päätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen a. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen päätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamis en näyttö Ammattiosaamisen Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä

14 13 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Toteutus käytännössä rakennuskohteeseen laadittujen piirustusten ja muiden asiakirjojen mukaisia perustustöitä siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, tai muu rakennustyömaata vastaava työpaikka. Ammattiosaamisen näytön toteutusvoi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan keskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa in osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut keskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen a Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan päätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä.

15 14 Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö: Menetelmät: Integroidut opinnot: Näiden opintojen suoritus ei edellytä aiempia suorituksia Työssäoppimispaikka, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, tai muu mahdollisimman hyvin rakennustyömaata vastaava paikka Ko. työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksen käytännön oppimisympäristöissä.. Projektioppiminen, luennot, itseoppiminen, verkkooppiminen, mobiili ohjaus, portfolio, työssäoppimispäiväkirja, yhteistoiminnallinen oppiminen Opintojen sisältämä työssäoppimisen määrä määritellään Hopsin laadinnan yhteydessä. Toteutetaan vuosittain yhdessä opettajien kanssa tehtävän lukuvuosikohtaisen toteutussuunnitelman mukaisesti seuraavissa yhteisten opintojen tutkinnon osissa. Perustustöiden tutkinnon osaan integroidaan 2 osp Viestintä-ja vuorovaikutusosaaminen Äidinkieli 2 osp Pakollinen Englanti 2 osp Valinnainen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Matematiikka 1 osp Valinnainen Fysiikka 1 osp Pakollinen Sovellusohjelmat 2 osp Valinnainen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Työelämätaidot 1osp Valinnainen Työelämän pelisäännöt 2 osp Valinnainen Liikunta 2 osp Valinnainen Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen kirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan Hops:iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet/ Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Taloudellinen ja laadukas toiminta suunnitella oman työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla vastaanottaa, varastoida ja suojata perustustöissä Perustustyömenetelmät Työaikojen noudattaminen Työsuunnitelmien teko Perustustöiden teko Piirustusten

16 15 tarvittavia materiaaleja työmaasuunnitelman mukaan lukea rakennuspiirustuksia ja tehdä perustustöihin liittyviä materiaalilaskelmia tehdä rakennuksen perustuksiin liittyviä täyttö-, tiivistys-, salaoja-, viemäri-, lämmöneristysja vedeneristystöitä toimia avustajana kaivuvaiheessa ja tehdä mittauksia perusmittavälineillä tehdä perustuksiin liittyviä anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, - purku- ja jälkihoitotöitä asentaa perustuselementtejä ja tehdä perustusten harkkomuurauksia tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä huolehtia väliaikaisten LVISasennusten kunnosta sekä avustaa LVIS-asennustöissä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja toimia rakennustyömaan muuttuvissa olosuhteissa ottaa huomioon työmaan muut urakoitsijat ja toimijat sekä rakentamisen laatuvaatimukset kehittää omia vahvuuksiaan tuottavaan toimintaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta toimia työntekijänä oikeuksiensa, etujensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet käyttää perustustöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Perustuselementtien asennus Työvälineet ja materiaalit Jätteiden lajittelu Rakennustyömaan vaiheiden tunteminen Työmaalla toimiminen Materiaalien ominaisuuksien tunteminen Piirustusten tulkitseminen Terveys, -turvallisuus ja toimintakyky tulkitseminen Väliaikaiset asennukset Jätteiden lajittelu Henkilökohtaisten suojavälineiden käyttö Opiskelija osaa käyttää seuraavia työkaluja betonintiivistin (vibra) kulmahiomakone laastin sekoitin maantiivistin moottorisaha tai ketjusaha nostoapuvälineet työmaasirkkeli teräsleikkuri teräksen taivutin paineilmanaulain ja kompressori porakone poravasara tai piikkauskone pyörösaha. Opiskelijalla on voimassa oleva tulityökortti ja työturvallisuuskortti perustaidot ensiavun antamisesta

17 Talonrakennuksen osaamisalan, talonrakentaja, pakollinen tutkinnon osa, 50 osp Runkovaiheen työt, 50 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Runkotöiden tekeminen rakennustyömaalla tai elementtitehtaassa Aikaisemmat alan opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa päätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden päätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen a. 3. Työssäoppimisen/ty öpaikalla tapahtuvan opiskelun Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen päätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä

18 17 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Toteutus käytännössä Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä rakennuskohteeseen laadittujen piirustusten ja muiden asiakirjojen mukaisia runkotöitä siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, tai muu rakennustyömaata vastaava työpaikka. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan keskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa in osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut keskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen 5. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen a Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan päätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä.

19 18 Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö: Menetelmät: Integroidut opinnot: Näiden opintojen suoritus ei edellytä aiempia suorituksia Työssäoppimispaikka, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, tai muu mahdollisimman hyvin rakennustyömaata vastaava paikka Ko. työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Projektioppiminen, luennot, itseoppiminen, verkkooppiminen, mobiili ohjaus, portfolio, työssäoppimispäiväkirja, yhteistoiminnallinen oppiminen. Opintojen sisältämä työssäoppimisen määrä määritellään Hopsin laadinnan yhteydessä. Toteutetaan vuosittain yhdessä opettajien kanssa tehtävän lukuvuosikohtaisen toteutussuunnitelman mukaisesti seuraavissa yhteisten opintojen tutkinnon osissa: Runkotöiden tutkinnon osaan integroidaan 3 osp Viestintä-ja vuorovaikutusosaaminen Äidinkieli 2 osp Pakollinen Englanti 2 osp Valinnainen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Matematiikka 1 osp Valinnainen Fysiikka 1 osp Pakollinen Sovellusohjelmat 2 osp Valinnainen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Työelämätaidot 1osp Valinnainen Työelämän pelisäännöt 2 osp Valinnainen Liikunta 2osp Valinnainen Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen kirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan Hops:iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet/ suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Työaikojen noudattaminen Työsuunnitelmien teko Materiaalilaskelmat

20 19 tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä runko rakentamiseen liittyviä mittauk sia käyttäen perusmittavälineitä, esim. mittanauhaa, vesivaakaa, vaaituskonetta, tasolaseria ja putkilaseria tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan vastaanottaa, siirtää ja työstää runkotöissä käytettäviä materiaaleja, joita ovat betoni,tiili, puu, teräs tms. yleisesti käytettävä ja rakennusmääräykset täyttävä materiaali asentaa puuikkunoita ja -ovia suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan ottaa huomioon rakenteen toiminnan pääperiaatteet ja kosteuden sekä ilmaston että vuodenajan vaikutuksen materiaalin toimintaan ottaa huomioon myös työmaan muut urakoitsijat ja toimijat Taloudellinen ja laadukas toiminta Runkotyömenetelmät Ovi ja ikkuna- asennukset Työvälineet ja materiaalit Piirustusten tulkitseminen Materiaalien ominaisuuksien tunteminen LVIS-järjestelmien tunteminen Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Mittavälineiden käyttö Piirustusten tulkitseminen Ulkoseinätyöt Väliseinätyöt vesikaton runkotyöt Materiaalien vastaanotto, siirto ja työstö puuikkunoiden asennus puuovien asennus Työhön liittyvät aloitus ja lopetustoimet Jätteiden lajittelu Materiaalien ominaisuudet ja yhteistoiminta Rakenteiden toiminnan pääperiaatteet Huomioi muut urakoitsijat ja toimijat Ottaa huomioon LVISjärjestelmät Runkotöiden tavallisimpien työvälineiden käyttö Henkilökohtaisten suojavälineiden käyttö Työturvallisuus näkökohtien huomioonottaminen Asentaa harjakattokaiteet Asentaa holvinreunakaiteet Käyttää henkilönostimia Käyttää nosturin ohjausmerkkejä Pystyttää kaksi metriä korkean telineen Käyttää tiilileikkuria

21 20 ottaa huomioon työssään LVISjärjestelmät käyttää runkotöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäköko hdat ja yl läpitää työkykyä asentaa harjakattokaiteet käyttää henkilönostimia asentaa holvireunakaiteet käyttää nosturin ohjausmerkkejä pystyttää kaksi metriä korkean telineen käyttää tiilileikkuria 2.6 Valinnaiset tutkinnon osat, 60 osp Sisävalmistusvaiheen työt, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Sisävalmistusvaiheen töiden teko rakennustyömaalla. Aikaisemmat alan opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa päätöksen Wilmaan.

22 21 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 2. Oppimisen Toteutus käytännössä Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden päätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen a. 3. Työssäoppimisen/ty öpaikalla tapahtuvan opiskelun Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen päätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä rakennuskohteeseen laadittujen piirustusten ja muiden asiakirjojen mukaisia sisävalmistusvaiheen töitä siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, tai muu rakennustyömaata vastaava työpaikka. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan keskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa in osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan.

23 22 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen Toteutus käytännössä Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut keskustelun yhteydessä. Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen a 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan päätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö: Menetelmät: Oppimisen ohjaus: Näiden opintojen suoritus ei edellytä aiempia suorituksia Työssäoppimispaikka, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, tai muu mahdollisimman hyvin rakennustyömaata vastaava paikka Ko. työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksen käytännön oppimisympäristöissä Projektioppiminen, luennot, itseoppiminen, verkkooppiminen, mobiili ohjaus, portfolio, työssäoppimispäiväkirja, yhteistoiminnallinen oppiminen Opintojen sisältämä työssäoppimisen määrä määritellään Hopsin laadinnan yhteydessä. Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen kirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan Hops:iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet/ suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työaikojen noudattaminen Työsuunnitelmien teko Materiaali- ja

24 23 koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaalija työmenekkilaskelmi a tehdä sisävalmistusvaihe en töitä, kuten seinien ja kattojen levytys- ja panelointityöt sekä lattioiden parketti-, laminaatti- ja lautalattiatyöt ja listoitukset, sekä tehdä sisävalmistusvaihe en töihin liittyvät mittaustyöt vastaanottaa, siirtää ja työstää sisävalmistusvaihe essa käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja Työn kokonaisuus Taloudellinen ja laadukas toiminta Työmenetelmät Työvälineet ja materiaalit Piirustusten tulkitseminen Materiaalien ominaisuudet Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu työmenekkilaskelmat Mittavälineiden käyttö Piirustusten tulkitseminen Seinien ja kattojen levytykset Panelointityöt Parketti-/Laminaatti- / lautalattiatyöt Listoitukset Materiaalien siirto ja työstö Työn aloitus- ja lopetustyöt Jätteiden lajittelu ja materiaalien uusiokäyttö Oman työn esittely ja Materiaalien ominaisuudet ja yhteistoiminta sekä pintarakenteen vaatimukset Tavallisimpien työvälineiden käyttö Henkilökohtaisten työvälineiden käyttö Työturvallisuus ja työkyvyn ylläpito suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä pintarakenteen edellyttämät vaatimukset käyttää

25 24 sisävalmistusvaihet öiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkö kohdat ja ylläpitää työkykyä Ulkoverhous- ja kattotyöt, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Ulkoverhous- ja kattotöiden tekeminen rakennustyömaalla Aikaisemmat alan opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa päätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden päätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen a. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan

26 25 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen päätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä rakennuskohteeseen laadittujen piirustusten ja muiden asiakirjojen mukaisia ulkoverhous- ja kattotöitä siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, tai muu rakennustyömaata vastaava työpaikka. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan keskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa in osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut keskustelun yhteydessä. Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen a Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan päätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä.

27 26 Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö: Menetelmät: Oppimisen ohjaus: Näiden opintojen suoritus ei edellytä aiempia suorituksia Työssäoppimispaikka, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, tai muu mahdollisimman hyvin rakennustyömaata vastaava paikka Ko. työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. Opintojen sisältämä työssäoppimisen määrä määritellään Hopsin laadinnan yhteydessä. Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen kirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan Hops:iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet/ Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuus Taloudellinen ja laadukas toiminta työmenetelmät Työvälineet ja materiaalit Piirustusten tulkitseminen Materiaalien ominaisuudet Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia tehdä ulkoverhoustöitä kuten puuverhoukset tuulensuojasta valmiiseen pintaan sekä pieli- ja räystään aluslaudoitukset tehdä vesikattojen pinnoitukset tiilellä, profiilipellillä tai palahuovalla kattotuolista valmiiseen pintaan vastaanottaa, siirtää ja työstää työssään käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon Työaikojen noudattaminen Työsuunnitelmien teko Materiaalilaskelmat Työmenekkilaskel mat Ulkoverhoustöiden teko Pieli- ja räystäslaudoitusten teko Vesikattojen pinnoitus Materiaalien siirto, työstö ja vastaanotto Työn aloitus- ja lopetustyöt Jätteiden lajittelu ja materiaalien uusiokäyttö Esitellä ja arvioida omaa työtään ja työnsä laatua Materiaalien ominaisuudet Kiinnitystarvikkeet ja tarvittavat tukirakenteet

28 27 työssään materiaalien ominaisuudet, erilaiset kiinnitystarvikkeet ja tarvittavat tukirakenteet käyttää ulkoverhous- ja kattotöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökoh dat ja ylläpitää työkykyä Tavallisten työvälineiden käyttö Käyttää henkilökohtaisia suojaimia Ottaa huomioon työturvallisuusnäkö kohdat Muuraus, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Muuraustöiden teko rakennustyömaalla Aikaisemmat alan opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa päätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden päätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen a. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua

29 28 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen päätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötotodiskukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä rakennuskohteeseen laadittujen piirustusten ja muiden asiakirjojen mukaisia muuraustöitä siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, tai muu rakennustyömaata vastaava työpaikka. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan keskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa in osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut keskustelun yhteydessä. Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen a Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan päätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin