RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO TALONRAKENNUKSEN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA

Transkriptio

1 1 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO TALONRAKENNUKSEN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Vahvistettu Rehtorin päätös

2 1. JOHDANTO RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON RAKENNE JA MUODOSTUMINEN, TALONRAKENNUKSEN KOULUTUSOHJELMA (120 OV) AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (90 OV) Kaikille pakolliset tutkinnon osat (50 ov) Perustustyöt, 15 ov Runkovaiheen työt, 35 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (30-40 ov) Sisävalmistusvaiheen työt, 10 ov Ulkoverhous- ja kattotyöt, 10 ov Muuraus, 10 ov Laatoitus, 10 ov Raudoitus ja betonointi, 10 ov Teräsohutlevyrakentaminen, 10 ov Korjausrakentaminen, 10 ov Tutkinnon osa muusta ammatillisesta tutkinnoista Muut valinnaiset tutkinnon osat (0-10 ov) Ammattitaitoa syventävä ja laajentava tutkinnon osa, 0-10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, 0-10 ov Lukio-opinnot, 0-10 ov AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT (20 OV) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT (10 OV) ARVIOINTI OPINNÄYTE Liitteet Liite 1. Tutkintokohtainen toteutussuunnitelma Liite Liite 3. Näytöt Ammattiosaamisen näyttöjen tutkintokohtainen toteutussuunnitelma Esimerkkejä näytöistä

3 3 1. JOHDANTO Järviseudun koulutuskuntayhtymä tarjoaa rakennusalan perustutkinnon koulutusta Lappajärven toimipisteessä. Rakennusalan perustutkinnossa opintojen painopisteenä on talonrakentajan kouluttaminen monenlaisiin alan palvelutehtäviin opiskelijan suuntautumisen ja alan yritysten tarpeiden mukaisesti. Rakennusala ympäröi elämäämme kaikkialla yhteiskunnassa. Rakennusalan ammattilaiset vastaavat rakennetun ympäristön kunnossapidosta ja jatkuvasta uudisrakentamisesta. Talonrakentaminen on näkyvin ja tunnetuin osa rakennusalaa. Rakennusmiehet, muurarit, kirvesmiehet, sijoittuvat rakennusliikkeiden, valtion, kuntien sekä rakennusaine-, elementti- ja rakennuspuusepänteollisuuden palvelukseen. Heitä työskentelee myös itsenäisinä yrittäjinä. Rakennustyömailla työskennellään ympäri vuoden vaihtelevissa sää ja ympäristöoloissa. Työmenetelmien ja -välineiden kehittyminen on keventänyt kaikkein raskaimpia työvaiheita, mutta silti rakennustyömaalla työskentely edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Tämä opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa täydentää rakennusalan perustutkinnon perusteita (OPH:n määräys 35/011/2009) ja on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä niiden kanssa. 2. RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Rakennusalan perustutkinnon suorittaneella on laajat perusvalmiudet rakennusalan vaihteleviin työmaatehtäviin. Hän suoriutuu rakennustyömaan yleisistä tehtävistä osittain itsenäisesti ja osittain työryhmässä muiden ammattityöntekijöiden ohjauksessa. Hän tiedostaa omien työtehtäviensä tärkeyden koko rakennusprojektin kannalta. Hän tekee työnsä rakennusalan laatuvaatimusten mukaisesti. Hän ottaa vastuuta omista työtehtävistään ja osaa toimia myös ryhmissä. Perustutkinnon suorittanut tunnistaa ammattinsa fyysiset ja psyykkiset terveysriskit sekä osaa ehkäistä niitä ennalta. Hän noudattaa työmaan työaikoja ja ottaa huomioon työmaan käyttäytymisnormit. Hän suoriutuu työhönsä liittyvistä laskentatehtävistä ja osaa riittävästi fysiikkaa välttääkseen tavallisimmat rakennusvirheet. Hän tiedostaa rakennustyön ympäristövaikutukset. Perustutkinnon suorittaneella on alan perusvalmiuksien lisäksi erikoistunut osaaminen talonrakentamisessa, maarakentamisessa tai maarakennuskoneenkuljettamisessa. Erikoistumisen tarkoituksena on saavuttaa työelämän vaatima ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella. Erikoistunut osaaminen hankitaan koulutusohjelmien opinnoissa. Talonrakennuksen koulutusohjelmassa voi erikoistua kirvesmiestöihin, muuraukseen, laatoitukseen tai betonointiin ja raudoitukseen. Koulutusohjelmasta valmistunut suoriutuu työmaan varastointi- ja järjestelytöistä itsenäisesti ja osaa tehdä annettujen ohjeiden avulla talonrakennustyömaan muita perustöitä turvallisesti ja laadukkaasti. Talonrakentaja osaa ammattimiehen ohjauksessa tai työryhmän jäsenenä tehdä uudis- ja korjausrakennustyömaan kirves-, muuraus- tai betonointitöitä. Hän osaa käyttää talonrakennustyömaan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan.

4 4 3. RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON RAKENNE JA MUODOSTUMINEN, TALON- RAKENNUKSEN KOULUTUSOHJELMA (120 OV) Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat (50 ov) Talonrakennuksen koulutusohjelma, talonrakentaja Perustustyöt Runkovaiheen työt Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (10 40 ov) Sisävalmistusvaiheen työt Ulkoverhous- ja kattotyöt Muuraus Laatoitus Raudoitus ja betonointi Teräsohutlevyrakentaminen Korjausrakentaminen Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta 15 ov 35 ov 10 ov 10 ov 10 ov 10 ov 10 ov 10 ov 10 ov 10 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat (0-10 ov) Ammattitaitoa syventävä ja laajentava tutkinnon osa Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Lukio-opinnot 0-10 ov 0-10 ov 0-10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat 20 ov 10 ov

5 5 4. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (90 OV) 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat (50 ov) Perustustyöt, 15 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: suunnitella oman työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla vastaanottaa, varastoida ja suojata perustustöissä tarvittavia materiaaleja työmaasuunnitelman mukaan lukea ammattipiirustuksia, tehdä perustustöihin liittyviä materiaalilaskelmia ja tehdä rakennuksen perustuksiin liittyviä täyttö-, tiivistys-, salaoja-, viemäri-, lämmöneristys- ja vedeneristystöitä toimia avustajana kaivuvaiheessa ja tehdä mittauksia perusmittavälineillä tehdä perustuksiin liittyviä anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä sekä asentaa perustuselementtejä ja tehdä perustusten harkkomuurauksia tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä, huolehtia väliaikaisten LVISasennusten kunnosta sekä avustaa LVIS-asennustöissä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja toimia rakennustyömaan muuttuvissa olosuhteissa ottaa huomioon työmaan muut urakoitsijat ja toimijat sekä rakentamisen laatuvaatimukset kehittää omia vahvuuksiaan tuottavaan toimintaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta toimia työntekijänä oikeuksiensa, etujensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet käyttää perustustöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Tutkinnon osan toteuttaminen Tutkinnon osa toteutetaan siten, että opiskelija oppii ammattitaitovaatimuksissa esitetyt asiat ja oppii soveltamaan osaamistaan käytännön muuttuvissa työtehtävissä. Tietopuolinen opetus nivotaan käytännön harjoitteisiin sillä tavalla, että se tukee kokonaisvaltaisen ammattitaidon omaksumista. Oppimisympäristöt Tutkinnon osa opiskellaan oppilaitoksessa sekä osittain työpaikoilla työssäoppimalla. Oppimateriaali

6 6 Kulloinenkin oppimateriaali valitaan tutkinnon osan toteuttamissuunnitelman yhteydessä. Arviointi Tutkinnon osan arviointi ja arviointiperiaatteet on selostettu kappaleessa 7. Arvioinnissa noudatetaan OPH:n määräyksessä 35/011/2009 olevia eri tutkinnon osien arviointikriteerejä. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytöillä. Opiskelijan ammattitaitoa arvioidaan myös tarkkailemalla opiskelijan toimintaa lähiopintojen ja työssäoppimisen aikana. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla kuin ammattiosaamisen näyttö.

7 Runkovaiheen työt, 35 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä runkorakentamiseen liittyviä mittauksia käyttäen perusmittavälineitä, esim. mittanauhaa, vesivaakaa, vaaituskonetta, tasolaseria ja putkilaseria tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan vastaanottaa, siirtää ja työstää runkotöissä käytettäviä materiaaleja, joita ovat betoni, tiili, puu, teräs tms. yleisesti käytettävä ja rakennusmääräykset täyttävä materiaali asentaa puuikkunoita ja -ovia suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja, ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan ottaa huomioon rakenteen toiminnan pääperiaatteet ja kosteuden sekä ilmaston että vuodenajan vaikutuksen materiaalin toimintaan ottaa huomioon myös työmaan muut urakoitsijat ja toimijat ottaa huomioon työssään LVIS-järjestelmät käyttää runkotöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä, asentaa harjakattokaiteet käyttää henkilönostimia asentaa holvinreunakaiteet käyttää nosturin ohjausmerkkejä pystyttää kaksi metriä korkean telineen käyttää tiilileikkuria Tutkinnon osan toteuttaminen Tutkinnon osa toteutetaan siten, että opiskelija oppii ammattitaitovaatimuksissa esitetyt asiat ja oppii soveltamaan osaamistaan käytännön muuttuvissa työtehtävissä. Tietopuolinen opetus nivotaan käytännön harjoitteisiin sillä tavalla, että se tukee kokonaisvaltaisen ammattitaidon omaksumista. Oppimisympäristöt Tutkinnon osa opiskellaan oppilaitoksessa sekä osittain työpaikoilla työssäoppimalla. Oppimateriaali Kulloinenkin oppimateriaali valitaan tutkinnon osan toteuttamissuunnitelman yhteydessä. Arviointi

8 8 Tutkinnon osan arviointi ja arviointiperiaatteet on selostettu kappaleessa 7. Arvioinnissa noudatetaan OPH:n määräyksessä 35/011/2009 olevia eri tutkinnon osien arviointikriteerejä. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytöillä. Opiskelijan ammattitaitoa arvioidaan myös tarkkailemalla opiskelijan toimintaa lähiopintojen ja työssäoppimisen aikana. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla kuin ammattiosaamisen näyttö.

9 9 4.2 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (30 40 ov) Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta 10 ov Sisävalmistusvaiheen työt, 10 ov Ammattitaitovaatimukset suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään tehdä sisävalmistusvaiheen töitä kuten seinien ja kattojen levytys- ja panelointityöt sekä lattioiden parketti-, laminaatti- ja lautalattiatyöt ja listoitukset tehdä sisävalmistusvaiheen töihin liittyvät mittaustyöt vastaanottaa, siirtää ja työstää sisävalmistusvaiheessa käytettäviä materiaaleja työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajittelun ja uusiokäytön periaatteet arvioida oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä pintarakenteen edellyttämät vaatimukset käyttää sisävalmistusvaihetöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä Tutkinnon osan sisältö Seinien ja kattojen runko- ja levytystyöt Koteloinnit Paneloinnit Lautalattiat Parkettityöt Heloitukset Listoitus Työturvallisuus ja työelämän käytänteet Talonrakennustyön laatuvaatimukset Valmistelevat työt Piirustusten lukutaito Talonrakennustyön menetelmät ja vaiheet Käytettävät työmenetelmät ja -vaiheet valmistelevine töineen Tutkinnon osan toteuttaminen Tutkinnon osa toteutetaan siten, että opiskelija oppii ammattitaitovaatimuksissa esitetyt asiat ja oppii soveltamaan osaamistaan käytännön muuttuvissa työtehtävissä. Tietopuolinen opetus nivotaan käytännön harjoitteisiin sillä tavalla, että se tukee kokonaisvaltaisen ammattitaidon omaksumista. Oppimisympäristöt

10 10 Tutkinnon osa opiskellaan oppilaitoksessa sekä osittain työpaikoilla työssäoppimalla. Oppimateriaali Kulloinenkin oppimateriaali valitaan tutkinnon osan toteuttamissuunnitelman yhteydessä. Arviointi Tutkinnon osan arviointi ja arviointiperiaatteet on selostettu kappaleessa 7. Arvioinnissa noudatetaan OPH:n määräyksessä 35/011/2009 olevia eri tutkinnon osien arviointikriteerejä. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytöillä. Opiskelijan ammattitaitoa arvioidaan myös tarkkailemalla opiskelijan toimintaa lähiopintojen ja työssäoppimisen aikana. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla kuin ammattiosaamisen näyttö Ulkoverhous- ja kattotyöt, 10 ov Ammattitaitovaatimukset: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään tehdä ulkoverhoustöitä kuten puuverhoukset tuulensuojasta valmiiseen pintaan sekä pieli- ja räystään aluslaudoitukset tehdä vesikattojen pinnoitukset tiilellä, profiilipellillä tai palahuovalla kattotuolista valmiiseen pintaan vastaanottaa, siirtää ja työstää työssään käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet, erilaiset kiinnitystarvikkeet ja tarvittavat tukirakenteet käyttää ulkoverhous- ja kattotöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia

11 11 käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä Tutkinnon osan sisältö: Ulkoverhous- ja vesikattotöissä käytettävien materiaalien tuntemus ja ominaisuudet Materiaalien lajittelu ja kierrätys Rakenteet ja niiden toiminnalliset vaatimukset Ulkoverhous- ja vesikattotöiden laatuvaatimukset Valmistelevat työt Mitoitus ja mittaustyö Ulkoverhous- ja vesikattotöiden menetelmät ja vaiheet Työturvallisuus ja työelämän käytänteet Valmistelevat työt Piirustusten lukutaito Tutkinnon osan toteuttaminen Tutkinnon osa toteutetaan siten, että opiskelija oppii ammattitaitovaatimuksissa esitetyt asiat ja oppii soveltamaan osaamistaan käytännön muuttuvissa työtehtävissä. Tietopuolinen opetus nivotaan käytännön harjoitteisiin sillä tavalla, että se tukee kokonaisvaltaisen ammattitaidon omaksumista. Oppimisympäristöt Tutkinnon osa opiskellaan oppilaitoksessa sekä osittain työpaikoilla työssäoppimalla. Oppimateriaali Kulloinenkin oppimateriaali valitaan tutkinnon osan toteuttamissuunnitelman yhteydessä. Arviointi Tutkinnon osan arviointi ja arviointiperiaatteet on selostettu kappaleessa 7. Arvioinnissa noudatetaan OPH:n määräyksessä 35/011/2009 olevia eri tutkinnon osien arviointikriteerejä. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytöillä. Opiskelijan ammattitaitoa arvioidaan myös tarkkailemalla opiskelijan toimintaa lähiopintojen ja työssäoppimisen aikana. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

12 12 Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla kuin ammattiosaamisen näyttö Muuraus, 10 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia tehdä muuraustyön tarvitsemat mittaukset muurata suunnitelmien mukaista rakennetta vastaanottaa, siirtää ja työstää muuraustyössä käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja huomioida työmaan muut urakoitsijat ja toimijat suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä palo- ja laatunormit käyttää muuraustöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Tutkinnon osan sisältö Työturvallisuus ja työelämän käytänteet Muuraustyössä käytettävien materiaalien tuntemus ja ominaisuudet Materiaalien lajittelu ja kierrätys Rakenteet ja niiden toiminnalliset vaatimukset Muuraustyön laatuvaatimukset Valmistelevat työt Mitoitus ja mittaustyö Muuraustyön menetelmät ja vaiheet Tutkinnon osan toteuttaminen Tutkinnon osa toteutetaan siten, että opiskelija oppii ammattitaitovaatimuksissa esitetyt asiat ja oppii soveltamaan osaamistaan käytännön muuttuvissa työtehtävissä. Tietopuolinen opetus nivotaan käytännön harjoitteisiin sillä tavalla, että se tukee kokonaisvaltaisen ammattitaidon omaksumista. Oppimisympäristöt Tutkinnon osa opiskellaan oppilaitoksessa sekä osittain työpaikoilla työssäoppimalla. Oppimateriaali Kulloinenkin oppimateriaali valitaan tutkinnon osan toteuttamissuunnitelman yhteydessä. Arviointi

13 13 Tutkinnon osan arviointi ja arviointiperiaatteet on selostettu kappaleessa 7. Arvioinnissa noudatetaan OPH:n määräyksessä 35/011/2009 olevia eri tutkinnon osien arviointikriteerejä. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytöillä. Opiskelijan ammattitaitoa arvioidaan myös tarkkailemalla opiskelijan toimintaa lähiopintojen ja työssäoppimisen aikana. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla kuin ammattiosaamisen näyttö Laatoitus, 10 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: laatia työsuunnitelman piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja laskea piirustusten pohjalta laatoitustyöhön tarvittavan materiaalin sekä tehdä laatoitusmitoituksen leikkausmittoineen suunnitella saumajaon, tehdä laatoitussuunnitelman ja suorittaa niihin liittyvät mittaukset ja laskelmat arvioida laatoituspohjan oikaisu- ja tasoitustarpeen sekä tehdä laatoitettavan pinnan kosteusmittaukset tehdä seinä- ja lattialaatoitustöitä sekä niihin liittyvät pohja- ja esikäsittelytyöt tehdä työkohteeseen liittyvät järjestely- ja viimeistelytyöt työstää laattoja ja käsitellä käytettäviä materiaaleja ja laittaa laastit käyttökuntoon tehdä liikuntasaumat ja tiivistykset elastisilla massoilla tehdä valmiin työn laadunvarmistusmittaukset ja arvioida oman työnsä laatua lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet käyttää laatoitustyön vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Tutkinnon osan sisältö: Työturvallisuus ja työelämän käytänteet Materiaalien tuntemus ja käyttökohteet sekä lajittelu ja kierrätys

14 14 Rakenteet ja niiden toiminnalliset vaatimukset Töiden laatuvaatimukset Mitoitus ja mittaustyö Käytettävät työmenetelmät ja -vaiheet valmistelevine töineen Vesi- ja kosteuseristystöiden periaatteet Tutkinnon osan toteuttaminen Tutkinnon osa toteutetaan siten, että opiskelija oppii ammattitaitovaatimuksissa esitetyt asiat ja oppii soveltamaan osaamistaan käytännön muuttuvissa työtehtävissä. Tietopuolinen opetus nivotaan käytännön harjoitteisiin sillä tavalla, että se tukee kokonaisvaltaisen ammattitaidon omaksumista. Oppimisympäristöt Tutkinnon osa opiskellaan oppilaitoksessa sekä osittain työpaikoilla työssäoppimalla. Oppimateriaali Kulloinenkin oppimateriaali valitaan tutkinnon osan toteuttamissuunnitelman yhteydessä. Arviointi Tutkinnon osan arviointi ja arviointiperiaatteet on selostettu kappaleessa 7. Arvioinnissa noudatetaan OPH:n määräyksessä 35/011/2009 olevia eri tutkinnon osien arviointikriteerejä. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytöillä. Opiskelijan ammattitaitoa arvioidaan myös tarkkailemalla opiskelijan toimintaa lähiopintojen ja työssäoppimisen aikana. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla kuin ammattiosaamisen näyttö Raudoitus ja betonointi, 10 ov Ammattitaitovaatimukset

15 15 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia tehdä raudoitus- ja betonointitöitä vastaanottaa, siirtää ja työstää raudoitus- ja betonitöissä käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua käyttää turvallisesti rakennustyömaan normaaleja työkaluja, kuten teräksen taivutinta, katkaisulaitetta ja tärysauvaa ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja teräsbetonirakenteen toiminnan pääperiaatteet käyttää raudoitus- ja betonitöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Tutkinnon osan sisältö: Työturvallisuus ja työelämän käytänteet Betonitöissä käytettävien materiaalien tuntemus ja ominaisuudet Materiaalien lajittelu ja kierrätys Rakenteet ja niiden toiminnalliset vaatimukset Betonoinnin ja raudoitustyön laatuvaatimukset Valmistelevat työt Suojaus ja jälkihoito Betonointi- ja raudoitustyöt Tutkinnon osan toteuttaminen Tutkinnon osa toteutetaan siten, että opiskelija oppii ammattitaitovaatimuksissa esitetyt asiat ja oppii soveltamaan osaamistaan käytännön muuttuvissa työtehtävissä. Tietopuolinen opetus nivotaan käytännön harjoitteisiin sillä tavalla, että se tukee kokonaisvaltaisen ammattitaidon omaksumista. Oppimisympäristöt Tutkinnon osa opiskellaan oppilaitoksessa sekä osittain työpaikoilla työssäoppimalla. Oppimateriaali Kulloinenkin oppimateriaali valitaan tutkinnon osan toteuttamissuunnitelman yhteydessä. Arviointi Tutkinnon osan arviointi ja arviointiperiaatteet on selostettu kappaleessa 7. Arvioinnissa noudatetaan OPH:n määräyksessä 35/011/2009 olevia eri tutkinnon osien arviointikriteerejä. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytöillä. Opiskelijan ammattitaitoa arvioidaan myös tarkkailemalla opiskelijan toimintaa lähiopintojen ja työssäoppimisen aikana.

16 16 Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla kuin ammattiosaamisen näyttö Teräsohutlevyrakentaminen, 10 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia asentaa ohutlevystä valmistettuja orsia ja profiililevyjä asentaa ohutlevystä valmistetut runko- ja pintakasetit listoittaa kasettiseinissä esiintyvät aukot, ovet ja ikkunat valmiilla listoilla tehdä töihin liittyvät mittaustyöt vastaanottaa, siirtää ja työstää teräsohutlevyrakentamisessa käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan käyttää teräsohutlevytöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää tuotteiden kiinnitystyössä erityyppisiä laitteita ja asennustyövälineitä tuotteen ja alustan mukaan käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä Tutkinnon osan sisältö: Työturvallisuus ja työelämän käytänteet Materiaalien tuntemus ja käyttökohteet sekä lajittelu ja kierrätys Rakenteet ja niiden toiminnalliset vaatimukset Töiden laatuvaatimukset Mitoitus ja mittaustyö Tutkinnon osan toteuttaminen Tutkinnon osa toteutetaan siten, että opiskelija oppii ammattitaitovaatimuksissa esitetyt asiat ja oppii soveltamaan osaamistaan käytännön muuttuvissa työtehtävissä. Tietopuolinen opetus nivotaan käytännön harjoitteisiin sillä tavalla, että se tukee kokonaisvaltaisen ammattitaidon omaksumista.

17 17 Oppimisympäristöt Tutkinnon osa opiskellaan oppilaitoksessa sekä osittain työpaikoilla työssäoppimalla. Oppimateriaali Kulloinenkin oppimateriaali valitaan tutkinnon osan toteuttamissuunnitelman yhteydessä. Arviointi Tutkinnon osan arviointi ja arviointiperiaatteet on selostettu kappaleessa 7. Arvioinnissa noudatetaan OPH:n määräyksessä 35/011/2009 olevia eri tutkinnon osien arviointikriteerejä. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytöillä. Opiskelijan ammattitaitoa arvioidaan myös tarkkailemalla opiskelijan toimintaa lähiopintojen ja työssäoppimisen aikana. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla kuin ammattiosaamisen näyttö Korjausrakentaminen, 10 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia tehdä korjausrakentamiseen liittyviä purku -, tukemis-, suojaus- ja vahvistustöitä tehdä korjausrakentamiseen liittyviä mittaustöitä perusmittavälineillä tehdä korjausrakentamiseen liittyviä muotti-, raudoitus-, betonointi- ja purkutöitä sekä betonipintojen paikkaustöitä tehdä lattioiden oikaisuvaluja (esimerkiksi lattialämmityskaapeleiden asennusten jälkeen kylpyhuoneissa) poistaa homevaurion aiheuttajan ja korjaa siitä aiheutuneet vauriot vastaanottaa, varastoida ja suojata korjausrakentamistöissä tarvittavia materiaaleja sekä osaa varastoida uudelleen käytettävät materiaalit

18 18 tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja arvioida oman työnsä laatua toimia yhteistyössä korjausrakentamisen eri osapuolien kanssa ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja rakenteiden toiminnan pääperiaatteet käyttää turvallisesti korjausrakennustyömaan normaaleja työkaluja ja tietää vanhoista materiaaleista aiheutuvat työturvallisuusriskit, kuten asbesti, homeet ja pölyt käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Tutkinnon osan sisältö: Työturvallisuus ja työelämän käytänteet Materiaalien tuntemus ja käyttökohteet sekä lajittelu ja kierrätys Rakenteet ja niiden toiminnalliset vaatimukset Töiden laatuvaatimukset Mitoitus ja mittaustyö Käytettävät työmenetelmät ja vaiheet valmistelevine töineen Rakennuspiirustusten lukeminen Kosteusvauriot Homevauriot Tutkinnon osan toteuttaminen Tutkinnon osa toteutetaan siten, että opiskelija oppii ammattitaitovaatimuksissa esitetyt asiat ja oppii soveltamaan osaamistaan käytännön muuttuvissa työtehtävissä. Tietopuolinen opetus nivotaan käytännön harjoitteisiin sillä tavalla, että se tukee kokonaisvaltaisen ammattitaidon omaksumista. Oppimisympäristöt Tutkinnon osa opiskellaan oppilaitoksessa sekä osittain työpaikoilla työssäoppimalla. Oppimateriaali Kulloinenkin oppimateriaali valitaan tutkinnon osan toteuttamissuunnitelman yhteydessä. Arviointi Tutkinnon osan arviointi ja arviointiperiaatteet on selostettu kappaleessa 7. Arvioinnissa noudatetaan OPH:n määräyksessä 35/011/2009 olevia eri tutkinnon osien arviointikriteerejä. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytöillä. Opiskelijan ammattitaitoa arvioidaan myös tarkkailemalla opiskelijan toimintaa lähiopintojen ja työssäoppimisen aikana. Ammattiosaamisen näyttö

19 19 Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla kuin ammattiosaamisen näyttö Tutkinnon osa muusta ammatillisesta tutkinnoista Opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa opintojen tunnustamisen kautta yhden tutkinnon osan ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta ja erikoisammattitutkinnosta. Lista tunnustamiseen kelpaavista tutkinnoista löytyy ammatillisen perustutkinnon perusteista (OPH:n määräys 35/011/2009). 4.3 Muut valinnaiset tutkinnon osat (0-10 ov) Ammattitaitoa syventävä ja laajentava tutkinnon osa, 0-10 ov Opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa opintojen tunnustamisen kautta 0-10 ov:a tutkinnon osia muista ammatillisista tutkinnoista sekä työssä hankittua osaamista Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, 0-10 ov Opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa opintojen tunnustamisen kautta 0-10 ov:a tutkinnon osia aiemmin suorittamistaan ammattitaitoa täydentävistä opinnoista Lukio-opinnot, 0-10 ov Opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa opintojen tunnustamisen kautta 0-10 ov:a tutkinnon osia aiemmin suorittamistaan lukio-opinnoista. 5. AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT (20 OV) 5.1 Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Äidinkieli 4 ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov

20 Vieras kieli 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide- ja kulttuuri 1 ov 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat 0-4 ov Edellisistä tutkinnon osista ov Ympäristötieto 0-4 ov Tieto- ja viestintätekniikka 0-4 ov Etiikka 0-4 ov Kulttuurien tuntemus 0-4 ov Psykologia 0-4 ov Yritystoiminta 0 4 ov Opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa opintojen tunnustamisen kautta 0-20 ov:a tutkinnon osia aiemmin suorittamistaan ammattitaitoa täydentävistä opinnoista. 6. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT (10 OV) Opiskelija voi sisällyttää tunnustamisen kautta tutkintoonsa 10 ov:a vapaasti valittavia tutkinnon osia. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen tai jatko-opintoihin valmentavia opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua. Yksi opintoviikko kertyy 40 tunnin työskentelystä tai ohjatusta harrastuksesta. 7. ARVIOINTI Arvioinnista tiedottaminen Tutkinnon osan opintojen aloittamisen yhteydessä ja aina tarvittaessa opiskelijalle tiedotetaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, opiskeltavat asiat ja opintoihin liittyvät oppimistehtävät. Opiskelijoiden kanssa käydään läpi opintojen eteneminen. Opiskelijoille tiedotetaan arviointikohteet ja kriteerit ja miten niitä käytetään oppimisen arvioinnissa sekä osaamisen arvioinnissa. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Arviointi tapahtuu arviointikeskustelussa, jossa keskeistä on opiskelijan tekemä itsearviointi. Opiskelijalle annetaan sekä suullista että kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Oppimisen arvioinnissa ei anneta numeerista palautetta. Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi tapahtuu pääosin oppimistehtävien arvioinnilla.

21 21 Arviointi tehdään arviointikohteittain ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin tukeutuen. Arviointikeskusteluissa sovitaan opiskelijan kanssa mahdollisesta lisäopiskelusta tai -tehtävistä, mikäli opiskelijan valmiudet eivät vastaa arviointikriteerien tyydyttävätasoa, tai mikäli opiskelija haluaa kehittää ammatillista osaamistaan korkeammalle tasolle. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että opiskelijalla on riittävät ammatilliset valmiudet ammattiosaamisen näyttöön osallistumista varten. Osaamisen arviointi Opiskelijan tutkinnon osassa saavuttaman ammattitaidon arviointi perustuu ammattiosaamisen näyttöön, muuhun osaamisen arviointiin, opiskelijan itsearviointiin ja opiskelijan kanssa käytyyn arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättävät osaamisen arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Arvioinnin perustelut on aina kirjattava. Arviointi tehdään tutkinnon perusteissa kuvattujen arviointikriteerien perusteella arviointikohteittain. Ammattiosaamisen näytön arvosana päätetään arviointikeskustelussa, johon opiskelijan lisäksi osallistuvat ammattiosaamisen näyttöä arvioineet opettajat ja/tai työelämän edustajat. Arviointikeskustelua varten opiskelija laatii itsearvioinnin. Siinä tapauksessa että ammattiosaamisen näyttö kattaa kaikki arviointikohteet, muuta arviointia ei tarvita. Tällaisessa tapauksessa tutkinnon osan lopullinen arvosana on sama kuin ammattiosaamisen näytön arvosana. Ne arviointikohteet, joita ei voida arvioida ammattiosaamisen näytöllä, arvioidaan muulla osaamisen arvioinnilla. Muusta arvioinnista päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Tutkinnon osien arviointiasteikko on kolmeportainen; tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3. Arviointikriteerit on kuvattu kolmiportaisesti tutkinnon perusteissa. Saadakseen arvosanan K3, on opiskelijan saavutettava kaikki keskeiset kiitettävän tason arviointikriteerit. Saadakseen arvosanan H2, opiskelijan on saavutettava kaikki keskeiset hyvän tason arviointikriteerit. Saadakseen arvosanan T1, opiskelijan on saavutettava kaikki tyydyttävän tason arviointikriteerit. Päätöksen lopullisesta arvosanasta tekevät opettajat yhdessä huomioiden opiskelijan itsearvioinnin. Opiskelijan kanssa sovitaan tuki- ja ohjaustoimenpiteistä, mikäli hän ei saavuta tutkinnon perusteiden tyydyttävä T1 -tasoa. Jos näyttö ei ole hyväksytysti suoritettu, opiskelija sopii ohjaavan opettajansa kanssa uuden näyttöajankohdan. Ohjaava opettaja määrittelee lisäohjauksen tarpeen yhdessä opiskelijan ja mahdollisesti työelämän edustajan kanssa. Opiskelijalla on oikeus pyytää oikaisua saamastaan arvosanasta. 8. OPINNÄYTE Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka voi olla esimerkiksi tuote, työnäyte tai portfolio. Tuote ja työnäyte voi olla rakennelma tai työsuoritus, kuten ammattiosaamisen näyttö, mikä dokumentoidaan kuvin ja selostuksin. Opiskelija laatii opinnäytteestä kirjallisen raportin, PowerPoint-esityksen, internet kotisivun tai vastaavan. Opinnäytettä tehdessään opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Hän esittelee

22 22 ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen työtä ohjaavalle opettajalle. Opiskelija edistää opinnäytteellä omaa työllistymistään. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnonosien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. Talonrakentajia ohjataan tekemään opinnäytetyönsä oman alan työtehtäviin liittyvästä aiheesta.

23 23 Liitteet Liite 1. Tutkintokohtainen toteutussuunnitelma 1. vuosi 2. vuosi 1. jakso Perustustyö Runkovaiheen työt Runkovaiheen työt Perustustyöt Perustustyöt Perustustyöt, Työkalupakin Pienet piharakennuksenukset Pienet piharaken- Muuraus Muuraus runkovaiheen valmistaminen työt Ulko- ja väliseinät Perustustyöt ja runkovaiheen työt Muotti ja raudoitus Perustustyöt ja runkovaiheen työt Perustusmuuraus Runkovaiheen työt Rungon pystytys Runkovaiheen työt Runkovaiheen työt Työssäoppiminen 3. vuosi Ulkoverhousja vesikattotyöt Sisävalmistusvaiheen työt Korjauskohde Sisävalmistusvaiheen työt Sisävalmistusvaiheen työt Työssäoppiminen Työssäoppiminen

24 24 Liite 2. Rakennusalan perustutkinto/ TALONRAKENTAJAJA Ammattiosaamisen näytöt Arvioijat Arvioijat Tutkinnon osat Näytöt oppilaitoksessa Näytöt työpaikalla Perustustyöt 15 ov Anturamuotti, raudoitus, harkkomuuraus sekä koneiden ja laitteiden käyttö oppilaitostyömaalla 1./ 2. vuosi arvioinnista päättävät opettajat arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Runkovaiheen työt 35 ov Runkotyön tekeminen ensisijaisesti työssäoppimispaikassa tai toissijaisesti oppilaitostyömaalla 2. vuosi arvioinnista päättävät opettajat arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Kaikille valinnaiset tutkinnon osat: Sisävalmistusvaiheen työt 10 ov Sisävalmistusvaiheen töiden tekeminen ensisijaisesti työssäoppimispaikassa tai toissijaisesti oppilaitos-työmaalla 2. ja/tai 3.vuosi arvioinnista päättävät opettajat arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun.

25 25 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat: Ulkoverhous- ja kattotyöt Ulkoverhous- ja/tai kattotöiden tekeminen ensisijaisesti työssäoppimispaikassa tai toissijaisesti oppilaitostyömaalla 2. ja/tai 3.vuosi arvioinnista päättävät opettajat arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Kaikille valinnaiset tutkinnon osat: Raudoitus ja betonointi 10 ov Raudoitus- betonointityöntyön tekeminen ensisijaisesti työssäoppimispaikassa tai toissijaisesti oppilaitos-työmaalla 2. ja/tai 3.vuosi arvioinnista päättävät opettajat arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Kaikille valinnaiset tutkinnon osat: Teräsohutlevyrakentaminen 10 ov Teräsohutlevytyön tekeminen ensisijaisesti työssäoppimispaikassa tai toissijaisesti oppilaitos-työmaalla 2. ja/tai 3.vuosi arvioinnista päättävät opettajat arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun.

26 26 Liite 3. Näytöt Ammattiosaamisen näyttöjen tutkintokohtainen toteutussuunnitelma Ammattitaidon osoittamistavat Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa ammattitaidon tekemällä töitä työryhmässä tai yksin rakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään: työprosessin hallinnasta oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta piirustusten tulkitseminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Esimerkkejä näytöistä Opiskelija tekee piirustuksen mukaisen anturamuotin sekä siihen kuuluvan raudoituksen ja asentaa muotin paikoilleen esimerkiksi lankalinjaan ja oikeaan korkeuteen Opiskelija tekee piirustusten mukaisen routaeristyksen, tiivistää alustan, tasaa pohjan, asentaa routaeristeen ja niin edelleen Opiskelija toimii työryhmän jäsenenä suurmuottityössä. Opiskelija pystyttää ulkoseinärunkoa oppilaitoksen työmaalla Opiskelija tekee piirustuksen mukaisen väliseinärakenteen tai osan siitä rakennustyömaalla. Tehtävään liitetään mahdollisuuksien mukaan kannatustukien, eristyksen, asennusten yms. asentamista. Opiskelija tekee pesuhuoneen panelikaton. Työhön sisältyy alaslaskun ja paneloinnin tekeminen. Opiskelija asentaa kokoustilan katon ääneneristyslevyt. Opiskelija asentaa lattialaminaatin rivitaloasunnon yhteen huoneeseen ja listoittaa huoneen. Opiskelija tekee vesikattotyötä. Opiskelija lämpöeristää yläpohjan tai sen osan. Opiskelija tekee ulkoverhoustyötä

27 27 Opiskelija muuraa rakennustyömaalla yhden väliseinän piirustuksen mukaisesti. Opiskelija muuraa määritellyn julkisivun osan. Opiskelijan kanssa selvitetään hänen osaamisensa esimerkiksi julkisivumuuraukseen liittyvien jakojen ym. suunnittelussa.