Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja

Transkriptio

1 Ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelma Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja Talonrakennuksen osaamisala Hyväksytty Koulutus tekee hyvää!

2 SISÄLTÖ JOHDANTO... 5 Rakennusalan perustutkinnon toteutus ammatillisena peruskoulutuksena Savon ammatti ja aikuisopistossa... 8 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp Pakollinen tutkinnon osa, 25 osp Perustustyöt, 25 osp (2.31.) Talonrakennuksen osaamisalan, talonrakentaja, pakollinen tutkinnon osa, 50 osp Runkovaiheen työt, 50 osp (2.38.) Valinnaiset tutkinnon osat, 60 osp Sisävalmistusvaiheen työt, 15 osp (2.39.) Ulkoverhous ja kattotyöt, 15 osp (2.46.) Muuraus, 15 osp (2.28.) Laatoitus, 15 osp (2.10.) Raudoitus ja betonointi, 15 osp (2.37.) Muottityöt, 15 osp (2.27.) Teräsohutlevyrakentaminen, 15 osp (2.43.) Hirsirakentaminen, 15 osp (2.2.) Korjausrakentaminen, 15 osp (2.7.) Telinerakentaminen, 15 osp (2.42.) Ikkunatyöt, 15 osp (2.4.) Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (2.54.) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp (2.45.) Yrityksessä toimiminen, 15 osp (2.53.) Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (2.3.) Yhteiset tutkinnon osat, 35 osp Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (2.49.) Äidinkieli Äidinkieli, suomi, pakollinen, 5 osp Äidinkieli, suomi, valinnainen, 0 3 osp... 67

3 Äidinkieli, suomi toisena kielenä, pakollinen, 5 osp Äidinkieli, suomi toisena kielenä, valinnainen, 0 3 osp Toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsi, pakollinen, 1 osp Ruotsi, valinnainen, 0 3 osp Vieraat kielet Vieras kieli, Englanti Englanti, pakollinen, 2 osp Englanti, valinnainen, 0 3 osp Venäjä, valinnainen, 0 3 osp Saksa, valinnainen, 0 3 osp Ranska, valinnainen, 0 3 osp Espanja, valinnainen, 0 3 osp Matemaattis luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (2.24.) Matematiikka Matematiikka, pakollinen, 3 osp Matematiikka, valinnainen, 0 3 osp Fysiikka ja kemia Fysiikka ja kemia, pakollinen, 2 osp Fysiikka ja kemia, valinnainen, 0 3 osp Tieto ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Tieto ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, pakollinen, 1 osp Tieto ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, valinnainen, 0 3 osp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (2.51.) Yhteiskuntataidot Yhteiskuntataidot, pakollinen, 1 osp Yhteiskuntataidot, valinnainen, 0 3 osp Työelämätaidot Työelämätaidot, pakollinen, 1 osp Työelämätaidot, valinnainen, 0 3 osp Yrittäjyys ja yritystoiminta Yrittäjyys ja yritystoiminta, pakollinen, 1 osp Yrittäjyys ja yritystoiminta, valinnainen, 0 3 osp Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, pakollinen, 2 osp Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, valinnainen, 0 3 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (2.40.) Kulttuurien tuntemus, valinnainen, 0 3 osp... 88

4 3.4.2 Taide ja kulttuuri, valinnainen, 0 3 osp Etiikka, valinnainen, 0 3 osp Psykologia, valinnainen, 0 3 osp Ympäristöosaaminen, valinnainen, 0 3 osp Osa alueita kohdista , valinnainen, 0 7 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia Ammattitaitoa syventäviä ja laajentavia opintoja työssäoppien, 1 10 osp... 93

5 5 JOHDANTO Savon ammatti ja aikuisopiston ammatillisten perustutkintojen tutkintokohtainen opetussuunnitelma on osa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa on linjattu opetuksen toteuttamiseen liittyviä asioita. Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osien tavoitteet ovat samat riippumatta siitä, suorittaako opiskelija tutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena (opetussuunnitelmaperusteisena) tai näyttötutkintona. Tarvittaessa näyttötutkinnon suorittaja hankkii puuttuvan osaamisen osallistumalla tutkintoon valmistavaan koulutukseen. OPH:n tutkinnon perusteet: Rakennusalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen ammatillisena peruskoulutuksena Ammatillisen perustutkinnon laajuus ammatillisessa peruskoulutuksessa on 180 osaamispistettä (osp). Ammatillinen perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista 135 (osp), yhteisistä tutkinnon osista 35 (osp) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista 10 (osp). Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä. Opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS) aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi tutkintoa. Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintokohtainen opetussuunnitelma sisältää kuvan tutkinnon rakenteesta; ammatilliset tutkinnon osat, yhteiset tutkinnon osat sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat. Opetussuunnitelmassa on kuvattu tutkinnon suorittamisjärjestyksen periaatteet. Ammatilliset tutkinnon osat sisältävät ammattitaitovaatimukset, teemat, oppimisen ja osaamisen arvioinnin. Ammatillisten tutkinnon osien ammattiosaamisen näyttöjen toteutus ja arviointisuunnitelmat on hyväksynyt ammattiosaamisen toimielin. Yhteisissä tutkinnon osissa osaamisen hankkiminen, oppimisen ja osaamisen arviointi on kirjattu yhteisten tutkinnon osien asiakirjan alkuun. Tutkinnon osien osa alueet sisältävät osaamistavoitteet ja keskeisen sisällön. Ammatillisten ja yhteisten tutkinnonosien opintojen integrointi on kirjattu tutkinnon osiin. Opiskelijan opintoihin ja työelämään valmistautumista sekä oppimisvalmiuksia selvitetään ja niitä tuetaan opintojen alussa ja niiden aikana huomioimalla opetuksessa seuraavat asiat: oppimisympäristö, toimintakulttuuri opiston esittely, toiminnan arvopohja, järjestyssäännöt ja kurinpitoasiat tutkinnon rakenne, tutkinnon osan toteuttaminen, sisältö ja arviointi osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen lähtötasotestit, tulokysely Wilman käyttö opetuksen ja oppimisen tukena ryhmäytyminen ja ryhmätyöskentelytaidot

6 6 oppimaan oppimisen perusasiat: oppimismotivaatio, oppimistyyli, opiskelutekniikat, tavoitteellisuus ja itseohjautuva oppiminen tietotekniikan perustaidot sisäinen yrittäjyys turvakävely ja turvallisuus opintojen tukitoimet opiskelijahuollon palvelut ja tukipalvelut erityistuen tarpeet mahdollisuudet ryhmänvanhintoiminta, tutortoiminta ammattijärjestöt, opiskelijajärjestöt kansainvälisyysinfo työturvallisuus ja työhyvinvointiohjeet Opiskelijan oppimisen arviointi on oppimisen etenemisen seuraamista, opiskelijan itsearviointitaitojen kehittämistä, ammatillisen kasvun tukemista sekä oppimisen motivointia ja innostamista. Se on oppimista tukevaa, pedagogista ohjausta ja keskustelua, havainnointia ja jatkuvaa vuorovaikutukseen perustuvaa palautetta, joka ohjaa oppilasta ymmärtämään tavoitteet ja mahdollisuudet edistää omaa oppimistaan. Ammatillisissa tutkinnon osissa opiskelijan saavuttama osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöissä. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Yhteisissä tutkinnon osissa osaaminen arvioidaan osa alue ja tutkinnon osa tasoilla ja osaamisen arvioinnin tekee osa alueen opettaja. Tutkinnon osan arvosanan antavat opettaja/opettajat tutkinnon osan sisältämien osa alueiden arvosanojen pohjalta. Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty osaamisen arviointi ja korottaa hyväksytty osaamisen arvioinnin arvosana. Arvioinnin toteuttaminen ja dokumentointi sekä vastuut on kuvattu Savon ammatti ja aikuisopiston Arviointiohjeet asiakirjassa. Savon ammatti ja aikuisopistossa opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa Ammattiosaajan työkykypassi, joka sisältyy ammatillisiin ja yhteisiin tutkinnon osiin. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan opiskelun aikana ja sen jälkeen. Osa Työkykypassista suoritetaan vapaa ajan toimintana.

7 7 Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa koulutuksen aikana seuraavia opintopolkuja omien tavoitteidensa mukaisesti: kansainvälisyyspolku, yrittäjyyspolku, jatko opintopolku, huippuosaamisen polku ja urheilupolku. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen näyttötutkintona Näyttötutkintona suoritettavan perustutkinnon valmistavan koulutuksen ammattitaitovaatimukset ovat samat kuin ammatillisen peruskoulutuksen. Osaamispisteytystä ei kuitenkaan käytetä näyttötutkintona suoritettavan perustutkinnon yhteydessä. Tutkintokohtaisissa näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnitelmissa ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmissa kuvataan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen toteutus. Valmistavan koulutuksen suunnitelmaa ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmaa ohjaavat valtakunnalliset tutkintojen perusteet. Kuhunkin tutkintoon laadittava valmistavan koulutuksen suunnitelma sisältää tarvittavan ammattitaidon sisällöt ja toteutustavat. Valmistavien koulutusten aloituksista, hakuajoista, pääsyvaatimuksista ja hakumenettelyistä sekä tutkinnon suorittamismahdollisuuksista informoidaan ajantasaisesti oppilaitoksen nettisivuilla ja esitteissä. Näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista perustutkintoa ohjeistetaan ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lainsäädännön perusteella Savon ammatti ja aikuisopiston asiakirjoissa Opetussuunnitelman yhteinen osa ja Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma.

8 8 Rakennusalan perustutkinto 180 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Perustustyöt, 25 osp Pakollinen tutkinnon osa Talonrakennuksen osaamisala, talonrakentaja Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Runkovaiheen työt, 50 osp Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Valinnaiset tutkinnon osat Valittava yhteensä 60 osp Sisävalmistusvaiheen työt, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Ulkoverhous ja kattotyöt, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, Muuraus, 15 osp osp Laatoitus, 15 osp Tutkinnon osa ammatti tai erikoisammattitut Raudoitus ja betonointi, 15 osp kinnosta, 15 osp Muottityöt, 15 osp Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, Teräsohutlevyrakentaminen, 15 osp 15 osp Hirsirakentaminen, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Korjausrakentaminen, 15 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Telinerakentaminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Ikkunatyöt, 15 osp Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5 15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Kuvio 1. Rakennusalan perustutkinnon toteutus ammatillisena peruskoulutuksena Savon ammatti ja aikuisopistossa

9 9 Rakennusalan perustutkinnon useisiin tutkinnon osiin, sisältyy teemojen osiin oppimistavoitteet, jotka ovat teemojen (työkokonaisuuksien): työnsuunnittelu ja materiaali ja työmenekkilaskelmat piirustusten ja työselitysten avulla materiaalien vastaanotto, siirtäminen ja työstäminen työturvallisuus, henkilökohtaisten suojainten käyttö ja työkyvyn ylläpito työtehtävissä tarvittavien työvälineiden käyttö aloitus ja lopetustyöt laatutavoitteiden toteuttaminen työtehtävissä käytettävien materiaalien ominaisuuksien ja materiaalien yhteistoiminnan tunteminen työtehtävissä tarvittavien mittausten suorittaminen suullinen työn esittely, oman työskentelyn ja työn laadun arviointi käytettyjen materiaalien lajittelu ja kierrätys. Rakennusalan perustutkinnossa, talonrakentajan osaamisalalla, on kaksi pakollista tutkinnon osaa, Perustustyöt 25 osp ja Runkovaiheen työt 50 osp. Niiden suorittamisen jälkeen tutkintopolku on mahdollisuus valita yksilöllisesti tutkinnon rakenteen rajoissa. Alla on esitetty suuntaa antava esimerkki opintojen etenemisjärjestyksestä. Tutkinnon osat ja niiden järjestys voivat vaihdella opiskelija ja paikkakuntakohtaisesti. Tutkinnon osien suorittamisjärjestys Vuosi 1 Perustustyöt 25 osp (tto 15 osp, top 3 osp), Yhteiset tutkinnon osat 15 osp, Runkovaiheen työt 20 osp (tto 12 osp, top 3 osp), Vuosi 2 Runkovaiheen työt 30 osp (tto 18 osp, top 6 osp), Yhteiset tutkinnon osat 15 osp, Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa 15 osp (top 15 osp), Vuosi 3 Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa 15 osp (tto 6 osp, top 7 osp), Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa 15 osp (top 15 osp), Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa 15 osp (tto 5 osp, top 8 osp), Vapaasti valittava tutkinnon osa 10 osp (top 10 osp), Yhteiset tutkinnon osat 5 osp (top 5). TOP = sisältää työssäoppimista vähintään 72 osp TTO= sisältää muuta työpaikalla tapahtuvaa oppimista keskimäärin 56 osp

10 10 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakollinen tutkinnon osa, 25 osp Perustustyöt, 25 osp (2.31.) AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa suunnitella oman työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla vastaanottaa, varastoida ja suojata perustustöissä tarvittavia materiaaleja työmaasuunnitelman mukaan lukea rakennuspiirustuksia ja tehdä perustustöihin liittyviä materiaalilaskelmia tehdä rakennuksen perustuksiin liittyviä täyttö, tiivistys, salaoja, viemäri, lämmöneristys ja vedeneristystöitä toimia avustajana kaivuvaiheessa ja tehdä mittauksia perusmittavälineillä tehdä perustuksiin liittyviä anturoiden muotti, raudoitus, betonointi, purku ja jälkihoitotöitä sekä asentaa perustuselementtejä ja tehdä perustusten harkko muurauksia tehdä työhönsä liittyviä aloitus ja lopetustöitä huolehtia väliaikaisten LVIS asennusten kunnosta sekä avustaa LVIS asennustöissä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja toimia rakennustyömaan muuttuvissa olosuhteissa ottaa huomioon työmaan muut urakoitsijat ja toimijat sekä rakentamisen laatuvaatimukset kehittää omia vahvuuksiaan tuottavaan toimintaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta toimia työntekijänä oikeuksiensa, etujensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet käyttää perustustöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Opiskelija osaa käyttää seuraavia työkaluja: betonintiivistin (vibra) kulmahiomakone laastin sekoitin maantiivistin moottorisaha tai ketjusaha nostoapuvälineet työmaasirkkeli teräsleikkuri teräksen taivutin paineilmanaulain ja kompressori porakone

11 11 poravasara tai piikkauskone pyörösaha. Opiskelijalla on voimassa oleva tulityökortti työturvallisuuskortti perustaidot ensiavun antamisesta TEEMAT Maarakentaminen perustusvaiheen maarakentaminen avustavat LVIS työt viemäri, salaojatyöt perustusten routa ja vedeneristystyöt Anturoiden rakentaminen anturoiden mittaaminen ja laudoittaminen raudoittaminen, betonointi, purkutyöt ja jälkihoitotyöt Perustusten muuraaminen harkkojen muuraaminen Perustuselementtien asennus perustuselementtien asentaminen työryhmässä OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen Perustustöiden tietopohja (kuten rakennustyömaan vaiheet, työmaalla toimiminen (yrittäjyys), perustustöissä tarvittavien materiaalien ominaisuudet, perustusten toimintaperiaatteet ja piirustusten tulkitseminen) opitaan esimerkiksi teorialuokassa, verkko oppimisalustalla tai monialaisessa yhteistyössä. Oppimisen tukena käytetään mm. oppimistehtäviä, jotka rakennetaan ongelmanratkaisuperustaisesti, ne voivat olla esimerkiksi projektitehtäviä. Oppimista tuetaan kontaktiohjauksella ja / tai verkko ohjauksella. Oppimiseen sisältyy myös itsenäistä työskentelyä, kuten oppimistehtävien ratkaisemista. Vertaisoppimisessa voidaan hyödyntää sosiaalista media. Oppimispäiväkirjaa voidaan tehdä esimerkiksi blogina. Turvallisuusteemat ja perustaidot ensiavun antamisesta opitaan sekä luennoilla että käytännön harjoittein, toiminnallisesti. teorialuokat, työsalit, paja oppimistehtävät projektioppiminen ongelmaperustainen oppiminen lähiopetus itsenäinen opiskelu verkko opiskelu sosiaalinen media.

12 12 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Maarakentaminen opitaan yleensä rakennustyömaalla, kuten myös anturoiden rakentaminen ja perustusharkkojen muuraaminen. Perustuselementit asennetaan niin ikään rakennustyömaalla, yleensä kuitenkin havainnoimalla, voidaan myös tutustua elementtitehtaalla niihin. Oppiminen tapahtuu yleensä toiminnallisesti, työmaan asiakirjoihin perustuen. Verkkomateriaalia, kuten esim. RatuNettiä/Digiratua yms. käytetään lähinnä tehtävän suunnittelussa, samalla harjaannutaan tiedon etsintään, sen käsittelyyn ja näyttösuunnitelman rakentamiseen. Tehtäväsuunnitelmissa paneudutaan mm. laadun ja turvallisuuden kannalta, työtehtävän lisäksi, merkittäviin asioihin. Yksilöllistä työssäoppimista vähintään 3 osp Muu työpaikalla tapahtuva oppiminen, keskimäärin 15 osp o oppilaitoksen rakennustyömaat opettajan ohjauksessa työpaikat, vierailukäynnit yrityksiin tilaustyöt ja erilaiset projektit o NY yritys. Tutkinnon osan perusosaaminen integroituu kaikkiin teemoihin. YTO opintoja pyritään integroimaan teemoihin soveltuvilta osin. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä perustustöitä rakennustyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Rakennusyritysten ja työmaiden toimintatavat ja ympäristöt (vuodenaika, suhdannetilanne, urakkamuoto, alihankintamenetelmät jne.) eroavat toisistaan merkittävästi. Tästä syystä kaikilla rakennustyömailla ei välttämättä pystytä osoittamaan osaamista kattavasti. Näistä syistä ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa (kuten omilla rakennustyömailla, työsaleissa tms. ympäristössä) niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Esimerkiksi, kaikilla rakennustyömailla ei asenneta perustuselementtejä, miltä osin voidaan joutua täydentämään osaamisen osoittamista muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä.

13 13 Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta: oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden hallinta taloudellinen ja laadukas toiminta Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta: perustustyömenetelmien hallinta perustuselementtien asennuksen hallinta työvälineiden ja materiaalin hallinta jätteiden lajittelu Työn perustana olevan tiedon hallinta: rakennustyömaan vaiheiden tunteminen työmaalla toimiminen materiaalien ominaisuuksien tunteminen piirustusten tulkitseminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveys, turvallisuus ja toimintakyky Muu osaamisen arviointi Niiltä osin, kun työpaikalla ei ole mahdollista osoittaa osaamista tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista, voidaan puuttuva osaaminen osoittaa muuna osaamisen arviointina. Arvioinnin kohteet Osat, jotka eivät toteudu ammattiosaamisen näytössä, arvioidaan arvioinnin kohteittain tasoilla T1 K3. HUOMIOITAVAA Opiskelijalla on voimassa oleva tulityökortti työturvallisuuskortti perustaidot ensiavun antamisesta.

14 Talonrakennuksen osaamisalan, talonrakentaja, pakollinen tutkinnon osa, 50 osp Runkovaiheen työt, 50 osp (2.38.) AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla tehdä materiaali ja työmenekkilaskelmia sekä runkorakentamiseen liittyviä mittauksia käyttäen perusmittavälineitä, esim. mittanauhaa, vesivaakaa, vaaituskonetta, tasolaseria ja putkilaseria tehdä ulko ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan vastaanottaa, siirtää ja työstää runkotöissä käytettäviä materiaaleja, joita ovat betoni, tiili, puu, teräs tms. yleisesti käytettävä ja rakennusmääräykset täyttävä materiaali asentaa puuikkunoita ja ovia suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua tehdä työhönsä liittyviä aloitus ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan ottaa huomioon rakenteen toiminnan pääperiaatteet ja kosteuden sekä ilmaston että vuodenajan vaikutuksen materiaalin toimintaan ottaa huomioon myös työmaan muut urakoitsijat ja toimijat ottaa huomioon työssään LVIS järjestelmät käyttää runkotöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä asentaa harjakattokaiteet käyttää henkilönostimia asentaa holvireunakaiteet käyttää nosturin ohjausmerkkejä pystyttää kaksi metriä korkean telineen käyttää tiilileikkuria. TEEMAT Ulko ja väliseinien runkotyöt ulkoseinät väliseinät telinetyöt ja henkilönostiminen käyttö Lämmöneristäminen Vesikaton ja välipohjan runkotyöt

15 15 Ikkunat ja ovet LVIS järjestelmät OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen Runkovaiheen töiden tietopohjaa (ulko ja väliseinien rakentaminen, lämmöneristeiden ominaisuudet ja käyttö, vesikaton ja välipohjan rakenneratkaisut, niiden toiminta ja tekeminen, ikkunoiden ja ovien ominaisuudet ja asentamisen periaatteet, LVIS järjestelmien toiminnan pääperiaatteiden tunteminen ja järjestelmien asentamiseen liittyvien avustavien töiden tekeminen) opitaan esimerkiksi teorialuokassa, työsaleissa, verkko oppimisalustalla tai monialaisessa yhteistyössä. Oppimisen tukena käytetään mm. oppimistehtäviä, jotka rakennetaan ongelmanratkaisuperustaisesti, ne voivat olla esimerkiksi projektitehtäviä. Oppimista tuetaan kontaktiohjauksella ja / tai verkko ohjauksella. Oppimiseen sisältyy myös itsenäistä työskentelyä, kuten oppimistehtävien ratkaisemista. Vertaisoppimisessa voidaan hyödyntää sosiaalista media. Oppimispäiväkirjaa voidaan tehdä esimerkiksi blogina. teorialuokat, työsalit, paja oppimistehtävät projektioppiminen, esimerkiksi kohteen määrälaskelman ja työsuunnitelman tekeminen, työturvallisuuden huomioiminen ja toiminta laatutavoitteiden varmistamiseksi ongelmaperustainen oppiminen lähiopetus itsenäinen opiskelu verkko opiskelu sosiaalinen media Työpaikalla tapahtuva oppiminen Runkovaiheen töitä yleensä opitaan rakennustyömailla osallistumalla työryhmän toimintaan. Oppiminen rakennustyömailla perustuu työmaan asiakirjoihin, aikatauluihin ja menetelmiin. Oppimisen tukena on verkkomateriaalia, kuten esim. RatuNetti/Digiratu yms. joita käytetään lähinnä tehtävän suunnittelussa, samalla harjaannutaan tiedon etsintään, sen käsittelyyn ja näyttösuunnitelman rakentamiseen. Tehtäväsuunnitelmissa paneudutaan mm. laadun, turvallisuuden ja työtehtävän kannalta merkittäviin asioihin. Yksilöllistä työssäoppimista vähintään 9 osp Muu työpaikalla tapahtuva oppiminen, keskimäärin 30 osp o oppilaitoksen rakennustyömaat opettajan ohjauksessa työpaikat, vierailukäynnit yrityksiin tilaustyöt ja erilaiset projektit o NY yritys. Tutkinnon osan perusosaaminen integroituu kaikkiin teemoihin. YTO opintoja pyritään integroimaan teemoihin soveltuvilta osin. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

16 16 Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä rakennustyömaalla tai elementtitehtaalla runkotöitä yksin tai työryhmässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Rakennusyritysten ja työmaiden toimintatavat ja ympäristöt (vuodenaika, suhdannetilanne, urakkamuoto, alihankintamenetelmät jne.) eroavat toisistaan merkittävästi. Tästä syystä kaikilla rakennustyömailla ei välttämättä pystytä osoittamaan osaamista kattavasti. Näistä syistä ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa (kuten omilla rakennustyömailla, työsaleissa tms. ympäristössä) niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Esimerkiksi kaikilla rakennustyömailla ei käytetä nosturia, jolloin käsimerkkien käyttäminen voidaan osoittaa oppilaitoksessa tai muuna osaamisen arviointina. Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta: oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden hallinta taloudellinen ja laadukas toiminta Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta: runkotyömenetelmien hallinta ovi ja ikkuna asennusten hallinta työvälineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta: piirustusten tulkitseminen materiaalien ominaisuuksien tunteminen LVIS järjestelmien tunteminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveys, turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö

17 17 Muu osaamisen arviointi Niiltä osin, kun työpaikalla ei ole mahdollista osoittaa osaamista tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista, voidaan puuttuva osaaminen osoittaa muuna osaamisen arviointina. Arvioinnin kohteet Osat, jotka eivät toteudu ammattiosaamisen näytössä, arvioidaan arvioinnin kohteittain tasoilla T1 K3.

18 Valinnaiset tutkinnon osat, 60 osp Sisävalmistusvaiheen työt, 15 osp (2.39.) AMMATTITAITOVAATIMUKSET TEEMAT Opiskelija osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali ja työmenekkilaskelmia tehdä sisävalmistusvaiheen töitä, kuten seinien ja kattojen levytys ja panelointityöt sekä lattioiden parketti, laminaatti ja lautalattiatyöt ja listoitukset, sekä tehdä sisävalmistusvaiheen töihin liittyvät mittaustyöt vastaanottaa, siirtää ja työstää sisävalmistusvaiheessa käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä pintarakenteen edellyttämät vaatimukset käyttää sisävalmistusvaihetöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Sisäkirvestyöt seinien ja kattojen levytys ja panelointi yksin ja työryhmässä lattioiden lauta, parketti ja laminaattityöt listoitus. OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen Sisävalmistusvaiheen työssä tarvittavien materiaalien ominaisuudet, piirustusten tulkitseminen, opitaan esimerkiksi teorialuokassa, verkko oppimisalustalla tai monialaisessa yhteistyössä. Oppimisen tukena käytetään mm. oppimistehtäviä, jotka rakennetaan ongelmanratkaisuperustaisesti, ne voivat olla esimerkiksi projektitehtäviä. Oppimista tuetaan kontaktiohjauksella ja / tai verkkoohjauksella. Oppimiseen sisältyy myös itsenäistä työskentelyä, kuten oppimistehtävien ratkaisemista. Vertaisoppimisessa voidaan hyödyntää sosiaalista media. Oppimispäiväkirjaa voidaan tehdä esimerkiksi blogina. Turvallisuusteemat ja perustaidot ensiavun antamisesta opitaan sekä luennoilla että käytännön harjoittein, toiminnallisesti. teorialuokat, työsalit, paja oppimistehtävät projektioppiminen ongelmaperustainen oppiminen

19 19 lähiopetus itsenäinen opiskelu verkko opiskelu sosiaalinen media. Työpaikalla tapahtuva oppiminen Oppiminen tapahtuu yleensä toiminnallisesti, työmaan asiakirjoihin perustuen. Verkkomateriaalia, kuten esim. RatuNettiä/Digiratua yms. käytetään lähinnä tehtävän suunnittelussa, samalla harjaannutaan tiedon etsintään, sen käsittelyyn ja näyttösuunnitelman rakentamiseen. Tehtäväsuunnitelmissa paneudutaan mm. laadun ja turvallisuuden kannalta, työtehtävän lisäksi, merkittäviin asioihin. Oppilaitoksen työmailla opiskellaan opettajan ohjauksessa käytännön tekeminen ja erialojen/toimijoiden kanssa toimimista ja työmaan käytänteitä. Työpaikolla opiskellaan oikeissa työelämän ympäristössä käytännön tekeminen ja erialojen/toimijoiden kanssa toimimista ja työmaan käytänteitä. Yksilöllistä työssäoppimista, 7 15 osp Muu työpaikalla tapahtuva oppiminen, 0 8 osp o oppilaitoksen rakennustyömaat opettajan ohjauksessa työpaikat, vierailukäynnit yrityksiin tilaustyöt ja erilaiset projektit o NY yritys. Tutkinnon osan perusosaaminen integroituu kaikkiin teemoihin. YTO opintoja pyritään integroimaan teemoihin soveltuvilta osin. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä rakennustyömaalla yksin tai työryhmässä sisävalmistusvaiheen töitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta:

20 20 oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden hallinta taloudellinen ja laadukas toiminta Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta: työmenetelmien hallinta työvälineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta: piirustusten tulkitseminen materiaalien ominaisuuksien tunteminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveys, turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu Muu osaamisen arviointi Niiltä osin, kun työpaikalla ei ole mahdollista osoittaa osaamista tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista, voidaan puuttuva osaaminen osoittaa muuna osaamisen arviointina. Arvioinnin kohteet Osat, jotka eivät toteudu ammattiosaamisen näytössä, arvioidaan arvioinnin kohteittain tasoilla T1 K3.

21 Ulkoverhous ja kattotyöt, 15 osp (2.46.) AMMATTITAITOVAATIMUKSET TEEMAT Opiskelija osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali ja työmenekkilaskelmia tehdä ulkoverhoustöitä kuten puuverhoukset tuulensuojasta valmiiseen pintaan sekä pielija räystään aluslaudoitukset tehdä vesikattojen pinnoitukset tiilellä, profiilipellillä tai palahuovalla kattotuolista valmiiseen pintaan vastaanottaa, siirtää ja työstää työssään käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet, erilaiset kiinnitystarvikkeet ja tarvittavat tukirakenteet käyttää ulkoverhous ja kattotöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Verhouskirvesmiehen työt puuverhoustyöt tuulensuojalevyjen asentamisesta valmiiseen ulkoverhouspintaan sekä siihen liittyvät vuori ja räystäslaudoitukset vesikattojen pinnoitukset tiilellä tai profiilipellillä tai huovalla OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen Teoriaopinnoissa opiskellaan materiaalien tunteminen, työturvallisuus, piirustusten lukeminen, laatuvaatimuksia ja rakenteisiin liittyvät lujuus, palo, ja tekniset vaatimukset. Opiskelu voi tapahtua verkko opiskeluna, opettajan ohjaamana tai itsenäisenä opiskeluna, näiden kaikkien keinojen yhteiskäytöllä. Työsaleissa opiskellaan teoriassa opitun tiedon omaksuminen käytännön työskentelyyn. Materiaalien sekä tehtävään kuuluvien työkalujen ja koneiden käyttämisen opiskelu. teorialuokat, työsalit, paja oppimistehtävät projektioppiminen ongelmaperustainen oppiminen lähiopetus itsenäinen opiskelu verkko opiskelu sosiaalinen media.

22 22 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Oppilaitoksen työmailla opiskellaan opettajan ohjauksessa käytännön tekeminen ja erialojen/toimijoiden kanssa toimimista ja työmaan käytänteitä. Työmailla opiskellaan oikeissa työelämän ympäristössä käytännön tekeminen ja erialojen/toimijoiden kanssa toimimista ja työmaan käytänteitä. Yksilöllistä työssäoppimista, 7 15 osp Muu työpaikalla tapahtuva oppiminen, 0 8 osp o oppilaitoksen rakennustyömaat opettajan ohjauksessa työpaikat, vierailukäynnit yrityksiin tilaustyöt ja erilaiset projektit o NY yritys. Tutkinnon osan perusosaaminen integroituu kaikkiin teemoihin. YTO opintoja pyritään integroimaan teemoihin soveltuvilta osin. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä rakennustyömaalla ulkoverhoustöitä työryhmässä tai yksin. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Rakennusyritysten ja työmaiden toimintatavat ja ympäristöt (vuodenaika, suhdannetilanne, urakkamuoto, alihankintamenetelmät jne.) eroavat toisistaan merkittävästi. Tästä syystä kaikilla rakennustyömailla ei välttämättä pystytä osoittamaan osaamista kattavasti. Näistä syistä ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa (kuten omilla rakennustyömailla, työsaleissa tms. ympäristössä) niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta: oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden hallinta taloudellinen ja laadukas toiminta

23 23 Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta: työmenetelmien hallinta työvälineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta: piirustusten tulkitseminen materiaalien ominaisuuksien tunteminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveys, turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu Muu osaamisen arviointi Niiltä osin, kun työpaikalla ei ole mahdollista osoittaa osaamista tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista, voidaan puuttuva osaaminen osoittaa muuna osaamisen arviointina. Arvioinnin kohteet Osat, jotka eivät toteudu ammattiosaamisen näytössä, arvioidaan arvioinnin kohteittain tasoilla T1 K3.

24 Muuraus, 15 osp (2.28.) AMMATTITAITOVAATIMUKSET TEEMAT Opiskelija osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali ja työmenekkilaskelmia tehdä muuraustyön tarvitsemat mittaukset muurata suunnitelmien mukaista rakennetta vastaanottaa, siirtää ja työstää muuraustyössä käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä palo ja laatunormit käyttää muuraustöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Muuraustyöt suunnitelmien mukaisen rakenteen muuraus OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen Teoriaopinnoissa opiskellaan materiaalien tunteminen, työturvallisuus, piirustusten lukeminen, laatuvaatimuksia ja rakenteisiin liittyvät lujuus, palo, ja tekniset vaatimukset. Opiskelu voi tapahtua verkko opiskeluna, opettajan ohjaamana tai itsenäisenä opiskeluna, näiden kaikkien keinojen yhteiskäytöllä. Muuraustyössä tarvittavien materiaalien ominaisuudet, piirustusten tulkitseminen, opitaan esimerkiksi teorialuokassa, verkko oppimisalustalla tai monialaisessa yhteistyössä. Oppimisen tukena käytetään mm. oppimistehtäviä, jotka rakennetaan ongelmanratkaisuperustaisesti, ne voivat olla esimerkiksi projektitehtäviä. Oppimista tuetaan kontaktiohjauksella ja / tai verkko ohjauksella. Oppimiseen sisältyy myös itsenäistä työskentelyä, kuten oppimistehtävien ratkaisemista. Vertaisoppimisessa voidaan hyödyntää sosiaalista media. Oppimispäiväkirjaa voidaan tehdä esimerkiksi blogina. Turvallisuusteemat ja perustaidot ensiavun antamisesta opitaan sekä luennoilla että käytännön harjoittein, toiminnallisesti. teorialuokat, työsalit, paja oppimistehtävät projektioppiminen ongelmaperustainen oppiminen lähiopetus itsenäinen opiskelu

25 25 verkko opiskelu sosiaalinen media. Työpaikalla tapahtuva oppiminen Oppiminen tapahtuu yleensä toiminnallisesti, työmaan asiakirjoihin perustuen. Verkkomateriaalia, kuten esim. RatuNettiä/Digiratua yms. käytetään lähinnä tehtävän suunnittelussa, samalla harjaannutaan tiedon etsintään, sen käsittelyyn ja näyttösuunnitelman rakentamiseen. Tehtäväsuunnitelmissa paneudutaan mm. laadun ja turvallisuuden kannalta, työtehtävän lisäksi, merkittäviin asioihin. Oppilaitoksen työmailla opiskellaan opettajan ohjauksessa käytännön tekeminen ja erialojen/toimijoiden kanssa toimimista ja työmaan käytänteitä. Työpaikolla opiskellaan oikeissa työelämän ympäristössä käytännön tekeminen ja erialojen/toimijoiden kanssa toimimista ja työmaan käytänteitä. Yksilöllistä työssäoppimista, 7 15 osp Muu työpaikalla tapahtuva oppiminen, 0 8 osp o oppilaitoksen rakennustyömaat opettajan ohjauksessa työpaikat, vierailukäynnit yrityksiin tilaustyöt ja erilaiset projektit o NY yritys. Tutkinnon osan perusosaaminen integroituu kaikkiin teemoihin. YTO opintoja pyritään integroimaan teemoihin soveltuvilta osin. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä muuraamalla rakennustyömaalla piirustusten mukaisen rakennusosan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Rakennusyritysten ja työmaiden toimintatavat ja ympäristöt (vuodenaika, suhdannetilanne, urakkamuoto, alihankintamenetelmät jne.) eroavat toisistaan merkittävästi. Tästä syystä kaikilla rakennustyömailla ei välttämättä pystytä osoittamaan osaamista kattavasti. Näistä syistä ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa (kuten omilla rakennustyömailla, työsaleissa tms. ympäristössä) niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta:

26 26 oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden hallinta taloudellinen ja laadukas toiminta Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta: työmenetelmien hallinta työvälineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta: piirustusten tulkitseminen materiaalien ominaisuuksien tunteminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveys, turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu Muu osaamisen arviointi Niiltä osin, kun työpaikalla ei ole mahdollista osoittaa osaamista tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista, voidaan puuttuva osaaminen osoittaa muuna osaamisen arviointina. Arvioinnin kohteet Osat, jotka eivät toteudu ammattiosaamisen näytössä, arvioidaan arvioinnin kohteittain tasoilla T1 K3.

27 Laatoitus, 15 osp (2.10.) AMMATTITAITOVAATIMUKSET TEEMAT Opiskelija osaa laatia työsuunnitelman piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja laskea piirustusten pohjalta laatoitustyöhön tarvittavan materiaalin sekä tehdä laatoitusmitoituksen leikkausmittoineen suunnitella saumajaon, tehdä laatoitussuunnitelman ja suorittaa niihin liittyvät mittaukset ja laskelmat arvioida laatoituspohjan oikaisu ja tasoitustarpeen sekä tehdä laatoitettavan pinnan kosteusmittaukset tehdä seinä ja lattialaatoitustöitä sekä niihin liittyvät pohja ja esikäsittelytyöt tehdä työkohteeseen liittyvät järjestely ja viimeistelytyöt työstää laattoja ja käsitellä käytettäviä materiaaleja ja laittaa laastit käyttökuntoon tehdä liikuntasaumat ja tiivistykset elastisilla massoilla tehdä valmiin työn laadunvarmistusmittaukset ja arvioida oman työnsä laatua lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet käyttää laatoitustyön vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Laatoitustyö laatoituspohjan oikaisu ja tasoitustarpeen arviointi sekä laatoitettavan pinnan kosteusmittaukset seinän pohja, esikäsittely ja laatoitustyö lattian pohja, esikäsittely ja laatoitustyö OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen Teoriaopinnoissa opiskellaan materiaalien tunteminen, työturvallisuus, piirustusten lukeminen, laatuvaatimuksia ja rakenteisiin liittyvät tekniset vaatimukset. Opiskelu voi tapahtua verkkoopiskeluna, opettajan ohjaamana tai itsenäisenä opiskeluna, näiden kaikkien keinojen yhteiskäytöllä. Laatoitustyössä tarvittavien materiaalien ominaisuudet, piirustusten tulkitseminen, opitaan esimerkiksi teorialuokassa, verkko oppimisalustalla tai monialaisessa yhteistyössä. Oppimisen tukena käytetään mm. oppimistehtäviä, jotka rakennetaan ongelmanratkaisuperustaisesti, ne voivat olla esimerkiksi projektitehtäviä. Oppimista tuetaan kontaktiohjauksella ja / tai verkko ohjauksella. Oppimiseen sisältyy myös itsenäistä työskentelyä, kuten oppimistehtävien ratkaisemista. Vertaisoppimisessa voidaan hyödyntää sosiaalista media. Oppimispäiväkirjaa voidaan tehdä esimerkiksi blogina. Turvallisuusteemat ja perustaidot ensiavun antamisesta opitaan sekä luennoilla että käytännön harjoittein, toiminnallisesti.

28 28 teorialuokat, työsalit, paja oppimistehtävät projektioppiminen ongelmaperustainen oppiminen lähiopetus itsenäinen opiskelu verkko opiskelu sosiaalinen media. Työpaikalla tapahtuva oppiminen Oppiminen tapahtuu yleensä toiminnallisesti, työmaan asiakirjoihin perustuen. Verkkomateriaalia, kuten esim. RatuNettiä/Digiratua yms. käytetään lähinnä tehtävän suunnittelussa, samalla harjaannutaan tiedon etsintään, sen käsittelyyn ja näyttösuunnitelman rakentamiseen. Tehtäväsuunnitelmissa paneudutaan mm. laadun ja turvallisuuden kannalta, työtehtävän lisäksi, merkittäviin asioihin. Oppilaitoksen työmailla opiskellaan opettajan ohjauksessa käytännön tekeminen ja erialojen/toimijoiden kanssa toimimista ja työmaan käytänteitä. Työpaikolla opiskellaan oikeissa työelämän ympäristössä käytännön tekeminen ja erialojen/toimijoiden kanssa toimimista ja työmaan käytänteitä. Yksilöllistä työssäoppimista, 7 15 osp Muu työpaikalla tapahtuva oppiminen, 0 8 osp o oppilaitoksen rakennustyömaat opettajan ohjauksessa työpaikat, vierailukäynnit yrityksiin tilaustyöt ja erilaiset projektit o NY yritys. Tutkinnon osan perusosaaminen integroituu kaikkiin teemoihin. YTO opintoja pyritään integroimaan teemoihin soveltuvilta osin. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä laatoitustyötä rakennustyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Rakennusyritysten ja työmaiden toimintatavat ja ympäristöt (vuodenaika, suhdannetilanne, urakkamuoto, alihankintamenetelmät jne.) eroavat toisistaan merkittävästi. Tästä syystä kaikilla rakennustyömailla ei välttämättä pystytä osoittamaan osaamista kattavasti. Näistä syistä ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa (kuten omilla rakennustyömailla, työsaleissa tms. ympäristössä) niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työ

29 29 elämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta: oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden hallinta taloudellinen ja laadukas toiminta Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta: työmenetelmien hallinta työvälineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta: piirustusten tulkitseminen materiaalien ominaisuuksien tunteminen laatoitusalustan vaatimusten huomioon ottaminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveys, turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu Muu osaamisen arviointi Niiltä osin, kun työpaikalla ei ole mahdollista osoittaa osaamista tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista, voidaan puuttuva osaaminen osoittaa muuna osaamisen arviointina. Arvioinnin kohteet Osat, jotka eivät toteudu ammattiosaamisen näytössä, arvioidaan arvioinnin kohteittain tasoilla T1 K3.

30 Raudoitus ja betonointi, 15 osp (2.37.) AMMATTITAITOVAATIMUKSET TEEMAT Opiskelija osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali ja työmenekkilaskelmia tehdä raudoitus ja betonointitöitä vastaanottaa, siirtää ja työstää raudoitus ja betonitöissä käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua käyttää turvallisesti rakennustyömaan normaaleja työkaluja, kuten teräksen taivutinta, katkaisulaitetta ja tärysauvaa ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja teräsbetonirakenteen toiminnan pääperiaatteet käyttää raudoitus ja betonitöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Raudoitus ja betonointityö OPPIMINEN raudoitus betonointi Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen Raudoitus ja betonointitöissä tarvittavien materiaalien ominaisuudet, piirustusten tulkitseminen, opitaan esimerkiksi teorialuokassa, verkko oppimisalustalla tai monialaisessa yhteistyössä. Oppimisen tukena käytetään mm. oppimistehtäviä, jotka rakennetaan ongelmanratkaisuperustaisesti, ne voivat olla esimerkiksi projektitehtäviä. Oppimista tuetaan kontaktiohjauksella ja / tai verkkoohjauksella. Oppimiseen sisältyy myös itsenäistä työskentelyä, kuten oppimistehtävien ratkaisemista. Vertaisoppimisessa voidaan hyödyntää sosiaalista media. Oppimispäiväkirjaa voidaan tehdä esimerkiksi blogina. Turvallisuusteemat ja perustaidot ensiavun antamisesta opitaan sekä luennoilla että käytännön harjoittein, toiminnallisesti. Teoriaopinnoissa opiskellaan materiaalien tunteminen, työturvallisuus, piirustusten lukeminen, laatuvaatimuksia ja rakenteisiin liittyvät lujuus, palo, ja tekniset vaatimukset. Opiskelu voi tapahtua verkko opiskeluna, opettajan ohjaamana tai itsenäisenä opiskeluna, näiden kaikkien keinojen yhteiskäytöllä. teorialuokat, työsalit, paja oppimistehtävät projektioppiminen ongelmaperustainen oppiminen