Metsäkoneyritysten suorituskyvyn johtaminen

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 9/2013 (770) YRITYSTOIMINTA Metsäkoneyritysten suorituskyvyn johtaminen Erikoisasiantuntija Pertti Hourunranta, TTS, yksikön päällikkö Arto Kettunen, TTS ja metsät. yo Sami Partala, HY Metsäkoneyritysten tuloskehitys on viime vuosina ollut heikkoa. Koneyrittäjien liiton selvitysten mukaan koneyritysten keskimääräinen nettotulos on ollut alle kaksi prosenttia liikevaihdosta. Yritysten tulevaisuuden kannalta kestävänä tasona voidaan pitää noin viiden prosentin nettotulosta. Yhtenä tärkeimmistä syistä kehnoon tulokseen pidetään alan kustannustason huomattavaa nousua verrattuna puunkorjuun taksojen kehitykseen. Yrityksen tuloskuntoa voidaan kohentaa kehittämällä suorituksen johtamista. Johtamisen apuvälineeksi ollaan Työtehoseurassa kehittämässä Metsäkoneyrityksen vuosikello -työkalua, jolla helpotetaan yrityksen suorituskyvyn mittaamista ja johtamista. Metsäkoneyritysten kannattavuuden parantaminen on tavoite, joka edellyttää toimia niin yritys- kuin toimialatasollakin. Suorituskyvyn mittaamisen kehittäminen on yksi konkreettinen yritystason keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Kuva: Veli-Pekka Kivinen Yritysten toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Osa muutoksista on nopeita ja yllättäviä, osa hitaita ja helpommin ennustettavia. Menestyvä yritys toimii tehokkaasti nykyisessä toimintaympäristössä, mutta valmistautuu jatkuvasti kohtaamaan tulevat muutokset ja reagoimaan niihin kilpailijoitaan nopeammin. Valmistautuminen tapahtuu yritysjohdon tekemien päätösten, eli johtamisen avulla. Johtaminen voidaan luokitella strategisen, taktisen tai operatiivisen tason johtamiseksi. Strateginen johtaminen merkitsee koko yritystä koskevien, yrityksen menestymisen kannalta olennaisten tehtävien johtamista. Taktinen johtaminen on usein budjettiin perustuvaa vuositason johtamista, jonka avulla pyritään askel askeleelta saavuttamaan strategisen johtamisen tavoitteet. Operatiivinen johtaminen taas on yrityksen jokapäiväisten asioiden hoitamista. Sen avulla yritetään saavuttaa vuositason taktiset tavoitteet. Yrityksen suorituskyvyn johtaminen Strategia voidaan määritellä pitkän aikavälin kehitysajatukseksi, jonka avulla yritys pyrkii toteuttamaan toiminta-ajatustaan ja saavuttamaan asettamansa päämäärät. Strategian tehokkaan toteuttamisen edellytys on, että se pystytään muuttamaan yksiselitteisiksi ja konkreettisiksi tavoitteiksi eli mittareiksi. Mittareiden avulla tapahtuvaa yrityksen suorituskyvyn johtamista käytetään strategian konkretisoimiseksi toteutettavissa TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 9/2013 (770)

2 Visio Mitä haluamme olla tulevaisuudessa? Strategia Miten saavutamme visiossa määritetyn olo lan? Suorituskyvyn osa-alueet Valitaan ne suorituskyvyn osa-alueet, joita seuraamalla pystytään parhaiten ohjaamaan yrityksen toimintaa halu uun suuntaan. Painoarvojen määri äminen valituille osa- alueille. Kuva 1. SAKE-prosessin vaiheet. (Tenhunen 2001) Krii set menestystekijät ja ydintoiminnot Mitkä alueet toiminnassamme ovat tärkeitä? Miten erotumme kilpailijoista? Mitä osaamme ja missä olemme hyviä? eli mitkä tekijät vaiku avat eniten vision saavu amiseen? Mi aristo Tarkoituksenmukaisten mi areiden valinta. Eri mi areiden välisten yhteyksien selvi äminen. Eri mi areiden painoarvojen määri äminen. Tavoi eet ja päämäärät Minkä pysäkkien kau a kuljemme? Järjestelmän ylläpito Järjestelmän ylläpitäjien ja käy äjien valinta ja koulu aminen Järjestelmän ja toiminnan jatkuva kehi äminen oleviksi tavoitteiksi, henkilöstön motivoimiseksi, toiminnan nykytason arvioimiseksi ja ongelmien havaitsemiseksi. Onnistunut päätöksenteko vaatii hyvää ja luotettavaa informaatiota paitsi yrityksestä ja sen toiminnasta myös yrityksen toimintaympäristöstä. Yrityksen suorituskyvyn kehittäminen perustuu mittaustuloksiin, niistä tehtäviin johtopäätöksiin ja päätösten viemiseen jokapäiväiseen toimintaan yrityksen kaikilla tasoilla. Suorituskyvyn tutkimiseen käytettävien mittareiden määrittely ja toimivan mittausjärjestelmän kehittäminen edellyttää, että mittaamalla saatuja tuloksia pystytään myös hyödyntämään tehokkaasti yrityksen operatiivisessa ja taktisessa johtamisessa. Yrityksen suorituskykyä kuvaavien tunnuslukujen eli mittareiden muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan suorituskykymittaristoksi. Mittarit voidaan luoda joko suoraan strategiasta syy-seuraussuhdetta mallintaen tai kriittisten menestystekijöiden pohjalta. Kuvassa 1 on esimerkki suorituskykymittariston rakentamisprosessin etenemisestä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitetyssä SAKE-järjestelmässä. Suorituskyvyn mittaamisen yhteydessä puhutaan usein tasapainotetusta mittaristosta. Tasapainotettu suorituskykymittaristo perustuu Yhdysvalloissa kehitettyyn Balanced Scorecard (BSC) -malliin. Alkuperäinen BSC kuvaa yrityksen taloudellista tilaa, asiakkaiden tarpeita, sisäisiä prosesseja sekä organisaation innovatiivisuutta ja oppimista. Tasapainotetun suorituskykymittariston ajatusta kuvaa ajatusmalli, jossa yrityksen perimmäinen tavoite eli hyvä taloudellinen tulos on seurausta tyytyväisistä asiakkaista. Asiakkaiden tyytyväisyys saavutetaan laadukkailla ja kilpailukykyisillä tuotteilla ja palveluilla, jotka edellyttävät hyvin toimivia prosesseja niin tuotannossa kuin tukiprosesseissakin. Suorituskykyisten prosessien edellytys on ammattitaitoinen, motivoitunut ja innovatiivinen henkilöstö. Yrityksen taloudellista suorituskykyä on perinteisesti tarkasteltu kannattavuuden, maksuvalmiuden ja pääomarakenteen näkökulmista. Taloudelliset mittarit ovat yrityksen kannalta välttämättömiä, koska niiden avulla varmistetaan, että organisaation toimintojen kehittyminen johtaa myös taloudellisen tuloksen paranemiseen ja strategian toteutumiseen. Asiakasnäkökulman mittareilla varmistetaan asiakkaiden tyytyväisyys yrityksen toimintaan ja siten asiakasuskollisuus. Asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja täyttäminen ovat edellytys hyvään taloudelliseen tulokseen. Asiakasmittareiden avulla yritys pystyy tunnistamaan ne asiakasryhmät ja markkina-alueet, joilla se haluaa toimia. Näkökulman avulla voidaan havainnollistaa myös niitä syy-seuraussuhteen komponentteja, jotka ovat edellytys yrityksen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiselle. Yrityksen toimintaprosessien suorituskyky vaikuttaa organisaation kykyyn tyydyttää asiakkaiden tarpeet ja toimia kustannustehokkaasti. Keskeisiä prosesseista mitattavia asioita ovat esimerkiksi prosessien tuottavuus ja laatu. Prosessinäkökulma mittaa prosesseja, joissa pitää onnistua erinomaisesti, jotta taloudellisessa ja asiakasnäkökulmassa esitetyt tavoitteet saavutetaan. Metsäkoneyrityksissä tärkeässä asemassa on puunkorjuuprosessi, jonka tuottava toteutus varmistaa taloudellisen tuloksen ja laadukas korjuujälki varmistaa töiden jatkumisen. Muita puunkorjuuyrityksen toiminnan kannalta merkittäviä prosesseja voivat olla esimerkiksi koneiden huolto ja korjaus sekä leimikoiden ketjutus ja koneiden siirrot työmaalta toiselle. Innovatiivisuus- ja oppimisnäkökulman tarkoituksena on pyrkiä varmistamaan, että yrityksen organisaatio pystyy uudistumaan. Tässä näkökulmassa on tärkeää pohtia asiakkaille arvoa tuottavien prosessien tehokkuuden ja tuottavuuden ylläpitämistä ja kehittämistä. Innovatiivisuuden ja oppimisen tavoitteet tarjoavat edellytykset kunnianhimoisten tavoitteiden asettamiselle kaikissa muissa suorituskyvyn näkökulmissa. Innovatiivisuus ja oppiminen syntyvät yksinkertaistaen kolmesta tekijästä: ihmisestä, järjestelmistä ja organisaation toiminnasta. Tavallisia mittareita näihin asioihin liittyen ovat esimerkiksi henkilöstön tyytyväisyys, sairauspoissaolot, vaihtuvuus ja koulutukseen käytetyt resurssit. Yrityskysely Työtehoseura selvitti yhdessä Koneyrittäjien liiton kanssa metsäkoneyritysten suorituskyvyn mittaamisen nykytilaa Koneyrittäjien liiton jäseninä oleville metsäkoneyrityksille suunnatulla kyselyllä kesä-heinäkuussa Kyselyllä selvitettiin, miten metsäkoneyritykset keräävät seurantatietoa toiminnastaan ja mitä tunnuslukuja seurantaan sisältyy. Niiltä yrityksiltä, joilla systemaattista seurantaa ei ollut, selvitettiin syyt seurantatiedon keräämättömyyteen. 2 TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 9/2013 (770)

3 Lisäksi kyselyllä selvitettiin yritysten käytössä olevaa hakkuukoneiden ja kuormatraktoreiden mittalaitekantaa, puunkorjuun toimisto-ohjelmien käyttöä sekä tietämystä uuden puunkorjuun tiedonsiirtostandardin olemassaolosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista yritysjohdon apuvälineenä. Aineisto Yrityskyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 57 vastausta. Yrityksistä puolet edusti liikevaihdoltaan alle euron kokoa, vajaa viidennes sijoittui miljoonan euron kokoluokkaan ja kolmasosa yrityksistä oli liikevaihdoltaan yli miljoonan euron luokassa. Alle euron ja toisaalta yli 3 miljoonan euron liikevaihtoluokat edustivat yhteensä vain 11 prosentin osuutta kyselyyn vastanneista yrityksistä. Lähes kaikkien (95 %) yritysten palveluvalikoimaan kuului ainespuun korjuupalvelu. Myös energiapuun korjuu oli varsin yleistä. Sitä harjoitti kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista yrityksistä. (Kuva 2) Ainespuun korjuu oli paitsi yleinen myös yksittäisen yrityksen tasolla merkittävä työlaji. Niillä yrityksillä, joiden palveluvalikoimaan sisältyi ainespuun korjuuta, ko. palvelun osuus liikevaihdosta oli keskimäärin 85 prosenttia. Sen sijaan energiapuun korjuu toi sitä harjoittaville yrityksille vain keskimäärin 12 prosenttia liikevaihdosta. Kyselyyn vastanneet yritykset työllistivät keskimäärin seitsemän henkilöä. Suurimmassa yrityksessä työskenteli 30 henkilöä, mutta joukkoon mahtui myös yhdeksän yritystä, jotka työllistivät vain yhden henkilön. Yli kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä vastaajajoukossa oli 14 kpl eli 25 prosenttia. Yrityksistä kolmasosa oli perustettu ennen vuotta 1980 ja vajaa kolmasosa oli perustettu 1980-luvulla. Vuosina oli perustettu niin ikään vajaa kolmannes yrityksistä, ja vuoden 2010 jälkeen oli perustettu joka kymmenes yritys. Seurantatiedon kerääminen Kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä 54 prosentissa kerättiin säännöllisesti seurantatietoa yritysjohdon päätöksenteon tueksi. Liikevaihdoltaan alle miljoonan euron yrityksistä seurantatietoa kerättiin 45 prosentissa ja yli miljoonan euron yrityksissä 78 prosentissa. Niissä yrityksissä, joissa ei ollut säännöllistä yritystoiminnan seurantaa, yleisin syy seuraamattomuudelle oli ajan puute. Ajan puutteen (52 %) lisäksi yritystoiminnan systemaattisen seurannan esteeksi nähtiin sopivien tietojärjestelmien puute (28 %) ja osaamisen puute (24 %). Lisäksi 16 prosent- Ainespuun korjuu Energiapuun korjuu Maanmuokkauspalvelut Muut maanrakennustyöt Kuljetuspalvelut Metsänparannustyöt Joku muu Metsätalouden toimihenkilöpalvelut Haketuspalvelut 18 % 12 % 12 % 9 % 5 % 4 % Kuva 2. Toiminnot, joista kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto muodostui. Ajan puute Sopivien etojärjestelmien puute Osaamisen puute Joku muu syy Seuranta ei tuo lisäarvoa Mistä palveluista liikevaihto muodostuu? n=57 Kuva 3. Yrittäjien ilmoittamat syyt systemaattisen seurannan puuttumiseen. Liikevoi o Liikevaihto Ne otulos Maksuvalmius Keskimääräinen yksikköhinta Omavaraisuusaste Taseen loppusumma Käy ökate Käy öpääoman määrä Velkaantumisaste Myyn kate Pääoman tuo oprosen Myyn saamisten kiertoaika Jotain muuta Ostovelkojen kiertoaika tia niistä yrityksistä, joilla ei ollut systemaattista yritystoiminnan seurantaa, kokivat, ettei seuranta tuo yritystoimintaan lisäarvoa. Luokassa Joku muu syy oli mainittu esimerkiksi yrityksen pienuus ja vasta aloitettu yritystoiminta. (Kuva 3) 65 % 95 % 28 % 24 % Miksi yrityksessänne ei ole seurantaa? n=25 52 % Mitä talouden tunnuslukuja seuraa e? n=31 42 % 42 % 39 % 29 % 29 % 23 % 19 % 10 % 6 % 65 % 61 % 58 % 87 % 84 % Kuva 4. Talouden tunnuslukujen seuranta niissä yrityksissä, joissa oli säännöllistä yritystoiminnan seurantaa. Talousseuranta Talouden tunnusluvuista yleisimmin seurattuja olivat liikevoitto (87 % yrityksistä) ja liikevaihto (84 %). Myös nettotulos (65 %), maksuvalmius (61 %) ja keskimääräinen yksikköhinta (58 %) olivat yleisesti seurattuja tunnuslukuja. (Kuva 4.) TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 9/2013 (770) 3

4 Taulukko 1. Talouden tunnuslukujen seuranta liikevaihdoltaan alle ja yli miljoonan euron yrityksissä. Tunnusluku Liikevaihto < 1 M > 1 M Liikevaihto 88 % 79 % Taseen loppusumma 29 % 57 % Myyntikate 18 % 29 % Käyttökate 47 % 29 % Liikevoitto 88 % 86 % Nettotulos 65 % 64 % Pääoman tuottoprosentti 18 % 21 % Omavaraisuusaste 35 % 50 % Velkaantumisaste 24 % 36 % Käyttöpääoman määrä 29 % 29 % Maksuvalmius 59 % 64 % Myyntisaamisten kiertoaika 18 % 14 % Ostovelkojen kiertoaika 6 % 7 % Keskimääräinen yksikköhinta ( /m³ tms.) 71 % 43 % Jotain muuta 12 % 7 % Taulukko 2. Puunkorjuun tunnuslukujen seuranta liikevaihdoltaan alle ja yli miljoonan euron yrityksissä. Tunnusluku Liikevaihto < 1 M > 1 M Tuotos 75 % 64 % Tuottavuus 88 % 64 % Leimikkotyyppien osuudet 69 % 50 % Leimikkokoko tai -lukumäärä 56 % 43 % Lavettisiirrot 31 % 29 % Koneiden käyttöaste 50 % 43 % Korjuukauden pituus 31 % 43 % Korjaamopäivät 19 % 7 % Huoltokustannukset 63 % 64 % Korjuuvauriot 13 % 29 % Ylityötunnit 13 % 50 % Lomautuspäivät 0 % 7 % Työajan jakauma 25 % 21 % Jotain muuta 13 % 7 % Vertailtaessa liikevaihdoltaan alle ja yli miljoonan euron yrityksiä havaittiin, että yleisimmin seuratut talouden tunnusluvut olivat kummassakin kokoluokassa samat. Suurimmat erot yritysryhmien välillä löytyivät yritystoimintaan sitoutuneen pääoman ja toteutuneen yksikköhinnan seurannassa. Suuremmista yrityksistä 57 prosenttia seurasi taseen loppusummaa, kun vastaava luku pienemmillä yrityksillä oli vain 29 prosenttia. Toteutunutta keskimääräistä yksikköhintaa seurasi pienemmistä yrityksistä 71 prosenttia ja suuremmista 43 prosenttia. (Taulukko 1.) Yhteenvetona talouden tunnuslukujen seurannasta voidaan todeta, että suuremmat, liikevaihdoltaan yli miljoonan euron yritykset seurasivat kaikkia yrityksen taseesta johdettavia pääoman käyttöön liittyviä tunnuslukuja aktiivisemmin kuin pienemmät, liikevaihdoltaan alle miljoonan euron yritykset. Puunkorjuun seuranta Puunkorjuusta yleisimmin seurattiin tuottavuutta (77 % yrityksistä), tuotosta (70 %) ja huoltokustannuksia (63 %). Myös leimikoita kuvaavat tunnusluvut olivat melko yleisessä seurannassa. Sen sijaan henkilöstön lomautuspäivät (3 %), koneiden korjaamopäivät (13 %) ja korjuuvauriot (20 %) sisältyivät melko harvojen yritysten seurantaan. Luokkaan Jotain muuta (7 %) sisältyi esimerkiksi työjäljen ja tuotoksen välisen suhteen seuranta. (kuva 5) Huomionarvoista on, että kannattavuuden kannalta olennaista koneiden käyttöastetta ilmoitti seuraavansa alle puolet yrityksistä. Toisaalta yhden tai kahden koneen yrityksissä käyttöasteesta pysytään hyvin perillä ilman systemaattista seurantaakin. Verrattaessa liikevaihdoltaan suurimpia, yli miljoonan euron yrityksiä pienempiin, liikevaihdoltaan alle miljoonan euron yrityksiin, havaittiin, että suurimpien yritysten seurannassa korostuivat henkilöstöön ja puunkorjuun laatuun liittyvät tunnusluvut. Sen sijaan leimikoihin liittyvät tunnusluvut ja korjaamopäivien seuranta korostui pienemmissä yrityksissä. (Taulukko 2.) Korjuukoneiden ja yrityksen kirjanpidon tuottaman tiedon hyödyntäminen Koneyrittäjistä 65 prosentilla ei ollut käytössään erillistä toimisto-ohjelmaa korjuuprosessin ja yrityksen talouden seurantaan. Joka neljäs yrittäjä kertoi käyttävänsä aktiivisesti koneyrityksille suunniteltuja toimisto-ohjelmia. 13 prosenttia vastaajista kertoi omistavansa ko. ohjelman passiivisesti, eli ohjelmaa ei hyödynnetty mitenkään yritystoiminnan seurannassa ja johtamisessa. Aktiivisimmin toimisto-ohjelmia hyödynnettiin liikevaihdoltaan yli puolen miljoonan euron yrityksissä. (Kuva 6) Kysyttäessä metsäkoneiden uudesta Stan- ForD2010 -tiedonsiirtostandardista selvästi yli puolet pienemmistä, liikevaihdoltaan alle euron yrityksistä ilmoitti, ettei ole tietoinen ko. standardista. Tätä suuremmista yrityksistä puolet kertoi olevansa tietoinen StanFord2010 -standardista ja lähes joka viides kertoi tuntevansa myös sen mahdollisuudet puunkorjuuyrityksen johtamisen apuvälineenä. (Kuva 7) Seurannan merkitys kannattavuudelle Kyselyyn vastanneista metsäkoneyrityksistä TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 9/2013 (770) 4

5 65 prosenttia uskoi uuden tiedonsiirtostandardin tai jonkin muun koneiden käytöstä ja työsuoritteesta kertovan teknisen uudistuksen voivan parantaa yrityksen kannattavuutta. Erityisesti pienet, liikevaihdoltaan alle euron yritykset uskoivat seurannan teknisten edistysaskelten parantavan yrityksen kannattavuutta. Usko yritystoiminnan seurannan teknisten muutosten kannattavuutta kohentavaan vaikutukseen oli suurta myös niiden yritysten joukossa, jotka jo nyt hyödyntävät kone- tai muiden valmistajien toimistoohjelmia. Heistä 79 prosenttia uskoi uuden tiedonsiirtostandardin tai jonkin muun koneiden käytöstä ja työsuoritteesta kertovan teknisen uudistuksen voivan parantaa yrityksen kannattavuutta. TULOSTEN TARKASTELU Kyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi, joten vastauksia ei suoraan voida yleistää koskemaan kaikkia metsäkoneyrityksiä. Koska kyselyyn vastaamattomille ei tehty katoanalyysiä, vastaamattomuuden syistä ja vastanneiden yritysten edustavuudesta ei myöskään voida esittää arviota. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 54 prosentissa kerättiin säännöllisesti seurantatie- Mitä toimintaprosessin tunnuslukuja seuraa e? n=30 Tuo avuus Tuotos Huoltokustannukset Leimikkotyyppien osuudet Leimikkokoko tai -lukumäärä Koneiden käy öaste Korjuukauden pituus Ylityötunnit Lave siirrot (esim. km) Työajan jakauma Korjuuvauriot Korjaamopäivät Jotain muuta Lomautuspäivät 77 % 70 % 63 % 60 % 50 % 47 % 37 % 30 % 30 % 23 % 20 % 13 % 7 % 3 % Kuva 5. Toimintaprosessin tunnuslukujen seuranta niissä yrityksissä, joissa oli säännöllistä yritystoiminnan seurantaa. Ei ole käytössä On käytössä, mu a en hyödynnä yli alle Kuva 6. Toimistoohjelmien käyttö liikevaihdoltaan yli ja alle euron metsäkoneyrityksissä. On käytössä ja kyllä hyödynnän En ole etoinen uudesta standardista Olen etoinen, mu a en tunne mahdollisuuksia yli alle Kuva 7. Tietoisuus StanForD2010 -tiedonsiirtostandardista yli ja alle euron liikevaihtoluokissa. Olen etoinen ja tunnen uudet mahdollisuudet TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 9/2013 (770) 5

6 Hinta 6,80 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2013 toa yritysjohdon päätöksenteon tueksi. Vastausten perusteella niissä yrityksissä, joissa seurantaa oli, seurattiin sekä taloutta että toimintaprosessia. Seurantaa harjoittavien yritysten osuutta voidaan pitää alhaisena, kun otetaan huomioon metsäkoneissa käytössä olevat, pitkälle kehitetyt mittalaitteet ja niihin kytkeytyvät toimisto-ohjelmat, ja toisaalta yritysten keskimäärin heikko taloudellinen tilanne. Niissä yrityksissä, joissa säännöllistä yritystoiminnan seurantaa ei ollut, yleisin syy seuraamattomuudelle oli ajan puute. Henkilöresurssien puute nousee yritystoiminnan seurantaa vaikeuttavaksi tekijäksi myös muissa pienyritysten suorituskyvyn mittaamista selvittäneissä tutkimuksissa. Tämän tutkimuksen alle euron liikevaihtoluokan yritysten joukossa ajan puutteen lisäksi merkittäväksi yritystoiminnan seuraamattomuuden syyksi nousi sopivien tietojärjestelmien puute. Suuret, liikevaihdoltaan yli miljoonan euron koneyritykset seurasivat hieman enemmän talouttaan kuin tätä pienemmät yritykset. Suurilla yrityksillä taseesta johdettavat tunnusluvut olivat yleisempiä seurannan kohteita, kun taas pienet yritykset painottivat etenkin yksikköhintaa ja käyttökatetta. Metsäkonevalmistajien tai muiden ohjelmistoyritysten toimisto-ohjelmia oli käytössä 45 prosentilla vastanneista, mutta vain joka neljäs yrittäjä käytti niitä aktiivisesti hyväkseen. Liikevaihdoltaan keskimääräistä suuremmat yritykset käyttivät toimisto-ohjelmia muita aktiivisemmin. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 65 prosenttia uskoi uuden tiedonsiirtostandardin tai jonkin muun koneiden käytöstä ja työsuoritteesta kertovan teknisen uudistuksen voivan parantaa yrityksen kannattavuutta. Erityisen lujaa usko oli pienimmissä yrityksissä. Myös aiemmissa selvityksissä useimmat yrittäjät uskoivat hyötyvänsä, jos seurantatietoa olisi saatavissa riittävän automaattisesti ja se olisi koostettu tarpeeksi selkeään muotoon. Koneyrittäjien liiton ja Työtehoseuran toteuttama kysely antoi suuntaviivoja Metsäkoneyrittäjän vuosikello -hankkeessa rakennettavan, yrityksen suorituskyvyn johtamista avustavan työkalun suunnitteluun. Voidaan päätellä, että metsäkoneyrittäjillä on selkeä tarve hyödyntää nykyistä paremmin puunkorjuun prosesseista ja yrityksen taloudesta kertyvää, runsasta tietomäärää. Työtehoseuran hankkeessa jatketaan vuosikello-työkalun rakentamista vuonna Tavoitteena on tulevan vuoden aikana luoda työkalusta demoversio, jota testataan todellisissa yrityksissä ja todellisella datalla. Metsäkoneyritysten kannattavuuden parantaminen on tavoite, joka edellyttää toimia niin yritys- kuin toimialatasollakin. Suorituskyvyn mittaamisen kehittäminen on yksi konkreettinen yritystason keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Suorituskyvyn mittaustyökalujen lisäksi on tärkeää, että metsäkoneyrityksille tarjotaan koulutusta yrityksen strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen sekä perehdytetään yrittäjiä suorituskykymittariston rakentamiseen. KIRJALLISUUTTA: Hourunranta, P Suorituskyvyn mittaaminen metsäkoneyrityksissä. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Komulainen, T Esiselvitys. Metsäkoneyritysten toiminnanohjaus- ja johtamisjärjestelmät. Raportti Rantanen, H Suorituskyvyn osa-alueiden mittaaminen pkt-yrityksissä. Lahti. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Lahden yksikkö. LIITU Liiketoiminnan tutkimusyksikkö. Tutkimusraportti 3. Tenhunen, J Suorituskyvyn analysointijärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto. SAKE-sovelluksen implementointiohje. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu. Metsäkoneyrittäjän vuosikello -hanketta rahoittaa Marjatta ja Eino Kollin Säätiö. StanForD2010 metsäkoneiden tiedonsiirtostandardi Metsäkoneissa on ollut 1980-luvun loppupuolelta saakka käytössä yhteispohjoismainen StanForDtiedonsiirtostandardi. Vuonna 2011 käyttöön hyväksyttyyn, StanForD2010-standardiin on tehty monia parannuksia, jotka helpottavat metsäkoneiden tuottaman tiedon käyttöä sekä koneiden työsuorituksen seurantaa. Keskeinen muutos uudessa standardissa on sen pohjautuminen XML-kieleen, mikä mahdollistaa monien sovellusten käytön metsäkoneiden tuottaman tiedon yhteydessä. XML-pohjainen tieto on helposti yksilöitävissä ja tunnistettavissa, joten konekohtainen suorituksen seuranta on mahdollista. Lisäksi käyttäjä voi halutessaan räätälöidä seurantaan haluamiaan tietoja. StanForD2010 sisältämään Udi-sanomaan voi sisällyttää periaatteessa mitä tahansa tietoja, joita halutaan puunkorjuusta kerätä. Kuljettajan vastuulle jää tietojen raportointi. Uuden standardin myötä koneyrittäjälle tarjoutuu mahdollisuus seurata puunkorjuun aika- paikkaja tuotostietoja kone- ja leimikkokohtaisesti sekä halutessaan rakentaa kokonainen puunhankinnan ohjausjärjestelmä omaan yritykseensä. Konemerkkien tai urakanantajan tietojärjestelmien erot eivät enää asetu esteeksi. TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi 6 TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 9/2013 (770)