ESISELVITYS METSÄKONEYRITYSTEN TOIMINNANOHJAUS- JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄT

Transkriptio

1 ESISELVITYS METSÄKONEYRITYSTEN TOIMINNANOHJAUS- JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄT Raportti

2 RAPORTTI 2 (5) ESISELVITYS: METSÄKONEYRITYSTEN TOIMINNANOHJAUS- JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄT Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma toteutti kartoituksen, jonka tarkoituksena on selvittää metsäkoneyritysten ja muiden puunkorjuualaa lähellä olevien yritysten nykytila ja valmius toiminnanohjaus- ja johtamisjärjestelmien hyödyntämiseen. Esiselvityksen toteuttajaksi kilpailutuksen kautta valittiin Tietohippu Oy. Esiselvityksen tulosten pohjalta on tavoitteena valmistella kehittämishanke, jonka sisältönä on koneyritysten johdon hallinnon osaamisen parantaminen, toimivan tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto ja sen täysimääräinen hyödyntäminen. Esiselvityksellä varmistetaan hankkeen sisällön suunnittelu ja toteutuminen kainuulaisten yritysten lähtökohdista ja niiden tarpeita vastaavasti. Esiselvitys toteutettiin vierailemalla 20 selvityksen kohderyhmään kuuluvassa kainuulaisessa korjuuyrityksessä haastattelemalla yrityksen johtoa annetun aihealueen mukaan. Selvityksen kohderyhmään kuului n. 50 toimialan yritystä, joiden keskuudesta otos oli siis 40 % (= 20 kpl toteutettuja haastatteluita). Analyysi Esiselvityksessä tärkeimmäksi kehitettäväksi asiaksi nousi seurantajärjestelmän kuntoon saanti koneyrittäjille. Tällä hetkellä suurin osa korjuuyrittäjistä turvautuu asiakkaan/toimeksiantajan järjestelmään tai pelkkään kokemukseen perustuvaan tietämykseen ilman mitään järjestelmää. Selvityksessä kävi ilmi, että yritykset hyödyntävät vain vähän konevalmistajien tarjoamia seurantajärjestelmiä. Kysyttäessä kannustepalkkauksen käyttöä henkilöstön palkanmaksun perusteena suurin osa yrityksistä oli sitä mieltä, että kannustepalkkausta ei koeta hyödylliseksi. Yrittäjät olivat huolissaan siitä, että koneiden kunnossapito ja korjuutyön laatu kärsisi, mikäli kannustepalkkausta käytettäisiin. Näin varmaan olisikin, jos kannustepalkkauksen ainoana kriteerinä huomioitaisiin vain tuotosperuste. Mikäli järjestelmän rakentaminen perustuisi koko toimenkuvaan, tätä ongelmaa ei olisi. Mikäli kannustepalkkaus otettaisiin käyttöön, se voisi helpottaa myös yrityksien rekrytointitarpeita ja auttaisi saamaan hyvää työvoimaa. Selvityksen mukaan verkostoitumisen aste Kainuussa toimialalla on alhainen. Vain ¼ selvityksessä mukana olleista yrityksistä käyttää alihankintaa tai tekee yhteistyötä toisten yritysten kanssa, esim. tarjoustoiminnan tai yhteisurakoinnin kautta. Suurimmalla osalla korjuuyrityksistä on vain yksi asiakas/toimeksiantaja, joten yritykset ovat erittäin riippuvaisia toimeksiantajastaan. Vain 30 % yrityksistä tekee töitä useamman kuin yhden toimeksiantajan lukuun. Kysyttäessä koulutustarvetta talous/kannattavuusasioiden hallintaan, henkilöstöhallintoon, markkinointi/neuvottelutaitoihin ja tarjous-/kustannuslaskentaan, n. 70 % vastaajista ilmoitti, että tarvetta koulutuksille on. Myös lähes puolet vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan koneyrittäjille suunnattuun johdon seurantajärjestelmien ja työkalujen kehittämiseen liittyvään yritysryhmähankkeeseen. Kajaanissa Kainuun Etu Oy Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma Virpi Vääräniemi metsäkoordinaattori

3 RAPORTTI 3 (5) Tietohippu Oy:n raportti Taustaa Metsäteollisuuden käytössä on jo vuosikaudet ollut yhteispohjoismainen Stan- ForD-standardi, jonka mukaisesti metsäkone- ja mittalaitevalmistajat tuottavat standardin mukaista tietoa. Aineistoa on hyödynnetty jossain määrin myös korjuuyrittäjän omassa seurannassa, mutta tässä on useita käytännön ongelmia. Standardin tietosisältö on suunniteltu metsäteollisuuden lähtökohdista, eikä se siten sovellu korjuuyrittäjän omiin tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Konevalmistajilla on jonkin verran toisistaan poikkeavia soveltamistapoja standardin mukaisen aineiston muodostuksessa. Lisäksi eri ohjelmistoversioiden vuoksi on aineistoa hyödyntävien järjestelmien ylläpito liian vaativaa useimmille korjuuyrityksille. Viime vuosikymmenen lopulla on aloitettu uuden StanForD nimisen perusteellisesti uusitun standardin valmistelu. Uudistustyön tavoitteena on tietoteknisesti modernimpi standardi, jonka varaan eri toimijoiden on nykyistä helpompi rakentaa tiedonhallinnan ratkaisunsa. Olennaisimmat uudistukset standardissa ovat sisältötarkistusten lisäksi versiointi sekä XML-pohjaisuus, jolloin järjestelmäkehitys on aiempaa helpompaa. Koneyrittäjien liitto on ollut aktiivinen standardin tietosisällön tarkentamisessa aikaisempaa yrittäjälähtöisemmäksi. Vuoden 2011 aikana on Koneyrittäjien liiton koolle kutsumana kokoontunut kolmesti työryhmä, jossa on ollut edustettuina puunkorjuuyrityksiä, 3-4 merkittävintä metsäkonevalmistajaa, Metsäteho Oy StanForD-standardin Suomen kehittäjäosapuolena sekä Tietohippu Oy Koneyrittäjien liiton ohjelmistoyhteistyökumppanina. Työryhmä on tehnyt ehdotuksia standardin täydentämiseksi siten, että se palvelisi mahdollisimman hyvin myös korjuuyrittäjien tarpeita mm. tuottavuusseuranta- ja palkanlaskentaaineiston keräämiseksi. Mittalaitevalmistajat ja muut järjestelmätoimittajat ovat uusimassa järjestelmiään StanForD-standardin uudistamisen johdosta ja uuden standardin mukaiset tietojärjestelmät tulevat käyttöön kentälle siirtymäajan puitteissa lähivuosien aikana. Tämä tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet hyödyntää korjuukaluston keräämää tietoa myös korjuuyrityksen oman toiminnan kehittämiseksi. Metsänkorjuualan merkittävin kehityssuunta viime vuosina on ollut siirtyminen ns. laajavastuiseen yrittäjyyteen, joka edellyttää yritysten verkostoitumista osaurakoitsijoiden kanssa. Erityisesti tämän teeman ympärille on Suomessa järjestetty puunkorjuuyrityksille kohdennettua koulutusta. Esimerkkejä koulutushankkeista ovat Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksen ja Taloustieteen laitoksen käynnistämä Menestyvä Alueyrittäjä hanke, ja toisaalta Koneja kuljetusyrittäjyyden koulutusohjelma, jossa Tampereen ammattikorkeakoulu toimii päätoteuttajana. Kumpikaan edellä mainituista hankkeista ei ulotu Kainuun alueelle ilmeisesti rahoitusaluerajoitusten vuoksi. Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma on tilannut tämän kartoituksen, jonka tarkoituksena on selvittää kainuulaisten metsäkoneyritysten ja muiden puunkorjuualaa lähellä olevien yritysten nykytila ja valmius toiminnanohjaus- ja johtamisjärjestelmien hyödyntämiseen. Tavoitteena on valmistella esiselvityk-

4 RAPORTTI 4 (5) Esiselvityksen toteuttaminen sen tulosten pohjalta kehittämishanke, jonka sisältönä on koneyritysten johdon hallinnon osaamisen parantaminen, toimivan tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto ja sen täysimääräinen hyödyntäminen. Esiselvityksellä varmistetaan hankkeen sisällön suunnittelu ja toteutuminen paikallisten yritysten lähtökohdista ja niiden tarpeita vastaavasti. Esiselvitys toteutettiin yrityskäynnein kainuulaisissa puunkorjuuta harjoittavissa konealan yrityksissä alkaen helmikuun puolivälissä ja päättyen huhtikuun alkupäivinä. Haastattelut tehtiin yrityskäynnein sopimalla haastatteluajankohta etukäteen puhelimitse. Selvityksen laajuudeksi asetettiin 20 yrityskäyntiä. Yrityksistä, joihin otettiin yhteyttä yrityskäynnin sopimiseksi, vain yksi yritys ei halunnut osallistua haastatteluun, eli vastaukset ovat varsin edustava otos alueen yrityksistä. Alustavia kontakteja otettiin haastateltujen lisäksi muutamiin muihin yrityksiin, joilla oli kiinnostusta esiselvityshaastatteluun, mutta aikataulusyistä selvitys päätettiin kuitenkin toteuttaa vain alkuperäisessä laajuudessa. Haastateltujen yritysten koko vaihteli yhden hakkuuketjun yrityksistä noin kymmenen hakkuuketjun yrityksiin. Haastattelun kesto vaihteli yhdestä tunnista lähes neljään tuntiin yritystä kohden. Haastattelu suoritettiin mahdollisimman paljon asioista keskustellen eikä niinkään tiukan kysymyslistan ohjaamana, jotta ennalta määrättyjen kysymysten lisäksi saataisiin mahdollisimman paljon käytännön näkökulmaa ja taustatietoa selvitettäviin asioihin. Tämän vuoksi vastausten koostamisessa on käytetty jossain määrin haastattelijan tulkintaa tietojen saamiseksi yhdenmukaiseen ja tilastointia varten vertailukelpoiseen muotoon. Kainuulaisissa koneyrityksissä käytössä olevat seurantajärjestelmät ja niiden käyttö tällä hetkellä Yleisin tuotantoon liittyvä seurantatapa oli asiakkaan tarjoama järjestelmä. Metsäyhtiöille toimitettava aineisto ei kuitenkaan sisällä työaika- ja tehokkuustietoja, eikä korjuuyrityksen intresseissä olekaan tarjota kyseisiä tietoja asiakkaalle. Tämän vuoksi yksikään asiakkaiden järjestelmistä ei tarjoa suoraan työaikaan perustuvaa tuottavuusseurantaa.

5 RAPORTTI 5 (5) Yrityksen pääasiallinen tuotannon seurantamenetelmä Kpl Itse luotu käsin ylläpidettävä seurantajärjestelmä 3 Konevalmistajien tarjoamat järjestelmät 2 Muu tuotannonseurantaan tarkoitettu kaupallinen järjestelmä 2 Asiakkaan tietojärjestelmä (ei sisällä systemaattista tuottavuusseurantaa) 8 Vain käytännön tuntuma (eri tehdä järjestelmällistä seurantaa) 5 Esteitä järjestelmien käyttämättömyydelle Useimmat yrityksistä eivät lähtökohtaisesti edes kaivanneet nykykäytännön rinnalle mitään lisäseurantaa korjuun tehokkuuden seuraamiseksi. Kuitenkin keskustelun pohjalta lähes kaikki haastatellut henkilöt löysivät hyötyjä, jos tietoa olisi saatavissa riittävän automaattisesti ja se olisi koostettu tarpeeksi selkeään muotoon. Osa yrityksistä puolestaan näki tietojärjestelmien hyödyntämisen ja tuotosseurannan yrityksensä tärkeimmäksi lähiajan kehittämiskohteeksi. Useimmissa yrityksissä ei koettu järjestelmistä olevan välitöntä hyötyä. Tuotannon tehokkuus pyritään varmistamaan käytännössä havaittujen tuotosmittareiden perusteella (esim. motolla hakattu runkomäärä työvuoron aikana). Järjestelmät eivät tuota haastateltujen mielestä tarpeeksi pelkistettyä tietoa riittävän automaattisesti. Muutamissa yrityksissä on ollut kiinnostusta seurantajärjestelmän käytölle, mutta mahdollisesti jopa hankittu järjestelmä on jäänyt käyttöönottamatta täydessä laajuudessaan. Osassa yrityksistä on erimerkkistä konekalustoa, jolloin konevalmistajien tarjoamat ohjelmat eivät sovellu riittävän hyvin yrityksen kaikkien koneiden tuottaman aineiston seurantaan. Muutamissa yrityksissä ei juurikaan tiedetty tämän hetkisten järjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Kuljettajat eivät yleensä halua mitään lisätyötä metsäkonepäähän ja toisaalta yrittäjätkään eivät halua kuormittaa työntekijöitä ylimääräisellä hallintotyöllä metsäkoneessa, jotta se ei vie aikaa varsinaiselta tuotannolliselta työltä. Metsäkoneenkuljettajan on ollut työ perinteisesti itsenäistä, jolloin työaikaa ja - tuotosta seuraavaa järjestelmä voidaan kokea kuljettajien puolelta kielteisenä. Tämä seikka yhdessä toimialaa vaivaavan kuljettajapulan kanssa tekee osan yrittäjistä varovaiseksi seurantajärjestelmien käyttöönotossa. Monissa yrityksissä ei tunnu olevan riittävästi aikaa hallintotyöhön. Useassa tapauksessa yrityksen hallinto hoidetaan varsin vähäisillä resursseilla, sillä yrittäjät usein osallistuvat merkittävästi (monesti kokopäiväisesti) tuotannolliseen työhön ja hallintotyö hoidetaan sen ohessa muuna aikana. Osassa yrityksistä ei ole riittävästi käytännön tietoa mitä järjestelmiä olisi mahdollista käyttää, eikä aikaa perehtyä järjestelmien käyttöönottamiseen. Yleisesti ottaen korjuuyrittäjät eivät ole erityisen kiinnostuneita tietotekniikan hyödyntämisestä toimistossa vaan mielenkiinto on enemmän tuotannollisessa työssä.

6 RAPORTTI 6 (5) Haastateltujen 20 yrityksen numeerisista vastauksista tehty kooste Korjuukaluston määrä Yhteensä Keskim. Harvestereita 84 4,2 Metsätraktoreita 88 4,4 Aliurakoitsijoiden koneita 27 Liikevaihto Yhteensä Keskim. Liikevaihto (arvioitu nykytaso) M 33,8 1,7 Henkilöresurssit Yhteensä Keskim. Yrittäjiä / osakkaita / perheenjäseniä 47 2,4 Palkattuja työntekijöitä ,1 Hallintoon käytetty työaika (htv) 0,7 Kannustepalkkauksen käyttö Yhteensä Kannustepalkkaus käytössä yrityksissä 4 Kannustepalkkaus harkinnassa 5 Kannustepalkkausta ei koeta hyödylliseksi 11 Asiakkuudet Kpl Keskim. Vain yksi pääasiakas 15 Asiakkaita / yritys 1,4 Numeerinen arvio tietojärjestelmiin liittyen (1=heikoin - 5=paras) Keskim. Tietojärjestelmien hyödyntämisaste yrittäjän oma arvio 3,1 Tietojärjestelmien hyödyntämisaste haastattelijan painotus 3,0 Tietojärjestelmien tärkeys yritystoiminnassa 4,2 Kiinnostus kehittämishankkeessa järjestettävää koulutusta ja yleisesti koko hanketta kohtaan Haastattelun yhteydessä selvitettiin yritysten kiinnostusta aihepiireittäin eri koulutusaiheisiin. Kiinnostuksen jakautumisessa eri aiheiden välillä tuli eroja eri yrityksissä, mutta keskimääräisesti erot aiheiden välillä olivat suhteellisen pienet. Kiinnostavimmaksi koulutusaiheeksi osoittautui talous ja kannattavuus. Yleisesti ottaen koulutukselle koettiin oleva tarvetta. Todennäköisesti suurin este osallistumisen suhteen on ajan puute, mikä asettaa haasteita koulutusajankohdan ja keston suunnittelulle. Seuraavassa taulukossa esitetty Kiinnostus

7 RAPORTTI 7 (5) yleisesti kuvaa yritysten mielenkiintoa hanketta kohtaan, eli mukaan on huomioitu koulutusaiheiden lisäksi hankkeen sisältöön ajateltu tietojärjestelmien hyödyntäminen. Aihe Kyllä Ehkä Ei Kiinnostuneita 1) Osallistumis-% 2) Mahdoll. osallist. kpl 3) Talous / kannattavuus Henkilöstöhallinto Markkinointi, neuvottelutaidot Tarjous- / kustannuslaskenta Kiinnostus yleisesti ) Kiinnostuneisiin laskettu Kyllä ja Ehkä vastaukset yhteensä 2) Osallistumis-%:iin laskettu Kyllä -vastaukset 100 %:n todennäköisyydellä ja Ehkä - vastaukset 50 %:n todennäköisyydellä 3) Todennäköiseen osallistujamäärään laskettu yritysten lukumäärä Osallistumis-%:n mukaisesti