Joensuun kaupungin kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen

Transkriptio

1 Joensuun kaupungin kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Sanna Saastamoinen Kuntoutustieteen opinnot

2 Sisältö sivu Johdanto 3 1 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Kuntouttavan työtoiminnan prosessi Kuntouttavan työtoimintajakson kesto Toiminnan rahoitus Kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisessa huomioon otettavia asioita 6 2 Kuntouttava työtoiminta kuntoutuksen näkökulmasta Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen palvelujärjestelmä Suomessa Kuntouttava työtoiminta osana ammatillista kuntoutusta 8 kriittiset pisteet palvelun toteuttamisessa 2.4 Ammatillisen kuntoutuksen haasteita 9 3 Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Joensuussa Vastuutaho Asiakasmäärä Henkilöstö Järjestämispaikat Kuntouttavan työtoiminnan prosessi Asiakkaaksi ohjautuminen Seuranta ja arviointi Kustannukset ja korvaukset 15 4 Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Kuopiossa Vastuutaho Asiakasmäärä Henkilöstö Järjestämispaikat Kuntouttavan työtoiminnan prosessi Asiakkaaksi ohjautuminen Ohjaus kuntouttavan työtoimintajakson aikana Siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta Seuranta ja arviointi Kustannukset ja korvaukset Hyviä käytänteitä 19 5 Yhteenveto ja kehittämisajatuksia 21 LIITTEET Kuntouttavan työtoiminnan prosessikuvaus Kuntouttavan työtoiminnan prosessikuvaus asiakkaille 2

3 Johdanto Tämän selvityksen tarkoituksen on luoda katsaus Joensuun kaupungin kuntalaisilleen järjestämän kuntouttavan työtoiminnan tilanteesta vuonna Selvityksessä luodaan katsaus myös Kuopion kaupungin järjestämään kuntouttavaan työtoimintaan sekä esitetään ajatuksia kuntouttavan työtoiminnan jatkokehittämistyölle. Selvityksen taustaksi on koottu lyhyt katsaus lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta ja sen keskeisiin säädöksiin. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan tilanteen tarkastelun ja kehittämisajatusten pohjaksi on luotu katsaus kuntoutukseen ja erityisesti ammatilliseen kuntoutukseen sekä kuntouttavan työtoiminnan rooliin ammatillisen kuntoutuksen kentässä. Tämä selvitys ei ole kaiken kattava kuvaus joensuulaisille toteutettavasta kuntouttavasta työtoiminnasta. Kokonaiskuvan aikaansaamiseksi olisi haastateltava niitä kaupungin työntekijöitä, jotka työskentelevät kuntouttavan työtoiminnan parissa, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita sekä yhteistyökumppaneita. Selvitys on osa kirjoittajan kuntoutustieteen opintoja. Joensuussa Sanna Saastamoinen 3

4 1. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Kuntouttava työtoimina on työttömyysturvalain mukaisesti työllistymistä edistävää palvelua ja sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena lakien mukaisesti on parantaa työttömän henkilön edellytyksiä työllistyä, osallistua koulutukseen tai työ- ja elinkeinohallinnon tarjoamiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Lisäksi kuntouttavalla työtoiminnalla halutaan vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Sillä pyritään myös ehkäisemään syrjäytymistä. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille. Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään tarkemmin, ketkä ovat oikeutettuja ja kenelle kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu. 1.1 Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa kunta. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai tehdä kirjallisen sopimuksen sen järjestämisestä rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston, rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan, toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa. Kunta voi myös ostaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Riippumatta järjestämistavasta kunta vastaa siitä, että toiminta järjestetään kuntouttavan työtoiminnan lain mukaisesti ja aktivointisuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on linjannut, että kuntouttavan työtoiminnan toteutuksessa on tarkoituksenmukaista käyttää pääsääntöisesti sosiaalihuollon ammattilaisia, koska toiminta on sosiaalipalvelua. Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksen mukaan kokonaisvastuu asiakkaan kuntouttavan työtoiminnan palveluprosessista tulisi olla kunnan sosiaalityöntekijällä. Työtoimintaan liittyvien työtehtävien ohjaamisessa voidaan lisäksi käyttää kyseisien tehtävien ammattilaisia. THL suosittaa myös, että kuntouttavaa työtoimintaa toteutettaisiin monimammatillisen tiimityönä, jossa asiakkaalla on keskeinen rooli. Moniammatillisuutta tarkastellaan tämän selityksen luvuissa 2.3 ja Kuntouttavan työtoiminnan prosessi Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaudutaan aktivointisuunnitelman kautta. Aktivointisuunnitelma on pitkään työttömänä olleelle henkilölle laadittava suunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa henkilön työllistymisedellytyksiä. Aktivointisuunnitelma tulee tehdä asiakkaan, työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan välisenä yhteistyönä. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta määrittelee tarkemmin milloin aktivointisuunnitelma on tehtävä. Aktivointisuunnitelmaprosessin käynnistämisestä vastaa joko TE-toimisto tai kunta sen mukaan, kumman pääasiallinen asiakas on kyseessä. Tavoitteet kuntouttavalle työtoiminnalle Asiakkaan yksilöllinen palveluntarve määrittelee, mitä palveluita hänelle aktivointisuunnitelmaprosessissa tarjotaan. Mikäli asiakkaan tavoitteena on parantaa elämähallintaa ja toimintakykyä työllistyäkseen, hakeu- 4

5 tuakseen koulutukseen tai osallistuakseen työvoima- ja elinkeinohallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin, voidaan asiakas ohjata kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan sisältö on suunniteltava vastaamaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä sekä osaamista. Työtoiminnan jaksolle on asetettava selkeät ja konkreettiset tavoitteet, joita voidaan seurata. Jakson tavoitteiden tulee perustua kuntouttavan työtoiminnan lakiin kirjattuihin, yllä mainittuihin, tavoitteisiin. Kuntouttavan työtoiminnan tulee lain mukaisesti sisältää selkeästi työtoimintaa. Se ei voi olla esimerkiksi pelkkää opiskelua tai arjen hallinnan taitojen harjoittelua. Kuntouttavan työtoiminnan jaksoihin voidaan sisällyttää tarvittaessa myös työ- ja toimintakyvyn arviointia, lääketieteellisiä tutkimuksia, arjen hallintaan liittyvien taitojen harjoittelua sekä erilaista ryhmätoimintaa. Asiakkaalla kuntouttavassa työtoiminnassa annettava ohjaus on suhteutettava hänen tarvitsemaansa tuen tasoon ja työtoiminnan jaksolle asetettuihin tavoitteisiin. Työtehtävät, ohjaus ja muut palvelut tulee räätälöidä yksilöllisesti, koska asiakkaiden tarpeet vaihtelevat suuresti. Kuntouttava työtoiminta tulee THL:n suositusten mukaan suunnitella vaiheittaiseksi prosessiksi, jolloin palvelulla pystytään tehokkaammin vastaamaan asiakkaan palvelutarpeeseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakkaan työtehtävien vaatimustaso vähitellen kasvaa tai hänelle annettava ohjaus vähenee tai hänen osallistumispäivät kuntouttavaan työtoimintaan lisääntyvät. Kuntouttavan työtoimintajakson seuranta ja arviointi Kuntouttavan työtoiminnan lain mukaisesti aktivointisuunnitelman laatijoiden on kokoonnuttava arvioimaan kuntouttavan työtoiminnan jakson tavoitteiden toteutumista ja päättämään jatkosta viimeistään kuntouttavan työtoiminnan jakson päätyttyä. Suositeltavaa palveluiden joustavan järjestämisen kannalta on, että arviointi suoritettaisiin ennen työtoiminnan jakson päättymistä. Mikäli kuntouttavan työtoiminnan jakson pituus on yli kolme kuukautta, olisi jaksoon tarkoituksenmukaista sisällyttää lisäksi väliarviointeja. Näissä arviointikeskusteluissa voidaan muuttaa aktivointisuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita tai muita asioita, joiden on havaittu tarvitsevan päivitystä. 1.3 Kuntouttavan työtoimintajakson kesto Kuntouttavan työtoiminnan jakson pituus on kirjattava aktivointisuunnitelmaan. Jakson pituuden tulee olla vähintään kolme kuukautta ja enintään 24 kuukautta. Laki ei rajoita kuinka moneen kuntouttavan työtoiminnan jaksoon asiakas voi peräkkäin osallistua. Kuntouttavan työtoiminnan jakson pituus ja päivittäinen / viikoittainen toiminta-aika tulee sovittaa suhteessa asiakkaan toimintakykyyn, jaksolle asetettuihin tavoitteisiin sekä asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti. 5

6 1.4 Toiminnan rahoitus Valtio osoittaa rahoitusta kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen kahdella tavalla: suorana korvauksena niiltä päiviltä, joilta asiakas on osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan vähintään neljä tuntia, sekä laskennallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien kautta. Valtion suora korvaus on 10,09 euroa / toimintapäivä / asiakas. Valtion korvaus kunnan tulee hakea TE-toimiston kautta. Aktivointisuunnitelman tekemisestä ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä kunnille aiheutuvat kustannukset oikeuttavat valtionosuuteen. Kustannuksista vähennetään valtion suoraan maksamat korvaukset ja näiden menojen perusteella lasketaan valtionosuus. Koska valtionosuus on laskennallista, kunnan ei tarvitse sitä erikseen hakea Kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisessa huomioon otettavia asioita Kuntouttavaan työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia kuntouttavan työtoiminnan lain mukaisesti. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaisiin ei sovelleta työterveyshuoltolakia, vaan he ovat kunnallisen terveydenhuollon piirissä. Kunnan on järjestettävä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville tapaturmavakuutuslain mukainen vakuutusturva kuntouttavassa työtoiminnassa sattuvan tapaturman varalta. Kuntouttavan työtoiminnan laissa ei ole säädetty, kuka vastaa kuntouttavassa työtoiminnassa olevan asiakkaan kolmannelle osapuolelle aiheuttamasta vahingosta. Vahingonkorvauslain ns. isännänvastuun periaatteen mukaisesti kuntouttavaa työtoimintaa toteuttavien tahojen (kunta, säätiö, yhdistys, uskonnollinen yhdyskunta, kuntayhtymä sekä valtion virasto) on syytä varautua vahingonkorvausvastuuseen. 6

7 2 Kuntouttava työtoiminta kuntoutuksen näkökulmasta Kuntoutus on eri toimenpiteistä muodostuva prosessi, jonka avulla henkilöitä tuetaan parantamaan toiminta- ja työkykyään, vahvistamaan osallisuutta sekä elämänhallintaa. Perinteisesti on ajateltu, että kuntoutuksen palveluiden tulisi muodostaa prosessi, jossa asiakas etenisi lääkinnällisen ja ammatillisten kuntoutuspalveluiden kautta kohti työllistymistä. Viime vuosina on painotettu sitä, että kuntoutusprosessin tulisi edetä joustavasti ja ilman katkoksia, katkeamattoman palveluketjuna. Toisaalta kuntoutus voidaan määritellä erilaisista palveluista muodostuvaksi koordinoiduksi kokonaisuudeksi. Tällöin kuntoutuksessa painotetaan monialaisuutta sekä tarvetta eri ammattiryhmien edustajien yhteistyöhön, sillä tavoitteet voidaan saavuttaa vain yhteistyön avulla. (Järvikoski& Härkäpää 2011.) Kuntoutus on perinteisesti luokiteltu sisällöltään ja toimintatavoiltaan neljään osa-alueeseen: lääkinnällinen kuntoutus ammatillinen kuntoutus kasvatuksellinen kuntoutus sosiaalinen kuntoutus Osa-alueet ovat osittain päällekkäisiä ja luokittelun onkin tarkoitus antaa pohjaa organisaatioiden tai ammattiryhmien työnjaolle ja yhteistyölle Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus kohdistuu henkilöihin, joiden riski syrjäytyä työmarkkinoilta työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkäaikaistyöttömyyteen on sairauden tai työkyvyn alenemisen uhkan takia tavallista suurempi. Ammatillisen kuntoutuksen palveluilla pyritään estämään syrjäytymisprosessin eteneminen ja varmistamaan kuntoutujan integroituminen työelämään. Jos tarkastellaan ammatillista kuntoutusta tavoiteperustaisesti, voidaan ammatilliseksi kuntoutukseksi katsoa sellainen kuntoutustoiminta, jonka tavoitteena on työkyvyn parantaminen, työmahdollisuuksien luominen ja työllistyminen. Tämä määrittely tuntuu tarkoituksenmukaisimmalta, mutta se sekoittaa kuitenkin perinteistä jakoa ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen välillä. Tästä syystä usein katsotaankin, että hyvään ammatilliseen kuntoutukseen sisältyy myös lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteitä. Toisaalta ammatilliseksi toiminnaksi katsotaan kaikki se toiminta, joka auttaa työkykyongelmista kärsivää ihmistä palaamaan työhön. (Järvikoski& Härkäpää 2011.) 2.2 Ammatillisen kuntoutuksen palvelujärjestelmä Suomessa Ammatillista kuntoutusta toteutetaan Suomessa useassa eri järjestelmässä. Ammatillisen kuntoutusprosessin tulokset riippuvatkin toteutettujen palveluiden lisäksi eri osajärjestelmien työnjaon ja yhteistyön onnistumisesta. Suomessa ammatillisesta kuntoutuksen työttömien henkilöiden kohdalla vastaavat Työeläkelaitos, Kela, työ- ja elinkeinohallinto sekä kunnat. Työeläkelaitos tarjoaa palveluita niille henkilöille, joiden työkyvyttömyys johtuu työuran aikana todetusta sairaudesta, viasta tai vammasta. Kela puolestaan tarjoaa 7

8 palveluita niille henkilöille, joilla työkyvyttömyyden uhka, työkyky tai ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden, vian tai vamman vuoksi sekä nuorille pitkäaikaissairaille ja vammaisille. Työ- ja elinkeinohallinnon ammatillisen kuntoutuksen asiakkaita ovat vajaakuntoiset työttömät ja työttömyysuhan alaiset, jos mahdollisuudet saada sopivaa työtä ovat huomattavasti vähentyneet vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Kunnilla on puolestaan velvollisuus järjestää kuntouttavaa työtoimintaa niille asukkailleen, jotka eivät elämänhallintataitojensa tai työ- ja toimintakykynsä takia pysty osallistumaan seuraavan kolmen kuukauden aikana työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin, koska tarvitsevat tukea elämänhallintataitojen tai työ- ja toimintakyvyn kehittämiseen. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteeksi on aikaisemmin määritelty henkilön työkyvyn parantaminen, työmahdollisuuksien luominen ja työllistyminen. Koska nämä ovat yhteneväiset kuntouttavan työtoiminnan tavoitteisiin nähden, voidaan kuntouttavaa työtoimintaa pitää yhtenä ammatillisen kuntoutuksen palveluista Kuntouttava työtoiminta osana ammatillista kuntoutusta kriittiset pisteet palvelun toteuttamisessa Aiemmin todettiin, että kuntouttava työtoiminta on osa ammatillisen kuntoutuksen palvelujärjestelmää. Samoin todettiin, että kuntoutusprosessin tulisi olla asiakkaan näkökulmasta katkeamaton palveluketju, joka toteutetaan moniammatillisesti eri toimijoiden tiiviinä yhteistyönä. Ammatillisen kuntoutuksen toteutumista moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta on tutkittu Suomessa jonkin verran ja näiden tutkimusten valossa voidaan todeta, että tiivis, tavoitesuuntautunut moniammatillinen yhteistyö toteutuu erittäin harvoin. (Kokko 2003.) Ammatillista kuntoutusta ovat toteuttamassa useat eri tahot, joita ohjaavat lait ja säädökset toiminnan toteuttamisesta. Esimerkiksi palveluun liittyvästä asiakkaalle tehtävästä suunnitelmasta on säädetty terveydenhuoltolaissa, Kelan kuntoutuslaissa, asetuksessa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, laissa julkisista työvoima- ja elinkeinopalveluista, laissa kuntouttavasta työtoiminnasta ja laissa kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä. Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että suunnitelmat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa kunkin toimijan suunnitelmassa on tarkennettu yhteistä suunnitelmaa. (Järvikoski & Härkäpää 2011.) Moniammatillisen yhteistyön lisäksi ammatillista kuntoutusta, eli tässä tapauksessa kuntouttavaa työtoimintaa, toteuttavilla ammattilaisilla tulee olla riittävä käsitys kuntoutusprosessista sekä siitä, mitkä asiat vaikuttavat kuntoutuvan henkilön haluun osallistua palveluun. Kuntoutukseen osallistumiseen vaikuttaa paitsi edellä mainittujen suunnitelmien tekeminen moniammatillisesti, myös asiakkaan kuuleminen niitä tehdessä, asiakkaan kuntoutustarve sekä asiakkaan kuntoutusmotivaatio. Kuntouttavan työtoiminnan ammattilaisen on osattava herättää asiakkaassa kuntoutustarve sekä motivaatio ja ylläpitää näitä läpi kuntoutusprosessin. Tämä onnistumiseksi ammattilaisen on tunnettava kuntoutusprosessi, tiedettävä mistä asioista kuntoutustarve muodostuu sekä tunnettava kuntoutusmotivaation synty- ja ylläpitomekanismit. (Järvikoski & Härkäpää 2011.) 8

9 2.4. Ammatillisen kuntoutuksen haasteita Ammatillisen kuntoutuksen haasteena työttömien henkilöiden osalta ovat etenkin työttömyyden pitkittyminen, työttömyyden toistuminen sekä työllistymismahdollisuuksien heikkeneminen. Ammatillisella kuntoutuksella ei tavoitella ainoastaan työkyvyn paranemista vaan työllistymistä ihmiselle sopivaan työhön. Kuntoutuspalveluilla pyritään vaikuttamaan henkilön työkykyyn liittyviin tekijöihin. Näidenkin tekijöiden osalta vaikuttavuuteen liittyy vahvasti sen, kuinka hyvin kuntoutustarpeet on pystytty määrittelemään ja kuinka hyvin kuntoutuspalvelut on pystytty kuntoutujan tarpeiden mukaan järjestämään. Ammatillisten kuntoutuspalveluiden keskeisenä haasteena on niiden hajanaisuus (kts. luku 2.2). Sen lisäksi, että vastuutahoja on useita, toimijoita on vielä enemmän, koska etenkin työ- ja elinkeinohallinto, Kela ja työeläkeyhtiö ostavat lähes kaikki työhön kuntoutukselliset palvelut ulkopuolisilta palvelun tuottajilta. Näiden lisäksi työllistymistä tukevia kuntoutuksellisia palveluita toteutetaan useissa kansallisesti rahoitettavissa että Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa hankkeissa. Työllistymistä tukevien kuntoutuspalveluiden tuottajia on siis runsaasti ja ne ovat hyvin hajallaan. Tämä tuo haasteensa sille, kuinka hyvin kuntoutujan kuntoutustarve pystytään määrittelemään ja kuinka tarkoituksenmukaisesti hänen tarpeidensa mukaiset kuntoutuspalvelut pystytään järjestämään. Yhteistyö ei toimi jokaisen kuntoutujan kohdalla tarkoituksen mukaisella tavalla. Myös tarvittaviin kuntoutuspalveluihin pääseminen voi viivästyä. Vaikka kuntoutuspalveluiden toteuttajat tekevät työtä ymmärryksensä mukaan parhaimmalla mahdollisella tavalla, vaihtelee palveluiden laatu Suomessa erittäin paljon. Kuntoutuspalveluiden työntekijöinä työskentelee paljon henkilöitä, joiden osaaminen kuntoutuksellisista asioista on hyvin heikkoa. (Kokko 2003.) Työttömyyden syyt eivät aina ole yksistään yksilöön liittyviä ominaisuuksia, vaan työttömyyttä voi selittää myös työllistymiskyvyttömyys. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa nimenomaan työn saaminen on ongelma, eli käsite ottaa huomioon myös ne seikat, jotka liittyvät työn saamiseen ja ovat ihmisen ulkopuolisia tekijöitä, kuten esimerkiksi paikallinen työvoimantarve, työnantajien henkilöstöpolitiikka ja työnantajien asenteen. Tämä tekee työllistymisen tukemisesta kuntoutuksen näkökulmasta haastavaa. Edellä kuvattu työllistyvyyden osatekijöiden malli, joka ottaa huomioon yksilölliset tekijät, henkilökohtaiset olosuhteet ja ulkoiset tekijät, antaa mahdollisuuden tarkastella niitä asioita, joihin kuntoutuksella voidaan vaikuttaa. Työnantajien asenteet työllistää henkilö, jolla on vamma tai sairaus, ovat negatiivisia. Kukkosen väitöskirjan mukaan työnantajat näkevät vajaakuntoisten työllistämisen esteinä esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvät asiat. Ala-Kauhaluoman ja Härkäpään tutkimuksessa todettiin, että työnantajien asenteet olivat kielteisiä ja heillä ei ollut riittävästä tietoa työvoimapoliittisista tukitoimista liittyen vajaakuntoisten työllistämiseen. Työnantajien asenteita pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ei ole tutkittu, mutta voidaan olettaa, että siihen liittyy samantyyppisiä asioita, kuin vajaakuntoisten työllistämiseen. Ainakin se, että työnantajat eivät tunne työ- ja elinkeinohallinnon tukia, vaikeuttaa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työllistymistä. (Ala-Kauhaluoma& Härkäpää 2006, Kukkonen 2009.) 9

10 Kuntoutuksen näkökulmasta haasteena on nimenomaan työllistyvyyteen vaikuttavat ulkoiset tekijät. Työvoiman kysyntään ja avointen työpaikkojen laatuun, ei kuntoutuspalveluilla ole tarkoituksenmukaista yrittää vaikuttaa. Sen sijaan on tärkeää tarkastella, miten ammatillisen kuntoutuksen palvelut voivat vastata siihen ongelmaan, että työnantajilla ei ole riittävästi tietoa erilaisista tukitoimista. Työhallinto on uudessa laissa julkisista työvoima- ja yrityspalveluista ottanut entistä enemmän esille myös työnantajapuolen tarpeet, mutta vielä nämä uudistukset eivät työnantajien tiedon lisääntymisenä näy. Yhteenvetona voidaan todeta, että työttömyyden ja työllistymiskyvyn ongelmat kuntoutuksen haasteena johtuvat useammasta asiasta. Yksi keskeinen asia on se, että työttömyyteen ja työllistymiskykyyn vaikuttavat työmarkkinatilanne sekä työnantajien rekrytointikäytänteet. Toisaalta henkilön on työllistyäkseen oltava työkykyinen hakemaansa tehtävään sekä pystyttävä osoittamaan osaamisensa. Näiden asioiden yhtäaikainen huomioiminen sekä työnantajien tarpeiden ja työtä hakevan työpanoksen kohtaannon varmistaminen vaatii alueellista, tiivistä ja koordinoitua yhteistyötä niin työllistymistä tukevien kuntoutuspalveluiden tuottajilta kuin myös näiden toimijoiden ja työnantajien välillä. 10

11 3 Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Joensuussa Tässä luvussa kuvataan, kuinka Joensuun kaupunki järjesti kuntouttavaa työtoimintaa kuntalaisilleen vuonna Vastuutaho Joensuun kaupungin organisaatiossa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa sosiaalipalvelujen alainen aikuissosiaalityö ja palveluprosessista perhepalveluiden päällikkö Tuuli Ollila. 3.2 Asiakasmäärä Joensuun kaupungin kuntouttavan työtoiminnan vuosittainen asiakasmäärä on kasvanut rajusti viimeisten neljän vuoden aikana. Vuonna 2009 kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 155 asiakasta ja vuonna 2013 jo 581 asiakasta. Prosentuaalisesti kasvua on tapahtunut noin 275 %. Vastaavasti työtoimintapäivien vuosittainen määrä oli vuonna ja vuonna Näin ollen työtoimintapäivien määrä on kasvanut neljässä vuodessa 189 %. Vuodelle 2014 sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto on tilannut Joensuun kuntalaisille kuntouttavan työtoiminnan toteuttamista 605 eri asiakkaalle. Tilattuja työtoimintapäiviä ei ole määritelty. 3.3 Henkilöstö Joensuun kaupungilla työskentelee 13½ henkilöä, joiden pääsääntöisenä tehtävinä on kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen. Sosiaaliohjaajia on 7½, joista 4 työskentelee pajoilla, 2½ kantakaupungin alueella ja 1 Enon alueella. Työpajoilla työskentelee sosiaaliohjaajien lisäksi 7 ohjaajaa, joista 2½ ohjaajanimikkeellä, 3 työnsuunnittelijan nimikkeellä, 1 ryhmäohjaaja ja 1 pajaohjaaja. Näistä ohjaajista 5 on palkkatuella työllistettyjä. Lisäksi työpajoilla työskentelee apuohjaajina 2 henkilöä, jotka ovat palkkatuettuina määräaikaisissa työsuhteissa. Heidän työtehtävänsä määräytyvät osaamisen mukaan. Henkilöstön työtehtävät on kirjattu kuntouttavan työtoiminnan käsikirjaan, jota parhaillaan päivitetään. 11

12 3.4 Järjestämispaikat Joensuun kaupunki järjestää kuntouttavaa työtoimintaa kaupungin työpajoilla, ryhmämuotoisena toimintana, kaupungin eri työpaikoissa, järjestöissä, oppilaitoksissa, valtion virastoissa ja seurakunnilla. Joensuun kaupungilla on kolme työpajaa, joissa kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään. Kantakaupungissa sijaitsee Jokikadun työpaja, jossa vuonna 2013 oli 193 asiakasta. Pajan toiminnasta vastaa sosiaaliohjaaja. Hänen lisäkseen pajalla työskentelee 2 ohjaajaa ja apuohjaajaa. Enon ja Uimaharjun pajoilla oli vuonna asiakasta. Näillä pajoilla työskentelee 2½ ohjaajaa. Kaupungin eri työpaikkoja oli vuoden 2013 aikana 30, joista yleisimpiä olivat kiinteistöpalveluiden, päiväkotien, siivouspalveluiden ja asumispalveluiden tehtävät. Kaupungin omana toimintana tuottamien kuntouttavan työtoiminnan paikkojen (työpajat ja työtehtävät kaupungin organisaatiossa) lisäksi Joensuun kaupunki tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseksi. Kumppanuusyhdistyksiä oli 27 kappaletta vuonna Kaupunki vastaa tapaturvavakuutuksen ottamisesta sekä tarjoaa yhdistyksille kumppanuuden kautta apukädet eli kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan työpanoksen. Yhdistys tarjoaa asiakkaalle mielekkään työtehtävän sekä ohjauksen työhön. Kumppanuuteen ei liity rahallista korvausta. Kaupunki tekee yhteistyötä pienissä määrin myös valtion virastojen, seurakuntien ja oppilaitosten kanssa kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisessa samoin periaattein kuin kumppanuusyhdistysten kanssa. Joensuun kaupunki on myös hankkinut ostopalveluina muutaman kuntouttavan työtoimintapaikan vuosittain. Vuonna Soroppi ry:ltä ostettiin kuntouttavan työtoiminnan toteuttamista. Työtoimintapaikka on tarkoitettu niille kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille, jotka tarvitsevat runsaasti tukea elämänhallintataitoihin liittyvissä asioissa. Palvelun kesto on kolme kuukautta ja se toteutetaan 2 krt/vko, 4 h/pvä. Walde Hassiselta ostetaan Taidepajan toteutus (1 krt/viikko, 4h/pvä). Vuoden 2014 alusta kaupunki ostaa Honkalampi-säätiöltä 70 asiakaspaikkaa ryhmämuotoiseen kuntouttavaan työtoimintaan. Palvelun tavoitteena on saada asiakkaita eteenpäin polulla kohti avoimia työmarkkinoita. Palvelu on tarkoitettu niille asiakkaille, joilla on suuntautuneisuus ja valmiudet työllistymiseen. 3.5 Kuntouttavan työtoiminnan prosessi Joensuun kaupungin kuntouttavan työtoiminnan prosessi on kuvattu ensimmäisen kerran vuonna 2010 yhdessä terapeuttisen ja kehitysvammaisten työtoiminnan kanssa. Joensuun ja Kontiolahden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen aloittaessa toimintansa vuoden 2013 alusta kuntouttavan työtoiminnan prosessia on päivitetty ja edelleen kehitetty. 12

13 Kuntouttavan työtoiminnan prosessikuvausta on tehty yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston TYPKE-hankkeen kanssa ja sitä jatketaan edelleen. Selvityksen liitteenä on sekä kaupungin työntekijöiden sisäiseen käyttöön tehty prosessikuvaus (liite 1) että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille tehty prosessikuvaus (liite 2). Prosessikuvaukset ovat syyskuulta Tätä selvitystä kirjoittaessa kuntouttavan työtoiminnan prosessin toimivuutta kysyttiin perhepalvelupäällikkö Tuuli Ollilalta, johtavalta sosiaalityöntekijä Arja Pöntinen-Heinoselta sekä vastaava ohjaaja Anne Karttuselta. Heille esitettiin seuraavat kysymykset: - Kuinka prosessikuvaus on perehdytetty työntekijöille? - Toteutetaanko kuntouttavaa työtoimintaa tehdyn prosessikuvauksen mukaisesti? - Onko prosessissa sellaisia kohtia, joita toteutetaan kuvauksesta poikkeavalla tavalla? - Onko kuntouttavan työtoiminnan parissa työskenteleviltä työntekijöiltä kysytty kokemuksia prosessikuvauksen toimivuudesta? - Millaisia haasteita kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisessa on? Vastaajat kertoivat, että kuntouttavan työtoiminnan prosessi on edelleen kehittämisvaiheessa eikä uutta prosessikuvausta ole vielä jalkautettu työntekijöille. Vastaajat kertoivat myös, että prosessi etenee käytännössä niin kuin kuvaukseen on kirjattu. Koska prosessin kuvausta ei ole perehdytetty työntekijöille voidaan kuitenkin olettaa, että toimintatavoissa voi olla eroavaisuuksia tästä syystä. Kuntouttavan työtoiminnan haasteiksi haastatellut kokivat seuraavat asiat: - Liian vähän ohjaajaresurssia tekemään yksilöohjausta, jatkosuunnitelmia asiakkaiden kanssa ja seurantaa kuntouttavasta työtoiminnasta - tilaaja asettaa kuntouttavalle työtoiminnalle määrälliset tavoitteet, mutta vaikuttavuutta ei seurata. Toisaalta olemassa olevilla ohjaajaresursseilla ei pystytä tekemään jatkopolutusta niiden asiakkaiden kanssa, jotka osallistuvat kuntouttavaan työtoimintaan kaupungin työpisteissä tai kumppanuusyhdistyksissä. - Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on pitkittyneen työttömyyden lisäksi usein muu / muita palveluntarpeita, kuten hoitamattomia päihde-, mielenterveys- tai talousongelmia. Lisäksi maahanmuuttaneiden asiakkaiden kohdalla suomen kielen osaamattomuus estää jatkopolkujen löytymistä. Tällä hetkellä (tammikuu 2014) kuntouttavassa työtoiminnassa on 30 tällaista asiakasta. - Yleinen työllisyystilanne vaikuttaa myös kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden motivoitumiseen työllistymisasioidensa hoitamisessa. Moni kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista pystyisi tekemään työtä osa-aikaisesti, mutta näitä työpaikkoja on ollut alueella vähän tarjolla. - Kaupungin eri työpaikoista kaivataan lisää kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Toisaalta mikäli paikkoja olisi enemmän tarjolla, tarvittaisiin lisää henkilöstöresurssia yksilöohjauksen toteuttamiseen. - Asiakkaiden motivointi kuntouttavaan työtoimintaan. - Päihdepalvelussa ja mielenterveyspalveluissa on kehittämisen aluetta kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. 13

14 3.5.1 Asiakkaaksi ohjautuminen Joensuun kaupungissa kuntoutuvaan työtoimintaan ohjaudutaan, mikäli palvelu katsotaan asiakkaan tarpeen mukaiseksi aktivointisuunnitelmapalaverissa. Kutsun aktivointisuunnitelmapalaveriin on asiakkaalle laittanut joko TE-toimisto tai aikuissosiaalityö sen mukaan kumman asiakkuus pääsääntöisesti on. Kutsun mukana asiakkaalle lähetetään lomake käsiteltäviin asioihin perehtymiseksi ja täytettäväksi (liite 4). Vuonna 2013 aktivointisuunnitelmapalaverit pystyttiin järjestämään keskimäärin 1-2 kuukauden kuluessa niiden tarpeen esille tulemisesta. Aktivointisuunnitelmapalaverin jälkeen asiakas tapaa prosessikuvauksen mukaan sosiaalityöntekijän ja tällöin tehdään palvelutarvearvio. Tapaaminen sosiaalityöntekijän kanssa oli vuonna 2013 keskimäärin 1-3 viikkoa aktivointisuunnitelmasta. Tämän jälkeen asiakas tapaa sosiaaliohjaajan, jonka kanssa mietitään sopivaa kuntouttavan työtoiminnan paikkaa ja sovitaan, kuinka asiakas vie asioita eteenpäin odotusaikana. Vuonna 2013 jonotusajat työpajoille olivat kantakaupungissa 0 3 kuukautta ja kaupungin eri työpaikkoihin, yhdistyksiin tms. kuukaudesta jopa vuoteen. Kun sosiaaliohjaaja on löytänyt asiakkaalle sopivan kuntouttavan työtoiminnan paikan, he käyvät tutustumassa siihen ja tämän jälkeen sosiaalityöntekijä tekee päätöksen aloittamisesta. Mikäli asiakas aloittaa kuntouttavan työtoiminnan kaupungin työpaikassa, yhdistyksessä tms. toimii sosiaaliohjaaja työpaikan tukena, dokumentoi poissaolo- ja työtoimintapäivätiedot sekä ohjaa asiakkaan jatkopolutusta. Asiakkaan osallistuessa kuntouttavaan työtoimintaa pajalla pajaohjaaja kokoaa poissaolo- ja työtoimintapäivätiedot, ohjaa asiakkaan jatkopolutusta sekä tukee asiakasta kokoaikaisesti. Jatkopolutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä asiakkaan työllistymisedellytysten parantamisen miettimistä kuntouttavan työtoiminnan jälkeen tai työllistymisen edistämistä Seuranta ja arviointi Prosessikaavion mukaan niiden kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kanssa, jotka ovat kaupungin työpajoilla, tehdään arviointeja kuntouttavan työtoiminnan jakson aikana ja jakson loputtua. Lisäksi näiden asiakkaiden työskentelytaidot ja kyvyt kirjataan VAT-järjestelmään. Muiden kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden osalta ei prosessikaavion mukaan tehdä arviointia työ- ja toimintakyvystä tai elämänhallintataidoista. Prosessikaavion mukaan jokaisen asiakkaan siirtymä kuntouttavasta työtoiminnasta dokumentoidaan. Näitä tietoja ei kuitenkaan ollut selvitystä kirjoittaessa saatavilla, mikä saattaa johtua siitä, ettei prosessikuvausta ole vielä jalkautettu henkilöstölle eikä siirtymätietoja tämän takia ole dokumentoitu. Prosessikaavion ei ole kuvattu asiakkuuden siirtymistä niissä tapauksissa, jolloin asiakas ei työllisty suoraan avoimille työmarkkinoille. Vaikuttavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta asiakkuuden joustava siirtyminen seuraavaan palveluun tai muuhun vastaavaan on ensi arvoisen tärkeää, ettei kuntouttavaan työtoimintaan 14

15 panostetut resurssit ns. valu hukkaan. Käytännössä asiakkaan saattamista seuraaviin palveluihin tapahtunee, mutta prosessikaaviossa sitä ei näy. 3.6 Kustannukset ja korvaukset Joensuun kaupungin kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä aiheutuvia kustannukset on laskettu tähän selvitykseen ottamalla huomioon kuntouttavan työtoiminnan parissa pääsääntöisesti työskentelevien henkilöiden palkkakustannukset sivukuluineen, henkilöstön työväline- ja työtilakustannukset, työpajojen ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset (tilat, materiaalit), ostopalvelusopimukset, asiakkaille maksettavat kulukorvaukset/toimintarahat sekä mahdolliset matkakorvaukset. Kustannukset kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä joensuulaisille vuona 2013 olivat yhteensä euroa. Kustannukset muodostuivat seuraavasti: - henkilöstökulut kokonaisuudessaan euroa - tilavuokrat sähköineen euroa - aineet, tarvikkeet ja tavarat euroa - palvelujen ostot (toimisto-, pankki-, puhtaanapito-, matkustus-, yms.palvelut sekä kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelut) euroa - muut toimintakulut 8063 euroa - asiakkaille maksettavat toimintarahat/kulukorvaukset ja matkakorvaukset euroa Kunnat voivat hakea valtiolta korvausta toteutuneista työtoimintapäivistä. Vuonna 2013 korvaus oli 10,09 euroa / työtoimintapäivä / asiakas. Joensuun kaupunki haki vuonna 2013 valtion korvausta työtoimintapäivältä eli euroa. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia ja korvauksia tarkasteltaessa on huomioitava, että suurin osa (noin 75%) kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista on henkilöitä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli 500 päivää, eli joiden osalta Kela perii kunnalta puolet työmarkkinatuesta. Voidaan siis todeta, että ohjaamalla yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita kuntouttavaan työtoimintaan tai muihin aktivoiviin palveluihin, saadaan aikaan merkittäviä säästöjä. Vuoden 2013 marraskuun loppuun Joensuun kaupunki maksoi ns. passiivista työmarkkinatukea euroa aktivointiasteen ollessa 39,8 %. 15

16 4 Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Kuopiossa 4.1 Vastuutaho Kuopiossa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa perusturvan palvelualueelle sijoittuva, aikuissosiaalityön alaisuuteen kuuluva Työllistymisen yksikkö. Kuntouttavan työtoiminnan lisäksi Työllistymisen yksikön alaisuuteen kuuluvat työvoiman palvelukeskus, kaupungin palkkatukityöllistäminen ja oppisopimuskoulutus, työhön kuntouttavat ja valmentavat palvelut (näitä ovat nuorten starttipaja, toiminnallinen kartoitusjakso, nuorten aktivoiva työtoiminta, kuntouttava työtoiminta, työhön ja koulutukseen suuntaava valmennus) sekä työllistymistä tukevat hankkeet (kuntakokeilu Kuopio-Pilotti). Kuopiossa on saatu hyviä ja rohkaisevia tuloksia siitä, että työllisyydenhoitoon liittyvät palvelut on koottu yhteen yksikköön. 4.2 Asiakasmäärä Kuopiossa kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä vuonna 2013 oli noin 295 asiakasta. Työtoimintapäiviä toteutui Vuosittainen asiakasmäärä on pysynyt muutaman viimeisten vuoden ajan suurin piirtein samalla tasolla. Vuonna 2014 asiakasmäärää pyritään kasvattamaan tekemällä aktiivisemmin yhteistyötä kaupungin eri palvelualueiden kanssa ja luomalla uusia toimintamalleja palvelun toteuttamiseksi, kuten ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa. 4.3 Henkilöstö Kuopion kaupungin palveluksessa työskentelee kolme henkilöä, joiden pääsääntöinen tehtävä on kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen. Työntekijöiden nimikkeenä on kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ja heistä yksi työskentelee Nilsiässä ja kaksi Kuopiossa. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan parissa työskentelevät sosiaalityöntekijät, joiden vastuulla on asiakasprosessien aloittaminen, aktivointisuunnitelmien tekeminen yhdessä TE-toimiston ja asiakkaan kanssa sekä asiakkaan ohjaaminen sopivaan työtoimintapaikkaan (kaupungin omat työpaikat tai ostopalvelupaikat). Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat vastaavat niiden asiakkaiden ohjaamisesta työtoimintapaikkoihin, jotka sijoittuvat kaupungin omana toimintana järjestämiin työtoimintapaikkoihin. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat vastaavat näiden asiakkaiden yksilöllisestä ohjauksesta kuntouttavan työtoiminnan aikana. Yksilöllisen ohjauksen tavoitteena on tukea asiakasta löytämään työllistymistä edistävä jatkopolku kuntouttavan työtoiminnan aikana Järjestämispaikat Kuopion kaupunki järjestää kuntouttavaa työtoimintaa sekä omana toimintanaan että ostopalveluna Tukeva-työvalmennussäätiöltä ja AmaveK ry:ltä. Omana toimintana palvelua järjestetään kaupungin työpaikoissa sekä yhdistyksissä, seurakunnissa, järjestöissä ja valtion yksiköissä. Omana toimintana kaupungilla on noin kuntouttavan työtoiminnan paikkaa / kuukausi. Tukeva-työvalmennussäätiöltä ostetaan noin 50 paikkaa / kuukausi ja AmaveK ry:ltä 55 paikkaa / kuukausi. 16

17 Kuntouttavan työtoiminnan paikat on segmentoitu siten, että ostopalveluina toteutettava kuntouttava työtoiminta on luonteeltaan erittäin aktivoivaa. Näissä työtoimintapaikoissa asiakkaille tarjotaan vähintään 3-5 tuntia yksilöllistä ohjausta kuukaudessa. Yksilöohjauksen tavoitteena on motivoida asiakkaita kehittämään työllistymisen valmiuksia, suunnittelemaan työllistymispolkunsa sekä toteuttamaan se. Kaupungin omana toimintana järjestettävä kuntouttava työtoiminta on luonteeltaan enemmän olemassa olevaa työ- ja toimintakykyä ylläpitävää. 4.5 Kuntouttavan työtoiminnan prosessi Kuopion kaupunki on tehnyt kuntouttavasta työtoiminnasta palvelukuvauksen, jonka mukaan palvelua ostetaan. Tämän lisäksi palveluntuottajat ovat kuvanneet omalta osaltaan kuntouttavan työtoiminnan prosessin Asiakkaaksi ohjautuminen Kuopiossa kuntouttavan työtoiminnan prosessin aloittamisesta vastaa TE-toimisto tai sosiaalityö kuten laissa kuntouttavassa työtoiminnasta on säädetty. Tämän jälkeen prosessivastuu siirtyy sosiaalityöhön ja prosessin eteenpäin viemisestä vastaa sosiaalityöntekijä. Aktivointisuunnitelmat tehdään usein puhelimitse siten, että asiakkaan asioidessa joko TE-toimistossa tai aikuissosiaalityössä, soitetaan kolmannelle osapuolelle ja aktivointisuunnitelmapalaveri pidetään puhelinneuvotteluna. Tällä toimintatavalla on pystytty nopeuttamaan aktivointisuunnitelmapalaverien toteutumista. Mikäli aktivointisuunnitelmapalaverissa päädytään kuntouttavaan työtoimintaan, pohditaan samalla asiakkaalle sopivaa kuntouttavan työtoimintajakson paikkaa. Kuopiossa Työllistymisen yksikkö järjestää joka toinen viikko nk. rekrypalaverin, jossa ovat läsnä kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajat. Tässä palaverissa käydään läpi mm. kuntouttavan työtoiminnan paikkatilanne, eli minne työpisteisiin on mahdollista ottaa uusia asiakkaita ja minne pisteisiin on useampi asiakas odottamassa pääsyä. Tässä palaverissa esiin nousseet paikkatiedot lähetetään viikoittain sosiaalityöntekijöille, jolloin heillä on ajantasainen tieto siitä, millaisista työtehtävistä asiakkaan kanssa voi keskustella. Sosiaalityöntekijä on yhteydessä joko palveluntuottajaan (Tukeva-työvalmennussäätiö tai Amavek ry) tai kaupungin kuntouttavaan työtoiminnan ohjaajaan sen perusteella onko asiakkaalle sopiva kuntouttavan työtoiminnan paikka jommallakummalla palvelun tuottajalla vai kaupungin omana toimintana järjestämissä työtoimintapaikoissa. Sopiva paikan varmistuttua sosiaalityöntekijä ohjaa asiakkaan palveluun Ohjaus kuntouttavan työtoimintajakson aikana Kuntouttavan työtoiminnan aikaisesta yksilöllisestä ohjauksesta vastaa palveluntuottajat, mikäli asiakas osallistuu työtoimintaan heidän pajoillaan tai kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat, mikäli asiakas on kaupungin työpisteessä, yhdistyksessä, seurakunnalla tai valtion virastossa. 17

18 Kuopion kaupunki on sopinut kuntouttavan työtoiminnan tuottajien kanssa yksilöllisestä, työllistymistä tukevasta ohjauksesta sekä työtehtävistä ja niihin opastamisesta palvelun ostosopimuksissa. Palveluntuottajan tulee tarjota asiakkaalle monipuolisia työtehtäviä riittävästi sekä valmennusta ja ohjausta työtehtäviin asiakkaan tarpeen mukaan (työvalmennusta). Työtehtävät tulee räätälöidä asiakkaan työ- ja toimintakykyä sekä osaamista vastaaviksi. Tämän lisäksi palveluntuottajan odotetaan antavan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle 3 5 tuntia yksilöohjausta kuukaudessa. Yksilöohjauksen toteuttavat asiantuntevat, nimetyt ohjaajat (kaksi molemmilla palveluntuottajilla). Yksilöohjauksen tavoitteena on käydä läpi asiakkaan työllistymisen esteet sekä löytää niihin ratkaisut, tukea asiakasta edistämään työllistymisvalmiuksiaan sekä motivoida asiakasta työllistymistä tukeviin ratkaisuihin kuntouttavan työtoiminnan jälkeen. Yksilöohjaukseen kuuluvat myös väli- ja loppuarviointien sekä jatkosuunnitelman tekeminen asiakkaan kanssa. Yksilöohjauksen ja työvalmennuksen sisältö ja määrä dokumentoidaan VAT-järjestelmään. Kuntouttavan työtoimintajakson päättyessä palveluntuottajan ohjaajat tai kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat saattavat asiakkaan seuraavaan palveluun tai takaisin sosiaalityöhön, mikäli asiakas ei ole työllistynyt tai siirtynyt koulutukseen. Kuntouttavan työtoimintajaksojen maksimikokonaispituutta ei ole määritelty, mutta palveluntuottajien järjestämän, ns. aktiivisen ja vahvaa yksilöohjausta sisältävän kuntouttavan työtoiminnan kesto on ollut maksimissaan vuoden. Mikäli asiakas tarvitsee pidempiaikaista työtoimintaa, tarjotaan hänelle vähemmän tuettua ja ohjattua työtoimintaa toimintakyvyn ylläpitämiseksi kaupungin omana toimintana järjestämässä palvelussa Siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta Vuonna 2013 kuntouttavassa työtoiminnassa aloitti 295 asiakasta ja heistä 10 %:lla työllistymisen prosessi eteni vuoden 2013 loppuun mennessä positiiviseen suuntaan eli he työllistyivät, aloittivat opiskelut tai muuten siirtyivät prosessissa eteenpäin. Asiakkaista 18 %:lla kuntouttava työtoiminta todettiin toimintakyvyn näkökulmasta ei-tarkoituksenmukaiseksi palveluksi siinä mielessä, että he siirtyivät uuden suunnitelman kanssa takaisin sosiaalityöhön, terveys- tai kuntoutuspalveluihin tai eläkkeelle. Asiakkaista 21 %:n kohdalla jatkopolku oli työllistymisen näkökulmasta negatiivinen eli he siirtyivät sairauslomalle (syynä voi olla toimintakykyyn liittyvät asiat, kuten mielenterveyden ongelmat tai esimerkiksi tapaturman aiheuttama vamma), takaisin sosiaalityön asiakkuuteen siitä syystä, etteivät sitoutuneet tehtyihin suunnitelmiin tai hävisivät kuntouttavan työtoiminnan aikana, jolloin jatkosuunnitelmaa ei voitu tehdä. Vuonna 2013 aloittaneista asiakkaista 51%:a jatkaa palvelussa edelleen (tilanne ), mikä kertoo siitä, että prosessit ovat pitkiä ja asiakasmäärään nähden vuositasolla prosentuaalisia päättymiä tulee vähän. Lisäksi palvelun luonteen mukaisesti kyse on kuntouttavasta palvelusta, jossa työllistyminen ei ole ensisijainen tavoite, vaan työ- ja toimintakyvyn parantuminen siten, että asiakas pystyy siirtymään työ- ja elinkeinohallinnon työllistymistä tukeviin palveluihin. 18

19 Seuranta ja arviointi Kuopion kaupungilla on Työllistymisen yksikössä käytössä VAT järjestelmä. Järjestelmän käyttöä edellytetään myös palvelun tuottajilta. Järjestelmää ylläpitää Kuopion kaupunki ja palvelun tuottajilla on käyttöoikeus tähän järjestelmään. Näin asiakkaan työllistymiseen liittyvä tieto on samanlaisena kaikkien niiden toimijoiden käytössä, jotka asiakkaan työllistymistä tukevat. Tietojen tallentamiseen ja käyttöön järjestelmän kautta kysytään luonnollisesti asiakkaan suostumus. Työllistymisen yksikön palveluesimies Virpi Noronen, joka vastaa myös kuntouttavan työtoiminnan prosessista, seuraa siirtymätietoja (minne asiakkaat ovat siirtyneet kuntouttavasta työtoiminnasta) sekä työtoimintapäivien ja yksilöohjauksen toteutumista kuukausittain. Samoin kuntouttavan työtoiminnan budjettia seurataan kuukausittain. Laajemmin edellä mainittuja tilastotietoja käydään läpi yhdessä palveluntuottajien kanssa 3 kuukauden välein järjestettävissä seurantapalavereissa. Määrällisten mittareiden lisäksi kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä ja toteuttamista arvioidaan TEtoimiston, sosiaalityön, TYP:n, palveluntuottajien ja Työllistymisen yksikön kesken järjestettävissä sidosryhmäpalavereissa sekä asiakasraatien kautta Kustannukset ja korvaukset Kuopion kaupungin kuntouttavan työtoiminnan järjestämiskustannukset olivat vuonna 2013 noin euroa. Tähän lukuun sisältyvät ostopalvelut sekä kaupungin omana toimintana järjestämän kuntouttavan työtoiminnan kustannukset pääpiirteissään (kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien henkilöstökustannukset työtiloineen ja välineineen, matkakuluineen sekä asiakkaille maksettavine kulukorvauksineen/toimintarahoineen ja matkakustannuksineen). Kuopion kaupunki korvaa Tukeva-työvalmennussäätiölle ja AmaveK ry:lle kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä suoriteperusteisesti kuukausittain. Jokaisesta työtoimintapäivästä (kesto 4 tuntia) korvataan 32 euroa/asiakas. Tähän korvaukseen kuuluu monipuolisten, asiakkaan työ- ja toimintakykyä vastaavien työtehtävien tarjoaminen sekä valmennus ja opastus työtehtäviin (työvalmennus). Yksilöohjaustunneista korvataan 45,5 euroa/tunti. Yksilöohjausta palvelun tuottajien tulee toteuttaa 3 5 tuntia kuukaudessa / asiakas. Yhdistyksille, seurakunnille, järjestöille ja valtion virastoille kaupunki korvaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 e/asiakas/työtoimintapäivä Hyviä käytänteitä Ajan tasainen paikkatilanne Työllistymisen yksikkö toteuttaa joka toinen viikko rekrypalaverin, jossa käydään läpi palveluntuottajien kanssa myös kuntouttavan työtoiminnan paikkatilanne. Tieto paikkatilanteesta toimitetaan sosiaalityöntekijöille, jotka vastaavat kuntouttavan työtoiminnan prosessin aloittamisesta. 19

20 Aktiivisen jonottamisen ryhmä Kuopion kaupungin työllistymisen yksikkö edellyttää, että asiakkaan tarpeisiin pyritään vastaamaan viimeistään kuukauden kuluessa. Kuntouttavan työtoiminnan kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että työtoimintapaikkoihin ei jonoteta ns. kotona, vaan asiakas ohjataan aktiivisen jonottamisen ryhmään, joka toteutetaan kuntouttavan työtoiminnan palveluna. Aktiivisen jonottamisen ryhmällä on kerran viikossa Työllistymisen yksikön järjestämä ryhmäpäivä. Tämän lisäksi asiakkaat käyvät sovitussa työtoimintapaikassa kerran viikossa tekemässä erilaisia työtehtäviä. Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen vapautuessa asiakas siirtyy sinne välittömästi. Aktiivisen jonottamisen ryhmätoiminnalla pyritään ylläpitämään asiakkaiden toimintakykyä ja arjenhallintataitoja. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kuopion kaupungin työllistymisen yksikkö tekee tiivistä, toimintaa kehittävää yhteistyötä palveluntuottajien kanssa jatkuvasti (seurantapalaverit). Myös yhdistyksiin, järjestöihin ja muihin kuntouttavaa työtoimintaa järjestäviin tahoihin ollaan säännöllisesti yhteyksissä. Lisäksi työllistymisen yksikkö tekee yhteistyötä tiiviisti myös TE-toimiston sekä muiden sidosryhmien kanssa. Työllisyydenhoidon palveluiden organisointi Kuopiossa kaikki työllisyydenhoidon palvelut toteutetaan samassa yksikössä. Tällä pystytään takaamaan asiakkaalle joustava ja katkeamaton työhön kuntoutuksen polku. Palvelut on jaettu kartoittaviin, kuntouttaviin ja valmentaviin palveluihin, joihin asiakas ohjautuu palvelutarpeensa mukaisesti. Kuten aiemmin on mainittu, työhön kuntouttavien palvelujen lisäksi Työllistymisen yksikön alaisuuteen kuuluu myös kaupungin sisäinen työllistäminen, joka on lisännyt asiakkaiden työllistymistä kaupungin palvelualueille. Palvelujen keskittäminen on selkeästi lisännyt työntekijöiden tietoisuutta eri palveluista, nopeuttanut yhteistyön tekemistä sekä sitä kautta selkiyttänyt myös asiakkaan työllistymisen prosessia. Asiakasohjauksesta työllistymisen palveluihin vastaavat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijät ja TE-toimiston asiantuntijat. Luvun 4 tiedot perustuvat Kuopion kaupungin työllistymisen yksikön palveluesimiehen Virpi Norosen haastatteluun. 20

21 5 Yhteenveto ja kehittämisajatuksia Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa Joensuussa on viimeisten neljän vuodan aikana tapahtunut paljon. Vuonna 2009 kuntouttava työtoiminta järjestettiin ostopalveluiden kautta, mistä siirryttiin vuoden 2010 alusta alkaen lähes yksinomaan kaupungin omana toimintana järjestettävään toimintaan. Yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä tehdään yhdistysten, järjestöjen, seurakuntien sekä valtion virastojen kanssa. Samaan aikaan, kun kuntouttava työtoiminta on siirtynyt kaupungin omaksi toiminnaksi ja kumppanuussopimuksin yhdistysten kanssa toteutettavaksi on asiakasmäärä kasvanut vuodesta 2009 vuoteen %. Samaan aikaan kuntouttavan työtoiminnan prosessia on kuvattu, henkilöstön työnkuvia täsmennetty sekä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa aloitettu ja tiivistetty. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämistä on tehty yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston TYPKE-hankkeen kanssa. Vuoden 2013 lopussa kuntouttavan työtoiminnan määrälliset tavoitteet täyttyivät. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan prosessi ja henkilöstön työnkuvat ja vastuut päivitettiin syksyllä Kuntouttavassa työtoiminnassa on otettu käyttöön VAT-järjestelmä, jonka avulla pyritään tarkentamaan asiakkaan tarpeet kuntouttavan työtoiminnan jaksolle sekä tuomaan esiin kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuutta asiakkaan elämänhallintataitoihin sekä työ- ja toimintakykyyn. Kehittämisajatuksia Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä on kasvanut nopeasti ja samaan aikaan toimintaa on uudelleen järjestetty sekä kehitetty laaja-alaisesti. Tulevaisuudessa kehittämisen painopiste olisi hyvä siirtää asiakasmäärän kasvattamisesta palvelun sisällön ja sitä kautta vaikuttavuuden kehittämiseen. Vaikuttavuudella tarkoitan tässä yhteydessä kuntouttavan työtoiminnan prosessin läpivirtaavuutta sekä asiakkaiden positiivisia siirtymiä palvelusta. Positiivisilla siirtymillä tarkoitan sitä, että asiakkaat ovat siirtyneet kuntouttavasta työtoiminnasta työllistymisen tavoitteen näkökulmasta positiiviseen suuntaan, eli joko työllistyneet, aloittaneet koulutuksen tai siirtyneet muihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka eivät pysty seuraavan kolmen kuukauden aikana osallistumaan työ- ja elinkeinohallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on siis usein monia asioita, jotka vaikuttavat heikentävästi heidän työkykyynsä. Tästä syystä kuntouttavan työtoiminnan prosessit ovat keskimääräisesti pitkiä. Kuitenkin ammatillisen kuntoutuksen tutkijat ovat todenneet, että positiivisten siirtymien kannalta suurempi merkitys on palvelun sisällöllä kuin sen kestolla. Pitkäaikainen palvelu voi jopa aiheuttaa negatiivisia seurauksia (Järvikoski & Härkäpää 2011). Tämän takia myös kuntouttavan palvelun jaksojen kestoja on syytä tarkastella jatkuvasti. Edellä mainittu vaikuttavuuden ja prosessin läpivirtaavuuden kehittäminen vaativat seuraavien asioiden tarkastelua ja tarpeen mukaan niiden osalta toiminnan kehittämistä: - asiakastarpeet ja niiden luokittelu 21