TOTEUTUNEIDEN ARVIOINTIEN YLEISIÄ TULOKSIA JA RAPORTOINTIA
|
|
- Elisabet Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPSIKUOPIO II -HANKE TOTEUTUNEIDEN ARVIOINTIEN YLEISIÄ TULOKSIA JA RAPORTOINTIA Kirsi Alila Kehitysjohtaja Ediva Oy 1
2 Sisällys Sivu 1. Laitoshuoltajien kohdenkansion käyttö Kuopion kaupungin päiväkodeissa 3 2. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien vuosikello 4 3. Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa 5 4. Neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimuksen mukainen toiminta 8 5. Pienen lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys koulutuskokonaisuus varhaiskasvatuksen henkilöstö 9 lastenneuvolan terveydenhoitajat Erityispalvelujen puhelinkonsultaatio lastenneuvoloiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle: Palvelun tarpeellisuus, käyttö ja varhaisen tuen näkökulma Liikunnan arviointimallit varhaiskasvatuksessa 12 2
3 1. Laitoshuoltajien kohdekansion käyttö Kuopion kaupungin päiväkodeissa - raportti valmistunut kesäkuussa 2011 Arvioinnin tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että laitoshuoltajien suhtautuminen kohdekansioon on myönteinen ja sitä pidetään tarpeellisena ja hyödyllisenä työmuotona. Kohdekansion käyttöä tulee kuitenkin lisätä ja jalkauttaa paremmin osaksi laitoshuoltajien työtä. Kohdekansion sisältöä tulee edelleen kehittää ja pyrkiä poistamaan sen käytöltä mahdollisia esteitä. Näin voisi erään vastaajan toive toteutuisi siitä, että jokaisessa päiväkodissa kansio olisi käytössä eikä tyhjänä ja käyttämättömänä. Kehittämissuositukset: -Kohdekansion käytön yleisyyden vahvistaminen laitoshuoltajien keskuudessa. -Kohdekansioon lisätään kaikkien Kuopion kaupungin päiväkotien ja laitoshuoltajien puhelinnumerot. -Kohdekansioon lisätään oman yksikön yhteistyökumppanit ja heidän yhteystietonsa. -Kohdekansioon päivitetään ajankohtaista ja uutta tietoa esimerkiksi koulutuksista. -Päivähoidon henkilöstön ja laitoshuoltajien yhteinen asiakaslähtöisen yhteistyön menetelmien pohtiminen -Päiväkodin henkilökunnan tietämyksen lisääminen kohdekansion periaatteista ja sisällöstä: Kohdekansion hyödyllisyyden ja tarpeellisuuden esiinnostaminen entistä paremmin osana talon ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmia. -Kohdekansion merkitystä osana työn suunnittelua ja kehittämistä pitää kirkastaa. -Kohdekansion jalkautumisen vahvistaminen ja käyttöön ottoon enemmän tukea (koulutus, tiedotustoiminta, kokemusten jakaminen). -Kohdekansion sisällön tarkasteleminen suhteessa siihen vastaako kansio vaihtuvien/muuttuvien sekä erilaisten työn erityispiirteiden haasteisiin. -Kasvattajan käsikirjan avaamista tulee lisätä laitoshuoltajille. - Kohdekansion hyödyllisyyden ja tarpeellisuuden esiinnostaminen entistä paremmin osana talon ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmia. -Kohdekansioon liittyviä työkäytäntöjä kerätään ja tarkastellaan lisää käytön yleistyttyä ja kokemusten karttuessa. 3
4 2. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien vuosikello - raportti valmistunut elokuussa 2011 Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että keltojen vuosikellon rakenne toimii varhaisen tuen edistäjänä ja yhteistyön pohjana niin varhaisen tuen ohjauksessa kuin yhteistyössä erityistyöntekijöidenkin kanssa. Kaikki vastaajatahot ovat tätä mieltä, vaikka myös kritiikkiä ja kehittämisideoita esitetään vuosikellon tarkoituksenmukaisuuteen, aikataulutukseen ja rakenteeseen. Kehittämisehdotuksista huolimatta keltojen vuosikelloa pidetään keltojen työtä ja toimintoja yhtenäistävänä käytäntönä. Vuosikellon tunteminen kaipaa kuitenkin edistämistä; vuosikelloa tulisikin esitellä enemmän päivähoidon johtajille ja henkilöstölle sekä muille yhteistyökumppaneille. Vuosikellon sijainti tulee palautteen perusteella pohtia uudestaan. Myös vuosikellon tavoitteen ja tarkoituksen tarkentaminen tulisi pohtia ja sitä kautta arvioida sen sisältöä; onko vuosikello rakennettu pääsääntöisesti keltojen omaan käyttöön vai myös selkeyttämään kelton työtä erilaisille yhteistyötahoille. Vuosikellon rakennetta varhaisen tuen ohjaamisessa arvioidaan kaikkien vastaajatahojen osalta hyväksi, keltojen työtä kuvaavaksi ja rytmittäväksi sekä selkeyttäväksi rakenteeksi. Vuosikelloon toivotaan kuitenkin muutoksia. Johtajilta tulee eniten kehittämisehdotuksia vuosikellon aikataulutuksen muutoksiin ja rakenteen uudistuksiin. Tämä on loogista koska he tekevät tiivistä yhteistyötä keltojen kanssa ja tuntevat vuosikellon mukaisen toiminnan. Arvioinnin tulokset nostavat esiin keltojen, oeltojen, johtajien ja osittain myös henkilöstön vastuiden epäselvyyksiä. Keltojen toivotaan osallistuvan nykyistä enemmän lapsiryhmätyöskentelyyn, tämä palaute tulee selvästi esiin niin keltoilta itseltään kuin myös vahvasti johtajilta. Keltojen työssä painottuu vahvasti yhteistyö ja monet palaverit eri tahojen kanssa. Yhteistyön painotus vuosikellossa lapsiryhmätyön sijaan nousee arvioinnissa pohdinnan kohteeksi. Tästä johtuen erilaisten yhteistyöpalaverien määrän vähentämistä ja sisällöllistä kehittämistä ehdotetaan. Haasteelliseksi koetaan kelton osaamisen välittyminen henkilöstölle ja joiltakin osin keltojen vaihtuvuus. Kelton työtä arvostetaan korkealle johtajien ja erityistyöntekijöiden vastauksissa ja yhteistyötä kehutaan keltojen kanssa erinomaiseksi ja korvaamattomaksi. Keltojen rooli yhteistyön käynnistäjänä ja ylläpitäjänä on merkittävä. Kelton vuosikellon mukainen työ edesauttaa henkilöstöä havaitsemaan ja tunnistamaan varhaisemmin lapsen ja perheen tuen tarpeita, ja varhaisen tuen sisällyttämisessä oman tiiminsä toimintaa. Henkilöstö saa keltolta varhaisen tuen toteuttamiseen tukea, ohjausta ja koulutusta. Alueellisia eroja löytyy enemmän pedagogisten kahviloiden järjestämisessä, tiimipalavereihin osallistumisessa, koulutusten järjestämisessä, kuntoutussuunnitelmien laatimiseen osallistumisessa sekä lasten pienryhmä- ja henkilöstön vertaisryhmien käynnistämisessä ja ohjaamisessa. Alueelliset tarpeet tosin vaihtelevat keltolta kaivattua tukea sekä sen laatua ja määrää kohtaan. Erityistyöntekijät mainitsevat vielä erityisesti keltojen vuosikellon mukaisen työn edistävän kuntouttavaa työotetta. He kertovat keltojen vuosikellon mukaisen yhteistyörakenteen olevan tarkoituksenmukaisen heidän näkemyksestään käsin ja tukevan heidän työtään sekä linkittyvän osaksi terapeuttien omaa työtä järkevällä tavalla. Erityistyöntekijät kaipaisivat kuitenkin paitsi kelton joidenkin tehtävien tarkempaa avaamista vuosikellossa niin myös enemmän aikaa yksittäisen lapsen asioiden yhdessä hoitamiseen, jotta varhainen tuki toteutuisi entistä tehokkaammin. 4
5 Keltojen vuosikellon arvioinnin kautta hahmottui vuosikelloon tehtävien rakenteellisten ja aikataulullisten muutosten tarpeet. Arvioinnin kautta tuli selkeästi esiin ja vahvistui näkemys keltojen keskeisestä pedagogisesta roolista kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa sekä yhteistyössä monitahoisten kumppaneiden kanssa. Arvioinnin kautta välittyi voimakkaasti kelton työn moninaisuus; työn keskeisiä elementtejä ovat niin lapsiryhmätyö, henkilöstön (ml. johtajat) tukeminen ja ohjaus kuin asiantuntijayhteistyökin ulospäin varhaiskasvatuspalvelusta. Keltojen työn merkitys näkyy tukena henkilöstölle, johtajille, erityistyöntekijöille ja muille yhteistyökumppaneille sekä tietysti suoraan myös lapselle ja perheelle. Vaikka arviointi antoi paljon eväitä keltojen vuosikellon tarkasteluun ja jatkokehittämiseen, vuosikello näyttäytyy kuitenkin erinomaisena keltojen työn jäsennyksenä ja rakenteena. Arviointitietoa hyödyntämällä sen kehittämisessä vuosikellosta tulee entistä parempi ja sisällöltään kattavampi. Voidaankin todeta, että keltojen vuosikellon mukaisen toiminnan kautta lapsi ja perhe tulevat varhemmin autetuksi. 3. Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa - raportti valmistunut lokakuussa 2011 Tuloksien yhteenvetona voidaan todeta, että varhainen tuki on osattu hienosti purkaa käytännön toiminnoiksi. Varhainen tuki on keskeinen sisältö ja toimiva käytäntö kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa, kiitos Varhaisen tuen käsikirjan ja Kasvattajan käsikirjan sekä varhaista tukea käytännössä toteuttavan ammatillisen henkilökunnan (ryhmien henkilöstö, johtajat, erityislastentarhanopettajat). Pääsääntöisesti varhainen tuki toteutuu hyvin niin suunnitelmatasolla kuin käytännössäkin. Arviointi osoitti kuitenkin myös kehittämiskohteita varhaisen tuen parempaan toteuttamiseen. Seuraavassa esitellään erikseen jokaisen arvioinnin neljän osa-alueen tulokset tiivistelmänä. Talon vasut. Kaikki analysoidut talovasut ovat Kasvattajan käsikirjan mukaisia ja siten noudattavat myös sen varhaisen tuen sisältöjä. Talovasuissa näkyy yksiköiden omaleimaisuus ja kirjaamisen erilaiset tyylit. Kirjaukset voidaan sisällöllisesti jakaa kahteen luokkaan; päiväkodin erilaisiin käytäntöihin, järjestelyihin ja toiminnan rakenteisiin ja pedagogisiin varhaiskasvatustoiminnan linjauksiin liittyviin. Käytäntöjä ja sopimuksia oli kirjauksissa enemmän, pedagogiikan perusteluja ja käsikirjan syvällisiä oman talon kasvatusta pohtivia ja linjaavia kirjauksia vähemmän. Talovasut näyttävät antavan erinomaisen työvälineen varhaisen tuen toteuttamiseen ja vasukytköksien synnyttämiseen talon vasun, lapsen vasujen ja ryhmävasujen välillä. Pohdittavaksi jää kysymys talovasujen käytöstä käytännön työssä eli miten laajasti ja syvällisesti talovasuja käytetään henkilöstön toimesta tai johtajan työn lähtökohtana niin toiminnan arvioinnissa kuin kehittämisessäkin. 5
6 Ryhmävasut. Yleistuloksena arvioinnista voi todeta, että varhainen tuki toteutuu henkilöstön itsearvioinnin perusteella erittäin hyvin kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa. Suurin osa (51/56) arviointimallin sisältämästä kriteeristä toteutuu vastaajien mukaan kokonaan. Koko arviointimallin osalta kaikkiaan 78 % kriteereistä toteutuu kokonaan, kun 21 % kaikista kriteereistä toteutuu osittain ja yksi % ei toteudu ollenkaan. Pääluokittaisen arvioinnin tulosten mukaan varhaisen tuen toimintakäytännöt (pääluokka 2) toteutuvat paremmin kuin varhaisen tuen varhaiskasvatuksen perustoimintoja mittaava pääluokka 1. Varhaisen tuen varhaiskasvatuksen perustoimintojen toteutumiseen tuleekin kiinnittää painotetummin huomiota, varhaisen tuen toimintakäytäntöjen sujuessa vahvemmin. Arvioinnissa jaettiin varhaisen tuen toteutumisen kriteerit erinomaisesti, hyvin, kohtalaisesti, välttävästi ja heikosti toteutuviin. Varhaisen tuen kehittämiskohteiksi nostettiin kaikki kohtalaisesti, välttävästi tai heikosti toteutuneet kriteerit ja niiden mukainen toiminta (ks. luku 3.2.4). Kehittämiskohteista muodostui 15 kriteerin joukko (/ 56 kriteeriä), osuudeltaan 27 prosenttia kaikista vastauksista. Arvioinnin osa-alue Kasvattajatiimin vaiheittainen toiminta kun lapsi tarvitsee varhaista tukea toteutuu niin hyvin, että se ei sisällä lainkaan kehittämiskohteiksi nousevia kriteerejä. Kasvattajien toiminta tältä varhaisen tuen toimintakäytäntöjen osalta on siis erittäin vahvaa. Osaalueista kaikkein haasteellisimmiksi kehittämiskohteiksi näyttävät muodostuvan varhaiskasvatuksen perustoimintoihin kuuluvat perushoito ja toiminnan suunnittelu ja oppimiseen innostavan ympäristön rakentaminen. Havainnoinnit viiden päiväkodin lapsiryhmissä avasi varhaisen tuen toteutumista konkreeteissa tiloissa ja tilanteissa. Yleisenä johtopäätöksenä tiloista niin ulkona kuin sisälläkin varhaisen tuen toteutumisen näkökulmasta voi todeta, että tilat olivat pääosin hyviä ja toimivia, jopa erinomaisia. Joissakin ryhmissä tosin oli pienet wc-tilat ja ahtautta ryhmähuoneissa suuren lapsi- ja aikuismäärän vuoksi. Huomion kiinnitti kuopiolaisen päivähoidon selkeiltä vaikuttavat työ- ja tehtäväkuvat. Henkilökunta vaikutti ammatillisilta ja motivoituneilta työhönsä sekä heidän suhtautumisensa ja vuorovaikutuksensa lapsiin lämpimältä ja kannustavalta sekä lapsia kunnioittavalta. Aikuiset toimivat pääsääntöisesti lasten kanssa aktiivisesti ja tiiviisti. Kasvatuskumppanuus näyttäytyi kasvattajien puheessa vahvana, vanhemmista puhutaan kunnioittaen ja yhteisiä kasvatuskäytäntöjä löytyy. Kasvatustoiminta oli pääosin lapsilähtöistä, toiminnallisesti lapsille sopivan haastavaa ja monipuolista. Mietyttämään jäi päivien ohjelmatäytteisyys lapsen jaksamisen ja omaehtoisen toiminnan mahdollistamisen kannalta, varsinkin kun leikin osuus olisi voinut yleisesti olla suurempi. Siirtymätilanteet oli pääosin hoidettu joustavasti ja pienryhmätoimintaa soveltaen Pienryhmätoiminta olikin varsin kattavaa, mutta ei kaikilta osin. Ryhmävasu ei ole vielä asettunut arjen työvälineeksi eivätkä lapsen vasut kytkeydy toivottavalla tasolla toiminnan suunnitteluun. Kehitettävää löytyi joissakin kohdin myös kasvattajan ja lapsen henkilökohtaisen vuorovaikutuksen laatuun ja määrään sekä ryhmän eri-ikäisten lasten huomiointiin. Sisäliikunnan monipuolisen määrää tulisi lisätä havainnoinnin mukaan. Lisäksi päivän tilanteiden katkelmallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. 6
7 Tiimisopimusten arviointi näytti sen, että tiimisopimuksia laaditaan laajasti ja tiimityö päiväkodeissa on vahva työkäytäntö. Nyt tutkitut tiimisopimukset olivat kirjavia sisällöltään ja perustuvat vain osin annettuun pohjaan. Mietittäväksi jää, onko tarpeen tehdä yhtenäisempi linjaus tiimisopimuksen rungosta ja sen laatimisen käytännöistä? Tiimisopimusten osalta tärkeä ja olennainen kysymys on tietysti se, miten hyvin yhdessä keskustellut ja tiimisopimukseen kirjatut sopimukset ryhmän toiminnasta ohjaavat tiimien toimintaa. Onko tiimisopimus sellainen asiakirja, jonka sopimuksiin sitoudutaan, sisältöön palataan toimintakauden edistyessä ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti? Mikä on siis tiimisopimusten vaikuttavuus työn kannalta? Tiimisopimusten sisällöstä voi todeta, että analysoiduissa tiimisopimuksissa on hyvin kirjattu tiimin jäsenten väliseen vuorovaikutukseen ja ilmapiirin luomiseen liittyviä tavoitteita. Kirjausten mukaan yhteisten kasvatusperiaatteiden ja linjausten muodostaminen koetaan tärkeäksi tiimin tavoitteeksi. Kovin vähän on kuitenkin konkreettisia kirjauksia ja tavoitteenasettelua tiimin pedagogiseen toimintaan ja kasvatuksellisiin linjauksiin. Tiimin jäsenten vastuualueet ja tehtävät on kattavasti kuvattu, esimerkiksi pedagogiikan osalta kasvatustoiminnan sisältöalueisiin ja orientaatioihin sekä menetelmiin. Voi myös sanoa, että henkilökunnan erilaiset osaamisen alueet on hyvin huomioitu ja hyödynnetty. Huomion kiinnittää se, ettei yhdessäkään tiimisopimuksessa ole pedagogisen oppimisympäristön muokkaamiseen liittyvää mainintaa. Myöskään leikin ohjaaminen ei näy vastuualuekirjauksina. Tiimin tiedonkulkua tulisi arvioinnin tulosten mukaan kuvata yksityiskohtaisemmin ja eritellymmin. Arvioinnin osuus ja kirjaukset ovat tiimisopimuksissa hyvin ohuita. Tästä syystä raportissa esitetään tiimisopimuksen muiden kehittämissuositusten lisäksi myös luonnos tiimisopimuksiin liitettävästä arviointimallista. - HUOM! Raportin valmistumisen jälkeen jatkettu varhaisen tuen arviointimallin työstämistä yhdessä Kuopion kaupungin varhaiskasvatushenkilöstön kanssa tuloksena Kasvattajan käsikirjaan pohjautuva laaja varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen toiminnan toteutumisen arviointimalli (valtakunnallisesti ensimmäinen!). Arviointimalli tuotti muokattavaa myös Kasvattajan käsikirjan sisältöön. Syksyyn 2012 mennessä käsikirja on uudistettu ja siihen liittyvä arviointimalli tahdistettu. 7
8 4. Neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimuksen mukainen toiminta - raportti Yhdessä lapsen parhaaksi valmistunut elokuussa 2011 Yleisenä johtopäätöksenä arvioinnista voi todeta, että neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimus Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi on rakenteeltaan ja sisällöltään toimiva työkäytäntö ja tukee erinomaisesti yhteistyön toteuttamista. Yhteistyösopimus on tarpeellinen ja hyödyllinen työmuoto niin neuvoloiden ja päivähoidon yhteistyön sujuvuudelle ja edistymiselle kuin myös asiakkaiden; lapsille ja perheille kohdistuvan varhaisen tuen ja avun toteuttamisessa. Etukäteen sovittu aikataulutus tukee yhteistyötä ja sopimuksen mukaiset kokoontumiset toteutuvatkin jo varsin kattavasti. Vahva kannanotto yhteistyöryhmien kehittämiseksi vastaajilta on erityisesti toive saada yhteistyöryhmän kokoonpanoon mukaan sosiaalityöntekijöiden edustus. Myös uutta, syksyllä 2011 käyttöön otettavaa yhteistyöryhmien aluejakoa toivotaan arvioitavan uudestaan vuonna Lapsikohtaisten asiakasasioiden käsittelyn toimintatavat ja käytännöt vaihtelevat alueittain, suurimmassa osassa ryhmiä lapsikohtaisia asioita käsitellään harvoin tai ei ollenkaan. Yhteistyösopimuksen nykyinen koordinaatiosysteemi lapsikohtaisten asioiden käsittelyssä saa kritiikkiä, myös jatkumoa tapauskohtaisten asioiden käsittelyssä tulisi edistää. Yhteistyösopimuksen mukaisen toiminnan pysyväksi menettelyksi kehitetty ja tässä arvioinnissa kokeiltu arviointilomake koettiin pääosin toimivaksi ja se voidaan pienillä muokkauksilla liittää yhteistyön sopimuspohjaan syksyllä
9 5. Pienen lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys koulutuskokonaisuus (varhaiskasvatuksen henkilöstö) - raportti valmistunut elokuussa 2011 Arvioinnin yleisenä tuloksena voi todeta Lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys -koulutuksen olevan varsin hyvä kokonaisuus ja tuotteena jo varsin kehittynyt. Koulutuskokonaisuus näyttäytyy monipuolisena ja laadukkaana konseptina, jossa yhdistyy uusin alan asiantuntijoiden tuottama teoriatieto ja havainnolliset käytännön työn kehittämistä palvelevat esimerkit ja sovellukset. Koulutuskokonaisuudelle löytyisi varmasti kiinnostusta myös Kuopion kaupungin ulkopuolelta. Koulutukseen osallistujat olivat saaneet arviointinsa mukaan koulutuksesta omaan työhönsä uutta tietoa, tukea toimintojen muokkaamiseen, uutta intoa tekemiseen ja vanhojen oppien kertausta. Eniten uutta tietotaitoa varhaiskasvatuksen henkilöstölle antoi koulutuksen aistitoimintojen osio. Koulutus nosti kokonaisuudessaan esiin ammatillisesti toimivan varhaiskasvatushenkilöstön merkityksen lapsen sensomotoriikan, aistitoimintojen sekä kommunikaation ja kielen kehityksen tukemisessa. Koulutuksen vaikuttavuus toiminnan muutoksiin välittömästi koulutukseen jälkeen näyttäytyy vahvana. Arvioinnin tulosten mukaan koulutuksen vaikutus on merkittävä niin hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen kuin varhaiskasvatushenkilöstön osaamisen vahvistamiseen lapsen kehitysympäristön järjestämisessä, toiminnan suunnittelussa, leikin toteuttamisessa kuin välineiden hankinnassa. Sen sijaan varhaiskasvatuksen tiimeissä käytäviin keskusteluihin koulutuksen vaikutus voisi olla vahvempi. Koulutuksen tiimikeskusteluihin liittyvässä vaikutuksen parantamisessa on ilmeisesti kyse enemmänkin varhaiskasvatuksen tiimikeskustelukäytäntöjen tehostamisesta kuin itse koulutuksen sisällön kehittämistarpeesta. Koulutuksen saamat kehittämistoiveet liittyivät joidenkin koulutusosioiden tiiviimpään esittämiseen sekä varhaiskasvatushenkilöstölle suunnatun koulutuksen sisällön kohdentamiseen päiväkoti- ja esiopetusikäisiin lapsiin. Joku vastaajista toivoi koulutukseen enemmän keskustelua, jonka aikana voisi jakaa muiden osallistujien kanssa kokemuksia. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään tulevaisuudessa koulutuksen jatkokehittämisessä. 9
10 6. Pienen lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys koulutuskokonaisuus (terveydenhoitajat) - raportti valmistunut Arvioinnin yleisenä tuloksena voidaan todeta, että terveydenhoitajat ovat kohtalaisen tyytyväisiä koulutuksen tarjoamaan yleiseen oman osaamisen vahvistumiseen. Tulosten tarkastelun pohjalta pienen lapsen sensomotorisen ja kommunikaation sekä kielen kehityksen koulutus vahvistaa osaamista kohtalaisesti lapsen havainnoinnissa ja vanhempien ohjaamisessa. Sen sijaan syvennetyn materiaalin käyttöönotto vahvistui huomattavassa määrin enemmän. Terveydenhoitajien mukaan koulutuksella on välittömiä vaikutuksia työkäytäntöihin lapsen havainnoinnin tarkentumiseen, vahvistumiseen ja tehostumiseen sekä lapsen kehityksen osa-alueiden yhteneväisyyden hahmottumiseen. Perheelle osataan koulutuksen vaikutuksena antaa ohjausta varhemmin ja konkreettisemmin. Koulutus vaikutti välittömästi ohjausmateriaalin käytön lisääntymiseen ja sen tehokkaampaan sekä aikaisempaan käyttämiseen paitsi omassa työssä niin myös vanhempien kanssa. Koulutus antoi terveydenhoitajille luottamusta omiin taitoihin lapsen huolen tunnistamisessa. Koulutusta pidetään hyvänä kokonaisuutena ja kouluttajia asiantuntevina. Kolmen yhtaikaisen kouluttajan käyttämisestä samassa koulutuksessa pidettiin. Koulutuksen sisältöjen osalta arvostettiin erityisesti käytännön vinkkejä, esimerkkejä ja asiakastapauksien käsittelyä. Koulutusmateriaaleja kiiteltiin laajasti. Terveydenhoitajat toivovat kuitenkin koulutukseen vielä lisää käytännön esimerkkejä, erityisesti vanhempien tukemiseen lapsen kehityksessä, lapsen käsittelyyn ja lapsen kehityksen havainnoimiseen. Muutaman mielipiteen mukaan koulutus oli liian luentomainen ja siksi toivottiin koulutukseen lisää toiminnallisuutta. Lääkäreitä toivottiin osallistuvaksi pienen lapsen sensomotorisen ja kommunikaation sekä kielen kehityksen koulutukseen. 10
11 7. Erityispalvelujen puhelinkonsultaatio lastenneuvoloiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle: Palvelun tarpeellisuus, käyttö ja varhaisen tuen näkökulma - raportti valmistunut joulukuussa 2011 Tiivistelmänä arvioinnin tuloksista voi todeta, että puhelinkonsultaatiopalvelua pidetään erittäin tarpeellisena ammatillisuutta tukevana palveluna. Puhelinkonsultaatioon ollaan tyytyväisiä sen helppouden, nopeuden, hyödyllisyyden ja toimivuuden sekä saavutettavuuden vuoksi. Puhelinkonsultaation yhteneväisiä tavoitteita ja selkeitä ohjeita sekä toimintakäytäntöjä pidetään palvelun käyttöä mahdollistavina tekijöinä. Lisäksi käyttöä mahdollistavat etukäteen määritelty soittoaika ja -päivä, joka on kaikkien tiedossa. Puhelinkonsultaatio myös edistää joustavaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Puhelinkonsultaatiossa vastaavia erityistyöntekijöiden ammatillisuutta, asiantuntemusta sekä hyvää ja ystävällistä palvelua kehutaan yleisesti. Puhelinkonsultaatio edesauttaakin lapsen ja perheen varhaisen tuen tunnistamisessa ja toteuttamisessa koska palvelu vahvistaa, tukee ja tarkentaa soittajien työtä ja asiantuntemusta sekä edesauttaa lapsen ja perheen saaman tuen nopeuttamisessa ja hoitoonohjauksen kohdentamisessa. Vastaajien mukaan puhelinkonsultaatiosta hyötyvät siis sekä asiakas että sinne soittava ammattilainen tehostettuina toimintakäytäntöinä. Puhelinkonsultaatio näyttäytyy kattavana, monipuolisena ja helposti lähestyttävänä palveluna. Puhelinkonsultaatiopalvelun käyttöä tulee kuitenkin tehostaa. Arvioinnin tulosten mukaan puhelinkonsultaatiopalvelun käyttöä estävät oma kiire ja ajanpuute sekä vastaamattomuus puheluun. Kehittämistoiveena esitetäänkin, että puhelinkonsultaatioon soittamiseen vastaaminen taataan ja sinne jätettyihin soittopyyntöihin vastataan. Myös muita kehittämisdeoita tuodaan julki, muun muassa perheille perustettava oma puhelinkonsultaatioaika ja erityistyöntekijöiden esittäytyminen eri ammattilaisille tunnettuuden edistämiseksi. Arvioinnin varhaiskasvatukseen kohdentuneen ohjausketjun tutkimisen osalta tuloksena on, ettei ohjausketju synny läheskään kattavasti. Jatkossa esitetäänkin ohjausketjun toimivuutta hankaloittavien esteiden tutkimista ja ohjausketjua vahvistavien toimintakäytäntöjen tehostamista. 11
12 8. Liikkumisen arviointimallit varhaiskasvatuksessa - raportti valmistuu huhtikuussa 2012 Liikkumisen arviointimallien kehittäminen varhaiskasvatuspalveluissa on toteutettu osana Kuopion kaupungin Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessin hallinnoimaa LapsiKuopio II - hankkeen ( ) toimintaa. Hankkeen tavoitteina oli tukea Pienet lapset liikkeelle - toimintamallin vakiintumista ja tuottaa liikkumisen arviointi- ja seurantamenetelmiä varhaiskasvatukseen. Hankkeen aikana tuotettiin seitsemän lapsen liikkumista ja henkilöstön osaamista edistävää arviointimallia ja lisäksi arviointikysymykset, joiden kautta kartoitetaan nykyisiä liikuntamyötääjien ja aluevastaavien työtehtäviä uusien tehtäväkuvausten laatimiseksi. Arviointimallit jäävät Kuopion kaupunkiin pysyvään käyttöön. Varhaiskasvatusympäristön ja -toiminnan arviointimallit Liikkuminen päiväkodissa -arviointimallit: 1) Varhaiskasvatuksen ympäristön arviointi: sisä- ja ulkotilat, välineet ja materiaalit 2) Toiminnan suunnittelu ja toteutus, kasvattajan toiminta sekä tukimateriaalien, koulutusten ja asiantuntemuksen käyttö Liikkuminen perhepäivähoidossa arviointimalli: 3) Toiminnan suunnittelu ja toteutus sisä- ja ulkotiloissa, hoitajan rooli liikkumisen edistäjänä, tukimateriaalien, koulutusten ja asiantuntemuksen käyttö Liikkuminen lapsen silmin: 4) Liikkuminen lapsen silmin -arviointimalli Lapsen / lapsiryhmän haastattelu liikkumisesta varhaiskasvatuksessa: liikkumisen määrä, tilat, välineet, ympäristö, lapsen osallisuus liikunnan suunnittelussa ja omat kokemukset, kasvattajien rooli 12
13 Liikuntamyötääjien ja aluevastaavien toiminnan arviointimallit: 5) Päiväkotien liikuntamyötääjät ja aluevastaavat 6) Perhepäivähoidon liikuntamyötääjät Arvioinnin kohteena liikuntamyötääjien ja aluevastaavien toimintatapa, toiminta ja tehtävät, työn vaikuttavuus, saatu tuki, osaamisen hyödyntäminen, toiminnan kehittäminen. 7) Liikuntamyötääjien ja aluevastaavien tehtäväkuvausten kartoittaminen Kysymysten kautta kartoitetaan nykyiset liikuntamyötääjien ja aluevastaavien työtehtävät mahdollisten uusien tehtäväkuvausten laatimiseksi. 13
Arviointinäkymiä varhaisen tuen rakenteisiin sekä työ- ja toimintatapoihin
LapsiKuopio II hanke PÄÄTÖSSEMINAARI Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi Kuopiossa Arviointinäkymiä varhaisen tuen rakenteisiin sekä työ- ja toimintatapoihin 9.5.2012 Kuopio Kehitysjohtaja, Kirsi Alila,
LisätiedotOsana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin
Osana LapsiKuopio II -hanketta (2010-2012), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin vakiintumista tuottaa liikkumisen arviointi- ja seurantamenetelmiä
LisätiedotKELTOJEN VUOSIKELLO - Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia
KELTOJEN VUOSIKELLO - Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia 22.3.2012 Kuopio Kirsi Alila, Ediva Oy KELTOJEN VUOSIKELLON ARVIOINTI vuosikellorakennetta on arvioitu kevään 2011 aikana yhtenä kuopiolaisena
LisätiedotKaste - ohjelma 2010 2012 LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa
Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi Kuopiossa YKSILÖLLINEN ERITYISPALVELU ERITYIS- PALVELUT LAADUKAS PERUSPALVELU Poikkihallinnollinen varhaisen
LisätiedotVARHAISEN TUEN TOTEUTUMINEN KUOPIOLAISESSA VARHAISKASVATUKSESSA
VARHAISEN TUEN TOTEUTUMINEN KUOPIOLAISESSA VARHAISKASVATUKSESSA LAPSIKUOPIO II HANKE ARVIOINNIN TULOKSIA 31.1.0.2011 Kehitysjohtaja, Kirsi Alila, Ediva Oy ARVIOINNIN SUORITTAMINEN Arvioinnin tarkoitus:
LisätiedotRyhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine
Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotJOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA
JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA VUOSI/ KUUKAUSI PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEHTÄVÄ/TOIMINTO TEHTÄVÄN/TOIMINNON TARKOITUS KÄYTÖSSÄ OLEVA TYÖMENETELMÄ SEURANTA / ARVIOINTI KUUKAUSITTAIN
LisätiedotArvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia
YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI NEUVOLAN JA PÄIVÄHOIDON YHTEISTYÖSOPIMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia 22.3.2012 Kuopio Kirsi Alila, Ediva Oy YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Neuvolan
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon
OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen
LisätiedotKyselyn toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).
1 KYSELY YKSITYISILLE PERHEPÄIVÄHOITAJILLE Opetushallitus julkaisi syksyllä 2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat kaikkea varhaiskasvatustoimintaa Suomessa. Perusteiden pohjalta kaikki
LisätiedotVarhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014
Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa
LisätiedotARVIOINTIRAPORTTI. Pienen lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys -koulutus
ARVIOINTIRAPORTTI Pienen lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys -koulutus - Lastenneuvolan terveydenhoitajien koulutusarviointi Kirsi Alila Ediva Oy 24.1.2012 1 SISÄLLYSLUETTELO
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma 2017
Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Sastamalan kaupunki Varhaiskasvatuksen aluejohtaja Marjut Vuokko Tampere 24.3.2017 4.4.2017 2 Vasu työ Ensin Ohjausryhmä - varhaiskasvatuksen päällikkö - varhaiskasvatuksen
LisätiedotPEDAGOGINEN JOHTAJUUS
PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation
LisätiedotLapsiryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsiryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Itsearvioinnin, ryhmätyöskentelyn ja suunnittelun tueksi Ryhmävasu tehdään kauden alussa ja sitä arvioidaan vähintään kaksi kertaa toimikauden aikana; vuoden
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotToimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki
Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki 12.11.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
LisätiedotOrimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke
Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan
LisätiedotSUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA
SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on
LisätiedotKaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma
Kaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme perustuu kokopäiväpedagogiikkaan; jokainen hetki tukee lapsen kehitystä ja oppimista. Kasvattajat mahdollistavat lasten
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma
LAPSEN NIMI: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Pienryhmätoimintaan on mahdollisuus päivittäin.
LisätiedotPIENRYHMÄTOIMINNAN MUISTILISTA
Varhaiskasvatus 1 PIENRYHMÄTOIMINNAN MUISTILISTA Läsnä oleva vuorovaikutus vahvistuu pienryhmäpedagogiikalla Varhaiskasvatus 2 VASUN PERUSTEET Kotkan vasu Yksikkökohtainen toimintasuunnitelma Tiimin toimintasuunnitelma
LisätiedotVasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti
Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotLUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!
LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi 2018-2019 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotSalo Ulla Soukainen
Johtajan työkirja 2.10.2018 Salo Ulla Soukainen Tervetuloa! Tämän iltapäivän tavoitteet: Tutustua päivitettyyn Johtajan työkirjaan sekä siihen, miten työkirjaa voidaan hyödyntää Ilo kasvaa liikkuen ohjelman
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen
LisätiedotTIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO
TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA
VUOSISUUNNITELMA 2018-2019 PÄIVÄKODIN NIMI: Metsätähti RYHMIEN NIMET: Kissankellot (1-3v.) ja Päivänkakkarat (3-5v.) LASTEN MÄÄRÄ: 33 paikkaa (kuluvana toimintavuotena 38 lasta) Päiväkodin aukioloaika
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotVARHAISEN TUEN TOTEUTUMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
ARVIOINTIRAPORTTI VARHAISEN TUEN TOTEUTUMINEN VARHAISKASVATUKSESSA Kirsi Alila Kehitysjohtaja Ediva Oy 13.10.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN 7 3 ARVIOINNIN TULOKSET 8 3.1
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotKONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO
ARVIOINTIRAPORTTI KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO Kirsi Alila Ediva Oy 5.8.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN 6 3 ARVIOINNIN TULOKSET 9 3.1 Konsultoivien
LisätiedotVeisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
21.8.2012 Veisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämän mukaan meillä toimitaan: Haluamme kasvattaa yhdessä vanhempien kanssa tasapainoisia, toiset huomioonottavia, suvaitsevaisia ja ristiriitojakin
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotJanakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma
Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika
LisätiedotSateenkaari Koto Päiväkodit täynnä pieniä ihmeitä
Sateenkaari Koto Päiväkodit täynnä pieniä ihmeitä Innovatiivinen, joustava ja ammattitaitoinen organisaatio tuottaa palveluja lapsen ja perheen yksilöllisiin tarpeisiin. Olemme varhaiskasvatuspalvelujen
LisätiedotArvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia
Erityispalvelujen puhelinkonsultaatio lastenneuvoloiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle - Palvelun tarpeellisuus, käyttö ja varhaisen tuen näkökulma Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia 22.3.2012
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa Torstai 10.11.2016 Muotoiluakatemia Piispankatu 8 70100 Kuopio Jaana Lappalainen Palvelupäällikkö Kasvun ja oppimisen palvelualue
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotVasutyöskentely Case Turku. AVI Vasupäivä
Vasutyöskentely Case Turku AVI 24.11.2016 Vasupäivä Ulla Soukainen 2016 Hankesuunnitelma, aikataulutus, ohjausryhmä Hankkeen tavoitteena on laatia varhaiskasvatusta ohjaava asiakirja. Paikallisella tasolla
LisätiedotKONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO
ARVIOINTIRAPORTTI KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO Kirsi Alila Ediva Oy 10.8.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN 6 3 ARVIOINNIN TULOKSET 9 3.1 Konsultoivien
LisätiedotPALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT
PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 / 11 Lapsen nimi: JOENSUUN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka
LisätiedotVASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA
VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.
LisätiedotYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN
Mitä kuuuu kehittämistyöeni? YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN Annukka Jämsä-Taskinen apuaisosastonhoitaja, toimintaterapeutti Kuopion kaupunki
LisätiedotLapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.
23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Jokainen lapsi on rikkaus ja arvokas omana itsenään. Kuuntelemme ja kohtaamme lapset ja perheet
LisätiedotIlo kasvaa liikkuen Käpälämäessä
Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Kasvattajayhteisön asenne kohti sallivaa ja kannustavaa liikkumisympäristöä Meillä saa! Kaikki lähti käytävistä v. 2011 valmistunut, 127- paikkainen päiväkoti Sijaitsee
LisätiedotMUHOKSEN KUNTA. Tenavat ryhmäperhepäiväkoti. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle
MUHOKSEN KUNTA Tenavat ryhmäperhepäiväkoti TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle 2017 2018 Hyvinvointilautakunnan 31.10.2017 hyväksymä Tenavien ryhmäperhepäivähoidon toimintasuunnitelma toimikaudelle 2017-2018
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)
Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja
LisätiedotVarhaiskasvatus uudistuu - VASU Helsingin vasutyö
Varhaiskasvatus uudistuu - VASU 2017 Helsingin vasutyö Vasutyön taustaa Opetushallitus laatii valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka velvoittavat kaikkia varhaiskasvatuksen järjestäjiä
LisätiedotSIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen
LisätiedotLeppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto
25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda
LisätiedotHoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa
Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,
LisätiedotToimintasuunnitelma Vy Rööperi-Wilhola
Toimintasuunnitelma 2018-2019 Vy Rööperi-Wilhola Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotRAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen
RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Tavoitteet Tärkeimpiä arvoja meillä ovat välittäminen, turvallisuus ja itsensä toteuttaminen. Toimintaamme
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotOulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma
Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lähtökohtanamme on lapsen yksilöllisyyden huomioiminen. Teemme tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tavoitteenamme on avoin ja
LisätiedotMelukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma
Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus
LisätiedotLAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä
LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen
LisätiedotTyösuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus
Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja
LisätiedotPitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma
Pitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Meillä lasta kannustetaan leikkiin. Tiedostamme leikin tärkeän merkityksen lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Aikuiset ja lapset
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotMillaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto
Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,
LisätiedotARVIOINTIRAPORTTI. Laitoshuoltajien kohdekansion käytöstä Kuopion kaupungin päiväkodeissa. Kirsi Alila. Kehitysjohtaja, Ediva Oy
ARVIOINTIRAPORTTI Laitoshuoltajien kohdekansion käytöstä Kuopion kaupungin päiväkodeissa Kirsi Alila Kehitysjohtaja, Ediva Oy 10.6.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 5 3 ARVIOINNIN
LisätiedotVASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä
VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotKaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotKiiminkijoen päiväkodin toimintasuunnitelma
Kiiminkijoen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Yhteiset tilat koulun kanssa mahdollistavat sen, että tilat ja henkilöstö tulevat tutuiksi lapsille jo päiväkotiaikana. Tämä helpottaa
Lisätiedotvarhaiskasvatussuunnitelma ajalle --
varhaiskasvatussuunnitelma ajalle -- Henkilöstö: Ryhmävasu on työväline, joka auttaa henkilöstöä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan työtään varhaiskasvatuslain ja valtakunnallisen vasun sisällön
LisätiedotEtelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
LisätiedotERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015
VARHAISKASVATUSPALVELUT ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015 Kyselyjä lähetettiin 68, vastauksia palautui 27, vastausprosentti 39,7 Asteikko: 5 = erittäin hyvin, 4 = hyvin, 3 = ei hyvin eikä huonosti,
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tulevaisuus
Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten
LisätiedotKestävän kehityksen ohjelma
Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke
LisätiedotRYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU
RYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016-2017 Liite 1 Toimintasuunnitelma suunnittelu pohjautuu lasten ja vanhempien osallisuuden mahdollistamiseen (aloitus- ja vasukeskustelut on käyty ennen
Lisätiedot