ARVIOINTIRAPORTTI. Pienen lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys -koulutus

Transkriptio

1 ARVIOINTIRAPORTTI Pienen lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys -koulutus - Lastenneuvolan terveydenhoitajien koulutusarviointi Kirsi Alila Ediva Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1 PIENEN LAPSEN SENSOMOTORINEN KEHITYS SEKÄ KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYS -KOULUTUS 5 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN 8 3 ARVIOINNIN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Aistitoiminnot ja liikkuminen Varhainen vuorovaikutus vauvaiässä Puheen ja kielen kehitys taaperoiässä Tulosten tarkastelu lasten havainnoinnin, vanhempien ohjaamisen ja syvennetyn materiaalin käyttöönoton välillä arviointiteemoittain Palaute koulutuksesta ja kehittämisideat Terveydenhoitajien arviointitulosten vertailu varhaiskasvatushenkilöstön arvioinnin tuloksiin 28 4 ARVIOINNIN JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET 30 Liitteet 1. Koulutuksen arviointilomake terveydenhoitajille Koulutuksen vaikuttavuuden arviointikysely varhaiskasvatuksen henkilöstölle Koulutuksen vaikuttavuuden arviointikysely terveydenhoitajille 46 2

3 JOHDANTO Tämän raportin tarkoituksena on esitellä Kuopion kaupungissa järjestettävien Lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys -koulutukseen liittyvää terveydenhoitajille suunnattua arviointia ja arvioinnin tuloksia. Sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys -koulutusta on arvioitu myös keväällä 2011 varhaiskasvatushenkilöstön osalta ja sitä koskeva raportti ilmestynyt elokuussa Alunperin oli tarkoituksena, että hankkeessa toteutetaan syksyllä 2011 uusintakysely varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja terveydenhoitajille keväällä 2012 koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnista pidemmällä aikavälillä. Vaikuttavuuden arvioinnin suorittamisen ajatuksesta kuitenkin luovuttiin aikataulullisista syistä ja on päädytty ratkaisuun, jossa terveydenhoitajat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö suorittavat oman arvionsa koulutuksesta heti koulutukseen osallistumisen jälkeen. Tämän lisäksi molemmille tahoille (terveydenhoitajat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö) laaditaan hankkeen toimesta koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin kyselyt, jotka jäävät pysyvään käyttöön koulutusta toteuttaville tahoille (liitteet 2 ja 3). Arvioinnin tuloksia hyödynnetään tulevaisuudessa koulutuksen jatkokehittämisessä. Arvioinnin tilaajana toimii vuosina toteutuva LapsiKuopio II -hanke, jota hallinnoidaan Kuopion kaupungin Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessin kautta. LapsiKuopio II -hanke on osa kansallista KASTE -ohjelmaa 1. Hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on kehittää lasten ja perheiden palveluita vastaamaan heidän tarpeisiinsa joustavasti ja vaikuttavasti. Pääpaino on vanhempien osallisuuden ja henkilöstön osaamisen vahvistamisessa sekä moniammatillisen yhteistyön toteutumisessa. LapsiKuopio II -hankkeessa keskitytään siihen, että lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa toimitaan varhaisen tuen uusien ja entisiä täydentävien työ- ja toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on vakiinnuttaa varhainen tuki osaksi moniammatillisen ja alueellisen yhteistyön toimintakäytäntöjä. Tarkoituksena on, että hankkeen jälkeen varhaisen tuen työ- ja toimintatapoja lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa sekä moniammatillisessa ja alueellisessa yhteistyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Raportin sisältö esittelee luvussa yksi lyhyesti koulutuksen yli kymmenvuotista historiaa sekä muun muassa koulutuksen tavoitetta, toteutustapaa ja sisältöä. Arvioinnin suorittamisen kuvaus löytyy raportin luvusta kaksi ja arvioinnin tuloksien esittely luvusta kolme. Arvioinnin tulokset -luku alkaa vastaajien taustatietojen raportoinnilla (luku 3.1). Tulosten raportoinnissa on käytetty paljon arviointikyselyyn vastanneiden suoria lainauksia. Lainaukset on merkitty vinoutetulla tekstillä ja lainausmerkein varustettuna tulostusten esittämisen yhteydessä. Luku 3.2 keskittyy kuvaamaan aistitoimintojen ja liikkumisen kehittymiseen liittyvää arviointia. Luku 3.3 tarkastelee koulutuksen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (sosiaali- ja terveysministeriö), jossa määritellään sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille

4 osiota varhaisen vuorovaikutuksen kehittämisestä vauvaiässä. Koulutettavien mielipiteet puheen ja kielen kehityksen osiosta taaperoiässä raportoidaan luvussa 3.4. Raportin luvussa 3.5 toteutetaan arvioinnin tulosten tarkastelu havainnoinnin, vanhempien ohjaamisen ja syvennetyn materiaalin 2 käyttöönoton kesken arviointiteemoittain. Luku 3.6 kokoaa yhteen vastaajien palautteet ja kehittämisideat koulutuksesta. Tulosluvun viimeinen alaluku, 3.7 esittää terveydenhoitajien ja varhaiskasvatushenkilöstön koulutusarvioinnin tulosten vertailua. Arvioinnin tulosten mukaiset johtopäätökset ja kehittämissuositukset on kirjattu lukuun 4. Raportin liitteinä löytyvät koulutukseen osallistuneille terveydenhoitajille suunnattu kyselylomake saatekirjeineen (liite 1). Raportissa ovat liitteinä (liitteet 2 ja 3) myös sekä terveydenhoitajille ja varhaiskasvatushenkilöstölle laaditut koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin kyselyt, jotka on tarkoitus jäädä pysyvään käyttöön Kuopiossa Lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys -koulutukseen liittyen. Arvioinnin yleisenä tuloksena voidaan todeta, että terveydenhoitajat ovat kohtalaisen tyytyväisiä koulutuksen tarjoamaan yleiseen oman osaamisen vahvistumiseen. Tulosten tarkastelun pohjalta pienen lapsen sensomotorisen ja kommunikaation sekä kielen kehityksen koulutus vahvistaa osaamista kohtalaisesti lapsen havainnoinnissa ja vanhempien ohjaamisessa. Sen sijaan syvennetyn materiaalin käyttöönotto vahvistui huomattavassa määrin enemmän. Terveydenhoitajien mukaan koulutuksella on välittömiä vaikutuksia työkäytäntöihin lapsen havainnoinnin tarkentumiseen, vahvistumiseen ja tehostumiseen sekä lapsen kehityksen osaalueiden yhteneväisyyden hahmottumiseen. Perheelle osataan koulutuksen vaikutuksena antaa ohjausta varhemmin ja konkreettisemmin. Koulutus vaikutti välittömästi ohjausmateriaalin käytön lisääntymiseen ja sen tehokkaampaan sekä aikaisempaan käyttämiseen paitsi omassa työssä niin myös vanhempien kanssa. Koulutus antoi terveydenhoitajille luottamusta omiin taitoihin lapsen huolen tunnistamisessa. Koulutusta pidetään hyvänä kokonaisuutena ja kouluttajia asiantuntevina. Kolmen yhtaikaisen kouluttajan käyttämisestä samassa koulutuksessa pidettiin. Koulutuksen sisältöjen osalta arvostettiin erityisesti käytännön vinkkejä, esimerkkejä ja asiakastapauksien käsittelyä. Koulutusmateriaaleja kiiteltiin laajasti. Terveydenhoitajat toivovat kuitenkin koulutukseen vielä lisää käytännön esimerkkejä, erityisesti vanhempien tukemiseen lapsen kehityksessä, lapsen käsittelyyn ja lapsen kehityksen havainnoimiseen. Muutaman mielipiteen mukaan koulutus oli liian luentomainen ja siksi toivottiin koulutukseen lisää toiminnallisuutta. Lääkäreitä toivottiin 2 Syvennetty materiaali on tarkoitettu terveydenhoitajille ja vanhemmille lapsen liikkumisen, silmien ja käsien yhteistyön, näköön perustuvan hahmottamisen sekä vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen tukemiseksi. 4

5 osallistuvaksi pienen lapsen sensomotorisen ja kommunikaation sekä kielen kehityksen koulutukseen. 5

6 1 PIENEN LAPSEN SENSOMOTORINEN KEHITYS SEKÄ KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYS KOULUTUS 3 Neuvolaikäisen lapsen sensomotorisen ja kommunikaation sekä kielen kehityksen koulutusta on toteutettu Kuopiossa yli 10 vuoden ajan, ensimmäinen koulutus pidettiin lastenneuvolan työntekijöille ilmeisesti vuonna Koulutus on toteutettu vuosittain vaihtelevasti yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Aloitusvuoden jälkeiset koulutukset ovat suunnattu pääasiassa päivähoidon henkilöstölle, joita on ollut noin osallistujaa koulutuskokonaisuutta kohden sekä lastenneuvolan terveydenhoitajille, joita on ollut koulutuksissa 0-5 osallistujan välillä. Lähes kaikissa koulutustilaisuuksissa on ollut mukana myös fysio-, toiminta- ja puheterapeutteja sekä lasten mielenterveystyöntekijöitä tai yhteistyökumppaneita esimerkiksi Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Koulutuskertoja on ollut yhteensä 15. Päivähoidon työntekijöiden määrä koulutuksissa on yhteensä 392 henkilöä. Koulutuksen tarve. Tarve tällaiselle koulutukselle syntyi käytännön moniammatillisista yhteistyökokemuksista. Lapsen kasvun ja kehityksen seurannan sekä tukemisen ammattilaisten tulee toimia samansuuntaisesti niin, että lapsen arki on mahdollisimman laadukasta ja perhe saa tarvitsemaansa ohjausta. Koulutuksen täytäntöönpano tapahtui kuntoutustyöntekijöiden aloitteesta ja toimesta. Nykyisin päivähoidosta pyydetään tätä koulutusta ja osallistujakiintiö täyttyy helposti. Koulutuksen tavoitteena on pienten lasten parissa työskentelevien perustason työntekijöiden ja asiantuntijoiden välisen vuoropuhelun kautta työssä tarvittavan tieto- ja taitopohjan vahvistaminen ja yhtenäistäminen. Koulutuksen punaisena lankana on varhaisen tuen näkökulma: miten vauvaa ja pikkulapsi-ikäistä lasta voidaan ohjata ja kannustaa leikkimään, liikkumaan ja kommunikoimaan monipuolisesti. Koulutuksen tavoitteena on auttaa osallistujia havainnoimaan ja arvioimaan lapsen kehityksen merkitykselliset virstanpylväät ja sen pohjalta kehittämään omaa työtään ja työyhteisönsä toimintaa sekä ohjaamaan perheitä lapsen kehityksen tukemiseksi oikeaaikaisesti. Terveydenhoitajan työssä on oleellista osata antaa ensimmäinen ohjaus vanhemmille siihen lapsen kehitykselliseen tarpeeseen, minkä hän vastaanotollaan havaitsee tai minkä perhe kertoo. Tämä on terveydenhoitajille suunnatun koulutuksen yksi keskeinen tavoite. Varhainen tuki on siellä missä lapsi on ja missä perhe käy; neuvolassa ja päivähoidossa. 3 Koulutusesittelytekstipohjan on raporttiin tuottanut vt.apulaisosastonhoitaja Annukka Jämsä-Taskinen, Kuopion kaupungin terveydenhuollon palvelualueelta. Tekstiä on muokattu raportin kirjoittajan toimesta. 6

7 Koulutusten toteutus. Kouluttajina ovat Kuopion kaupungin terveydenhuollon palvelualueen kuntoutusyksikön fysioterapeutti, puheterapeutti ja toimintaterapeutti. Koulutusta on toteutettu oman perustyön ohessa kaupungin sisäisenä toimipaikkakoulutuksena. Koulutussisällöt, - materiaali ja havaintovälineet ovat jalostuneet vuosien aikana. Vuosien aikana Lapsi Kuopio I ja II -hanketyö on tehnyt mahdolliseksi koulutusmateriaalin päivittämisen, laajentamisen ja uudenaikaistamisen muun muassa koulutusvideot ja KasvaNet -verkko-oppimisympäristön lisäpaketti. Koulutuksen sisältö. Koulutus on kahden päivän mittainen ja se koostuu fysio- ja toimintaterapeutin sekä puheterapeutin osuudesta. Fysioterapeutin ohjauksella käydään läpi liikunnallisen kehityksen variaatioita vauvasta pikkulapsi-ikään. Pohditaan keinoja, miten tukea lasta, joka tarvitsee tukea liikunnallisen kehityksen suotuisaan etenemiseen. Toimintaterapeutin osuudessa on kooste eri kehoaistien toiminnasta ja merkityksestä (tunto-, tasapaino- ja liikeaisti, kehon asennon aistiminen ja näköaisti). Esitys kattaa käden taitojen, varhaisten leikkien ja ympäristön tutkimisen kehittymisen alueet. Puheterapeutti painottaa osuudessaan vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä kielen oppimisen perustana. Esitys käsittää myös normaalin esikielellisen ja kielellisen kehityksen pääkohdat sekä kielellisen kehityksen tukemisen arjessa. Koulutuksen saama palaute. Koulutuksesta on varhaiskasvatuksen henkilöstön osalta saatu palautetta runsaan 10 vuoden ajan, ja sen pohjalta koulutus on jalostunut juuri heidän tarpeisiinsa (mm. KasvaNet tukimateriaali). Palaute on ollut pääsääntöisesti myönteistä, koulutuskokonaisuuden jatkamista tukevaa ja sen kehittämistä edistävää. Varsinaista koulutuksen arviointia ei ole suoritettu ennen LapsiKuopio II -hankkeen suorittamia arviointeja. Koulutus on vuosien mittaan kehittynyt ja terveydenhoitajien koulutuksen osalta esimerkiksi vuoden 1999 koulutus ei sisältänyt puheterapeutin osuutta. Terveydenhoitajien koulutusversio oli tällaisenaan arvioinnissa ensimmäistä kertaa, eikä kouluttajilla ole ollut tiedossa terveydenhoitajien toiveita ja koulutusodotuksia ennen koulutuksen toteutusta. Etukäteen oli kouluttajien kesken kuitenkin sovittu, että terveydenhoitajien koulutuksessa kerrataan systemaattisesti heidän työnsä tueksi rakennettu syvennetty materiaali. 7

8 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN Pienen lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys -koulutuksen arvioinnin tarkoituksena oli saada koulutukseen osallistujilta tietoa siitä, miten koulutus vahvisti terveydenhoitajien osaamista seuraavien kolmen teeman mukaisessa havainnoinnissa ja ohjaamisessa: 1) aistitoiminnot ja liikkuminen, 2) varhainen vuorovaikutus vauvaiässä ja 3) puheen ja kielen kehitys taaperoiässä. Arvioinnin kautta pyrittiin saamaan selville myös terveydenhoitajien palautetta ja kehittämisideoita koulutukseen liittyen. Arvioinnin kohderyhmänä oli 23.9 ja 7.10 koulutukseen osallistuneet 21 terveydenhoitajaa. He vastasivat nimettöminä koulutuspäivien jälkeen välittömästi toteutettuun arviointiin. Arviointikyselyn sisällön laatimisesta ovat vastanneet projektikoordinaattori Jaana Lappalainen ja varhaisen tuen asiantuntija, terveydenhoitaja Katriina Silvasti LapsiKuopio II-hankkeesta, toimintaterapeutti Annukka Jämsä-Taskinen, puheterapeutti Erja Nykänen ja fysioterapeutti Marja-Leena Tirri sekä Kirsi Alila Ediva Oy:stä. Arviointikysely (liite 1) sisälsi muutaman taustatietokysymyksen ja kymmenen koulutukseen kohdistuvaa arviointikysymystä. Ensimmäisessä teemassa (I) tiedusteltiin aistitoimintojen ja liikkumisen osalta miten koulutus vahvisti osaamista vauvaikäisen ja toisaalta taaperoikäisen lapsen kehityksen havainnoinnissa (kysymykset 1a-b). Lisäksi tiedusteltiin miten koulutus vahvisti osaamista vauvaikäisten ja taaperoikäisten lasten vanhempien ohjaamisessa (kysymykset 2a-b). Kysymys kolme mittasi terveydenhoitajien näkemyksiä kädentaitojen ja näköhahmottamisen sekä liikkumisen tukemiseen liittyvän syvennetyn materiaalin käyttöönotossa niin vauva- kuin taaperoiässäkin (3a-b). Toinen teema (II) tarkasteli varhaista vuorovaikutusta vauvaiässä ja se sisälsi kysymykset 4 ja 5. Niissä tiedusteltiin miten koulutus vahvisti terveydenhoitajien osaamista varhaisen vuorovaikutuksen havainnoinnissa ja vanhempien ohjaamisessa varhaiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Teemoista kolmas (III) käsitteli lapsen puheen ja kielen kehitystä taaperoiässä. Kysymykset (6-8) selvittivät osaamisen vahvistumista lapsen puheen ja kielen kehityksen havainnoinnissa ja vanhempien ohjaamisessa sekä puheen ja kielenkehitykseen liittyvän syvennetyn materiaalin käyttöönotossa. Neljäs teema tiedusteli vastaajien palautetta koulutuksesta ja koulutukseen suunnattuja kehittämisideoita. Heitä pyydettiin kertomaan esimerkkejä, mitä välittömiä vaikutuksia koulutuksella oli työkäytäntöihin lapsen havainnoinnissa ja perheen ohjaamisessa. Lisäksi toivottiin vastaajia kirjoittamaan, mistä he erityisesti koulutuksessa pitivät ja jäivätkö he kaipaamaan jotain lisää. 8

9 Kyselyn tulokset tallennettiin LapsiKuopio II-hankkeen työntekijöiden Jaana Lappalaisen ja Katriina Silvastin toimesta Excell-taulukkoon ja avointen kysymysten (kysymykset 9 ja 10) osalta wordmuotoiseen koontiin. Arviointiaineiston analyysin on toteuttanut ja raportin tuottanut kehitysjohtaja Kirsi Alila, Ediva Oy:sta. 9

10 3 ARVIOINNIN TULOKSET Arvioinnin tulokset esitetään luvussa kolme, joka jakautuu viiteen alalukuun. Vastaajien taustatietoja käsitellään luvussa 3.1. Luku 3.2 keskittyy kuvaamaan aistitoimintojen ja liikkumisen kehittymiseen liittyvää arviointia. Varhaisen vuorovaikutuksen teemaa käsitellään luvussa 3.3. Koulutettavien mielipiteet puheen ja kielen kehityksen osiosta taaperoiässä raportoidaan luvussa 3.4. Luvussa 3.5 tarkastellaan havainnoinnin, vanhempien ohjaamisen ja syvennetyn materiaalin käyttöönoton vahvistumista eri arviointieemojen kesken. Luku 3.6 kokoaa yhteen vastaajien palautteet ja kehittämisideat koulutuksesta. Tulosluvun viimeinen alaluku, 3.7 esittää terveydenhoitajien ja varhaiskasvatushenkilöstön koulutusarvioinnin tulosten vertailua. Tulosten raportoinnissa käytetään arviointikyselyyn vastanneiden terveydenhoitajien suoria lainauksia. Lainaukset on merkitty tulosten esittämisen yhteydessä vinoutetulla tekstillä ja tekstiin sijoitettuna lainausmerkein varustettuna. 3.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Pienen lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielenkehitys -koulutuksen arviointikyselyyn vastasi kaikki koulutuksessa olleet 22 henkilöä. Vastaajien joukossa oli yksi fysioterapiaopiskelija, jonka vastaus on jätetty pois analyysista. Vastausprosentiksi terveydenhoitajien osalta muodostui täten 100. Kaksi terveydenhoitajista osallistui vain ensimmäiseen koulutuspäivään ja yksi terveydenhoitaja oli paikalla vain toisena koulutuspäivänä, tästä syystä kysymyksin vastanneiden määrä vaihtelee. Taustatietojen pohjalta tarkasteltiin vastaajien antamaa arviointia ja palautetta koulutuksesta. Tulosten yhteydessä raportoidaan kysymyskohtaisesti, jos taustatiedot antavat merkittäviä eroja vastaajien kesken. Vastaajilta kysyttiin taustatietona työskentelevätkö he lastenneuvolassa vai yhdistelmätehtävässä. Neljä vastanneista työskentelee lastenneuvolassa ja 17 terveydenhoitajan työnkuva on lastenneuvolatyötä laajempi, eli niin kutsuttu yhdistelmätehtävä. Työ pitää tuolloin sisällään esimerkiksi lastenneuvolatyön lisäksi äitiysneuvolan tai koulu- ja opiskeluterveydenhoidon tehtäviä. Kuva 1 esittää vastaajien jakautumista työtehtävien mukaan. 10

11 Taulukko 1. Vastaajien työtehtävä. Koulutukseen osallistuneilta terveydenhoitajilta tiedusteltiin taustatietona myös työkokemuksen määrää lastenneuvolassa. Suurin osa (16 henkilöä) vastaajista oli työskennellyt lastenneuvolassa alle 10 vuotta. Näistä puolet (8 henkilöä) alle 3 -vuotta. Kaksi terveydenhoitajista omasi vuoden työkokemuksen ja kolme terveydenhoitajaa oli työskennellyt lastenneuvolassa yli 20 vuotta. Työkokemuksen jakautumista vastaajien kesken kuvataan taulukossa 2. Taulukko 2. Vastaajien työkokemus lastenneuvolassa 11

12 3.2 AISTITOIMINNOT JA LIIKKUMINEN Arvioinnin ensimmäinen teema oli aistitoiminnot ja liikkuminen, joiden osalta kysyttiin kaikkiaan kolme kysymystä. Tarkastelun kohteena oli kuinka koulutus oli vahvistanut vastaajien osaamista vauva- ja taaperoikäisten lasten kehityksen havainnoinnissa ja perheiden ohjaamisessa. Kaikissa näissä suljetuissa monivalintakysymyksissä oli neljä vastausvaihtoehtoa; osaaminen vahvistui paljon - kohtalaisesti - vähän - ei ollenkaan. Oheisena esitetään kysymysten 1-3 tulokset ja niitä koskevat taulukot 3-9. Vauvaikäisten lasten aistitoimintojen ja liikkumisen kehityksen havainnointi. Terveydenhoitajat olivat sitä mieltä, että koulutus vahvisti paljon osaamista vauvaikäisten lasten kehityksen havainnoinnissa. Näin vastasi suurin osa arviointiin osallistuneista eli 11 henkilöä. Koulutus vahvisti osaamista kohtalaisesti yhdeksän vastaajan mielestä. Kukaan vastaajista ei koe, että koulutusta oli vahvistanut osaamista vauvaikäisen lapsen kehityksen havainnoinnissa vain vähän tai ei ollenkaan. Taulukko 3. Osaamisen vahvistuminen vauvaikäisten lasten kehityksen havainnoinnissa aistitoimintojen ja liikkumisen osalta. Taaperoikäisten lasten aistitoimintojen ja liikkumisen kehityksen havainnointi. Terveydenhoitajien vastaukset osaamisen vahvistumiseen taaperoikäisten lasten aistitoimintojen ja liikkumisen havainnoimiseen sai täsmälleen saman tuloksen kuin vauvaikäisen lapsen kohdalla. Yksitoista terveydenhoitajaa vastasi osaamisen vahvistuneen paljon ja yhdeksän kertoi koulutuksen vahvistaneen osaamista kohtalaisesti. Kukaan vastaajista ei koe tässäkään tapauksessa, että koulutusta olisi vahvistanut osaamista taaperoikäisen lapsen kehityksen havainnoinnissa vähän tai ei ollenkaan. Asiaa kuvataan oheisessa taulukossa 4. 12

13 Taulukko 4. Osaamisen vahvistuminen taaperoikäisten lasten kehityksen havainnoinnissa aistitoimintojen ja liikkumisen osalta. Kaiken kaikkiaan tyytyväisyys koulutukseen osaamisen vahvistumisen vauva- ja taaperoikäisten lasten kehityksen havainnoinnissa oli hyvä. Tosin on pantava merkille, että Kohtalaisesti - vastanneita oli vain kaksi vastausta enemmän kuin Paljon vastanneita. Teeman I toinen kysymys liittyi vauva- ja taaperoikäisten lasten vanhempien ohjaamiseen aistitoimintojen ja liikkumisen näkökulmasta. Kysymys 2a liittyi vauvaikäisten lasten ohjaamiseen. Tulosten mukaan 11 terveydenhoitajaa ilmoittaa koulutuksen vahvistaneen osaamista paljon ja seitsemän kohtalaisesti. Kukaan vastaajista ei vastannut Ei ollenkaan -vaihtoehtoa, sen sijaan kaksi vastausta saatiin kohtaan Vähän. Tulosta voi tarkastella taulukosta 5. 13

14 Taulukko 5. Osaamisen vahvistuminen vauvaikäisten lasten vanhempien ohjaamisessa. Kysymys 2b halusi selvittää miten koulutus vahvisti osaamista taaperoikäisten lasten vanhempien ohjaamisessa. Osaaminen vahvistui paljon yhdeksän vastaajan mukaan. Osaaminen vahvistui puolestaan kohtalaisesti kahdeksan terveydenhoitajan vastauksissa. Vähän -vaihtoehto sai osakseen yhden vastauksen. Tulos on esitetty taulukossa 6. Kuva 6. Osaamisen vahvistuminen taaperoikäisten lasten vanhempien ohjaamisessa. 14

15 Vauva- ja taaperoikäisten lasten vanhempien ohjaamisen osaamisen vahvistuminen saa myös hyvät arvioinnit, mutta vastaukset hajautuvat edellistä kysymystä laajemmin eri vastausvaihtoehtojen osalle. Joukossa on muutamia terveydenhoitajia (päinvastoin kuin edellisen kysymyksen kohdalla), jotka kokevat, että koulutus vahvisti osaamista vähän. Johtopäätöksenä voi siis esittää, että koulutus vahvistaa hiukan enemmän osaamista lapsen kehityksen havainnoinnissa kuin vanhempien ohjaamisessa. Ykkösteeman kolmas kysymys keskittyi pohtimaan osaamisen vahvistumista terveydenhoitajien käytössä olevan, kädentaitojen ja näköhahmottamisen sekä liikkumisen tukemiseen liittyvän syvennetyn materiaalin käyttöönotossa. Vauvaikäisten lasten kohdalla vastaukset kertovat yhteensä 13 vastaajan saaneen koulutuksen kautta paljon osaamisen vahvistumista. Kohtalaisesti osaaminen vahvistui kahdeksan vastaajan mielestä. Kukaan ei vastannut vastausvaihtoehtoihin Vähän tai Ei ollenkaan. Tulosten jakaumaa esittää taulukko 7. Taulukko 7. Osaamisen vahvistuminen kädentaitojen ja näköhahmottamisen sekä liikkumisen tukemiseen liittyvän syvennetyn materiaalin käyttöönotossa vauvaikäisten lasten osalta. Taaperoikäisten lasten kohdalla vastaukset jakautuvat myös vain kahden ensimmäisen vastausvaihtoehdon kohdalle. Terveydenhoitajista 14 koki koulutuksen vahvistaneen osaamista paljon ja viisi koulutuksen vahvistaneen osaamista kohtalaisesti. Kukaan ei tässäkään kysymyksessä vastannut Vähän tai Ei ollenkaan osaamisen vahvistumista tiedustelevaan kysymykseen kädentaitojen ja näköhahmottamisen sekä liikkumisen tukemiseen liittyvän syvennetyn materiaalin käyttöönotossa. 15

16 Taulukko 8. Osaamisen vahvistuminen kädentaitojen ja näköhahmottamisen sekä liikkumisen tukemiseen liittyvän syvennetyn materiaalin käyttöönotossa taaperoikäisten lasten osalta. Vauva- ja taaperokäisten aineistojen vertailu. Aistitoimintoja ja liikkumista koskevan teeman I kysymyksissä oli kaksi lapsen kehitysikään liittyvää vertailevaa kysymystä. Kuten edellä on todettu, kysymykset sisälsivät sekä vauvaikäisen lapsen, että taaperoikäisen lapsen kehityksen havainnointiin, vanhempien ohjaamiseen ja syvennetyn materiaalin käyttämisen tehostamiseen liittyviä vaihtoehtoja. Aineiston tarkastelu paljon vastausvaihtoehdon osalta vauvojen ja taaperoikäisten mainintojen kohdalla antaa tulokseksi sen, ettei suuria eroja synny. Lasten kehityksen havainnoinnissa paljon -vastauksia oli yhtä paljon, vanhempien ohjaamisessa vauvaikäisissä oli yksi vastaus enemmän. Syvennetyn materiaalin käytön tehostuminen koulutuksen tuloksena näyttää hiukan vahvemmalta taaperoikäisten kohdalla, mutta vain yhden maininnan verran. Prosentuaalisesti suurin määrä vastauksia vauva- ja taaperoikäisten lasten osalta tulee riville, joka mittaa syvennetyn materiaalin käyttöä (39%). Tulosten pohjalta voidaan täten todeta taulukon 9 mukaisesti, että osaamisen vahvistuminen on yhtä vahvaa niin vauvaikäisten kuin taaperoikäistenkin lasten kohdalla. 16

17 Aistitoiminnot ja liikkuminen / Osaaminen vahvistunut paljon - vastaukset: Lapsen kehityksen havainnoiminen Vanhempien ohjaaminen Syvennetyn materiaalin käyttöönotto VAUVAIKÄISET TAAPEROIKÄISET Yhteensä / % / 32% / 29% / 39% Yhteensä / 100% Taulukko 9. Vauva- ja taaperoikäisten aineistojen vertailu aistitoimintojen ja liikkuminen - teeman Osaaminen vahvistui paljon -vastausten osalta. Kysymyksen kolme yhteenvetona voidaan todeta, että tyytyväisyys koulutukseen osaamisen vahvistumisessa syvennetyn materiaalin käyttöönotossa on laajaa. Terveydenhoitajien osaaminen on tällä sektorilla vahvistunut selkeästi enemmän kuin lasten kehityksen havainnoimisessa tai vanhempien ohjaamisessa. Terveydenhoitajat pyytävätkin lisää materiaalia vanhempien ohjaamiseen ja lasten havainnointiin, muun muassa erilaisia tarkistuslistoja. 3.3 VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAUVAIÄSSÄ Arviointikyselyn toisesta teemasta (II) löytyy kaksi kysymystä, kysymykset 4-5. Arvioinnin tulosten mukaan koulutus vahvistaa osaamista vauvaikäisten lasten varhaisen vuorovaikutuksen havainnoimisessa pääosin kohtalaisesti. Näin vastasi 14 terveydenhoitajaa. Neljä vastaajaa koki koulutuksen vahvistaneen osaamista paljon ja puolestaan kolme vastaajaa ilmoittaa vastauksekseen Vähän. Kukaan ei vastannut Ei ollenkaan. Terveydenhoitajien mielipiteet osaamisen vahvistumisesta esittää taulukko

18 Taulukko 10. Osaamisen vahvistuminen varhaisen vuorovaikutuksen havainnoimisessa. Teeman II toinen kysymys (kysymys 5, taulukko 11), jossa tiedusteltiin koulutuksen vaikutusta osaamisen vahvistumiseen vanhempien ohjaamiseen varhaiseen vuorovaikutukseen vauvansa kanssa saa vastauksekseen suurinpiirtein samanlaisen vastausluokittelun kuin edellinen kysymys 4. Koulutus tuntuu vahvistavan osaamista pääosiltaan vain kohtalaisesti (11 vastausta). Koulutus vahvisti osaamista paljon viiden vastaajan mukaan. Vähän -vastausvaihtoehdon valitsi puolestaan neljä vastaajaa. Taulukko 11. Osaamisen vahvistuminen vanhempien ohjaamisessa varhaiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa. 18

19 Koulutus vahvistaa osaamista varhaisen vuorovaikutuksen havainnoimisessa ja vanhempien ohjaamisessa selkeästi vähemmän kuin aikaisemman teeman (aistitoiminnot ja liikkuminen) kysymysten kohdalla. Kohtalaisesti -vaihtoehtoa on suurin osa vastauksista ja myös Vähän - vastaus saa osakseen useampia valintoja. 3.4 PUHEEN JA KIELEN KEHITYS TAAPEROIÄSSÄ Pienen lapsen sensomotorisen ja kommunikaation sekä kielen kehityksen koulutusta koskevassa arvioinnissa teema III sisälsi kolme erillistä kysymystä. Arviointilomakkeen kysymyksissä 6-8 selvitettiin lapsen havainnointia, vanhempien ohjaamista ja syvennetyn materiaalin käyttöä samaan tapaan kuin edellistenkin teemojen (aistitoiminnot ja liikkuminen, varhainen vuorovaikutus) kohdalla. Koulutus vahvistaa lapsen puheen ja kielen kehityksen havainnoimisen osaamista tasavertaisesti paljon tai kohtalaisesti. Molemmat vastausvaihtoehdot saavat kymmenen vastausta. Kukaan ei vastannut vaihtoehtoihin Vähän tai Ei ollenkaan. Taulukko 12 kertoo tuloksen graafisesti. Taulukko 12. Osaamisen vahvistuminen lapsen puheen ja kielen kehityksen havainnoimisessa. Kysymys 7 kartoitti koulutuksen vaikutusta osaamisen vahvistumiseen vanhempien ohjaamisessa lapsen puheen ja kielen kehityksessä (taulukko 13). Edellisen kysymyksen tulosten vertailu osaamisen vahvistumisesta tuottaa tuloksen, että koulutus vahvistaa enemmän lasten havainnointia kuin vanhempien ohjaamista lapsen puheen ja kielen kehityksessä. Tätä osoittaa se, 19

20 että Paljon -vaihtoehtoja valittiin vähemmän eli kahdeksan ja kohtalaisesti -vastauksia taas enemmän, kaikkiaan 12. Vastauksia ei tullut ollenkaan kahteen viimeiseen vastausvaihtoehtoon (vähän, ei ollenkaan). Taulukko 13. Osaamisen vahvistuminen vanhempien ohjaamisessa lapsen puheen ja kielen kehityksessä. Terveydenhoitajien käytössä olevaa, puheen- ja kielen kehityksen tukemiseen liittyvän syvennetyn materiaalin käytöönottoa koulutus vahvistaa vastaajien mukaan tasavertaisesti sekä paljon että kohtalaisesti. Molemmissa vaihtoehdoissa on yhtä monta terveydenhoitajien mainintaa eli yhdeksän. Terveydenhoitajista kaksi vastasi myös vaihtoehtoon Vähän kun taas Ei ollenkaan - kohtaan ei tullut vastauksia lainkaan (Taulukko 14). 20

21 Taulukko 14. Puheen ja kielen kehitykseen liittyvän syvennetyn materiaalin käyttöönoton vahvistuminen. Teeman III yhteenvetona voidaan todeta, että koulutuksen välitön vaikutus osaamisen vahvistumiseen lapsen puheen ja kielen kehityksen havainnoimisessa ja vanhempien ohjaamisessa on pääosin kohtalaista, joskin lähes yhtä monta vastausta on Paljon -vaihtoehtojen osalta. Syvennetyn materiaalin käyttöönotossa koulutuksen vaikutus oli hiukan vahvempi Paljon ja Kohtalaisesti vastausten osalta, tosin vastauksia löytyi kaksi kappaletta myös Vähän vaihtoehdosta. 3.5 TULOSTEN TARKASTELU LASTEN HAVAINNOINNIN, VANHEMPIEN OHJAAMISEN JA SYVENNETYN MATERIAALIN KÄYTTÖÖNOTON VÄLILLÄ ARVIOINTITEEMOITTAIN Edellä luvussa 3.4 on esitetty arvioinnin tulokset kolmen keskeisen teeman kautta eli I Aistitoimintojen ja liikkumisen, II Varhaisen vuorovaikutuksen ja III Puheen ja kielen kehityksen kautta. Tässä luvussa katsotaan tuloksia toisesta näkökulmasta eli tehdään tarkastelua teemojen I- III kesken lasten havainnoinnin, vanhempien ohjaamisen ja syvennetyn materiaalin käyttöönottamisen vahvistumisen suhteen. Havainnointiosaamisen vahvistuminen. Oheinen taulukko 15 kertoo havainnointiosaamisen vahvistumisesta aistitoimintojen ja liikkumisen, varhaisen vuorovaikutuksen ja lapsen puheen ja kielen kehityksen teemojen kesken. Taulukkoa tarkastelemalla huomaa paitsi sen, että kuhunkin 21

22 kysymykseen oli vastausta 4 niin myös sen, että prosentuaalisesti suurin vastausvaihtoehto kertoo osaamisen vahvistuneen kohtalaisesti (52 %) eri teemoissa yhteisesti tarkasteltuna. Yli puolet vastaajista oli tätä mieltä. Kun katselee taulukkoa 15 riveittäin, huomataan, että Paljon -vastauksia on huomattavasti vähemmän (4) varhaisen vuorovaikutuksen kohdalla kuin muissa teemoissa. Tämän johdosta voidaan sanoa, ettei koulutus vahvista varhaisen vuorovaikutuksen osaamista yhtä paljon kuin muiden teemojen. Tämän seurauksena kohtalaisesti -rivillä varhainen vuorovaikutus saa puolestaan enemmän vastauksia kuin muut teemat. Varhainen vuorovaikutus näyttäytyy teemana myös sellaisena, joka saa mainintoja vastausvaihtoehtoon Vähän, muissa teemoissa niitä ei ole ollenkaan. HAVAINNOINTIOSAAMISEN VAHVISTUMINEN Vastausvaihtoehto Aistitoiminnot ja liikkuminen: Vauvaikäisten lasten kehitys Aistitoiminnot ja liikkuminen: Taaperoikäisten lasten kehitys Varhainen vuorovaikutus (kysymys 4) Lapsen puheen ja kielen kehitys (kysymys 6) Yhteensä / % (kysymys 1a) (kysymys 1b) Paljon / 44% Kohtalaisesti / 52% Vähän / 4% Ei ollenkaan / 0% Yhteensä / 100% Taulukko 15. Havainnointiin liittyvän osaamisen vahvistuminen eri arvioinnin teemoissa. Osaamisen vahvistuminen vanhempien ohjaamisessa. Taulukko 16 selittää vastausten jakautumista arvioinnin eri teemoissa vanhempien ohjaamisen osaamisen vahvistumisessa. Eri teemojen kysymyksiin vastasi terveydenhoitajaa. Suurin vastausprosentti eli 49% tulee osaamisen vahvistumista kuvaavaan kohtaan Kohtalaisesti, kuten lasten havainnoinkin osalta. 4 Vastausmäärien vaihtelu johtuu siitä, että osa vastaajista osallistui vain ensimmäiseen tai toiseen koulutuspäivään. 22

23 Prosenttimäärät ja vastausten jakautuminen teemoittain ovat samansuuntaisia edellisen vertailun kanssa, kun toiseksi suurin vastausvaihtoehto on osaaminen vahvistui paljon (42%). Osaamisen vahvistuminen vanhempien ohjaamisessa saa selkeästi eniten vastauksia kohtaan, jossa todetaan koulutuksen vahvistaneen osaamista vähän (7 mainintaa) kuin muissa näkökulmissa eli lasten havainnointiosaamisessa (3) ja syvennetyn materiaalin käyttöönotossa (2). OSAAMISEN VAHVISTUMINEN VANHEMPIEN OHJAAMISESSA Vastausvaihtoehto Aistitoiminnot ja liikkuminen: vauvaikäisten lasten vanhemmat Aistitoiminnot ja liikkuminen: taaperoikäisten lasten vanhemmat Varhainen vuorovaikutus vauvan kanssa (kysymys 5) Lapsen puheen ja kielen kehitys (kysymys 7) Yhteensä / % (kysymys 2a) (kysymys 2b) Paljon / 42 % Kohtalaisesti / 49 % Vähän / 9 % Ei ollenkaan / 0 % Yhteensä / 100 % Taulukko 16. Vanhempien ohjaamiseen liittyvä osaamisen vahvistuminen eri arvioinnin teemoissa. Syvennetyn materiaalin käyttö. Syvennetyn materiaalin käyttöönoton vahvistumisen tulokset eri arvioinnin teemoissa näyttäytyvät erilaisina kuin vanhempien ohjaamisessa ja lasten havainnoinnissa. Tulosten mukaan koulutus selkeästi vahvistaa osaamista syvennetyn materiaalin käyttöönotossa. Kategoriaan Paljon sijoittuukin 60% maininnoista, joka on huomattavasti enemmän kuin saman vastausluokan maininnat lasten havainnoinnissa (44%) ja vanhempien ohjaamisessa (42%). Huomattavasti vähemmän vastauksia saadaan Kohtalaisesti -vaihtoehtoon (37%) kuin lasten havainnointiosaamisen (52%) tai vanhempien osaamisen (49%) kohdalla. Asiaa havainnollistaa oheinen taulukko

24 SYVENNETYN MATERIAALIN KÄYTTÖÖNOTON VAHVISTUMINEN Vastausvaihtoehto Kädentaitojen ja näköhahmottaminen ja liikkumisen tukeminen: vauvaikäiset lapset Kädentaitojen ja näköhahmottaminen ja liikkumisen tukeminen: taaperoikäiset lapset Puheen ja kielen kehityksen tukeminen (kysymys 8) Yhteensä / % (kysymys 3a) (kysymys 3b) Paljon / 60 % Kohtalaisesti / 37 % Vähän / 3 % Ei ollenkaan / 0 % Yhteensä / 100 % Taulukko 17. Syvennetyn materiaalin käyttöönoton vahvistuminen eri arvioinnin teemoissa. Luvun 3.5 tarkastelu vie johtopäätökseen, jonka mukaan koulutus vahvistaa osaamista kohtalaisesti lapsen havainnoinnissa ja vanhempien ohjaamisessa. Sen sijaan syvennetyn materiaalin käyttöönotto vahvistui huomattavassa määrin enemmän kuin muissa tarkastelunäkökulmissa. 3.6 PALAUTE KOULUTUKSESTA JA KEHITTÄMISIDEOITA Koulutuksen välittömät vaikutukset työkäytäntöihin lapsen havainnoinnissa ja perheen ohjaamisessa. Terveydenhoitajille suunnatun kyselyn lopussa oli kaksi avointa kysymystä (kysymykset 9 ja 10), joista ensimmäisessä haluttiin tiedustella vastaajien näkemyksiä koulutuksen välittömistä vaikutuksista lapsen havainnointiin ja perheen ohjaamisen työkäytäntöihin. Vastaajat kertovatkin laajasti koulutuksen vaikuttaneen välittömästi lapsen kehityksen havainnoinnin ja arvioinnin tarkentumiseen, vahvistumiseen ja tehostumiseen. Kommenteissa tuodaan julki muun muassa se, että lapsen kehityksen osa-alueiden yhteneväisyys hahmottui koulutuksessa hyvin. Tätä kautta voi myös vanhemmille kertoa tarkemmin lapsen kehityksestä. Koulutuksen kautta tuli myös luottamusta omiin taitoihin lapsen huolen tunnistamisessa sekä selkeyttä lähetekäytäntöihin. 24

25 Lapsen kehityksen arviointi helpottui koulutuksen myötä (uudet näkökulmat, uusia ohjaustapoja). Tulee havainnoitua laajemmin lapsia. Vahvisti osaamistani vauvaikäisten lasten kehityksen havainnoinnissa ja ohjaamisessa (en osallistunut 2. koulutuspäivään). Konkreettinen tieto, että liikkuminen ja puhe kulkevat käsi kädessä vahvisti jo tiedossa olevaa asiaa. Voi perustella vanhemmille, että on tärkeää tukea jo vauvan liikkeelle lähtöä, koska sillä on suuri vaikutus myös puheeseen ja sitä kautta oppimiseen. Tarkemmin konsultoi ja luottaa omaan huolen heräämiseen. Tulee havainnoitua tarkemmin ja samalla puututtua asioihin herkemmin jo varhaisessa vaiheessa. Osaan havainnoida lasta tarkemmin ja varmasti kiinnitän asioihin enemmän huomiota. Osaan tarkkailla lapsen kehitystä eri ikävaiheissa paremmin. Kyselen ja havainnoin vastaanottotilanteessa lasta ja lapsen toimintaa tarkoituksenmukaisemmin ja tarkemmin. Pystyy hahmottamaan kokonaisvaltaisemmin lapsen kehityksen puutteita. Osaa tarkemmin havainnoida esim. liikunnallisten taitojen eri osa-alueita. Fysioterapian osio vauvan kehityksen tarkkailusta oli erittäin hyvä. Nyt osaan tehdä mielestäni työtä laadukkaammin. Koulutus vahvisti osaamistani kohtalaisesti / paljon siitä syystä, että sain vahvistusta oppimilleni tiedoille ja taidoille ja kouluttajat avasivat hyvin merkitystä. Uskon kiinnittäväni entistä enemmän huomiota kehityksen tukemiseen ja ohjaamiseen. Perustietoa lapsen kehityksestä, kertausta aika paljon. Oman tiedon vahvistamista. Selkeyttä lähetekäytäntöihin. Vanhempien ja perheen ohjaaminen tarkentui ja varhentui koulutuksen vaikutuksesta. Perheille osataan antaa konkreettisempia ja tarkempia ohjeita esimerkiksi vauvan vatsamakuun tarpeellisuudesta lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Eräs vastaajista pohtii miten hän jatkossa aikoo käyttää koulutuksen antia perhevalmennuksessa. Vanhempien ohjaamiseen liittyvät kommentit tulivat pääsääntöisesti 0-3 ja 4-11 vuotta lastenneuvolassa työskennelleiltä. Pidempään työskennelleiden kommentit olivat samansuuntaisia, mutta niitä oli määrällisesti avoimessa kysymyksessä vastauksina vähemmän. Osaan ohjata perhettä antaen konkreettisia ohjeita, neuvoja. Tulen painottamaan vatsamakuun tarpeellisuutta vanhemmille. Vanhempien ohjaus on parempaa. Kaiken kaikkiaan uskon vanhempien ohjaamisen olevan jatkossa tarkempaa. Tällä hetkellä mietin asioita, mitä voi hyödyntää mm. perhevalmennuksessa ajatellen pieniä vauvoja mm. kuinka tärkeää on vatsalla makuuttaminen, mihin kaikkeen se vaikuttaa lapsen myöhemmässä kehityksessä. Koulutukseen osallistuneet terveydenhoitajat kertoivat koulutuksen vaikuttaneen välittömästi ohjausmateriaalin käytön lisääntymiseen ja tehokkaampaan sekä aikaisempaan käyttämiseen 25

26 paitsi omassa työssä niin myös vanhemmille annettavien esitteiden ja materiaalien muodossa. Materiaalia tulee myös käytyä tarkemmin läpi vanhempien kanssa. Syventävä materiaali hyvää, sitä ei ole ollut käytössä aikaisemmissa työpaikoissa. Materiaalit otetaan nyt paremmin käyttöön. Uutena työntekijänä olen tiennyt syventävästä materiaalista, mutta käyttänyt sitä aivan liian vähän. Nyt käyttö lisääntyy. Ohjausmateriaalia helpompi käyttää, kun on tutustunut. Ohjausmateriaalia (erityistyöntekijöiden laatimaa syvennettyä materiaalia) käytän jatkossa enemmän ohjeet vanhemmille kuvien avulla. Antaa aikaisemmin tukimateriaalia kotiin, jonka avulla perhe voi tukea lapsen kehitystä. Tulee panostettua vielä enemmän esitteen läpikäyntiin. Ohjausmateriaalin systemaattinen käyttö perheiden ohjauksessa. Puheenkehityksen vinkkimonisteet kotiin. Perheen ohjaaminen on helpompaa syventävän materiaalin avulla. Annan ehkä syvennettyä materiaalia herkemmin ja pienemmissä haasteissakin perheelle kotiin mukaan. Koulutukselle annettu palaute ja kehittämisideat. Kysymyksessä 10 toivottiin vastaajien palautetta ja kehittämisideoita koulutuksesta sen järjestäjille. Kommentteja vastaajilta toivottiin siitä, mistä koulutukseen osallistujat erityisesti pitivät ja mitä jäivät kaipaamaan koulutuksessa sisällössä tai toteuttamisessa. Koulutus sai vastaajilta kaikkiaan yhdeksän sellaista arviointia, jotka toivoivat jotain lisättäväksi koulutuksen sisältöön tai toteuttamiseen. Vastaavasti koulutukseen liittyviä positiivisia ja kehuvia kommentteja löytyi vastausten joukosta 12. Lisäksi oli muutama neutraaliluonteinen kehittämisehdotus. Nämä molemmat totesivat, että olisi hyvä jos myös lääkärit osallistuisivat koulutukseen. Tämän koulutuksen voisi pitää myös lääkäreille. Lääkäreitä paikalle myös!!! Koulutusta pidettiin hyvänä kokonaisuutena. Eräs jo yli 20 vuotta työssä toiminut terveydenhoitaja ilmoitti, että nautti koulutuksesta paljon ja oppi paljon asioita huolimatta pitkästä työkokemuksesta. Ihan hyvä kokonaisuus (osallistuminen vain 1. päivään). Hyvä kokonaisuus. Nautin koulutuksesta tosi paljon. Vaikka työkokemusta jo paljon takana, niin aina oppii uutta. Kiitos! 26

27 Kokonaisuus oli kaikkiaan hyvä. En jäänyt tässä vaiheessa kaipaamaan lisäkoulutusta. Ja yhteyttä saa ottaa kouluttajiin tarvittaessa, mikä on erittäin hyvä asia. Koulutuksen tunnelmaa pidettiin hyvänä ja luontevana sekä luennoitsijoita hyvinä. Asioita esitettiin monipuolisesti ja esittelijöiden vaihtelu toi vaihtelua. Tunnelma hyvä ja luonteva. Esitykset olivat monipuolisia. Luennoitsijat hyviä, monipuolisesti esitetty vaihdellen pitäjää. Koulutuksen sisältöjen osalta pidettiin käytännön vinkeistä, esimerkeistä ja asiakastapauksista. Näitä toivottiin koulutukseen lisääkin. Käytännönläheisyydestä tuotiin esiin erityisesti fysioterapian osuus. Toiminta- ja puheterapian vinkkimonisteita arvioitiin hyviksi. Eräs yli 20 vuotta lastenneuvolassa työskennellyt terveydenhoitaja kommentoi, että vauvaiän kehitysasiat olivat hyviä. Samainen vastaaja tosin kommentoi myös, että vanhan kertausta oli paljon. Tämä voi selittyä sillä, että osa terveydenhoitajista oli käynyt koulutuksen jo aikaisempina vuosina päivähoidon koulutusten mukana ja asiasisällöt olivat tuttuja sitä kautta. Demonstraatiot olivat hyvät. Käytännön vinkit hyviä. Pidin käytännön esimerkeistä ja asiakastapauksista, näitä lisää. Erityisesti fysioterapeutin osuus oli hyvin käytännön läheinen ja hyvä. Toimintaterapian, puheterapeutin vinkkimonisteet hyviä. Vauvaiän kehitysasiat olivat oikein hyviä (vaikkakin vanhan kertausta paljon). Mitä koulutukseen osallistuneet terveydenhoitajat jäivät kaipaamaan? Pääsääntöisesti terveydenhoitajat toivovat koulutukseen lisää käytännön esimerkkejä, erityisesti vanhempien tukemiseen lapsen kehityksessä. Esimerkkejä kaivattiin myös lapsen käsittelyvinkkeihin, havainnoimiseen ja seikkoihin, mihin kiinnittää huomiota lapsen kehityksessä. Eräs terveydenhoitaja pohti, että koulutuksessa voisi olla tapausesimerkkejä, joita voitaisiin yhdessä pohtia koulutuspäivän aikana. Käytännön vinkkejä kaipasivat alle kolme vuotta ja erityisesti 4-10 vuotta lastenneuvolassa työskennelleet vastaajat. Yli 10 ja 20 vuotta työskennelleiltä ei tullut kehitysideoita käytännön esimerkkien lisäämiseksi. Enemmän vinkkejä siihen, jos vanhempia pitää tukea lapsen kehityksessä (esim. miten varvastamista voisi ehkäistä jne.). Lisää käytännön esimerkkejä. Jäin kaipaamaan myös enemmän, miten ohjata vauvaikäisten lasten vanhempia esim. liikunnallisessa kehityksessä. Ehkä enemmän käytännön työn esimerkkejä/kokemuksia jäin kaipaamaan. Ensimmäisen koulutuspäivään olisin kaivannut enemmän käytännön vinkkejä, miten ohjata vanhempia tukemaan esim. lapsen motorisen kehityksen eri vaiheita. Toinen koulutuspäivä sisälsi näitä vinkkejä mielestäni paremmin. 27

28 Koulutuksessa olisi hyvä, jos voisi aina saada konkreettiset ohjeet, miten havainnoit, mihin kiinnität huomiota, miten ohjaat vanhempia. Terveydenhoitajilla on melko paljon jo tietoa, joten olisi hyvä koulutuksessa mennä jo ns. syvemmälle tasolle eli konkreettisia ohjeita ym. Vauvaikäisen koulutusosioon olisin kaivannut enemmän käytännön käsittelyvinkkejä, jos kaikki ei olekaan vauvalla normaalisti (miten käsitellä vauvaa ym.). Voisi olla jotain tapausesimerkkejä, joita ryhmissä pohdittaisiin. Muutama henkilö oli kokenut koulutuksen liian luentomaiseksi, jopa puuduttavaksi istua ja kuunnella koko päivän. He toivoivat enemmän toiminnallisuutta koulutuksen toteuttamiseen. Nämä molemmat kommentoijat olivat työskennelleet alle kolme vuotta ja toinen alle kymmenen vuotta lastenneuvolatyössä. Liian luentomainen, paremmin jäisi asiat mieleen, jos saisi itse jotenkin käytännössä samalla tehdä. Melko puuduttavaa istua ja kuunnella koko päivä. Eli jotain toiminnallista juttua jäin kaipaamaan. 3.7 TERVEYDENHOITAJIEN ARVIOINTITULOSTEN VERTAILU VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN ARVIOINNIN TULOKSIIN Tässä luvussa luodaan lyhyt katsaus kevättalvella 2011 toteutuneen varhaiskasvatushenkilöstön arviointituloksiin Pienen lapsen sensomotorinen ja kommunikaation sekä kielen kehityksen - koulutuksesta. Tarkoituksena on lyhyesti vertailla varhaiskasvatushenkilöstön arviointiraportin tuloksia terveydenhoitajien arviointiin. Varhaiskasvatushenkilöstön osalta keskeisenä aiheena oli arvioida miten koulutus vahvisti osallistujan osaamista pienen lapsen kehityksen tukemisessa. Arviointien teemat olivat koulutuksen sisältöjen näkökulmasta yhteneväiset terveydenhoitajien kanssa, mutta osa kysymyksistä oli suunnattu suoraan joko varhaiskasvatukseen tai terveydenhoitajan työhön soveltuviksi. Varhaiskasvatushenkilöstön kyselyssä ei kysytty kuitenkaan koulutuksen vaikutuksesta vanhempien ohjaamiseen, jota näin myöhemmin tarkasteltuna voi pitää kyseisen arvioinnin puutteena. Molemmat tahot ovat antaneet koulutuksesta erittäin myönteisen arvioinnin, koulutus on molempien tahojen mukaan hyvä kokonaisuus, monipuolinen ja osallistujan työtä sekä osaamista tukeva. Kouluttajia pidetään asiantuntijoina. Koulutuksessa kertautuvat osin osallistujien vanhat tiedot, mutta myös paljon uutta tietoa saadaan niin aistitoimintojen ja liikkumisen kuin puheen ja kielen kehityksen osioiden kautta. Varhaiskasvatushenkilöstölle tutuin osio tuntui olevan puheen ja kielen kehitys kun taas eniten uutta tieto tuli aistitoimininnoista. 28

29 Kuten terveydenhoitajillakin, varhaiskasvatushenkilöstön tuloksissa korostui koulutuksen välittömät vaikutukset toiminnan ja toimintakäytäntöjen muutoksina. Koulutusta voidaan tätä kautta pitää varsin vaikuttavana käytännön työn kehittämisessä. Varhaiskasvatushenkilöstö kommentoi omissa vastauksissaan, että koulutuksen vaikutus näkyi vahvimmin ideoina lapsen kehitysympäristön järjestämisessä, toiminnan suunnittelussa, leikin ja muun toiminnan toteuttamisen monipuolistumisessa ja välineiden hankkimisessa. Sen sijaa varhaiskasvatushenkilöstön osalta koulutus ei vahvasti vaikuttanut kasvattajien tiimikeskusteluihin. Terveydenhoitajien osalta vahvin vaikutus nousee heidän käytössään olevan syvennetyn materiaalin parantuneesta käyttöönotosta. Koulutus ei puolestaan yhtä merkittävästi vahvistanut osaamista lasten kehityksen havainnoinnissa ja erityisesti vanhempien ohjaamisessa. Koulutukseen kohdistuneet kehittämisehdotukset eriytyvät osin ammattialakohtaisesti. Varhaiskasvatushenkilöstö toivoo joidenkin heidän työssään vieraampien osioiden tiiviimpää esittämistä ja keskittymistä vauvaikää enemmän päivähoito- ja esiopetusikäisiin lapsiin. Tämä onkin luonnollista työ huomioiden. Vastaavasti terveydenhoitajat puolestaan korostavat paljon myös vauvaikäisten lasten kehityksen käsittelemistä koulutuksissa. Tämä tarkoittaa koulutuksen kehittämisen näkökulmasta kuulijakunnan huomioonottamista koulutuksen sisältövalinnoissa. Koulutus on vaikuttanut myös niin, että lapsen kehitysvaiheet ovat palautuneet koulutuksen myötä niin terveydenhoitajien kuin varhaiskasvatushenkilöstönkin mieleen. Teoriatieto yhdistyy hyvin koulutuksessa käytännön esimerkkeihin ja video- ja kuvamateriaaliin. Huomioitavaa on, että koulutus nosti esiin ammatillisesti toimivien varhaiskasvattajien ja terveydenhoitajien merkityksen lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa sekä terveydenhoitajien osalta lisäksi myös vanhempien ohjaamisessa. 29

30 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET Luvussa neljä esitetään otsikon mukaisesti arvioinnin johtopäätökset ja kehittämissuositukset. Johtopäätökset on johdettu tulosluvun kahdesta erilaisesta aineiston tarkastelusta; neljän teeman kautta (aistitoiminnot ja liikkuminen, varhainen tukeminen, lapsen puheen ja kielen kehitys sekä kehittämisideat) ja toisaalta arvioinnin kolmen keskeisen osaamisen vahvistumisnäkökulman (lasten kehityksen havainnointiosaaminen, vanhempien ohjaamisen osaaminen ja syvennetyn materiaalin käyttöönoton vahvistuminen) osalta. Yleinen johtopäätös. Yleisenä johtopäätöksenä tuloksista terveydenhoitajat näyttävät kohtalaisen tyytyväiseltä koulutuksen tarjoamaan oman osaamisen vahvistumiseen. Tulosten tarkastelun pohjalta voidaan todeta, että pienen lapsen sensomotorisen ja kommunikaation sekä kielen kehityksen koulutus vahvistaa osaamista kohtalaisesti lapsen havainnoinnissa ja vanhempien ohjaamisessa. Sen sijaan syvennetyn materiaalin käyttöönotto vahvistui huomattavassa määrin enemmän kuin muissa tarkastelunäkökulmissa. Aistitoiminnot ja liikkuminen. Koulutus vahvisti pääosin paljon vauva- ja taaperoikäisen lapsen kehityksen havainnointia ja vanhempien ohjaamista aistitoimintojen ja liikkumisen osalta. Näiden kahden näkökulman vertailu tuo tuloksen, jonka mukaan koulutus vahvistaa hiukan enemmän osaamista lapsen kehityksen havainnoinnissa kuin vanhempien ohjaamisessa. Koulutus vahvisti erittäin hyvin syvennetyn materiaalin käyttöä kädentaitojen, näköhahmottamisen sekä liikkumisen arviointiteemassa. Terveydenhoitajien osaaminen on tällä sektorilla vahvistunut selkeästi enemmän kuin lasten kehityksen havainnoimisessa tai vanhempien ohjaamisessa. Varhainen vuorovaikutus. Koulutus vahvisti terveydenhoitajien osaamista varhaisen vuorovaikutuksen havainnoinnissa ja vanhempien ohjaamisessa pääosin ja varsin selkeän tuloksen mukaisesti vain kohtalaisesti. Voiko tähän selittävänä tekijänä olla se, että varhaisen vuorovaikutuksen tematiikka on lastenneuvolan terveydenhoitajien vahvaa osaamisen aluetta jo lähtökohtaisesti ja siksi koulutus ei edistä sen osalta osaamista samoin kuin muiden teemojen kohdalla? Toinen selittävä tekijä voi mahdollisesti olla koulutuksen sisältöön liittyvä pohdinta eli vastaako koulutuksen sisältö riittävästi osaamisen vahvistamisen haasteita terveydenhoitajien työssä? Lapsen puheen ja kielen kehitys. Koulutuksen välitön vaikutus terveydenhoitajien osaamisen vahvistumiseen lapsen puheen ja kielen kehityksen havainnoimisessa on tasaväkisesti joko hyvää tai kohtalaista. Sama tulos tulee lapsen puheen ja kielen kehityksen materiaalin käyttöönotossa. Vanhempien ohjaamisessa tulos näyttää siltä, että osaaminen vahvistui pääosiltaan kohtalaisesti. Havainnointiosaamisen vahvistuminen. Havainnointiosaamisen vahvistumisesta aistitoimintojen ja liikkumisen, varhaisen vuorovaikutuksen ja lapsen puheen ja kielen kehityksen teemojen kesken 30

31 saadaan tulos, jonka mukaan osaamisen vahvistuneen kohtalaisesti eri teemoissa yhteisesti tarkasteltuna. Tuloksia tarkastelemalla tullaan johtopäätökseen, jonka mukaan koulutus ei vahvista varhaisen vuorovaikutuksen osaamista yhtä paljon kuin muiden teemojen. Osaamisen vahvistuminen vanhempien ohjaamisessa. Koulutus vahvisti osaamista vanhempien ohjaamisessa eri teemojen yhteistarkastelussa kohtalaisesti kuten lasten havainnointiosaamisen osalta. Maininnan arvoinen asia on myös se, että osaamisen vahvistuminen vanhempien ohjaamisessa kaikkien eri teemojen välillä sai eniten Vähän -vastausvaihtoehtoja. Tämän perusteella voidaan sanoa, että osaamisen vahvistuminen vanhempien ohjaamisessa on tämän kyselyn kohdalla heikointa vaikka yleistulos onkin osaamisen vahvistumiseen kohtalainen. Terveydenhoitajien vastausten ja koulutuspalautteiden perusteella voisi kysyä, tarvitsisivatko terveydenhoitajat lisämateriaalia vanhempien ohjaamiseen ja lasten havainnointiin? Syvennetyn materiaalin käyttö. Koulutus vahvistaa osaamista syvennetyn materiaalin käyttöönotossa enemmän kuin havainnointiosaamisen ja vanhempien ohjaamisen osaamisen vahvistumisessa. Tämä voi selittyä sillä, että syvennetty materiaali on selkeä työväline, jota käydään läpi koulutuksessa. Havainnointi ja ohjausosaaminen saattavat olla paljon moniuloitteisempia taitoja kuin valmiin syvennetyn materiaalin käyttäminen ja siksi vaikeammin arvioitavissa osaamisen lisääntymisen näkökulmasta. Koulutuksen välittömät vaikutukset työkäytäntöihin lapsen havainnoinnissa ja perheen ohjaamisessa. Arviointikyselyn avoimessa kysymyksessä terveydenhoitajat kertovat koulutuksen vaikuttaneen välittömästi lapsen kehityksen havainnoinnin ja arvioinnin tarkentumiseen, vahvistumiseen ja tehostumiseen. Kommenteissa tuodaan julki muun muassa se, että lapsen kehityksen osa-alueiden yhteneväisyys hahmottui koulutuksessa hyvin. Tätä kautta myös vanhemmille kertominen lapsen kehityksestä tarkentuu. Koulutuksen kautta tuli myös luottamusta omiin taitoihin lapsen huolen tunnistamisessa sekä selkeyttä lähetekäytäntöihin. Vanhempien ja perheen ohjaaminen tarkentui ja varhentui koulutuksen vaikutuksesta. Perheille osataan antaa konkreettisempia ja tarkempia ohjeita. Koulutukseen osallistuneet terveydenhoitajat kertoivat koulutuksen vaikuttaneen välittömästi ohjausmateriaalin käytön lisääntymiseen ja tehokkaampaan sekä aikaisempaan käyttämiseen paitsi omassa työssä niin myös vanhemmille annettavien esitteiden ja materiaalien muodossa. Materiaalia tulee myös käytyä tarkemmin läpi vanhempien kanssa. Terveydenhoitajien antamat vastaukset arvioinnin avoimeen kysymykseen koulutuksen välittömistä vaikutuksista työkäytäntöihin tukevat arvioinnin muuta tulostusta ja johtopäätöksiä. Näin voidaan todeta erityisesti syvennetyn materiaalin käyttöönoton vahvistumisen osalta. Koulutukselle annettu palaute ja kehittämisideat. Terveydenhoitajat antoivat koulutukselle positiivista palautetta ja toisaalta esitettiin myös kehittämistoiveita. Koulutusta pidetään yleisesti hyvänä kokonaisuutena, jossa valitsi hyvä ja luonteva tunnelma. Kouluttajat olivat vastaajien mukaan asiantuntevia, asiat esitettiin monipuolisesti ja kouluttajia vaihdellen. Koulutuksen 31