Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia

Transkriptio

1 Erityispalvelujen puhelinkonsultaatio lastenneuvoloiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle - Palvelun tarpeellisuus, käyttö ja varhaisen tuen näkökulma Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia Kuopio Kirsi Alila, Ediva Oy

2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeellisuutta ja käyttöä varhaisen tuen näkökulmasta Arviointiprosessi on laadittu yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Itä-Suomen yliopiston professori Anna-Maija Pietilä: terveydenhoitajien e- lomake- ja ryhmähaastattelukysymykset Ediva Oy:n kehitysjohtaja Kirsi Alila: vk-hlöstön e-kysely sekä erityistyöntekijöiden, konsultoivien ja alueellisten erityislastentarhanopettajien puhelinkonsultaation koontilomakkeet Lapsi Kuopio II -hanke: projektikoordinaattori Jaana Lappalainen, varhaisen tuen asiantuntijat lastennlan th Katriina Silvasti ja kelto, pkjoht Tiina Mikkilä; asiantuntija-apu arvioinnin toteuttamiseen / koonneet arvioinnin aineistoa analyysia ja raportointia varten) Arviointi toteutettiin kevään ja syksyn 2011 aikana Kirsi Alila

3 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Kirsi Alila Kohderyhmänä (otoksellisesti) terveydenhoitajat, varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstö ja erityistyöntekijät (puhe-, toiminta- ja fysioterapiaa sekä perhe- ja erityisneuvolat) Arviointi toteutettiin kolmella eri menetelmällä, viisi erilaista aineistoa: Sähköinen e-kysely Sinetissä terveydenhoitajille 5/2011 (34 hlöä) ja lastentarhanopettajille 10/2011 (24 hlöä/13 pk/ 7 aluetta). TH: 9-10/2011 alkukartoituskysely + dialogiperustainen ryhmähaastattelu. Ryhmähaastattelun yleisenä teemana oli varhaisen tuen toteutuminen lastenneuvolatyössä. Kyselyn ja ryhmähaastattelun muita teemoja puhelinkonsultaation lisäksi olivat LapsiKuopio - hankkeissa tuotetut terveydenhoitajien työn tukimateriaalit. Erityistyöntekijät, keltot ja oeltot: 9-10/2011 koontilomakkeet puhelinkonsultaatio-ohjausten ja vastaanotettujen puhelinkonsultaatioiden kirjaaminen.

4 ARVIOINNIN TULOKSET: terveydenhoitajat SiNetti-kyselyyn vastasi 22/34 terveydenhoitajaa (vastaus% 65) -Ryhmähaastattelua edeltäneeseen alkukartoitukseen vastasi 26 terv.hoitajaa Puhelinkonsultaatiopalvelun käyttö: - Suurin osa (20/22 = 91%) oli käyttänyt työssään puhelinkonsultaatiopalvelua - Kuinka usein: säännöllisesti tarpeen mukaan tosi vähän/huonosti - Pohdintaa puhelinkonsultaation sopivasta ajankohdasta Käyttöä mahdollistavat tekijät: Määritelty kellonaika ja pvmäärä selkeät yhteystiedot ja helppo lähestyttävyys vanhemman suhtautuminen myönteisesti terveydenhoitajan työaikaan varattu aika hyvä palvelu ja tavoitettavuus

5 ARVIOINNIN TULOKSET: terveydenhoitajat Käyttöä estävät tekijät: => ei esteitä => oma kiire työssä => oman työn päällekkäisyydet (mm. kokoukset, puhelinajat) => uuden työtavan opettelu => ajan lyhyt kesto (1 tunti) ja liian harvoin (1 krt/vko) => Pegasos -posti korvaava konsultaatioväylä => vastaamattomuus puhelimeen soitettaessa => ei tiedetä kenelle asia kuuluu => vanhemmat kieltävät avun hakemisen

6 ARVIOINNIN TULOKSET: terveydenhoitajat Tarpeellisuus: - Terveydenhoitajan työ: - varmistusta ja neuvoa sekä tukea muulta ammattilaiselta omalle työlleen, huolen jakaminen - lisää luotettavuutta terveydenhuoltoon palveluna - helppo ottaa yhteyttä - Asiakkaan hyötyminen: - asiakkaan ei välttämättä tarvitse varata aikaa muulta asiantuntijalta vaan saa apua konsultaation kautta terveydenhoitajalta - asiakkaan suorempi ohjaus sinne, mikä perhettä parhaiten kyseisessä tilanteessa palvelee - turhia lähetteitä ei synny

7 ARVIOINNIN TULOKSET: terveydenhoitajat Varhaisen tuen tunnistaminen ja toteutuminen: - vahvistusta ja tarkennusta omalle työlle ja asiantuntemukselle - täsmällisiä ja hyviä kannanottoja, lisäohjeita kokeilla erilaisia asioita omassa työssä sekä apua esimerkiksi lähetteen määrittelemisessä. - omien näkemysten peilaaminen - edesauttaa lapsen ja perheen saaman avun varhaista toteuttamista - yhteyden ottaminen helpommin ja apua saa myös nopeasti. - voi myös kysyä pienistä huolenaiheista - edistää joustavaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken lapsen ja perheen parhaaksi

8 ARVIOINNIN TULOKSET: terveydenhoitajat Kehittämisideat: - erityistyöntekijöiden esittäytyminen - terveydenhoitajat opettelisivat käyttämään puhelinkonsultaatiopalvelua ja muistaisivat sen luomat mahdollisuudet työlle - soittoaikoja voisi lisätä myös jollekin toiselle päivälle - erityistyöntekijän tavoitettavuus pitäisi olla taattu soittoaikana ja jätettyihin soittopyyntöihin pitäisi vastata - perhe voisi itse ottaa yhteyttä suoraan puhelinkonsultaatioaikana - perheiden parempi tiedottaminen puhelinkonsultaatiopalvelusta - terveydenhoitajien palavereja ei järjestettäisi puhelinkonsultaatioaikoina

9 ARVIOINNIN TULOKSET: lastentarhanopettajat Kyselyyn vastasi 12/24 lastentarhanopettajaa (50%) Käyttö ja sitä mahdollistavat tekijät: - Kaikki kyselyyn vastanneet tuntevat puhelinkonsultaatiopalvelun ja kaikki yhtä lukuunottamatta myös käyttävät sitä työssään. - Palvelun yhteneväiset tavoitteet sekä selkeät toimintakäytännöt ja ohjeet - Oma rohkeus soittaa - Ystävällinen palvelu, ammatillisuus, asiantuntijuus ja helppo tavoitettavuus ja nopeus - Asiantuntijatuki omalle työlle ja apua hankalien tilanteiden selvittämiseen - Oman työn suunnittelu niin, että pystyy varaamaan työaikaa ja rauhoittamaan työtehtävänsä soittoaikana - Hyvä kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa - Voi soittaa asiakasta nimeämättä

10 ARVIOINNIN TULOKSET: lastentarhanopettajat Käyttöä estävät tekijät: - Oma kiire työssä - Vanhemmat eivät anna lupaa soittaa (nimettömänä tiedustelu) - Rajalliset ja etukäteen sovitut soittoajat - Soittoajan ruuhkaisuus ja vastaamattomuus - Oma epävarmuus soittoajoista

11 ARVIOINNIN TULOKSET: lastentarhanopettajat Tarpeellisuus: - Kaikki kokevat puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeelliseksi, jopa ehdottoman tarpeelliseksi työssään. - Muiden asiantuntijoiden osaamista tarvitaan jakamaan ja tarkentamaan oma huoli lapsesta sekä tukemaan lapsen ja perheen asioiden hoitamisessa - Avun saamisen nopeus ja helppous. Saatua apua pidetään arvokkaana - Kynnys soittaa puhelinkonsultaatioon on muodostunut matalaksi - Palvelua voitaisiin hyödyntää varhaiskasvatuksessa nykyistä enemmän Varhaisen tuen tunnistaminen ja toteuttaminen: - kaikki vakuuttuneet palvelun toimivuudesta varhaisen tuen tunnistamisessa ja toteutuksessa: kattava ja monipuolinen palvelu - matala kynnys kysyä pienistäkin asioista - omien havaintojen ja näkemysten vahvistuminen - lisätieto muulta ammattilaiselta, helpompi hoitaa lapsen/perheen asioita

12 ARVIOINNIN TULOKSET: lastentarhanopettajat Kehittämisideat: - erityislastentarhanopettajille lisää aikaa puhelinkonsultaatioon (?) - pidempiä vastausaikoja - palvelusta tiedottaminen ja muistuttaminen => tehokas käyttö

13 Puhelinkonsultaatiokirjauksia suorittivat 1) Keltot (8 hlöä) ja oeltot (4 hlöä) ARVIOINNIN TULOKSET: kirjaukset kirjaukset puhelinkonsultaatio-ohjauksista (3 vkoa/3 konsultaatioaikaa) kirjaukset: päivämäärä ja kohde (kenet ohjattu ottamaan yhteyttä: työyksikkö, tiimi, henkilö), ohjauksen toimiala, konsultaation aihe tai tarve sekä konsultaation toteutumisen seuranta 2) Erityistyöntekijät (puhe-, toiminta-, fysioterapeutit sekä perhe- ja erityisnloiden työntekijät) => kirjaukset heille tulleista konsultaatioista (4 konsultaatio-aikaa) kirjaukset: yhteydenoton päivämäärä, yhteydenottaja, yhteydenotto konsultaatioaikana vai sen ulkopuolella, yleisen tason konsultaatio lasta ja perhettä nimeämättä vai lapsen ja perheen nimellä, konsultaation keskeinen aihe ja sisältö, konsultoivatko itse mahdollisesti erilaisia yhteistyötahojaan, konsultaation jatkotoimenpiteet

14 ARVIOINNIN TULOKSET: kirjaukset Pyrkimyksenä selvittää - ohjausten ja vastaanotettujen puhelinkonsultaatioiden määrä - kirjausten sisältö ja laatu -ohjausketjun syntyminen keltojen/oeltojen ohjausten ja erityistyöntekijöiden vastaanottamien puhelujen välillä

15 ARVIOINNIN TULOKSET: kirjaukset Konsultaatio-ohjausten määrä ja jakautuminen erityisaloittain Määrä Toiminta terapia Erit. nla Muu, mikä Keltot (5) Sostt, Lasten nla Kys (lapsipsy) Oeltot (3) Puheterapia Fysioterapia Perhenla Yhteensä Nla, Koulupsy HUOM: 3.5 puhelinkonsultaatio-ohjausta kolmen viikon jaksolla, eli noin yksi ohjaus viikossa. Jos keskiarvo pitää paikkansa, vuositasolla (48 työviikkoa) = 576 ohjausta.

16 ARVIOINNIN TULOKSET: kirjaukset Puhelinkonsultaatio-ohjauksen kohde (ketä ohjattu): - Keltojen ja oeltojen ohjaukset puhelinkonsultaatioon koskivat tarkastelujaksolla 13 päiväkotia (2 yksityistä pk) / 16 lapsiryhmää + 1 perhepäivähoito-ohjaus. - Keltot ja oeltot olivat lähes yksinomaan pyytäneet lastentarhanopettajia (25/28) olemaan yhteydessä puhelinkonsultaatioon (2 lastenhoitajaa ja 1 perhepäivähoitaja) - Yhden lapsen asioissa pyydettiin konsultaatiota kahteen eri paikkaan. Puhelinkonsultaatio-ohjausten syyt: - Konsultaation syiden tarkastelu on suoritettu raportissa toimialakohtaisesti. - Syyt ottaa yhteyttä puhelinkonsultaatioon vaikuttavat hyvin perustelluilta ja keskittyvät seuraavaan kolmeen teemaan: 1) huoleen lapsen kehityksestä (osassa oireiden kuvauksen perusteella jo pitkäkestoinen huoli), 2) lapsen yleiseen ikätasoisen kehityksen varmentamiseen ja arviointiin 3) terapiaan tai uudelle terapiajaksolle pääsemiseen.

17 ARVIOINNIN TULOKSET: kirjaukset Konsultoinnin toteutumisen seuranta: - varhaiskasvattaja on puhelun jälkeen yhteydessä keltoon/oeltoon - kirjataan tukitoimet lapsen vasuun tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaan sekä viedään saadut uudet tukitoimet ja toimintavinkit ryhmän ja pienryhmän toimintoihin - asiaan palataan kelton seuraavan käynnin yhteydessä (ryhmäkäynti kirjattu ja sisältö kuvattu) - keskustelu vanhempien kanssa joko vasu-keskustelun yhteydessä tai muussa yhteydessä esimerkiksi luvan kysymykseksi puhelinkonsultaatiota varten - keskustelu pk.johtajan ja kelton kanssa - lapselle oli saatu aika päiväkodin toimesta esimerkiksi terapiaan/perheneuvolaan ja ryhmän lto menee mukaan sovittuun tapaamiseen

18 ARVIOINNIN TULOKSET: kirjaukset Vastaanotettujen konsultaatioiden määrä PUHELINKONSULTAATIO- PUHELUN VASTAANOTTANUT TOIMIALA PUHELIN- KONSULTAATIOIDEN MÄÄRÄ ERITYISTYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ Puheterapia 5 4 Toimintaterapia 1 1 Fysioterapia 4 2 Perheneuvola 19 2 Erityisneuvola 2 1 Yhteensä (17/31) yhteydenottoa (55%) tapahtui muuna kuin sovittuna puhelinkonsultaatioaikana -Tehdyistä konsultaatioista kaksi tehtiin lasta tai perhettä nimeämättä. Kahdessa lomakkeessa ei oltu merkitty oliko soitto tehty lapsi ja perhe nimetön vai nimettömänä. - Suurin soittajataho oli päiväkodit (14). Neuvolat (4), TKlääkärit (2), koulu (1), lastenpsykiatrian osasto (2), lapsiperheyksikkö/sosiaalityöntekijä (1). Lomakkeiden joukossa oli useita vastauksia, joissa ei oltu merkitty soittanutta tahoa.

19 ARVIOINNIN TULOKSET: kirjaukset Konsultaation keskeinen aihe ja sisältö: 1) lapsen kehityksen tukeminen ja kuntoutumistoimenpiteiden kyseleminen 2) tiedustelut terapiaan hakeutumisen ajankohdasta (onko huoli jo riittävä hakeutua terapiaan) ja aloituksesta 3) perheen tukemiseen liittyvät kyselyt 4) neuvojen hakeminen siihen, mihin palveluun lasta ja perhettä tulisi ohjata 5) lastensuojeluun liittyvä kysely oli kirjausten aiheena. 6) eri asiantuntijoiden keskinäinen yhteistyö.

20 ARVIOINNIN TULOKSET: kirjaukset Konsultaatiossa käytetty tukimateriaali: - yleistulos: tukimateriaalia käytetään vähän 1 fysioter. / Varhaisen tuen käsikirja 1 puheter. ohjannut Varhaisen tuen käsikirjan käyttöön 1 vastaaja neuvonut soittajaa etsimään tietoa tietyn yhdistyksen kotisivuilta 1 soittaja oli jo käyttänyt Varhaisen tuen käsikirjaa ja Syvennettyä materiaalia ennen yhteydenottoa puhelinkonsultaatioon. Yhteistyökumppaneiden konsultointi: - Perheneuvolan työntekijät konsultoivat aktiivisimmin muita tahoja konsultaatiopuheluihin liittyen (10) - Osa yhteistyöstä oli lasten mielenterveystiimin ja perheneuvolan säännöllisesti kokoontuva tiimi, jossa konsultoidaan ja jaetaan asiakkuudet, jotka ovat tulleet niin sanotusti väärälle puolelle. (2 kokousta / 6 lasta) - Yhteistyötahoista konsultoitiin lasten mielenterveyspalveluja (3), keltoa (2) ja sosiaalityötä (2), perhekriisiyksikkö (1), perheoikeudellisen yksikön lastenvalvoja (1). - Kaikki yhteistyötahojen konsultoinnit olivat tapahtuneet muuna kuin puhelinkonsultaatioaikana - Yksi fysioterapeutti raportoi olleensa yhteydessä neuvolan terveydenhoitajaan puhelinkonsultaatiolle varattuna aikana.

21 ARVIOINNIN TULOKSET: kirjaukset Konsultaation jatkotoimenpiteet: 1) soittajan neuvontaa ja yhteydenpitoa soittajaan sekä asioiden etenemisen seurantaan liittyvää toimintaa 2) suuntautuminen suoraan lapsen vanhempiin; heille suunnattuja ohjeita ja opastusta sekä tiedotusta. 3) vieminen tiimiin tai verkostokokoukseen keskusteltavaksi ja käsiteltäväksi. Ohjausketju: Aineistosta etsittiin vastaavuuksia keltojen/oeltojen tekemistä puhelinkonsultaatioista ja erityistyöntekijöiden vastaanottamista konsultaatiopuhelujen kirjauksista => 21 kelton ja oelton ohjauksesta 4 toteutui annetun ajan puitteissa / ohjausketju 28% = ohjausketju katkeaa suurimmissa osassa ohjauksia! (spekulaatio)

22 KEHITTÄMISSUOSITUKSET Puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeenmukaista säännöllistä ja lapseen/perheeseen kohdentuvan huolen näkökulmasta entistä varhaisempaa käyttöä tulee lisätä terveydenhoitajien ja lastentarhanopettajien toimesta Käytön edistämiseksi tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: - Puhelinkonsultaatiopalvelun tehokkaampi tiedottaminen. - Soittajatahojen oman työn suunnittelun tehostaminen puhelinkonsultaatioon soittamisen mahdollistamiseksi. - Uuden työtavan haltuunotto käytön lisäämiseksi. - Puhelinkonsulttien eli erityistyöntekijöiden esittäytyminen soittajatahoille henkilökohtaisen tunnettuuden edistämiseksi ja palvelun käytön tehostamiseksi. Puhelinkonsultaation soittoajan miettiminen yhteisesti moniammatillisesti eri tarpeiden yhteensovittamiseksi ja mahdollisten päällekkäisyyksien välttämiseksi. - Kunkin soittajatahon omien kokousten mahdollinen rytmittäminen muuhun kuin puhelinkonsultaatioaikaan. - Soittoajan pidennyksen tai soittoaikojen tihentämisen tutkiminen kaikkien osapuolten kannalta.

23 KEHITTÄMISSUOSITUKSET Puhelinkonsultaatioon vastaamisen varmistamisen ja takaaminen sekä jätettyihin soittopyyntöihin kattava vastaaminen. Puhelinkonsultaatiotahojen lisääminen sairaanhoidon ja sosiaalityön edustajilla. Terveydenhuollon puolella Pegasos -postin ja puhelinkonsultaation rinnakkaisen käytön tutkiminen, niin etteivät palvelut toimi epätarkoituksenmukaisesti päällekkäin. Tutkitaan perheiden mahdollisuus soittaa suoraan puhelinkonsultaatioon (perheille kehitettävä soittoaikapalvelu) Tukimateriaalin laajempi ja tehokkaampi käyttö puhelinkonsultaatiossa Yhteistyötahojen konsultoimisen lisääminen tarpeenmukaisesti Ohjauksen seurannan vahvistaminen ja konsultaation jälkeisten jatkotoimenpiteiden tarkentaminen Ohjausketjun toiminnan esteiden tutkiminen ja ohjausketjua vahvistavien toimintakäytäntöjen vahvistaminen ja luominen

24 ARVIOINNIN TULOSTEN YHTEENVETO Puhelinkonsultaatiopalvelua pidetään erittäin tarpeellisena ammatillisuutta tukevana palveluna ja joustavaa yhteistyötä eri toimijoiden edistävänä. Puhelinkonsultaation hyvät puolet: helppous, nopeus, hyödyllisyys, toimivuus ja saavutettavuus erityistyöntekijöiden ammatillisuus, asiantuntemus, hyvä ja ystävällinen palvelu Puhelinkonsultaatiota mahdollistavat tekijät: yhteneväiset tavoitteet ja selkeät ohjeet sekä toimintakäytännöt. etukäteen määritelty ja kaikkien tiedossa oleva soittoaika ja -päivä Puhelinkonsultaatio edesauttaa lapsen ja perheen varhaisen tuen tunnistamisessa ja toteuttamisessa I Puhelinkonsultaatiopalvelu vahvistaa, tukee ja tarkentaa omaa työtä ja II asiantuntemusta. Puhelinkonsultaatiopalvelu nopeuttaa lapsen ja perheen saamaa tukea ja edesauttaa hoitoonohjauksen kohdentamisessa. Puhelinkonsultaatio näyttäytyy kattavana, monipuolisena ja helposti lähestyttävänä palveluna.

25 ARVIOINNIN TULOSTEN YHTEENVETO KEHITTÄMINEN: Puhelinkonsultaatiopalvelun käyttöä tulee tehostaa. Puhelinkonsultaatiopalvelun käyttöä estävät oma kiire ja ajanpuute sekä vastaamattomuus puheluun. Puhelinkonsultaatioon soittamiseen vastaaminen taataan ja sinne jätettyihin soittopyyntöihin vastataan. Perheille oma puhelinkonsultaatioaika? Erityistyöntekijöiden esittäytyminen eri ammattilaisille tunnettuuden edistämiseksi Varhaiskasvatuksen ohjausketjun syntyminen kattavaksi => ohjausketjun toimivuutta hankaloittavien esteiden tutkiminen ja ohjausketjua vahvistavien toimintakäytäntöjen tehostaminen

26 Koulutus, konsultaatio, tutkimus, kehittäminen, arviointi Sanna Parrila Kirsi Alila