ARVIOINTIRAPORTTI. Laitoshuoltajien kohdekansion käytöstä Kuopion kaupungin päiväkodeissa. Kirsi Alila. Kehitysjohtaja, Ediva Oy

Transkriptio

1 ARVIOINTIRAPORTTI Laitoshuoltajien kohdekansion käytöstä Kuopion kaupungin päiväkodeissa Kirsi Alila Kehitysjohtaja, Ediva Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 5 3 ARVIOINNIN TULOKSET Kohdekansion käytön määrä Kohdekansion hyödyllisyys ja tarpeellisuus työmuotona Kohdekansion vaikutus asiakaskähtöiseen yhteistyöhön päiväkodin muun henkilökunnan kanssa Kohdekansio työn suunnittelussa ja kehittämisessä Kansion käyttämisen esteet Kansion käyttöä mahdollistavat seikat Kansioon liittyvät työkäytännöt Muuta kohdekansioon liittyen 12 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET 13 LIITE: Kyselylomake saatekirjeineen 17 2

3 1 JOHDANTO Laitoshuoltajilla on ollut keväästä 2010 asti käytössä Laitoshuoltajien vasuksi -kutsutut siniset kohdekansiot, joissa on kuvattuna laitoshuoltajan työjärjestys ja -ohjeet. Lisäksi kansiossa on liitettynä Kasvattajien käsikirja 1, jossa on kuvattu varhaiskasvatuksen toteuttamisen periaatteet. Laitoshuoltajan vasun tavoitteena on dokumentoida päivähoidon laitoshuoltajien tehtäväkuvaukset ja edesauttaa yhteistyötä päiväkodin muun henkilökunnan kanssa asiakaslähtöisesti. Kohdekansio auttaa laitoshuoltajia oman työn suunnittelussa ja kehittämisessä, minkä on tarkoitus parantaa työn laatua pitkällä tähtäimellä. Laitoshuoltajat ja yhdistelmätyöntekijät siirtyvät vuoden 2013 alusta työntekijöiksi Itä-Suomen tukipalvelujen liikelaitosyhtymään ja tilaaja-tuottajamalliin. Työssä tulee tätä kautta korostumaan entisestään palvelun tilaamisessa ja tuottamisessa asiakaslähtöisyys ja yhteistyön näkökulma sekä sen myötä kohdekansion merkittävyys. Lisäksi tiimityöhön siirtyminen tuo omat haasteensa ja vaateensa kohdekansion käyttämiselle ja kehittämiselle laitoshuoltajien työssä. Arviointi suoritettiin osana LapsiKuopio II hanketta. Kuopion kaupungin Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessin hallinnoima ja vuosina toteutuva LapsiKuopio II -hanke on osa kansallista Kaste -ohjelmaa 2. Ohjelman pääasiallisena tarkoituksena on kehittää lasten ja perheiden palveluita vastaamaan heidän tarpeisiinsa joustavasti ja vaikuttavasti. Pääpaino on vanhempien osallisuuden ja henkilöstön osaamisen vahvistamisessa sekä moniammatillisen yhteistyön toteutumisessa. LapsiKuopio II -hankkeessa keskitytään siihen, että lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa toimitaan varhaisen tuen uusien ja entisiä täydentävien työ- ja toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on vakiinnuttaa varhainen tuki osaksi moniammatillisen ja alueellisen yhteistyön toimintakäytäntöjä. Tarkoituksena on, että hankkeen jälkeen varhaisen tuen työ- ja toimintatapoja lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa sekä moniammatillisessa ja alueellisessa yhteistyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Tämä raportti kuvaa laitoshuoltajien kohdekansion käytön arvioimista ja sen tuloksia. Raportin luku 2 kuvaa arvioinnin toteuttamista. Arvioinnin tulokset esitellään kysymyskohtaisesti raportin luvussa 3. Raportin luvussa 4 esitetään arvioinnin tuloksista nousevat johtopäätökset ja kehittämisehdotukset. Raportin liitteenä löytyy arvioinnissa käytetty kyselylomake saatekirjeineen. Tässä raportissa avattuja arvioinnin tuloksia on tarkoitus käsitellä syksyllä 2011 laitoshuoltajien aluepalavereissa laitoshuoltajien palveluesimiehen Arja Ryynäsen johdolla. Näitä aluepalavereita 1 Kasvattajan käsikirja on Kuopion kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (sosiaali- ja terveysministeriö), jossa määritellään sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille

4 voisi käyttää paitsi tulosten esittämiseen niin myös arvioinnissa mukanaolleiden teemojen yhteiseen käsittelyyn ja keskusteluun osallistujien kesken. Jos mahdollista, aluepalavereiden keskusteluja voitaisiin myös kirjata ylös ja tarkastella niitä suhteessa tämän arviointiraportin tuloksiin. Näin saataisiin nyt suoritetun arvioinnin suhteellisen pieneen otokseen laajempaa näkökulmaa kohdekansioon liittyvistä kokemuksista ja käytöstä. Arvioinnissa käytetty kyselylomake voi toimia jatkossa jatkuvan arvioinnin välineenä ja työkaluna niin laitoshuoltajien itsearvioinnissa kuin myös esimiehen suorittamassa säännöllisin aikavälein toteutettavissa arvioinneissa. Arvioinnin tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että laitoshuoltajien suhtautuminen kohdekansioon on myönteinen ja sitä pidetään tarpeellisena ja hyödyllisenä työmuotona. Kohdekansion käyttöä tulee kuitenkin lisätä ja jalkauttaa paremmin osaksi laitoshuoltajien työtä. Kohdekansion sisältöä tulee edelleen kehittää ja pyrkiä poistamaan sen käytöltä mahdollisia esteitä. Näin voisi erään vastaajan toive toteutuisi siitä, että jokaisessa päiväkodissa kansio olisi käytössä eikä tyhjänä ja käyttämättömänä. 4

5 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Laitoshuoltajien kohdekansion (tai vasun) arvioinnin tarkoituksena oli tarkastella kohdekansion käyttöä ja kohdekansion tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä työmuotona kuopiolaisissa päiväkodeissa. Arvioinnin tarkoituksena oli saada vastaajilta vinkkejä kohdekansion kehittämiseen sekä tietoa kohdekansion käytön esteistä ja käyttöä mahdollistavista tekijöistä. Arvioinnin teemoina olivat myös kohdekansion vaikutus asiakaslähtöisen yhteistyön edistämiseen päiväkodin henkilöstön kanssa sekä kohdekansion vaikutus työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Arviointi suoritettiin osana LapsiKuopio II -hanketta. Arvioinnin tuloksia käytetään laitoshuoltajien kohdekansion kehittämisessä. Arviointi suoritettiin otostutkimuksella. Arviointiin mukaan valittiin jokaiselta päivähoitoalueelta kustakin yksi päiväkoti ja sen laitoshuoltaja(t). Yhteensä arvioinnissa on mukana seuraavien seitsemän päiväkodin laitoshuoltajat: Petosenmutka, Aittolampi, Kasarminpuisto, Saarikello, Toukola, Lehtoniemi ja Melalahti. Arviointi toteutettiin laitoshuoltajien palveluesimiehen Arja Ryynäsen, LapsiKuopio II hankkeen työntekijöiden Jaana Lappalaisen ja Tiina Mikkilän sekä kehitysjohtaja Kirsi Alilan (Ediva Oy) laatimalla kyselyllä (kyselylomake liitteenä), johon laitoshuoltajat vastasivat nimettömänä. Kyselylomakkeessa on kaikkiaan kahdeksan kysymystä, joista kahden ensimmäisen osalta vastaajien tuli valita itselleen sopivin tai työtilannettaan parhaiten kuvaava vaihtoehto rastittamalla yksi vastausvaihtoehdoista. Kysymyksissä 2-4 vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vastausvaihtoehdoista sopivin. Kysymyksessä 2 toivottiin vastaajalta myös kirjallista vastausta lisäkysymykseen. Kysymykset 5-7 olivat sellaisia, joissa vastaajia pyydettiin kirjaamaan mahdollisimman avoimesti ja tarkasti omia ajatuksiaan, tuntemuksiaan ja mielipiteitään laitoshuoltajien kohdekansiosta. Viimeinen kysymys (8) oli varattu vastaajien vapaalle sanalle. Vastaajia motivoitiin kertomalla, että heidän kokemuksensa ja arvionsa ovat erittäin arvokkaita kansion tulevan kehittämisen ja käytön jalkauttamisen näkökulmasta. Vastaajia pyydettiin antamaan siksi myös avoimesti kriittisiä ja kehittäviä kommentteja kohdekansion käytöstä. Lisäksi laitoshuoltajia pyydettiin kertomaan omista kohdekansion käyttötavoista ja innovaatioistaan sen käyttämisessä. Kyselyn vastausaika oli kaksi viikkoa ajalla Valittujen päiväkotien laitoshuoltajille toimitettiin kyselylomakkeet jonka he palauttivat vastauskuoren avulla suoraan arvioinnin suorittajalle, kehitysjohtaja Kirsi Alilalle. Kyselyn tulokset esitellään ja käsitellään laitoshuoltajien aluepalavereissa syksyllä 2011, jonka jälkeen päätetään kohdekansion jatkokehittämisestä. 5

6 3 ARVIOINNIN TULOKSET Arviointikyselyn palautusprosentti oli tasan sata (100%), eli kaikki seitsemän lähetettyä kyselylomaketta palautuivat. Osaan lomakkeista oli vastannut useampi laitoshuoltaja yhteisen vastauksen. Seuraavassa käsitellään arvioinnin tuloksia kysymyskohtaisesti. Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon otoksen pieni määrä ja etteivät tulokset tästä syystä ole yleistettäviä, mutta antavat toivottavasti suuntaa kohdekansioon liittyvistä kokemuksista ja sen käytöstä. 3.1 KOHDEKANSION KÄYTÖN MÄÄRÄ Kolme seitsemästä vastaajasta ilmoitti käyttävänsä kohdekansiota jatkuvasti/lähes päivittäin. Kaksi vastaajaa kertoi käyttävänsä kohdekansiota harvoin, lähinnä silloin tällöin. Kaksi laitoshuoltajaa ilmoitti etteivät käytä kohdekansiota koskaan. Toinen näistä vastaajista selitti kohdekansion käyttämättömyyttä kertomalla, että hän on yhdistelmätyöntekijä, joka työskentelee puolet työajastaan päiväkodissa ja puolet palveluvastaavana. Vastausten jakautuminen eri vastausvaihtoehtojen osalta kuvataan seuraavassa taulukossa 1. Kuinka paljon käytät kohdekansiota työssäsi? Vastausten määrä (lomakkeen kysymys 1) JATKUVASTI, LÄHES JOKA PÄIVÄ HARVOIN, LÄHINNÄ VAIN SILLOIN TÄLLÖIN EN KOSKAAN Yhteensä 3 vastausta 2 vastausta 2 vastausta 7 vastausta Taulukko 1. Laitoshuoltajien kohdekansion käytön määrä Kuten taulukosta huomaa, vastaukset jakautuvat tasan kaikkien kolmen vastausvaihtoehdon välillä. Tuloksen pohjalta näyttääkin siltä, että kohdekansion käyttämisen useudessa on eri yksiköiden ja laitoshuoltajien välillä isojakin eroja. Kohdekansio ei vielä ole ainakaan näissä valituissa yksiköissä kattavasti jokapäiväisessä tai lähes jokapäiväisessä käytössä. Niiden vastaajien määrä, jotka käyttävät harvoin (2) tai eivät käytä ollenkaan (2) on yhteenlaskettuna suurempi kuin jatkuvasti tai lähes jokapäivä kansiota käyttävien määrä. 6

7 3.2 KOHDEKANSION HYÖDYLLISYYS JA TARPEELLISUUS TYÖMUOTONA Enemmistö vastaajista eli kuusi seitsemästä (6/7) kertoi kokevansa kohdekansion hyödylliseksi ja tarpeelliseksi työtavaksi omassa työssään. Yksi vastaajista vastasi kysymykseen kieltävästi. Hänen perustelunsa ei-vastaukselle kertoo siitä, että kansio ei ole vielä uutena työmuotona jalkautunut työhön tarpeeksi hyvin. Toisaalta, vastauksen mukaan päiväkodin tilanteet vaihtelevat paljon ja kansio ei tunnu paljon vaihtuvissa työtilanteissa hyödylliseltä ja tarpeelliselta. Tieto työtehtävistä tuntuu myös vastauksen perusteella kulkevan suullisesti ilman kansiota. Kansio ei ole vielä jalkautunut päiväkodin arkeen, tieto kulkee suullisesti. Tilanteet vaihtelevat hektisesti. Ne laitoshuoltajat, ketkä pitivät kohdekansiota toimivana työmuotona, perustelivat sen hyötyjä seuraavaan tapaan: Ongelmatilanteissa tukena. Sijaiset löytävät tiedot ja talon tavat kansiosta Se on selkeäsisältöinen, sisältäen tärkeitä asioita mm. sijaisille kun tulee uuteen taloon. Työjärjestys ja -ohjeet selkeästi saatavilla. Hyvä lukea mm. kasvattajan käsikirjaa ja pohtia omaa panosta työyhteisössä ja sen keskeisissä asioissa. Samoissa kansissa kaikki tieto, ei ole lippuja, lappuja siellä täällä. Näppärä käyttää Kansiosta saa tietoa sijaiset, opiskelijat, työllistetyt sekä muu henkilökuntaa laitoshuoltajan tehtävistä. Jos jokin asia askarruttaa, niin sen voi tarkastaa kansiosta Ei kansiossa ole mitään vikaa. On vain 30v työura laitoshuoltajana, niistä 24 v päiväkodissa. Suunnitelma on erittäin hyvä, mutta joka yksikkö on erilainen ja asettaa haasteita jokapäiväisessä työssä. 3 Yhteenvetona voidaan todeta, että suurin osa vastaajista (6/7) kokee kohdekansion hyödylliseksi ja tarpeelliseksi työmuodoksi, koska se on sisällöltään selkeä ja näppärä, sisältäen samassa paikassa tärkeätä tietoa laitoshuoltajien tehtävistä ja työjärjestyksestä. Kansion kautta myös sijaiset tai uudet työntekijät pääsevät työhön hyvin kiinni ja muu henkilökunta saa käsityksen laitoshuoltajien tehtävistä. Kansion hyötynä mainitaan myös se, että se sisältää Kasvattajien 3 Vastaaja vastasi kokevansa kansion tarpeelliseksi, mutta perustelu oli kirjattu En koe tarpeelliseksi -kohtaan. 7

8 käsikirjan, jonka lukemisen kautta laitoshuoltaja pystyy pohtimaan omaa panostaan työyhteisössä ja sen keskeisissä asioissa. Niin kohdekansion hyödyllisyyteen ja tarpeellisuuteen kyllä- kuin ei-vastauksen antaneilta kysyttiin lisäkysymyksenä kuinka kohdekansiota tulisi kehittää. Kysymykseen tuli kolme vastausta, kaikki kyllä-vastauksen antaneilta. Yhdessä vastauksessa todettiin, että tällä hetkellä kansiossa ovat jo tärkeimmät asiat, joten kehittämisen tarvetta ei ole. Kahden muun vastauksen mukaan kansiota voisi kehittää listaamalla kansioon Kuopion kaupungin päiväkotien ja laitoshuoltajien puhelinnumerot. listaamalla kansioon oman yksikön yhteistyökumppanit ja heidän yhteystietonsa päivittämällä sinne uutta tietoa esimerkiksi koulutuksista. 3.3 KOHDEKANSION VAIKUTUS ASIAKASLÄHTÖISEEN YHTEISTYÖHÖN PÄIVÄKODIN MUUN HENKILÖKUNNAN KANSSA Kuten oheisesta taulukosta 2 voi todeta, yksi lomakkeista piti sisällään vastauksen kyllä, eli vastaaja (/vastaajat) on sitä mieltä, että kohdekansio edesauttaa asiakaslähtöistä yhteistyötä päiväkodin muun henkilökunnan kanssa. Viisi vastaajista kokee, että kohdekansio edesauttaa yhteistyötä jonkin verran. Yksi vastaaja kokee kohdekansion vaikutuksen yhteistyöhön edesauttamiseen negatiivisena. Edesauttaako kohdekansio asiakaslähtöistä yhteistyötä päiväkodin muun henkilökunnan kanssa? Vastausten määrä (lomakkeen kysymys 3) KYLLÄ, TODELLA PALJON JONKIN VERRAN EI OLLENKAAN Yhteensä 1 vastausta 5 vastausta 1 vastausta 7 vastausta Taulukko 2. Laitoshuoltajien kohdekansion vaikutus asiakaslähtöiseen yhteistyöhön päiväkodin henkilökunnan kanssa 8

9 Pääosin (5/7) vastaajat ovat sitä mieltä, että kohdekansio edesauttaa jonkin verran asiakaslähtöistä yhteistyötä päiväkodin muun henkilökunnan kanssa. Vastaus on positiivissuuntainen, mutta jättää kehittämisvaraa vielä siihen, että kohdekansio miellettäisiin asiakaslähtöistä yhteistyötä muun päiväkodin henkilökunnan kanssa paremmin edistäväksi työ- ja toimintamuodoksi. 3.4 KOHDEKANSIO TYÖN SUUNNITTELUSSA JA KEHITTÄMISESSÄ Samoin kuin edellisen kysymyksen kohdalla, yksi vastaajista kokee kohdekansion auttavan todella paljon työn suunnittelussa. Vastaavasti yksi vastaaja on täysin päinvastaista mieltä, eli kansio ei häneen mukaansa auta työn suunnittelussa ja kehittämisessä ollenkaan. Viisi vastaajaa katsoo, että kansiosta on jonkin verran apua kun työtä suunnitellaan ja kehitetään. Vastausten jakautumista voi tarkastella taulukosta kolme. Auttaako kohdekansio työn suunnittelussa ja kehittämisessä? (lomakkeen kysymys 4) KYLLÄ, TODELLA PALJON JONKIN VERRAN EI OLLENKAAN Yhteensä Vastausten määrä 1 vastausta 5 vastausta 1 vastausta 7 vastausta Taulukko 3. Kohdekansion auttaminen työn suunnittelussa ja kehittämisessä Vastaajista enemmistö (5/7) katsoo, että kohdekansio vaikuttaa työn suunnitteluun ja kehittämiseen jonkin verran. Tilanteessa löytyy parannettavaa, jos lähtökohtaisesti kohdekansion tarkoitus on auttaa helpottamaan työn suunnittelua ja kehittämistä luomalla työtehtäviin selkeän rungon ja apuvälineen. 9

10 3.5 KANSION KÄYTTÄMISEN ESTEET Kysymykseen saatiin kuusi vastausta. Kaksi vastaajista kertoo, ettei kansion käytölle ole olemassa esteitä, yksi vastaaja kommentoi ettei osaa sanoa. Kaksi vastaajaa tuo esiin kiireen kansion käytön esteenä ja myös työhön liittyvät muutokset. Kiire, aina ei ehdi kansiota lukemaan. Kiire ja muutokset. Yksi kommenteista kertoo työn luonteen (vuorotyö) aiheuttavan tiettyjä rajoitteita kansion käytölle. Vuorohoidossa perustöiden ajoittaminen hankalaa koska lasten lukumäärä vaihtelee vuorokauden eri aikoina. Esim. perustyöt joudutaan tekemään lauantaisin. Myös ylläpitosiivouksen aikana huomioimme lasten saapumisen ja lähtemisen. Kovin paljon esteitä kohdekansion käytölle ei vastauksissa ilmennyt. Esteet kulminoituvat vastausten mukaan kiireeseen työssä, työn muutoksiin sekä työn erityisluonteeseen esimerkiksi vuorotyössä. 3.6 KANSION KÄYTÖN MAHDOLLISTAVAT SEIKAT Vastaajien mukaan kohdekansion käytön mahdollistaa sen kätevyys (2 vastausta). Kätevä kansio on koska kansiossa olevat tiedot on helposti saatavilla samassa paikassa. Kansiossa olevat tiedot on saatavilla. Käyttö on kätevää kun kaikki tieto samassa kansiossa. Kolmannen vastauksen mukaan laitoshuoltajan omalla aktiivisuudella on iso merkitys kansion käytössä. Kansio myös helpottaa kahden vastaajan mielestä tehtyjen töiden ja tilauksien seurantaa. Oma aktiivisuus kansion käytössä ja ottamalla kansio ns. työrutiineihin osaksi. Nyt ajankohtainen asia on suursiivoustöiden tekeminen ja niiden merkitseminen mm. tehdyt/tekemättömät ym. tilaukset (Sakupe). Kun on huolella laittanut kansioon em. (Sakupe, Kys 4 ) tilauksia Rondon (laskujen tark.) on helppo tietää mitä olen tilannut. 4 Laitoshuoltajat tilaavat päiväkodin liinavaatteet Sakupe Oy:stä sekä siivousaineet ja -tarvikkeet mm. Kys keskusvaraston kautta sähköisesti. Tavaratilauksiin liittyvät ohjeet,tuotenumerot ym. ovat kansiossa. 10

11 Yhden vastauksen mukaan kansion käytön mahdollistaa se, että se on ajantasalla ja kansiosta löytyy kaikki tarvittavat tiedot. Kansion avulla voidaan myös palveluhenkisyyden periaatteella huomioida muun muassa lasten toimintoja. Samainen vastaaja tuo esiin oman työn arvostamisen ja sitä kautta hyvään lopputulokseen pääsemisen omassa työssä. Palveluhenkisyyden huomioiminen, lasten toiminnan huomioiminen, lasten auttaminen tarvittaessa esim. pukeminen, wc yms. Arvostamalla omaa työtään päästään mahdollisimman hyvään tulokseen. Yhden vastaajan vastaus voidaan tulkita myös kritiikkiä sisältäväksi. Hän toteaa vastauksessaan Jos olisi jalkautettu toimintaan. Kommenttia voidaan tulkita niin, että parempi jalkauttaminen mahdollistaisi laitoshuoltajien kohdekansion käyttämistä nykyistä enemmän tai paremmin. 3.7 KANSIOON LIITTYVIÄ TYÖKÄYTÄNTÖJÄ Kansioon liittyviä työkäytäntöjään kuusi vastaajaa kuvaavat seuraavin kommentein: Kansiossa on päivittäiset, viikottaiset ja harvemmin olevat työtehtävät sekä perussiivoustehtävät, tehtävät muuttuvat tilanteen mukaan. Merkitsen tehdyt työt, esim. kausityöt => ei tarvitse muistella mitä on tehnyt => palovaroittimien tarkastus => kuivauskaappien päällisten pyyhintä. Vuosisiivoukset. Uuden ihmisen perehdytykseen oivallinen apu. Päivittäisten töiden lisäksi tehtäviä töitä on kirjattu erillisiin työtehtävälistoihin. Sijaisenkin on hyvä huomata erikoistehtävät esim. kuukausittainen palovaroittimien tarkistus päivättynä ja allekirjoitettuna. Kansio sisältää mm. ajankohtaisia asioita, tiedotteita ym. tärkeää. Esim. syyhytapaus osastolla: kansiosta löytyy tarkemmat tiedot taudista ja sen hoito-ohjeet (osasto ja henkilökunta). Vastaajien oheiset kommentit kohdekansion työkäytännöistä voi koota neljän isomman teeman sisään. Työkäytäntöihin liittyvät teemat ovat: 1) työtehtävien kuvaaminen 5, 2) tehtyjen työtehtävien kirjaaminen, 5 päivittäiset, viikoittaiset, harvemmin tehtävät työtehtävät, perussiivoustehtävät, erikoistehtävät 11

12 3) ajankohtaisen tiedon / lisätiedon hankkiminen sekä 4) uuden työntekijän perehdyttäminen. 3.8 MUUTA KOHDEKANSIOON LIITTYEN Vastaajat toivat esiin pääosin myönteisiä arviointeja kohdekansiosta. Vastauksissa kiiteltiin sitä, että kansiossa kaikki työn kannalta keskeiset ja tarpeelliset asiat on selkeästi samassa kansiossa, joista niitä voi myös kerrata tarpeen vaatiessa. Vastauksissa toivottiin, että jokaisessa päiväkodissa kansio olisi käytössä eikä tyhjänä ja käyttämättömänä. Yhdessä vastauksessa tuodaan esiin kuitenkin se, että jokainen talo on erilainen ja ilmeisesti muodostaa omanlaisensa työympäristön kohdekansion käytölle. Kaikki siististi samassa mapissa, tosi hyvä. Toivottavasti joka talossa on vastaava, eikä ns. tyhjä kansio Selkeästi lokeroituja asioita, mm. ajankohtaiset asiat, koulutukset, tiedotteet ja sijaisia ajatellen työnkuvan selkeyttäminen. Päivittäiset ja kausittaiset ja minimityöt. Jos en ole paikalla voi mm. päiväkodinjohtaja tai hoitohenkilökunta käydä tarkistamassa papereista tietoja kun kaiken tarpeellisen löytää samasta kansiosta. On ihan hyvä kerrata asioita, jotka on sovittu suunnitelmassa. Mutta jokainen talo on erilainen. Erään lomakkeen vastaajat kirjoittivat vastauksenaan, etteivät ymmärtäneet kyseessä olevia kysymyksiä. He kommentoivat, että oli vaikeata tajuta, mitä kyselyllä haettiin 6. 6 Laitoshuoltajille jaetussa kyselylomakkeen ohjesivussa on kerrottu arvioinnin tavoite ja tarkoitus sekä toteuttaminen. Katso liitteenä oleva lomake. Osa laitoshuoltajista oli ottanut yhteyttä Arja Ryynäseen, joka oli selventänyt kysymyksiä. 12

13 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET Tässä luvussa esitetään yhteenvedonomaisesti arvioinnin tuloksista nousevat johtopäätökset ja kohdekansion tulevaan kehittämiseen liittyvät kehittämissuositukset. Kohdekansion käyttöä arvioitiin kysymällä käyttävätkö kyselyyn vastanneet laitoshuoltajat kohdekansiota omassa työssään jatkuvasti (päivittäin), harvoin vai ei ollenkaan. Tuloksen pohjalta näyttää siltä, että kohdekansion käyttämisessä on eri yksiköiden ja laitoshuoltajien välillä eroja. Tulokset kertovat siitä, että kohdekansio on tutkituista päiväkodeista päivittäin käytössä vain yhdessä yksikössä. Voidaan siis todeta, että kohdekansio ei ole toistaiseksi ainakaan näissä valituissa yksiköissä kattavasti jokapäiväisessä tai lähes jokapäiväisessä käytössä. Niiden vastaajien määrä, jotka käyttävät harvoin (2) tai eivät käytä ollenkaan (2) on yhteenlaskettuna suurempi kuin jatkuvasti tai lähes jokapäivä kansiota käyttävien määrä. Kehittämissuositus: kohdekansion käytön yleisyyden vahvistaminen laitoshuoltajien keskuudessa. Kohdekansion tarpeellisuus ja hyödyllisyys työmuotona. Arvioinnin tulosten mukaan suurin osa vastaajista (6/7) kokee kohdekansion hyödylliseksi ja tarpeelliseksi työmuodoksi. Perusteluna hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta vastaukset kertovat siitä, että kansio on sisällöltään selkeä ja näppärä, sisältäen samassa paikassa tärkeätä tietoa laitoshuoltajien tehtävistä ja työjärjestyksestä. Kansion kautta myös sijaiset tai uudet työntekijät pääsevät työhön hyvin kiinni ja muu henkilökunta saa käsityksen laitoshuoltajien tehtävistä. Kansion hyötynä mainitaan myös se, että se sisältää Kasvattajien käsikirjan, jonka lukemisen kautta laitoshuoltaja pystyy pohtimaan omaa panostaan työyhteisössä ja sen keskeisissä asioissa. Koska kohdekansio selkeästi koetaan tarpeellisena ja hyödyllisenä työmuotona, mutta sen käytössä on vielä lisäämisen ja vahvistamisen tarvetta, kehittämissuosituksena voidaan todeta seuraavaa. Kehittämissuositus: Kohdekansion hyödyllisyyden ja tarpeellisuuden esiinnostaminen entistä paremmin osana laitoshuoltajien työtä. 13

14 Kohdekansion kehittäminen. Arvioinnin tuloksena tuli muutamia ehdotuksia kohdekansion sisällön kehittämiseksi. Kohdekansiota onkin syytä tarkastella suhteessa näihin seuraaviin kehittämisuosituksiin. Kehittämisuositukset: Kohdekansioon lisätään kaikkien Kuopion kaupungin päiväkotien ja laitoshuoltajien puhelinnumerot. Kohdekansioon lisätään oman yksikön yhteistyökumppanit ja heidän yhteystietonsa. Kohdekansioon päivitetään ajankohtaista ja uutta tietoa esimerkiksi koulutuksista. Asiakaslähtöinen yhteistyö päiväkodin henkilöstön kanssa. Pääosin vastaajat olivat sitä mieltä, että kohdekansio edesauttaa jonkin verran asiakaslähtöistä yhteistyötä päiväkodin muun henkilökunnan kanssa. Vastaus on positiivissuuntainen, mutta jättää kehittämisvaraa vielä siihen, että kohdekansio miellettäisiin asiakaslähtöistä yhteistyötä muun päiväkodin henkilökunnan kanssa paremmin edistäväksi työ- ja toimintamuodoksi. Miten siihen päästäisiin? Kehittämissuositukset: Kohdekansion asiakaslähtöisen yhteistyön tavoitteen kirkastaminen osana kohdekansiotyöskentelyä Päivähoidon henkilöstön ja laitoshuoltajien yhteinen asiakaslähtöisen yhteistyön menetelmien pohtiminen Päiväkodin henkilökunnan tietämyksen lisääminen kohdekansion periaatteista ja sisällöstä: Kohdekansion hyödyllisyyden ja tarpeellisuuden esiinnostaminen entistä paremmin osana talon ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmia. Kohdekansio osana työn suunnittelua ja kehittämistä on vastausten mukaan käytössä vain jonkin verran. Lähtökohtaisesti kohdekansio on luotu helpottamaan työn suunnittelua ja kehittämistä luomalla työtehtäviin selkeän rungon ja apuvälineen. Tästä näkökulmasta käsin se, että kohdekansiota ei kuitenkaan mielletä vahvemmin ja selkeämmin osaksi työn suunnittelua ja kehittämistä, johtaa loogisesti seuraavaan kehittämissuositukseen. 14

15 Kehittämissuositus: Kohdekansion merkitystä osana työn suunnittelua ja kehittämistä pitää kirkastaa. Kohdekansion käytön esteet ja sitä mahdollistavat tekijät. Arvioinnin tulosten mukaan kovin paljon esteitä kohdekansion käytölle ei vastauksissa ilmennyt. Esteet kulminoituvat vastausten mukaan kiireeseen työssä, työn muutoksiin ja työn erityisluonteeseen esimerkiksi vuorotyössä sekä kohdekansion jalkauttamisen asteeseen ja/tai onnistumiseen. Mainitut esteet jättävät pohtimaan seuraavia asioita. Tulisiko kohdekansion oikein jäsennellyllä ja suunnitellulla sisällöllä sekä laitoshuoltajan kansion hyvällä tuntemuksella ja käytöllä ehkäistä kiireen tuntua työssä ja auttaa vastaamaan myös työn muutoksiin? Vastaako kohdekansio tällä hetkellä myös työn erityisluonteen mukaisiin haasteisiin? Onko kohdekansio vielä täysin jalkautunut laitoshuoltajien työhön? Kohdekansion käytön mahdollistavina tekijöinä vastauksissa nousee esiin kansion kätevyys työssä kun kaikki tarvittavat työtehtävät ja työtehtävien suorittamiseen liittyvät tiedot ovat yksissä kansissa sekä laitoshuoltajan itsensä käytettävänä että sijaisen/uuden työntekijän perehdyttämiseen. Kohdekansio myös helpottaa tehtyjen töiden ja tilauksien seurantaa. Kohdekansio myös mahdollistaa palveluhenkisyyden toteuttamisen työssä, joka ilmenee muun muassa lasten toiminnan huomioimisella ja lasten auttamisella tarvittaessa vaikkapa pukemistilanteessa. Käytön mahdollistamisessa koetaan merkittäväksi asiaksi myös laitoshuoltajan oma työnsä arvostaminen sekä suhtautuminen ja aktiivisuus liittyen kohdekansion käyttöön. Kehittämissuositukset: Kohdekansion jalkautumisen vahvistaminen ja käyttöön ottoon enemmän tukea (koulutus, tiedotustoiminta, kokemusten jakaminen). Kohdekansion sisällön tarkasteleminen suhteessa siihen vastaako kansio vaihtuvien/muuttuvien sekä erilaisten työn erityispiirteiden haasteisiin. Kasvattajan käsikirjan avaamista tulee lisätä laitoshuoltajille. Kohdekansion hyödyllisyyden ja tarpeellisuuden esiinnostaminen entistä paremmin osana talon ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmia. 15

16 Kohdekansioon liittyvät työkäytännöt. Vastaajien mukaan he kertovat käyttävänsä kohdekansiota työtehtäviensä kuvaamiseen ja tehtyjen työtehtävien kirjaamiseen. Lisäksi kansiosta poimitaan ajankohtaista tietoa ja lisätietoa vaikkapa syyhytapauksen sattuessa päiväkodissa. Myös sijaisten ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen koettiin kansioon liittyvänä työkäytäntönä. Kohdekansion pidempi käyttö ja kokemusten kerääminen ajan kanssa kehittyneistä toimintatavoista ja innovaatioista saattaa tuoda kohdekansioon liittyviä uusia käytäntöjä esiin. Kehittämissuositus: Kohdekansioon liittyviä työkäytäntöjä kerätään ja tarkastellaan lisää käytön yleistyttyä ja kokemusten karttuessa. 16