KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO

Transkriptio

1 ARVIOINTIRAPORTTI KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO Kirsi Alila Ediva Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN 6 3 ARVIOINNIN TULOKSET Konsultoivien erityislastentarhanopettajien teemahaastattelun tulokset Päiväkodin johtajien teemahaastattelujen tulokset Erityistyöntekijöiden teemahaastattelujen tulokset: moniammatillisen yhteistyön näkökulma 49 4 YHTEENVETOA, JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KEHITTÄMISSUOSITUKSIA Konsultoivat erityislastentarhanopettajat: tulosten tarkastelua ja kehittämissuosituksia Päiväkodin johtajat: tulosten tarkastelua ja kehittämissuosituksia Erityistyöntekijät: tulosten tarkastelua ja kehittämissuosituksia 68 LIITTEET 70 LIITE 1. Keltojen vuosikello 70 Liitteet 2 4 lisätään raporttiin myöhemmin LIITE 2. Keltojen teemahaastattelukysymykset 75 LIITE 3. Päiväkodin johtajien teemahaastattelukysymykset 78 LIITE 4. Erityistyöntekijöiden teemahaastattelukysymykset 82 2

3 1 JOHDANTO Konsultoivien erityislastentarhanopettajien (jatkossa keltojen) vuosikello on varhaisen tuen toteutumista tukeva rakenne, jossa on kuvattu keltojen toimenkuva perustyön tukemisen ja moniammatillisen yhteistyön näkökulmista. Yhteistyörakenteen pohjana on käytetty lastenneuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimusta, jossa ennaltasovitut tapaamiset on sijoitettu tietyille viikoille. Vuosikellon tarkoituksena on yhtenäistää keltojen toimenkuvaa eri alueilla ja näin taata tasalaatuiset varhaisen ja erityisen tuen palvelut koko Kuopion kaupungin alueella. Keltojen vuosikello on laadittu Lapsi Kuopio II hankkeen1 toimesta, aivan hankkeen ensimmäisinä toimenpiteinä. Vuosikellossa2, (liite 1) on kuvattu tavoitetasoisena kelton konsultoinnit lapsiryhmiin ja ryhmätoimintojen käynnistäminen ja ohjaaminen. Lisäksi vuosikellossa on kirjattu yhteistyöpalaverit vanhempien ja perheen verkostojen kanssa, esiopetusikäisen lapsen koulupsykologin yksilötutkimukseen ohjaus ja keltojen tiimipalaverit2 Myös varhaiskasvatuksen työryhmät3 on listattu vuosikelloon. Vuosikellossa kuvataan myös keltojen verkostoyhteistyö eri asiantuntijatahojen eri asiantuntijoiden kanssa. Vuosikelloa varhasien tuen rakenteena ja sen toimivuutta ei ole aiemmin arvioitu. Tässä raportissa kuvataan kolmiosaisena toteutetun konsultoivien erityislastentarhanopettajien vuosikellon arvioinnin tulokset. Arvioinnin suorittaminen on raportoitu luvussa kaksi. Luvussa kolme keskitytään esittämään arvioinnin tulokset niin, että ensin tarkastellaan keltojen teemahaastattelujen tuloksia (3.1), sitten päiväkodin johtajien teemahaastattelujen tuloksia (3.2) ja kolmantena erityistyöntekijöiden näkemyksiä keltojen vuosikellosta. Erityistyöntekijöiden teemahaastattelut tuovat arviointiin moniammatillisen yhteistyön näkökulman. Luvussa neljä puolestaan tehdään yhteenvetoa ja johtopäätöksiätuloksista sekä esitetään kehittämissuosituksia keltojen vuosikellorakenteen kehittämiseksi. Raportin liitteistä löytyvät keltojen vuosikellon etusivu (liite 1) sekä eri tahojen haastattelukysymykset (liitteet 2-4). Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että keltojen vuosikellon rakenne toimii varhaisen tuen edistäjänä ja yhteistyön pohjana niin varhaisen tuen ohjauksessa kuin yhteistyössä erityistyöntekijöidenkin kanssa. Kaikki vastaajatahot ovat tätä mieltä, vaikka myös kritiikkiä ja kehittämisideoita esitetään vuosikellon tarkoituksenmukaisuuteen, aikataulutukseen ja 1 Lapsi Kuopio II hanketta esitellään lyhyesti luvussa 2 Arvioinnin suorittaminen. 2 Vuosikello sijaitsee sähköisenä rakenteena Kuopion kaupungin henkilöstön sisäisessä vuorovaikutteisessa viestikanavassa (intra) Sinetissä, osoitteessa: / Varhaiskasvatuspalvelut / Aakkosellinen hakemisto / Keltojen vuosikello / 3

4 rakenteeseen. Kehittämisehdotuksista huolimatta keltojen vuosikelloa pidetään keltojen työtä ja toimintoja yhtenäistävänä käytäntönä. Vuosikellon tunteminen kaipaa kuitenkin edistämistä; vuosikelloa tulisikin esitellä enemmän päivähoidon johtajille ja henkilöstölle sekä muille yhteistyökumppaneille. Vuosikellon sijainti tulee palautteen perusteella pohtia uudestaan. Myös vuosikellon tavoitteen ja tarkoituksen tarkentaminen tulisi pohtia ja sitä kautta arvioida sen sisältöä; onko vuosikello rakennettu pääsääntöisesti keltojen omaan käyttöön vai myös selkeyttämään kelton työtä erilaisille yhteistyötahoille. Vuosikellon rakennetta varhaisen tuen ohjaamisessa arvioidaan kaikkien vastaajatahojen osalta hyväksi, keltojen työtä kuvaavaksi ja rytmittäväksi sekä selkeyttäväksi rakenteeksi. Vuosikelloon toivotaan kuitenkin muutoksia. Johtajilta tulee eniten kehittämisehdotuksia vuosikellon aikataulutuksen muutoksiin ja rakenteen uudistuksiin. Tämä on loogista koska he tekevät tiivistä yhteistyötä keltojen kanssa ja tuntevat vuosikellon mukaisen toiminnan. Arvioinnin tulokset nostavat esiin keltojen, oeltojen, johtajien ja osittain myös henkilöstön vastuiden epäselvyyksiä. Keltojen toivotaan osallistuvan nykyistä enemmän lapsiryhmätyöskentelyyn, tämä palaute tulee selvästi esiin niin keltoilta itseltään kuin myös vahvasti johtajilta. Keltojen työssä painottuu vahvasti yhteistyö ja monet palaverit eri tahojen kanssa. Yhteistyön painotus vuosikellossa lapsiryhmätyön sijaan nousee arvioinnissa pohdinnan kohteeksi. Tästä johtuen erilaisten yhteistyöpalaverien määrän vähentämistä ja sisällöllistä kehittämistä ehdotetaan. Haasteelliseksi koetaan kelton osaamisen välittyminen henkilöstölle ja joiltakin osin keltojen vaihtuvuus. Kelton työtä arvostetaan korkealle johtajien ja erityistyöntekijöiden vastauksissa ja yhteistyötä kehutaan keltojen kanssa erinomaiseksi ja korvaamattomaksi. Keltojen rooli yhteistyön käynnistäjänä ja ylläpitäjänä on merkittävä. Kelton vuosikellon mukainen työ edesauttaa henkilöstöä havaitsemaan ja tunnistamaan varhaisemmin lapsen ja perheen tuen tarpeita, ja varhaisen tuen sisällyttämisessä oman tiiminsä toimintaa. Henkilöstö saa keltolta varhaisen tuen toteuttamiseen tukea, ohjausta ja koulutusta. Alueellisia eroja löytyy enemmän pedagogisten kahviloiden järjestämisessä, tiimipalavereihin osallistumisessa, koulutusten järjestämisessä, kuntoutussuunnitelmien laatimiseen osallistumisessa sekä lasten pienryhmä- ja henkilöstön vertaisryhmien käynnistämisessä ja ohjaamisessa. Alueelliset tarpeet tosin vaihtelevat keltolta kaivattua tukea sekä sen laatua ja määrää kohtaan. Erityistyöntekijät mainitsevat vielä erityisesti keltojen vuosikellon mukaisen työn edistävän kuntouttavaa työotetta. He kertovat keltojen vuosikellon mukaisen yhteistyörakenteen olevan tarkoituksenmukaisen heidän näkemyksestään käsin ja tukevan heidän työtään sekä linkittyvän osaksi terapeuttien omaa työtä järkevällä tavalla. Erityistyöntekijät kaipaisivat kuitenkin paitsi kelton joidenkin tehtävien tarkempaa avaamista vuosikellossa niin myös enemmän aikaa yksittäisen lapsen asioiden yhdessä hoitamiseen, jotta varhainen tuki toteutuisi entistä tehokkaammin. 4

5 Keltojen vuosikellon arvioinnin kautta hahmottui vuosikelloon tehtävien rakenteellisten ja aikataulullisten muutosten tarpeet. Arvioinnin kautta tuli selkeästi esiin ja vahvistui näkemys keltojen keskeisestä pedagogisesta roolista kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa sekä yhteistyössä monitahoisten kumppaneiden kanssa. Arvioinnin kautta välittyi voimakkaasti kelton työn moninaisuus; työn keskeisiä elementtejä ovat niin lapsiryhmätyö, henkilöstön (ml. johtajat) tukeminen ja ohjaus kuin asiantuntijayhteistyökin ulospäin varhaiskasvatuspalvelusta. Keltojen työn merkitys näkyy tukena henkilöstölle, johtajille, erityistyöntekijöille ja muille yhteistyökumppaneille sekä tietysti suoraan myös lapselle ja perheelle. Vaikka arviointi antoi paljon eväitä keltojen vuosikellon tarkasteluun ja jatkokehittämiseen, vuosikello näyttäytyy kuitenkin erinomaisena keltojen työn jäsennyksenä ja rakenteena. Arviointitietoa hyödyntämällä sen kehittämisessä vuosikellosta tulee entistä parempi ja sisällöltään kattavampi. Voidaankin todeta, että keltojen vuosikellon mukaisen toiminnan kautta lapsi ja perhe tulevat varhemmin autetuksi. 5

6 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN Keltojen (konsultoivien erityislastentarhanopettajien) vuosikellorakennetta on arvioitu kevään 2011 aikana yhtenä kuopiolaisena varhaiskasvatuksen varhaisen tuen ohjaavana toimenpiteenä. Arviointi toteutettiin osana Kuopion kaupungin Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessin hallinnoimaa vuosina toteuttavaa LapsiKuopio II -hanketta, joka on saanut rahoituksensa kansallisesta Kaste -ohjelmasta3. Ohjelman pääasiallisena tarkoituksena on kehittää lasten ja perheiden palveluita vastaamaan heidän tarpeisiinsa joustavasti ja vaikuttavasti. Pääpaino on vanhempien osallisuuden ja henkilöstön osaamisen vahvistamisessa sekä moniammatillisen yhteistyön toteutumisessa. LapsiKuopio II -hankkeessa keskitytään siihen, että lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa toimitaan varhaisen tuen uusien ja entisiä täydentävien työ- ja toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on vakiinnuttaa varhainen tuki osaksi moniammatillisen ja alueellisen yhteistyön toimintakäytäntöjä. Tarkoituksena on, että hankkeen jälkeen varhaisen tuen työ- ja toimintatapoja lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa sekä moniammatillisessa ja alueellisessa yhteistyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Arviointiprosessi on ollut kolmiosainen; arviointiin ovat osallistuneet keltot, päiväkodin johtajat ja erityistyöntekijät (puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit). Arviointiprosessi on laadittu yhteistyössä Ediva Oy:n kehitysjohtaja Kirsi Alilan ja LapsiKuopio II -hankkeen kanssa. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää toimiiko keltojen vuosikellon rakenne varhaisen tuen edistäjänä ja yhteistyön pohjana 1) varhaisen tuen ohjauksessa ja 2) yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa. Kyseessä on kaupunkitasoinen arviointi, jonka tavoitteena on mahdollisimman kattavan ja perusteellisen palautteen saaminen keltojen vuosikellorakenteen toimivuudesta. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään vuosikellorakenteen kehittämisessä varhaisen tuen ohjaamisen näkökulmasta. Keltojen suorittama arviointi toteutettiin ryhmähaastatteluna keltojen Vatu tiimissä kello Tätä ennen keltot olivat tutustuneet haastattelukysymyksiin ja vastanneet heille kohdennettuun kyselylomakkeeseen. Samat kyselylomakkeen kysymykset käytiin teemahaastattelussa läpi yhteisesti keskustellen. Keltojen arviointikysymykset jakautuivat kolmeen teemaan ja yhteensä 9 pääkysymykseen ja 18 alakysymykseen. Ensimmäinen teema (teema I) mittasi vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a-1f). Toinen teema (teema II) liittyi vuosikelloon varhaisen tuen ohjaamisessa 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (sosiaali- ja terveysministeriö), jossa määritellään sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille Vatu-tiimi on varhaisen tuen tiimi, joka kokoontuu kahden viikon välein ja johon osallistuvat keltot ja palvelupäällikkö 6

7 (kysymykset 2-3). Kolmas teema (teema III) arvioi vuosikelloa yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa (kysymykset 4-8). Lisäksi keltot antoivat palautetta teemahaastattelumenetelmästä (kysymys 9). Päiväkodin johtajat suorittivat arvioinnin ryhmähaastatteluna kuudessa aluekokouksessa maalis toukokuun 2011 aikana. Oheisessa taulukossa 1 on listattu aluekokoukset (alue, ajankohta, paikka), joissa keltojen vuosikellonrakenteen arviointi suoritettiin. ALUE AJANKOHTA PAIKKA Särkiniemi / Jynkkä Eteläinen maaseutu Läntinen Pohjoinen maaseutu Keskusta Puistopetonen Saaristopetonen Koillinen Torstai 17.3 klo Maanantai 11.4 klo Tiistai 19.4 klo Perjantai 6.5 klo Perjantai 6.5 klo Torstai 12.5 klo Paimenpojan päiväkoti Sinikellon päiväkoti Maljapuron päiväkoti Tuuliviirin päiväkoti Lehtoniemen päiväkoti Saarikellon päiväkoti Taulukko 1. Ryhmäteemahaastattelujen toteuttaminen kuudella päivähoitoalueella. Päiväkodin johtajien arviointikysymykset oli jaettu kahteen teemaan. Teema I kartoitti vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a, b, c, d, e). Teemassa II tarkasteltiin keltojen vuosikellon rakenteen toimivuutta varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymykset 2-5). Lisäksi teemahaastattelun lopussa kysyttiin vastaajien mielipidettä teemahaastatteluun vastaamisesta (kysymys 6). Kaikkiaan pääkysymyksiä oli kuusi ja niiden alakysymyksiä 18 kappaletta. Arvioinnin kolmas osapuoli oli puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit. Tämän arvioinnin tarkoituksena oli saada vuosikellon rakenteesta ja sen toimivuudesta moniammatillisen yhteistyön näkökulma. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää keltojen ja erityistyöntekijöiden yhteistyön ja konsultoivan työotteen toteutumista varhaisen tuen ohjaamisessa ja tehostamisessa. Arviointi toteutettiin ryhmähaastatteluna puheterapeuttien tiimissä (vastaajia 7) tiistaina 17.5 ja toiminta- ja fysioterapeuttien lastentiimissä (vastaajia 5) Erityistyöntekijöiden teemahaastattelukysymyksiä (liite 4) oli kaikkiaan seitsemän, joista viimeisessä pyydettiin vastaajia antamaan palautetta käytetystä teemahaastattelumenetelmästä. Erityistyöntekijät vastasivat lisäksi kysymyksiin vuosikellorakenteen tuntemisesta ja sen sähköisen sijainnin tietämistä. Sen jälkeen tiedusteltiin keltojen vuosikellorakenteen tarkoituksenmukaisuudesta ja siitä, edistääkö yhteistyörakenne konsultoivan työotteen toteutumista. Lisäksi pyydettiin pohtimaan tuleeko lapsi ja perhe varhaisemmin ja tehokkaammin autetuksi vuosikellorakenteen avulla. Terapeutit saivat myös kertoa muita ajatuksiaan keltojen vuosikelloon liittyen. 7

8 Kaikkien kolmen ryhmän haastatteluihin oli varattu aikaa 1.5 tuntia. Haastattelijana toimi Tiina Mikkilä ja kirjaajana Jaana Lappalainen. Ennen ryhmähaastattelua tiimien jäseniä pyydettiin tutustumaan Sintissä 5 olevaan keltojen vuosikelloon. Arvioinnin tulosten analyysista ja raportoinnista on vastannut kehitysjohtaja Kirsi Alila Ediva Oy:stä. 5 / Varhaiskasvatuspalvelut / Aakkosellinen hakemisto / Keltojen vuosikello 8

9 3 ARVIOINNIN TULOKSET Tässä luvussa avataan arvioinnin tulokset kolmen vastaajaryhmien mukaisesti jaoteltuna alalukuina. Ensin luvussa 3.1 esitellään konsultoivien erityislastentarhanopettajien haastattelun tulokset teemoittain. Sen jälkeen tarkastellaan teemoittain päiväkodin johtajien kuuden alueellisen teemahastattelun tulokset luvussa 3.2. Tulosluvun kolmas alaluku 3.3 keskittyy kuvaamaan erityistyöntekijöiden teemahaastattelujen tulokset. 3.1 Konsultoivien erityislastentarhanopettajien teemahaastattelun tulokset Konsultoivat erityislastentarhanopettajat suorittivat keltojen vuosikelloa koskevan arvioinnin teemahaastattelussa Ennen teemahaastatteluun tuloaan he olivat saaneet etukäteen arviointikysymykset (liite 2) tutustuttavaksi ja täytettäväksi lomakkeen muodossa. Vuosikellon teemahaastatteluun osallistui kuusi keltoa. Teemahaastattelun tarkoituksena oli arvioida keltojen vuosikellorakenteen toimivuutta varhaisen tuen ohjauksessa ja yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa. Erityistyöntekijöiden keltojen vuosikelloa koskevan arvioinnin tulokset kuvataan raportin luvussa 3.3. Arviointi jakaantui kolmeen teemaan, joista teema I mittasi vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a-f). Teema II liittyi vuosikelloon varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymykset 2-3) ja kolmas teema vuosikelloon yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa (kysymykset 4-8). Arvioinnissa oli kaikkiaan 8 pääkysymystä ja 18 alakysymystä. Seuraavassa raportoidaan arvioinnin tulokset teemoittain. Vuosikellon tunteminen ja saatavuus (teema I) Ensimmäisessä kysymyksessä (1a-1f) keltoilta tiedusteltiin tunnetaanko keltojen vuosikello ja sen rakenne päiväkodin johtajien ja päivähoidon henkilöstön toimesta. Lisäksi kysyttiin tietävätkö kyseiset tahot, mistä vuosikello löytyy. Kysymyksissä oli myös kartoitusta siitä, miten henkilöstöä on ohjeistettu vuosikellon käyttöön ja miten jatkossa informaatiota vuosikellosta tulisi olla esillä ja saatavilla. Päiväkodin johtajien osalta osa keltoista sanoo, että he uskovat johtajien tuntevan entuudestaan kellomallin ja tietävän mistä se löytyy. He myös uskovat, että mallia on jossain yhteydessä esitelty päiväkotien johtajille, ilmeisesti ainakin silloin kun vuosikellorakenne tuli käyttöön. Vastauksissa kerrotaan, että johtajien ja kelton välinen yhteistyösopimus voi olla tutumpi ja sitä on enemmän 9

10 esitelty sekä käytetty yhteistyössä. Yhdestä vastauksesta käy ilmi, että vuosikello on uusi vielä keltollekin. o Positiivisesti uskoisin että tietävät ja tuntevat. On varmaan jossain esiteltykin. o Tiimit, joissa on kone ovat työntekijät käyneet tutustumassa o Itsekin juuri ja juuri tutustunut. Luulen että johtajat tuntevat tietävät mistä löytyy. Yhteistyösopimus on enemmän käytäntönä. o Johtajien ja keltojen yhteistyösopimusta kyllä. o Ehkä silloin kun tämä kello tuli niin silloin oli puhetta. Osa keltoista kertoo, etteivät ole osanneet esitellä ja markkinoida päiväkodin johtajille tai työntekijöillekään vuosikelloa. Syynä tähän mainitaan muun muassa, että vuosikellorakennetta pidetään keltojen omana rakenteena, ilmeisesti kelton työn käytännöt tulee käytyä läpi tiimien kanssa muutenkin. Keltot myös kertovat tapaamisissa johtajien kanssa mitä tulee aina seuraavalla kerralla. Johtajat ovat käyneet myös itse tutustumassa Sinetissä 1 vuosikelloon. o Minulle tämä on oma rakenne. o En ole ymmärtänyt esitellä ja markkinoida. o En ole puhunut kentällä. o En ole markkinoinut enkä esitellyt kummallekaan taholle. o Käytännöt tulee tiimien kanssa käytyä läpi. o Minulla on nohevia johtajia niin itsekin ovat tutustuneet. o Tapaamisissa tulee kerrottua mitä tulee aina seuraavaksi. Työntekijöiden tietämystä keltojen vuosikellosta osa keltoista ei tiedä tai epäilevät etteivät he tiedä. Työntekijöiden tietämystä vuosikellosta keltojen mukaan haittaa se, etteivät he osaa käyttää tietokonetta, ja siten eivät myöskään löydä vuosikellokuvausta. Joku keltoista kommentoi, että esikouluikäisten lapsiryhmien työntekijät tuntevat keltojen vuosikellon ja tietävät myös missä se löytyy. Sinetin Huviksi ja hyödyksi sivua ei pidetä hyvänä sijoituspaikkana vuosikellolle. o En tiedä tietävätkö? o Epäilen että henkilökunta tuntevat. o Eivät osaa käyttää konetta. o Huviksi ja hyödyksi on Sinetissä huono paikka o Eivät löydä polkua tai tätä paikkaa ohjaavaa kuvaa. o Eskarilaiset tietävät. 10

11 o Kun vastasin tähän kyselyyn tuli tunne että olisi hyvä mainita tästä vuosikellosta. Näyttää siltä, että keltot eivät ole ilmeisesti informoineet ja/tai ohjeistaneet henkilöstöä keltojen vuosikellon tutustumiseen. Keltot ovatkin sitä mieltä, että keltojen olisi hyvä puhua enemmän ja esitellä kellorakennetta, jotta päiväkodin johtajien tai henkilöstön tietämys ja tuntemus siitä lisääntyisi. Kelton vuosikelloa on pidetty ehkä enemmänkin omana työvälineenä, eikä ymmärretty sen arvoa myös päivähoidon muulle henkilökunnalle. Vuosikellon esittely on jäänyt vähäiseksi myös siitä syystä, ettei henkilökunta koskaan ole ihmetellyt mitä kelto työssään tekee. Kehittämisideana tuli esiin, että vuosikellorakenne voitaisiin käydä läpi aluekokouksissa ja johtajat voisivat esitellä sen henkilökunnalleen. o Kyllä on jäsentämisen paikka mistä löytyy. o Kellorakenteesta on hyvä puhua. o Tämä ohjaa selkeästi kelton tehtävää ohjaamiseen. o Olen ottanut vaan itselleni työvälineeksi. o Käydään läpi aluekokouksissa ja vastuutetaan johtajat esittelemään kello henkilökunnalle. o Henkilökunta ei ole koskaan ihmetellyt mitä kelto tekee. o Vuosikello olisi hyvä esitellä silloin kun tulee lisätoiveita. Vuosikello varhaisen tuen ohjaamisessa (teema II) Keltoilta tiedusteltiin teemassa II ensin sitä onko keltojen vuosikello toimiva työkalu/-menetelmä varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymys 2). Vastaajia pyydettiin perustelemaan vastauksena ja kertomaan mihin he ovat tyytyväisiä tai mitä kehitettävää he löytyvät vuosikelloon varhaisen tuen ohjauksen työmenetelmänä. Lisäksi keltojen arviointia haluttiin sitä, tukeeko vuosikellon rakenne eli siihen kirjatut keltojen tehtävät ja niiden aikataulutus vuosi- ja kuukausirytmityksineen varhaisen tuen saamista päivähoidon yksiköissä (kysymys 3). Keltot pitävät vuosikelloa hyvänä perehdyttämisen välineenä ja sen rakennetta hyvänä. Kelton tehtävät / työnkuva on selkeästi vuosikellossa esillä. Esillä ovat myös yhteistyösopimukset ja palaverit. Joku kommentoi tutustuneensa vuosikelloon kun aloitti työssään. Kommenteissa kerrotaan myös, että vuosikellorakenne jäsentää hyvin työtä sekä rytmittää toimenkuvaa ja työvuotta, ja auttaa priorisoimaan ajan kulloisenkin ajankohdan mukaan. Erityisesti nivelvaiheen jäsennystä kehutaan, samoin moniammatillisen yhteistyön osalta vuosikello on työkaluna verraton apuväline. Vuosikello myös selkeyttää päiväkodin johtajan ja kelton keskinäisiä vastuita. Kriittisesti pohditaan kuitenkin toimiiko vuosikello käytännössä? Myös alueelliset tarpeet mainitaan 11

12 vuosikellon rakennetta käytännössä muokkaavina tekijöinä. Vuosikellon nykyinen rakenne ja sisältö ovat kommentin mukaan jäsentyneet käytännön työstä. o Kun aloitin keltona niin luin kelloa. o Erittäin hyvä perehdyttämisen väline. Siis rakenteena hyvä. o Hyvä oman työn jäsentämisessä mutta toimiiko se on sitten eri juttu. o Jäsentää vuotta. Mutta alueelliset tarpeet ratkaisevat. o Itse elän tätä rakennetta ja olen omaksunut sen. o Kello on jäsentynyt käytännön kokemuksista. Toinen kysymyskokonaisuus keskittyi tarkastelemaan sitä, tukeeko vuosikellon rakenne ja siihen kirjatut keltojen työtehtävät ja niiden aikataulutus (vuosi- ja kuukausirytmitys) varhaisen tuen saamista päivähoidon yksiköissä. Ovatko vuosikelloon kirjatut tehtävät tarkoituksenmukaisia, jotta henkilöstö saisi ohjausta varhaisen tuen toimintaansa? Toisin sanoen, saako henkilöstö kelton työn kautta tukea omaan työhönsä varhaisessa tuessa? Vastaajia pyydettiin vastaamaan kyllä tai ei ja perustelemaan vastauksensa. Ne keltot, jotka pitävät vuosikellon rakennetta tarkoituksenmukaisena henkilöstön varhaisen tuen saaman ohjauksen näkökulmasta kertovat, että vuosikello yhtenäistää keltojen työkäytäntöjä ja tekee näkyväksi työn. Vuosikello tuo myös laatua työhön. Konkarikeltojen hiljainen tieto tulee myös esiin vuosikellossa. Yhteistyöpalavereja tiimipäivän jälkeen pidetään hyvänä asiana. o Yhtenäistää käytäntöjä ja tekee näkyväksi kelton työn. o Niin avataan tarkemmalla tasolla meidän työnkuva o Tuo laatua. o Hiljainen tieto on konkarikeltoilla ja tässä se tieto tulee kellon kautta. o Yhteistyöpalaveri tiimipäivän jälkeen on hyvä juttu. Vuosikellon tarkoituksenmukaisuutta kritisoivat kommentit kertovat, että ensitieto on liian aikaisin vuosikellossa ja neuvola-päivähoito -yhteistyöpalaverit vievät liikaa aikaa ryhmäkäynneiltä. Yhteistyö perheen ja vanhempien kanssa on lisääntynyt keltojen työssä ja tulisi siksi näkyä myös vuosikellossa. Keltojen lapsiryhmät ovat liian suuria, josta johtuen työssä ei kerkeä päivittämään itseään tai kunnolla valmistautumaan seuraavaan päivään. o Ensitieto on liian aikaisin. o Neuvola päivähoito yhteistyöpalaverit vievät aikaa ryhmäkäynneiltä. o Ohjaaminen ja toiminnan seuraaminen tulisi kuvata kellossa o Lapsimäärät liian suuret. o Työssä ei ehdi päivittämään itseään tai kokoamaan itseään. Valmistautumista seuraavaan päivään ei ole ollenkaan. 12

13 o Perheen kanssa tehtävä yhteistyö on lisääntynyt. Keltot eivät pidä vuosikelloa vain pelkkänä työlistauksena. Erään kommentin mukaan työn tekeminen vuosikellorakenteella ei saa tarkoittaa sitä, että vuosikellon mukaan tulisi toimia. Joku kelto kommentoi, että silloin kun talossa ei ole tarvetta keltolle muuten, hän yleensä tarjoaa pidettäväksi pienten lasten vanhemmille vanhempainiltaa. o Tämä ei ole pelkästään työlista. o Ei saa pois sulkea sitä, että jos työ tehdään näkyväksi tarkoittaa että näin tulee toimia. o Pienten vanhempain illat. Pidän tällaisen ja sanon että tämä on hyvää palvelua teille tänä syksynä. Onko kelton vuosikello rakennettu vuositasolla aikataulullisesti (elokuusta kevääseen) niin, että se tukee päivähoitoyksiköiden työtä ja toimintaa varhaisen tuen antamisessa? Eli palvelevatko kelton kuukausittaiset tehtävät yksiköitä varhaisen tuen toteuttamisessa parhaalla mahdollisella tavalla? Jälleen vastaajia pyydettiin vastaamaan kyllä tai ei sekä perustelemaan vastauksensa ja antamaan kehittämisideoita kelton tehtävien aikatauluttamisessa. Vastauksissa oli vain muutama pelkästään myönteistä vastausta aikataulun toimivuudesta nykyisenlaisena kuten Kauniilta ja hyvältä näyttää. Joku myös kommentoi vuosikellon aikataulun olevan keltoille työrunko. Osa keltoista kokee, että vuosikellosta huolimatta työssä pitää säilyttää joustavuus. Keltojen tulee osata itse priorisoida työtä ja vuosittain miettiä mitä kulloinkin tarvitaan. Keltojen on osattava tehdä ammatillisella perusteella valintaa eri tehtävien välillä. o Meillä tulee säilyä joustavuus. o Meidän tulee osata priorioida työtämme. o Joutuu aina vuosittain miettimään omaa työtään kun tarve selviää. o Kelton täytyy tehdä valintaa. Keltojen vastausten mukaan vuosikellossa on vain pintaraapaisu kelton työstä. Osa toivoo keltojen työn rytmittämistä nykyistä enemmän, toiset taas kysyvät, onko työn konkreettisemmassa avaamisessa järkeä. Eräs kelto vastaa, että työn pilkkominen tarkemmin tarkoittaisi samalla lupausta tehdä kaikki se mitä vuosikelloon on kirjattu. Joku keltoista kommentoi, ettei työ aukea paperilla vaan työ tarvitsee tekijänsä ja kasvot. Yksi kelto vastaa yksikantaan ettei vuosikello tue varhaista tukea, toinen vastaa ettei vuosikello aja (kelton työtä?) syventävää asiaa. Yhden vastauksen mukaan kelton työssä haasteellista ovat pienryhmät ja oman alueen laajuus. o Kellossa on vaan pintaraapaisu kelton työstä. o Enemmän pitää rytmittää kelton työtä. o Työ tulisi avata konkreettisemmin. Mutta onko järkeä. 13

14 o Työtä ei ole tarkoituksenmukaista lähteä pilkkomaan. Tuolloin me jo tavallaan luvataan tehdä. o Työ ei aukea paperilla. Tieto tarvitsee tavallaan kasvot o Kello ei tue varhaista tukea. o Kello ei aja syventävää asiaa. o Pienryhmät ja oman alueen laajuus ovat haaste. Keltot esittävät konkreettisia muutosesityksiä vuosikelloon. Niiden mukaan vuosikellon pitäisi alkaa jo elokuusta ja kuntouttavia pienryhmiä tulisi avata vuosikellossa enemmän. Vuosikellossa korostuu nykyisellään aikuisten ohjaaminen sekä johtajien ja keltojen yhteistyö, ilmeisesti tarkoitetaan, että lapsiryhmätyön kustannuksella. Vuosikelloon tulisi saada uutta linjausta perheiden tapaamisesta koska perheiden ohjaamisen tarve on työssä lisääntynyt. o Vuosikello tulisi alkaa elokuusta. o Voisiko avata sitä mitä kuntouttavat pienryhmät ovat? Palvelisi yleistä tietoisuutta. o Kellossa korostuu aikuisten ohjaaminen ja johtajien ja keltojen yhteistyö. o Joku uusi linjaus voisi olla että tavataan perheitä. o Tarve ohjata perhettä on lisääntynyt. Kolmantena kysymyksenä tiedusteltiin edesauttaako ja/tai tukeeko keltojen vuosikellon mukainen toiminta varhaisen tuen konsultaatio ja ohjaaminen a) henkilöstöä lasten varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa ja tunnistamisessa, b) henkilöstöä huolen puheeksiottamisessa vanhempien kanssa ja c) henkilöstöä varhaisen tuen sisällyttämisessä oman lapsiryhmän toimintaan? Keltot ovat sitä mieltä, että keltojen vuosikellon mukainen toiminta varhaisen tuen ohjaamisessa edesauttaa henkilöstöä lasten varhaisen tuen havaitsemisessa ja tunnistamisessa. Keltoilla on tarkentavia kysymyksiä, joita he esittävät henkilökunnalle ja ohjaavat omalla myös työllään. Lisäksi keltot ohjaavat henkilöstöä Kasvattajan käsikirjan käytössä. Henkilökunta pystyy havainnoimaan lapsen tuen tarpeet itse koska asiasta on ollut paljon koulutusta (muun muassa Hupu-koulutus). Joskus henkilökunnan huoli hälventyy kun keltolla ei ole samasta asiasta huolta lapsen kohdalla. Joku kommentoi kuitenkin, että enemmän tarvittaisiin ryhmäkäyntejä. Tiimit nostavat esiin pulmia ja huolen aiheita mutta keltoa tarvitaan muuttamaan rakenteiden muutoksissa. o Meillä on kyllä tarkentavia kysymyksiä o Kasvattajan käsikirja ohjaa. Keltona ohjaan tähän ja täydennän omalla ohjauksella o Henkilökunta pystyy havaitsemaan ja tunnistamaan itse. Ollut paljon koulutusta 14

15 o On semmoisiakin käyntejä, että henkilökunta on huolissaan mutta keltona en ole huolissaan. o Hupu- koulutukset auttavat. o Enemmän tarvitaan ryhmäkäyntejä. o Tiimi nostaa esiin pulmia mutta kelto ohjaa rakenteiden muutoksissa. Keltot pitävät vuosikellorakennetta hyvänä toimintatapana kun lapsen tuen tarve otetaan puheeksi henkilökunnan ja vanhempien välillä. Huoli osataan ottaa puheeksi keltojen kanssa ja keltot ovat saaneet hyvää palautetta kun ovat ohjanneet huolen puheeksiottamiseen vanhempien kanssa. Keltolta on saatu käytännön arkeen sanoitusta vanhempien kanssa keskustelua varten. Pienten lasten opeille päivitetään varhaisen tuen havaitsemista ja tunnistamista vertaisryhmässä. o Huoli osataan ottaa puheeksi kelton kanssa o Olen saanut hyvää palautetta kun ohjaan puheeksi ottamista. Käytännön arkeen sanoja ja lauseita. Peukalo- säännöt. Kenen huoli kyseessä jne. o Pienten opeille vertaisryhmässä päivitetään havaitsemista ja tunnistamista. Miten keltojen vuosikello edesauttaa henkilöstöä varhaisen tuen sisällyttämisessä oman lapsiryhmän tiimin toimintaan ja henkilöstön varhaisen tuen osaamisen edistämisessä? Keltojen mukaan varhaisen tuen saamisessa on kysymyksessä lapsen oikeus. Joku kelto kommentoi, että kun hän menee lapsiryhmän kynnykselle hän näkee sieltä nopeasti kaiken! Ilmeisesti hän tarkoittaa sitä, että välittömästi pystyy huomioimaan onko henkilöstö sisällyttänyt varhaisen tuen lapsiryhmän tiimin toimintaan. Ongelmaksi varhaisen tuen toimintojen sisällyttämisessä ryhmän toimintaan mainitaan se, että tiimit vaihtuvat usein ja varhaisen tuen osaamisen taso sen myötä. Kelton työn pitkäjänteisyys näkyy siinä, että varhainen tuki vaatii sisäistyäkseen usein pitkän ajan, usein vuosien työtä keltolta henkilöstön kanssa sekä kelton ja johtajan yhteistyötä asian hyväksi. o Tämä jos mikä on lapsen oikeus! o Kun menen lapsiryhmän kynnykselle näen kaiken! o Tiimit vaihtuvat usein. o Paljon pulmia mutta vuosien mittaan työ alkaa näkymää. o Pitkässä juoksussa kelkka kääntyy. Johtajan ja kelton yhteistyö alkaa näkyä. o Talon perusjalka on johtajan ja kelton yhteistyö. Keltojen vuosikellon mukainen kelton toiminta auttaa henkilöstöä myös moniammatillisen osaamisen hyödyntämisessä. Vastausten mukaan kelton koulutus moniammatillisen työn edistämisessä näkyy. Moniammatillisen työn hyvä metodi myös näkyy kelton työssä. Keltot tuovat vastauksenaan esiin, että keltojen työ kohdentuu varmaan liian vähän päivähoidon yksiköihin ja ryhmiin (tiimipalaverit, palaverit vanhempien kanssa, toiminnan seuraaminen ryhmissä, kuntsarien tekeminen jne), tarvetta enempään selkeästi kentän taholta on. Keltoa pyydetään 15

16 paljon katsomaan yhdessä asioita henkilökunnan kanssa. Toisaalta joku keltoista kommentoi, että henkilökunta sanoo ettei tarvitse keltoa. o Varmaan liian vähän. o Tarvetta enempään. o Kyllä minua pyydetään paljon että katsottaisi yhdessä. o En osaa tunkea itseäni kun henkilökunta sanoo että eivät tarvitse Miten keltot kommentoivat omaa yhteistyötään/tiimityötään päiväkodin johtajien kanssa varhaisen tuen toteuttamiseksi? Kommenttien perusteella kelton ja päiväkodin johtajan tiimityötä ja yhteistyötä pidetään tärkeänä asiana, jonka taso kuitenkin vaihtelee alueilla. Jotkut johtajat eivät keltojen mukaan pidä tarpeellisena esimerkiksi tiimipalavereissa olemista, jotkut johtajat osallistuvat aina. Yhteistyösopimus velvoittaa niin keltoja kuin johtajiakin toimimaan sopimuksen mukaisesti. Joku vastanneista aikoo ottaa syksyllä yhteistyön johtajan kanssa keskusteluun. Toinen kelto kertoo, että jos johtaja ei ole paikalla kelton ollessa paikalla (tiimipalaverissa) niin hän menee kertomaan asioista johtajalle. o Tosi tärkeä asia. o Alueilla on vaihtelevuutta. Johtajat eivät näe välttämättä tarpeellisena sitä että he ovat mukana tiimipalavereissa. Jotkut johtajat osallistuvat aina o Johtajat ovat minun alueella kiitettävästi mukana. o Pitää ottaa esille syksyllä johtajien kanssa. o Yhteistyösopimus on myös keltoille velvoite. o Palaan aina sopimukseen että osallistuminen kuuluu myös johtajille. o Menen kertomaan itse jos johtaja ei ole paikalla. Tuleeko lapsi ja perhe varhaisemmin autetuksi vuosikellon mukaisen toiminnan kautta keltojen mielestä? Vastauksissa annetaan ymmärtää, että tuen saaminen varhaisemmin riippuu lapsesta. Palvelu myös ontuu erään vastaajan mukaan yhteistyössä terapiapalvelujen kanssa. Joku keltoista toivoo, että vuosikelloon avattaisiin tätä paremmin. Vuosikellorakenteen puuttuminen hanakloittaisi työtä ja lapsen sekä perheen varhaisemman tuen saamista yhden vastauksen mukaan. o Riippuu lapsesta. o Tämä palvelu ontuu yhteistyössä terapiapalvelujen kanssa. o Kelton tehtävissä tämä tulisi avata paremmin. o Olisi hankalaa jos tätä rakennetta ei olisi. 16

17 Vuosikello yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa (teema III) Kysymyksessä 4 haluttiin keltojen arvioivan siitä, ovatko yhteistyörakenteet ja -käytännöt tarkoituksenmukaisia heidän työnsä näkökulmasta. Esimerkiksi onko palavereja muiden työntekijöiden kanssa tarpeeksi ja ovatko palaverit oikein ajoitettu? Vastausten mukaan palavereja yhteistyökumppaneiden kanssa pidetään tärkeinä ja tarpeellisina, säännöllisiä tapaamisia tarvitaan. Varhaisen tuen käsikirjaa pidetään säännöllisten palaverien lisäksi huippujuttuna. Erään vastauksen mukaan palavereja on tällä hetkellä sopivasti, noin kaksi kertaa vuodessa. Toinen vastaaja kertoo palaverien määrän olevan riittävän. Joku vastaaja tosin miettii välillä neuvolayhteistyöpalaverien tarkoituksenmukaisuutta ja toinen yhteistyötahojen paljoutta. Toisessa vastauksessa kommentoidaan, että vaikka yhteiset palaverit ovat tarpeellisia, niiden sisällöllinen kehittäminen on ajankohtaista. Erään kommentin mukaan Palaverien sisällöt tarvitsevat ryhtiä. Myös palaverien ajoittamista samoille päiville ehdotetaan, jotta jäisi enemmän ryhmäpäiviä, joita kenttä ensisijaisesti keltoilta toivoo. Moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä helpottaa yhden vastauksen mukaan se, että yhteistyölle on selkeät rakenteet ja käytänteet. Muissa vastauksissa tuodaan esiin se, että jos palaverien sisältöjä ei ole kuvattu, rakenteet alkavat johdattaa yhteistyötä. Joku kaipaa jämäkkyyttä palavereihin esimiehiltä, toisessa tuodaan esiin koulun sanelupolitiikka yhteistyörakenteiden ja käytäntöjen osalta. Koetaan, että kelto on altavastaajana. Vastauksissa pohditaan myös yhteistyökäytäntöjen ja rakenteiden kuvaamisen tarkoituksenmukaisuutta. Joku kelto toivoo, että vuosikellossa tulisi kuvata tarkemmin, mitä heiltä palavereissa odotetaan. o Tahoja on aika paljon. o Jämäkkyyttä esimiehiltä. o Rakenteet alkavat syödä jos ei sisältöjä ole kuvattu. o Kelto on altavastaajana. Koulu sanelee. o Onko tämä kuvaaminen tarkoituksenmukaista. o Mitä minulta palavereissa odotetaan? Olisi hyvä kuvata. Arvioinnissa haluttiin myös keltojen mielipiteitä siitä edistääkö yhteistyörakenne konsultoivan työotteen toteutumista (kysymys 5). Vastausten mukaan yhteistyörakennetta pidetään konsultoivan työotteen toteutumista edistävänä tekijänä. Perusteluina esitetään, että yhteistyörakenteen avulla pystytään puhumaan ajankohtaisista asioista ja uudet työntekijät tulevat tutuiksi. Yhteistyöpalavereissa on mahdollista päivittää yhteistyökumppaneiden muuttuvat käytännöt (esimerkiksi mainintaan perheneuvola). Toisessa perustelussa tuodaan esiin yhteistyörakenteen toimivuus ja konsultoivan työotteen toteutumisen edistävyys, mutta monet käytänteet tuntuvat olevan vielä vähän sekaisin. Tämä ilmenee niin, että asian uskoo olevan 17

18 tietyllä tavalla, seuraavassa palaverissa tilanne voikin olla jo ihan toisenlainen. Ehkä käytäntöjen vakiintuminen vaatii pidemmän ajan? Tähän viittaa myös yhden vastaajan kommentti, jonka mukaan yksi keltonkierto ei vielä ole selkiyttänyt kuviota kovin paljon. Mitä mieltä keltot ovat siitä, tuleeko lapsi ja perhe varhemmin ja tehokkaammin autetuksi nykyisellä yhteistyörakenteella (kysymys 6)? Kaikki paitsi yksi kelto olivat sitä mieltä, että lapsi ja perhe tulevat varhemmin ja tehokkaammin autetuksi. Yksi vastaaja vastasi kuitenkin kyllä - vaihtoehdon lisäksi myös ei. Kyllä -vastauksia perusteltiin niin, että ainakin lasten ja perheiden auttamiseen tarjotaan paljon mahdollisuuksia. Toisessa kyllä vastauksessa pohdittiin sitä, että vielä on olemassa perheiden pallottelua taholta toiselle, joka ei edistä varhaisempaa tukea. Näin tapahtuu esimerkiksi nivelvaiheen psykologin tutkimusten kohdalla. Aikaisemmin mainittu kylläei vastaus tuo esiin sen, että lapsi ja perhe saavat varhemmin tukea koska lapsen ympärillä on toimijoita enemmän ja hyvät mahdollisuudet yhteistyöhönkin varhemmin. Vastaus tuo esiin kelton suuren roolin varhain tukemisessa. Problematiikkaa varhaisen tuen toteutumiseen tuovat vastauksen mukaan kuitenkin muun muassa se, että sopivia ryhmiä on liian vähän sekä yhteistyötahojen resurssipula. Kysymys seitsemän pohti sitä, edistääkö yhteistyö muiden erityistyöntekijöiden kanssa varhaisen tuen ohjaamista päivähoidon yksiköissä. Keltot katsovat, että erityistyöntekijöiden antamat keinot sisältyvät päivähoidon arkeen ja kelto vahvistaa näitä annettuja käytäntöjä omalla työllään ja ohjauksellaan. Erityistyöntekijöiden kanssa työskennellään yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi. Keltojen mukaan säännöllisissä tapaamisissa on hyvä tehdä yhteisesti käytänteiden päivitystä ja tapaamisissa on myös mahdollisuus molemminpuoliseen konsultointiin tarvittaessa. Arvioinnin päätti avoin kysymys (kysymys 8), jossa vastaajat ja teemahaastatteluun osallistuja sai kertoa omia ajatuksiaan keltojen vuosikelloon liittyen tai sen yhteistyörakenteeseen. Keltojen vastausten perusteella he ovat ajatelleet vuosikelloa enemmän oman työnsä aikataulun ohjaamisen apuvälineenä, ei niinkään varhaisen tuen ohjaajaksi ja toteuttajaksi. Vuosikelloa on ajateltu myös päiväkodin johtajien ja kelton välisen yhteistyön vahvistamisessa. Toisen vastauksen mukaan rakenteet ovat jämäköittäneet työtä ja suunnanneet sitä. On tärkeää, että kaikilla on samat raamit työssä, se tasapuolistaa palvelua koko kaupungin alueella. Vastauksessa pohditaan sitä tapahtuuko näin maaseutualueella? Eräässä vastauksessa ehdotetaan keltojen vuosikellon etusivulle lisättäväksi ja avattavaksi keltojen työn arvoihin liittyviä asioita. Vuosikellon keltojen työtä selkiyttävästä, jäsentävästä ja yhdenmukaistavasta vaikutuksesta kerrotaan myös kolmannessa vastauksessa. Yhtenäiset käytännöt ovat tärkeitä, koska keltoja on paljon. Vuosikello on myös toiminut hyvänä perehdyttäjänä ensimmäisellä keltokierrolla. Vielä enemmän siitä olisi vastauksen mukaan hyötyä, jos yhteistyöpalaverien/ yhteistyötahojen lisäksi olisi ollut jotain suuntaa palaverien sisällöstä. Vastaaja näkee keltojen vuosikellon enemmän keltojen omaa toimintaa ohjaavana työmuotona, kun henkilöstö hakee enemmän ohjeistusta 18

19 kellomallista, nivelvaiheen vuosikellosta ja varhaisen tuen käsikirjasta. Vastaajan mielestä nämä kaikki (vuosikellot ja käsikirjat) ovat erittäin hyviä uudistuksia ja jäsentäjiä varhaiskasvatustyössä. Joku vastanneista keltoista toteaa, että vuosikellon toimivuudesta käytännössä on kokemusta hänen kohdallaan vielä hyvin vähän. Tämä asia hankaloitti asian arviointia. Kysymyksen 9 kohdalla keltot saivat antaa palautetta miltä ryhmäteemahaastattelu heistä tuntui arviointimenetelmänä. Kommenttien mukaan keltot pitivät erittäin paljon ryhmässä tehtävästä keskustelevasta arvioinnista. Kysyttäviä asioita pidettiin tärkeinä, joskin kyllä / ei vaihtoehtoja vaikeina vastattavina. Ilmeisesti tärkeämpänä kuin kyllä/ei vastaamista pidettiin yhteistä pohdintaa. Keltot pitivät hyvänä myös sitä, että he saivat perehtyä kysymyksiin ensin oman kyselynsä kautta ja sitten oli vielä samojen teemojen äärellä yhteinen haastattelu ja keskustelu. o Tällainen systeemi aivan loistava! o Tärkeitä asioita kysyttiin. o Kyllä / ei kysymykset vaikeita. o Vaikea. o Hyvä että sain perehtyä ensin ja sitten oli vielä tämä teemahaastattelu. o Hyvä että ensin oma kysely ja sitten vielä haastateltiin. 3.2 Päiväkodin johtajien teemahaastattelun tulokset Päiväkodin johtajat osallistuivat keltojen vuosikelloa koskevaan arviointiin kuudessa alueellisessa teemahaastattelussa. Seuraavassa taulukossa on esitetty alueet, teemahaastattelujen päivämäärät ja osallistuneiden päiväkodin johtajien määrät. Keltojen vuosikellon arviointiin osallistui maalis- ja toukokuun 2011 välisenä aikana kaikkiaan 32 päiväkodin johtajaa. Alue Särkilahti, Särkiniemi, Jynkkä, Levänen Keskusta, neulamäki Puistopetonen Saaristopetonen Läntinen alue ja pohjoinen maaseutu Koillinen Teemahaastattelun aika Osallistuneiden päiväkodinjohtajien määrä; yhteensä 32 Taulukko 2. Teemahaastattelujen alueet, päivämäärä ja osallistuneiden päiväkodin johtajien määrä 19

20 Päiväkodin johtajien arviointikysymykset oli jaettu kahteen teemaan. Teema I kartoitti vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1 a, b, c, d, e). Teemassa II tarkasteltiin keltojen vuosikellon rakenteen toimivuutta varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymykset 2-5). Lisäksi teemahaastattelun lopussa kysyttiin vastaajien mielipidettä teemahaastatteluun vastaamisesta (kysymys 6). Vuosikellon tunteminen ja saatavuus (teema I) Kysymys 1a selvitti onko keltojen vuosikello ja sen rakenne tuttu päiväkodin johtajille. Suurin osa (20 vastaajaa) vastasi tuntevansa keltojen vuosikellon ja sen rakenteen. Rakenteen osalta kommentoitiin sen olevan saman kuin johtajien ja keltojen yhteistyösopimuksessa myös. Joillekin vastaajista kelto tai alueella toimiva erityislastentarhanopettaja (oelto) on ohjannut vuosikellon tuntemisessa ja löytämisessä, toiset taas ovat tarkastelleet vuosikelloa tai tulostaneet sen Sinetistä itselleen jo syksyllä Varhaisen tuen tiimissä, kelton kertomana tai johtajien kokouksessa jotkut ovat tutustuneet vuosikelloon. Myös johtajien ja keltojen yhteistyösopimuksen esittelyn yhteydessä on esitelty keltojen vuosikello. Kuusi päiväkodin johtajaa vastasi, etteivät tunne vuosikelloa, jotkut tosin kävivät tutustumassa vuosikelloon saatuaan kirjeen teemahaastattelusta. Osa kommentoi, että keltojen vuosikellon rakenne on tuttu mutta sen sisältö ei ole. Asiat ja keltojen tehtävät saattavat olla tuttuja joillekin, mutta ei kuukausitasolla. Jotkut kommentoivat, ettei ole ollut aikaa perehtyä vuosikelloon, eikä asiaa ole esitelty johtajien tapaamisissa. Muuta kommentoitavaa -luokassa vastaukset pohtivat vuosikellon sisällön paljoutta ja sitä milloin vuosikello on tullut Sinettiin7. Lisäksi vuosikello rakenteena saa kiitosta hyvänä tapana kuvata vuotta ja siihen liittyviä työtehtäviä. Kysymys 1b arvioi tietävätkö päiväkodin johtajat mistä vuosikello löytyy. Tarkennuksena kysyttiin vielä, tiesivätkö he ennen arvioinnin saatekirjeen linkkiohjeistusta? Lähes kaikki vastasivat tietävänsä, että keltojen vuosikello löytyy samasta paikasta kuin keltojen ja johtajien yhteisen työn vuosikellokin eli Sinetistä kohdasta Huviksi ja hyödyksi. Kaksi vastaajaa piti paikkaa kuitenkin huonona ( ei oo muuten hyvä paikka ). Neljä vastaaja kehui aakkosellista hakemistopaikkaa hyväksi, ( sieltä löytyy! ). Osa kertoi tietävänsä vuosikellon paikan, koska se on yhdessä läpikäyty. Jotkut vastaajista eivät kuitenkaan tiedä mistä keltojen vuosikello löytyy. He kommentoivat tuntevansa keltojen vuosikellon paikan vain kutakuinkin, eivät ollenkaan tai siihen liittyvää ohjeistusta. Joku kommentoi, ettei löydä vuosikelloa. Yksi vastaaja kertoi, että tiesi kyllä vuosikellosta muttei tutustunut sitä. Joku johtaja kommentoi, ettei ole aikaa paneutua 20

21 vuosikelloon, myös koneet takkuilevat kun niitä tarvitsisi. Hän ilmoittaa, että on tottunut soittamaan keltolle ja asiat järjestyvät sitä kautta. Seuraavat kysymykset (1c ja 1d) selvittivät, tietävätkö johtajien mielestä heidän alaisensa varhaiskasvatuksessa keltojen vuosikellosta ja mistä se löytyy. Vastaukset jakautuvat luokkiin, joissa vastaajat sanovat yksiselitteisesti, ettei henkilöstö tiedä mikä kelton vuosikellon on tai mistä se löytyy. Henkilöstöstä kaikki eivät käytä Sinettiä tai heillä ei ole aikaa tutustua vuosikelloon. Vastauksissa kommentoidaan myös siitä, että tärkeintä on tuntea kelton toiminta. Kelton työ on kuitenkin pääsääntöisesti tuttua henkilöstölle. Jotkut johtajista vastasivat, ettei henkilöstön tarvitsekaan tietää. Joidenkin vastausten mukaan osa henkilöstöstä tietää, osa ei tiedä. Ne henkilöstöryhmät, ketkä tietävät ovat integroitujen erityisryhmien henkilöstö ja esiopetusryhmien opettajat ja tiimivastaavat. Joissakin yksiköissä esiopetuksen vuosikelloon on sisällytetty keltojen vuosikellon asioita. Keltojen vuosikello on tuttu myös johtajien ja kelton yhteistyösopimuksen kautta. Vastauksista löytyy viittauksia siihen, että henkilöstön kanssa olisi hyvä käydä keltojen vuosikello läpi, joko kelton tai johtajan. Henkilöstöstä osalle vuosikellorakenteen sisältö ei ole tuttu. o Eivät edes tiedä, että on olemassa. o Osa tietää, osa ei. o Eihän henkilökunnan tarvitsekaan tietää. Henkilökunnalla on oma vuosikello. Tiedostavat kyllä mitä tehdään milloinkin. o Mihin henkilökunta yleensä muuten tarvitsee tätä vuosikelloa? o Mikä tämä vuosikello oikein on? Mikä siitä saatava lisäarvo on henkilökunnalle? o Kai henkilökunnan tarvitsee tietää? Teeman I viimeinen kysymys 1e mittasi sitä miten henkilöstöä on tällä hetkellä ohjeistettu vuosikellon käyttöön. Päiväkodin johtajat saivat myös kertoa miten vuosikellon tulisi jatkossa olla esillä tai saatavilla, jotta henkilöstön ja johtajien tietämys siitä lisääntyisi. Vastauksista löytyy kommentteja, jonka mukaan henkilöstöä ei ole ohjeistettu mitenkään ja kysytään myös pitääkö koko Sinetti ohjeistaa (henkilöstölle?). Vuosikello nousee esiin tarpeen mukaan. Erään kommentin mukaan Kasvattajan käsikirja ohjaa siihen milloin otetaan yhteyttä keltoon. o Ei olla ohjeistettu. Pitääkö koko Sinetti ohjeistaa? o Kasvattajan käsikirja ohjaa sitä milloin ollaan yhteydessä keltoon. Päiväkodin johtajista osa katsoo, että keltojen vuosikello rakenteineen tulisi käydä syksyllä (palaverit, kehittämispäivät) läpi ja se olisi joko johtajan tai kelton tehtävä. Joku kommentoi, ettei yksi kerta vuodessa riitä, vaan vuoden ajan tulisi pitää esillä jatkuvasti. Toisaalta sanotaan, että 21

22 kelto on nykyään niin hyvin saatavilla että tieto palvelusta tulee suoraan häneltä. Henkilökunnan (huomioiden myös lastenhoitajat) tulisi tietää mihin kaikki toiminta perustuu. Vuosikellon kautta henkilökunta saa tiedon siitä, mitä kelto tekee. Sinetissä on paljon tietoa, mutta henkilökunta käy huonosti tai ei ehdi käydä ollenkaan Sinetissä. Joku vastaaja pohtii, onko vuosikellon ansiota, että asiat on nykyisin paremmin aikataulutettu kuin ennen? Muutama ehdotus tulee uudesta vuosikellon paikasta; vuosikello voisi olla talon vasussa tai esiopetuksen toimintasuunnitelmassa, josta menisi linkki vuosikelloon. Yhden vastauksen mukaan kaikkien ei tule tietää vuosikellosta vaan tiimivastaava on ryhmässä se kenen tulee tietää vuosikellon sisällöltään ja mistä se löytyy. Hän ohjaa tarvittaessa muuta henkilöstöä. o Syksyllä toimintakauden alussa tulisi käydä läpi kello ja nämä rakenteet, samalla kun yhteistyösopimuskin ja varhaisen tuen käsikirja.minusta johtajan tehtävä. o Keltot voisivat käydä läpi kelto-käynneillä. o Henkilökunnan tulee tietää mihin kaikki perustuu. o Tätä kautta tieto että mitä kelto tekee. Vuosikello varhaisen tuen ohjaamisessa (teema II) Teeman II pääkysymyksiä oli neljä (katso liite 3). Kysymys kaksi selvitti onko keltojen vuosikello rakenteena toimiva varhaisen tuen ohjaamisessa. Kysymyksessä kolme, jossa oli a ja b-alakohdat tarkasteltiin vuosikelloon kirjattuja kelton tehtäviä ja niiden aikataulutusta sekä varhaisen tuen toteutumista päivähoidon yksiköissä. Neljäs teeman II kysymys arvioi kelton yksiköihin kohdistamaa varhaista tukea ja ohjausta usean eri alakysymyksen kautta. Viides kysymys pohti sitä, auttaako ja tukeeko vuosikellossa kuvattu keltojen toimenkuva johtajaa varhaisen tuen suunnitelmien laatimisessa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja dokumentoinnissa? Kyselylomakken viimeinen kysymys kuusi keskittyi kysymään vastaajien mielipidettä ryhmäteemahaastattelusta arvioinnin työtapana. Päiväkodin johtajien mukaan keltojen vuosikello saa toimivuudestaan varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymys 2) sekä kehuja, kehittämistoiveita että kritiikkiä. Myös itse kelton työhön tuli kommentointia. Vuosikelloa kehutaan toimivaksi ratkaisuksi ja hyväksi rakenteeksi muun muassa ryhmien muodostamisessa ja sitä käytetäänkin tässä tarkoituksessa. Vuosikelloon on monipuolisesti kirjattu kelton tehtäviä, muun muassa se mitä kelto tekee ryhmän kanssa. Vuosikellon rakenne rytmittää toimintavuoden aikana tehtävää työtä. o Itse käytän kelloa. Esim. ensi syksyn ryhmien muodostamisessa. En kyllä ole ehtinyt tehdä tiedonsiirtoa. o Tykkään tästä mallista o Hyvä rakenne 22

23 o Hyvä että tehtävät on määritelty kuukausittain o Monipuolisesti kirjattu kelton tehtäviä. o Kellossa on hyvää että kelto on kuvattu mitä kelto tekee ryhmän kanssa. o Kello on hyvä rakenne että missä vaiheessa toimintavuotta on mitäkin tehtäviä. Laatukäsikirjahan tämä on. Alueesta riippumatta saadaan palvelua o Hyvä rakenne. o Kuvataan hyvin kelton tehtäviä. Hyvä että myös työn sisältöjä on kuvattu. o Hyvä käytäntö, niin kuin työkalupakki. o Hyvä että rakenteeseen on kuvattu että kelto vierailee tiimeissä. Tulee keskustelua tiimiläisten kanssa. o Rakenne hyvä lasten sijoittelemisen kannalta ja sen jälkeen henkilökunnan sijoittamisen kannalta o Puheterapiapalaverit ymmärrän että ne ovat huhti-toukokuussa. Vastausten kehittämistoiveet tai -ideat vuosikellon rakenteen toimivuudesta on listattu seuraavassa vastaajien kommenttien lainausten muodossa. Kehittämistä toivotaan ennakoivan tiedonsiirron ohjaamisessa. Kelton, johtajan ja työntekijöiden yhteistyön ja hyvien käytäntöjen kuvaamista toivotaan myös vuosikelloon. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja tukilasten valinnassa touko-kesäkuuta pidetään liian myöhäisenä aikana resurssikertoimien määrittämisen vuoksi, vastaajien mukaan sitä pitäisi siirtää huhtikuulle. Maaliskuuta pidetään taas ihanteellisena aikana suunnitella esiopetusryhmiä. Lisäksi toivotaan vuosikelloon lisättäväksi kelton lapsiryhmissä olon lisäksi henkilöstön ohjaus. Myös marssijärjestyksen terävöittämistä keltojen ja päivähoidon henkilökunnan välillä toivotaan asioista informoimisen suhteen. Joku vastaajista kysyy miksei vuosikellossa ole heinä- ja elokuuta? Eräs alue oli pohtinut vuosikellon mukaisen palautteen hankkimista ja yhteisten näkemysten kartoittamista toimintakaudesta vuosikelloon kirjattujen toimintojen osalta. o Kellossa ei ole tietoa ennakoivaan tietoon ohjaamiseen. Siihen kaivataan apua. o Malliin tulisi kuvata myös kelto+johtaja+työntekijä yhteistyö. Siis millainen on hyvä käytäntö tässä prosessissa. o Toukokuu on tosi myöhäinen erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Huhtikuu hyvä. o Niin tukilasten valinta on aiemmin. Huhtikuu tässä hyvä. Keltot antavat samaa palautetta. o Erityislasten ajallisesti aikaisempi valinta tulee kuvata kelloon. o Kellossa on siis kelton mukanaolo lapsiryhmissä. Tähän pitää lisätä myös ohjaus. o Oman alueen kelton pitää olla yhteydessä taloihin. Marssijärjestystä pitää terävöittää. Kuka ilmoittaa? Kenelle ilmoitetaan? o Maaliskuu olisi ihanne ajankohta esiopetusryhmien suunnitteluun. 23

24 o Resurssikertoimet kesäkuu on liian myöhään sijoitusten kannalta. Onko mahdoton tehtävä aikaistaa? o Resurssikertoimet ovat huhtikuussa. Tämä on takaraja ja tosi tärkeää. o Miksi vuosikellossa ei ole heinä- ja elokuuta? o Esimiesten tulisi saada palautetta toimintakauden asioista. Kooste yhteisistä näkemyksistä olisi älyttömän hyvä! Mitkä asiat toteutuvat mitkä eivät? Kooste näistä toimintakauden lopussa. o Tukihan me tiedetään jo keväällä kun ryhmiä muodostetaan. Ohjaaminen tässä asiassa tulisi tapahtua heti elo-syyskuussa. Siis heti käyntiin kelton tuki. o Kyllähän tätä tukea, että sitä annetaan koko ajan, on kuvattu tehtävissä. Mutta sen tulisi näkyä myös vuosikello-tehtävissä. Joku vastaajista mainitsi, että varhaisen tuen toteutumista vaikuttavat tilakysymykset. Varhaisen tuen toteutumisen kannalta haasteellista on henkilökunnan osaamisessa tapahtuvat muutokset silloin kun henkilöstö vaihtuu. Tämä aiheuttaa sen, että lähdetään aina tietyllä tavalla alusta. Joillekin vastaajille on epäselvää kenen vastuulla on kutsua kelto mukaan ryhmien muodostamiseen? Johdon tulisi suunnitella paremmin siirtymävaiheet ja muutokset. Johtajat kaipaisivat tietoa jousto-opetuksesta, jotka ovat olleet epäselviä ja siksi puhututtaneet paljon henkilöstöä. o Tilakysymykset vaikeuttavat. o Osaaminenkin aina muuttuu ja vaihtelee kun henkilökunta muuttuu. Silloin lähdetään taas nollasta liikkeelle. o Kenen vastuulla on muuten kutsua kelto ryhmien muodostamiseen mukaan? o Kaikki siirtymävaiheet, muutokset ja semmoiset näkyvät meillä. Johdossa tulisi suunnitella tällaiset muutokset. o Kellossa on huhtikuu jousto-opetuksen kuukausi. Kaikille johtajille tieto joustoopetuksesta. Joustot ovat olleet aina epäselviä. Joustot puhututtavat paljon. Kelton työhön liittyvät vastaukset pohtivat yleisesti kelton tärkeää roolia niin johtajan työparina kuin avustajien yhteistyötahonakin. Myös sijaisten valinnassa keltot ovat vahvistaneet henkilöstön ajatuksia. Vastaajat ovat sitä mieltä, että jos kelto on tuttu, se helpottaa asiointia henkilökunnan kanssa. Jotkut kiinnittivät huomion kelton vaihtuvuuteen ja siihen miten vaihdosten yhteydessä myös käytännöt vaihtuvat. Varhaisen tuen toteutumista haittaa se, jos kelto ei käy talossa tai syksyn ensimmäisen käynti on vasta syys-lokakuussa. Elokuussa tapahtuvaa käyntiä lapsiryhmässä pidetään hyvänä asiana. Kelto on joskus myös perunut tapaamisia. Erään kommentin mukaan vuosikello muuttuu kun talossa on ohjaava erityislastentarhanopettaja (=oelto) eli silloin on tärkeää rytmittää kelton ja oelton työt. Vastauksissa pidettäisiin tärkeänä, että keltolla olisi yhteys 24

25 koulutustyöryhmään. Myös varke-työryhmässä8 tulisi vastaajien mukaan olla kelto-edustus aina paikalla, ei vain tarvittaessa. o Avustaja (ryhmä- ja henkilökohtaiset avustajat) asioissa kelto on tärkeä yhteistyötaho o Kelto toimii johtajalle työparina. o Sijaisten valinnasta ja jatkosta on saatu keltolta vahvistusta o Tuttuus keltoon auttaa henkilökuntaa asioissa o Kun kelto vaihtuu käytännöt eivät enää toimikaan. o Kelton vaihdokset näkyvät. o Kelto perui tapaamisia. o Kun kelto käy talossa voidaan aina tuolloin sopia jutuista. Mutta jos ei käy niin silloin ei toimi. o Voi olla että kelto käy ensimmäisen kerran vasta syys-lokakuussa. o Elokuussa käynti lapsiryhmissä olisi hyvä juttu. o Kun oelto on talossa muuttuu tämä kello. o Onko yhteyttä koulutustyöryhmään? Olisi hyvä jos olisi. o Varke- työryhmässä olisi hyvä että kelto- edustus olisi aina. Eikä vaan pyydettäessä / tarvittaessa. Kritiikki, jota vastauksissa ilmenee kohdistuu siihen, ettei kellomalli rakenteena ohjaa varhaista tukea vaan yhteistyö kelton kanssa toteuttaa varhaista tukea. Varhaisen tuen ohjaaminen ei laskeudu konkreettiselle tasolle erään vastauksen mukaan. Myös palaverien määrään kelton työssä ihmetellään ja kritisoidaan. Myös erityisryhmien muodostamista ja lasten valintaa jotkut pitävät sekavana. Kommentin mukaan henkilökunnan, kelton ja johtajan työssä on selkeyttämisen varaa. Kelton kevätkautta kritisoidaan painottuvaksi liikaa esiopetusikäisille. Tämä painotus tuntuu haittaavan muiden ikäryhmien saamaa palvelua. o Kello -malli ei minusta ohjaa varhaista tukea rakenteena. o Kello ei ohjaa vaan yhteistyö keltoon. Se tulee yhteistyön myötä. o Varhaisen tuen ohjaaminen ei laskeudu konkreettiselle tasolle o Paljon näkyy olevan palavereita muiden tahojen kanssa. o Eikö yhteistyö onnistu ilman näin isoja tapaamisia? o Keltoa ei voi kuormittaa palavereilla. o Erityisryhmien muodostaminen ja lasten valinta on sekava. Talosta esim. soitetaan että Kalle on valittu. Johtaja ei tiedä mitään. Kuka tämän päättää ja sen että milloin lapsi tulee? o Kevät painottuu liikaa eskoille. Ymmärrän sen mutta miten muut ikäryhmät saavat tuolloin palvelua? 8 Varke- työryhmällä viitataan tarvittaessa kokoontuvaan Varhaisen tuen kehittämisryhmään, johon kuuluvat palvelualuepäällikkö, päivähoitoalueiden edustus ja keltoedustus. 25

26 Kysymys 3a kartoitti sitä, ovatko keltojen vuosikelloon kirjatut tehtävät tarkoituksenmukaisia, jotta henkilöstö saa ohjausta varhaisen tuen toimintaansa ja työhönsä lapsiryhmissä? Vastauksia oli paljon, joka kertoo asian kiinnostavuudesta. Osa päiväkodin johtajista oli tyytyväisiä vuosikellon kelton vuosikellossa oleviin tehtäviin Kyllä kelton tehtävät on kuvattu tarkoituksenmukaisesti. Kaikki ovat tärkeitä tehtäviä, mutta myös kehittämistä löytyi. Ne, ketkä olivat tyytyväisiä, kertoivat, että aina kelton oltua ryhmässä tulee myönteistä palautetta henkilökunnalta ja henkilökunta on kokenut saaneensa ohjausta. Samoin lapsiryhmien konsultointi on hyvää, sekä yhteistyö johtajien kanssa. Kelton tukea johtajalle pidetään korvaamattomana, tämä tulee ilmi monessa vastauksessa. Vastauksissa pidetään hyvänä sitä, että kelton toiminta syksyisin alkaa toiminnan seuraamisella. Avustajien ryhmät toimivat hyvin. Kelton työ henkilökunnan osaamisen arvioinnissa ja näkyväksi tekemisessä on myös tärkeää. Keltot voisivat myös arvioida tiimien toimintaa. o Aina kun kelto on ryhmässä käymässä kuuluu myönteistä palautetta. o Henkilökunta saa ohjausta. o Hieno että alkaa toiminnan seuraamisella. Hienoa että on ensimmäisenä! o Lapsiryhmien konsultointi hyvää! o Käynnistää ja ohjaa pienryhmätoimintaa. o Avustajien ryhmät toimivat hyvin. o Ryhmien seuraaminen hyvää. Ihmiset eivät välttämättä tiedä missä ovat parhaimmillaan. Henkilökunnan osaaminen tulee näin näkyväksi. o Pitää arvioida myös tiimien toimintaa. o Yhteistyö johtajan kanssa hyvää! Aiemmin kun yhteistyötä ei ollut sopimustasolla johtajan näkemykset vesittyivät kun hän yritti ohjata henkilöstöä. o Kelto antaa pedagogista tukea johtajalle. Voisi olla kirjattu myös kelloon. o Tuki johtajalle tärkeää. Tuki omalle työlle. o Vuorovaikutus johtaja - kelto tärkeää. Yhdessähän me rakennetaan toiminta jossa näkyvät resurssit, vaatimukset yms. o Kelton tuki esimiehelle on korvaamaton. Neljä silmää näkee enemmän kuin kaksi! o Niin se on luottamuksellinen tuki. Kelto sanoo saman asian kuin johtajakin sillä tavalla että työntekijät ymmärtävät. Pedagogisen kahvila -toimintaa osana keltojen työtä kehutaan (pienten ryhmät, Petonen) erittäin hyväksi toimintatavaksi. Vastauksissa pohditaan pedagogisten kahviloiden ja keltojen ryhmässäkäynnin yhteyttä. Keltojen vuosikellon kirjauksissa pidetään myös siitä, että sinne on 26

27 kuvattu osallistuminen perheiden palaveriin. Keltolla koetaan olevan enemmän erityisosaamista kuin johtajalla. Keltot antavat myös kirjaamiseen hyviä neuvoja liittyen neuvoloiden lapsikuvauksiin. Tämä kaikki tulee yksiköiden varhaisen tuen toimintaa. o Pienten ryhmien opettajien peda-kahvila toimii Petosella. On tosi tosi hyvä juttu! o Pedagogiset kahvilat ovat hyvä juttu. Niin hirmu hyvä juttu! o Pedagogiset kahvilat vähentäisivät varmaan ryhmissä käymistä. o Kyllä ne pedagogiset kahvilat ja ryhmissä käymiset ovat eri asioita. Kyllä keltoa tarvitaan ryhmiinkin. Kelton ryhmäkäynti on eri asia. Silloin kelto on tiimipalaverissa ja henkilökunta saa vinkkejä arkeen. o Hyvä että on kuvattu osallistuminen perheiden palavereihin. Tämä on iso asia. Etenkin pienyksiköissä. Kelton merkitys iso asia. Vanhemmat arvostavat kelton panosta. Miten jatkossa kun ei ole keltoa? Kiinnostaa millainen rakenne tuolloin? o Keltolla on enemmän erityisosaamista kuin johtajalla. o Kelto antaa myös kirjaamiseen hyviä neuvoja liittyen neuvoloiden lapsikuvauksiin. Päiväkodin johtajat kertoivat myös runsaasti erilaisista kehittämistarpeista keltojen vuosikellon tehtävien tarkoituksenmukaisuuden lisäämiseksi. Selkeänä luokkana vastauksissa on keltoresurssin tarpeen lisääminen. Henkilöstö ja johtajat tuntuvat kaipaavan keltojen työn mitoittamista enemmän lapsiryhmissä olemiseen ja käytännön ohjaamiseen. Kelton tuki koetaan merkittäväksi. Tämän toivotaan myös näkyvän vuosikellon tehtäväkirjauksissa. o Jos kelto tulee mahdollisimman aikaisin syksyllä ryhmään saa henkilökunta heti vinkkejä. o Henkilökunta odottaa kelton käyntejä. o Konsultaatioita lapsiryhmiin tehdään vähän. o Konkreettista ohjausta lapsiryhmiin enemmän. Seuraaminen ja käytännön ohjaaminen. Tulisi myös kuvata kelloon. o Yksi aamupäivä syksyllä ei riitä. Kirjoita sinne että kenttä toivoo enemmän kelto käyntejä. Toiveena lisäystä tietoa arjen sujumiseen, yhteisille keskusteluille, jaksamiseen ja palautteeseen omasta työstä. o Lisää resurssia. o Kelto tulee lapsiryhmään ja silloin muut tehtävät jäävät. o Kelton tuki väliajoillakin on tärkeää esim. kun ei vielä tiedetä varmaksi eteneekö lapsen kehitys suotuisasti. Edellyttää kelton säännöllisiä tapaamisia. o Kelto- resurssi on kelton tehtäviin nähden tosi pieni!! 27

28 Kommenteissa tuodaan esiin keltojen tehtäviin liittyen myös liiallinen yhteistyöpalaverien määrä. Myös keltojen työn osuus perhepäivähoidossa puhuttaa. Joku kokee, että perhepäivähoidossa tehtävä työ pitäisi myös kirjata vuosikelloon ja määritellä resurssi perhepäivähoidolle. Keltoilta toivotaan myös osallistumista vanhempainiltoihin, esimerkiksi syksyllä. o Yhteistyötä muiden tahojen kanssa liikaa. o Mitä nämä kaikki työryhmät ovat? o Kelton tehtävissä ei ole määritelty resurssia perhepäivähoidolle o Kelloon ei ole kuvattu perhepäivähoitoa. Se on tosi iso puute. Pph:lla voisi olla oma kelto!! o Kelto on kyllä käynyt hoitajien työkokouksissa. Siellä on ollut sellainen koulutuksellinen osio. o Olen aina mieltänyt että kelto osallistuu myös pph:oon. o Ensi syksynä toiveena että kelto osallistuu vanhempien iltaan. Samanlainen info-ilta ensi syksyyn o Osallistuminen vanhempien iltoihin tulisi olla kellossa. Ehdotus elokuulle. Kehittämistä tuntuu vielä olevan myös kelton ja oelton tehtävien keskinäisessä sopimisessa. Joidenkin kommenttien mukaan konsultaatio ja ohjaus eivät toteudu vuosikellon tehtäväkirjausten mukaan. Vuosikelloon toivotaan kirjattavaksi myös peda-kahvilat sekä vahvemmin kelton pedagoginen johtaminen. o Mikä ero on oeltolla ja keltolla ja niiden tehtävillä? Ohjaako oelto ja kokoaako kelto? o Keltojen ja oeltojen rooli? Tuntuu että on päällekkäistä työtä. Onko tarpeellista että kelto vielä siunaa oeltojen asiat? o Mutta konsultaatio ja ohjaus eivät toteudu. Enkä kyllä tiedä toteutuuko tuen tarpeen tunnistamisen ohjaaminen. Ei olla keskusteltu henkilökunnan kanssa asiasta. o Kellossa eivät näy peda-kahvilat. Ovatko vapaa-ehtoisia? o Kellossa ja keltojen tehtävissä tulisi enemmän korostua pedagoginen johtaminen. Jos nippu rahaa niin tähän tulee investoida!! Vastaajat toivovat myös keltojen pysyvyyden parantamista. Henkilökunnan vertaisryhmätoiminnan kokoaminen ja käynnistäminen kelton työtehtävänä puhututtaa päiväkodin vastaajia. Osa kokee, että kelto kyllä pystyy käynnistämään toiminnan, mutta ei pysty sen varsinaiseen ohjaamiseen. Toinen vastaus kertoo, ettei kelton aika riitä vertaisryhmien käynnistämiseen. Joku vastaaja kokee, että suomi toisena kielenä (S2) toiminta on vienyt kelton aikaa. o Toiveena olisi kelton pysyvyys. Se luo luottamusta ja tuottaa parempia tuloksia o Henkilökunnan vertaisryhmätoiminnan käynnistäminen. Käynnistyy mutta miten toimii? Toimiiko itseohjautuvasti vai miten? Tästä tulisi keskustella keltotiimissä? 28

29 o Entäs vertaisryhmien kokoaminen? Kenelle se kuuluu? o Aika ei kyllä riitä toiminnan käynnistämiseen ja ohjaamiseen. Käynnistämiseen ehkä mutta ei ohjaamiseen. o S2 on vienyt meiltä kelton aikaa. Muita kehittämisvinkkejä tai haastattelussa heränneitä ajatuksia vuosikelloon liittyen ovat Eskarin arki -mallin9 vaikutus kelloon sekä johtajien ja keltojen yhteistyösopimuksen linkittäminen vuosikelloon. Joku kommentoi, että keltojen omaa osaamista tulisi hyödyntää ylialuellisesti. Vuosikellon päivityksen ajankohtaa tiedustellaan vastauksissa myös. o Miten Eskari arki- malli vaikuttaa kelloon? o Vuosikellosta tulisi olla aina linkki johtajien ja keltojen yhteistyösopimukseen. Siis aina silloin kun siihen viitataan. o Keltojen omaa osaamista tulisi hyödyntää ylialueellisesti. o Milloinkas tätä kelloa päivitetään? Kysymyksen 3b aihepiiri ja vastauksetkin ovat osin päällekkäisiä edellisen kysymyksen kanssa. Tavoitteena oli saada päiväkodin johtajien mielipide siitä, onko kelton vuosikellon aikataulutus tarkoituksenmukainen (elokuusta kevääseen) henkilöstön saaman varhaisen tuen ohjaamisen näkökulmasta. Saako henkilöstö päiväkodin johtajien mielestä tarpeeksi ohjausta varhaisen tuen toimintaansa ja työhönsä lapsiryhmässä, vai pitäisikö jotain kehittää? Seuraavassa esitellään vastaukset jaoteltuna kehittäviin ja kriittisiin sekä tyytyväisiin kommenteihin. Lisäksi esitellään asiaa yleisellä tasolla kommentoivia tai jotakin asiaa kysyviä vastauksia. Päiväkodin johtajien vuosikellon aikataulutuksen tarkoituksenmukaisuuteen ja henkilöstön saaman varhaisen tuen ohjaukseen liittyviä kehittäviä ja kriittisiä kommentteja oli paljon. Osa vastauksista pohti joidenkin vuosikellon mukaisten tehtäviä aikataulutusta, muun muassa pidennettyjen oppivelvollisuuslasten osalta huhtikuuta ei pidetä hyvänä ajoituksena. Myös esiopetuksen siirtoasioille ehdotetaan maalis-toukokuuta. Pohdintaa löytyy myös siitä onko elokuu hyvä aika esitellä nivelvaiheen vuosikello. Kesäkuuta pidetään liian myöhäisenä ajankohtana ryhmien suunnittelulle ja esitetään uutta tapaa, jossa kelto olisi koko päivän mukana suunnittelemassa ryhmän arkea. Keltojen vierailu ja mukanaolo ryhmissä tulisi kirjata vuosikelloon syyskuulle. Joku ehdottaa heinäkuuksi päivystävää keltoa, koska silloinkin tulee kysymyksiä. Integroitujen erityisryhmien tuki on vastaajan mielestä huonosti hoidettu, asiaan toivotaan paneutumista jo aiemmin keväällä. 9Eskarin arki (2010) on työemenetelmä jolla lapsen kasvua ja oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti esiopetusvuoden aikana. Eskarin arki sisältää opettajan käsikirjan ja lapsen työkirjan. 29

30 o Pidennettyjen oppivelvollisten lasten tilanne epäselvä. Huhtikuu on merkitty kelloon. Mutta tämä ei toimi. o Maalis-huhti-toukokuu olisi liukumana hyvä esiopetukseen siirtoasiassa. Pelkkä maaliskuu on liian aikainen. o Nivelvaiheen vuosikello esitellään elokuussa. Onko hyvä? o Kesäkuu on liian myöhään ryhmien suunnittelussa. Uusi tapa voisi olla kelto suunnittelemassa ryhmän arkea kesäkuussa. Koko päivä, suunnittelupäivä olisi ihanne! o Kertoimiin liittyvät jutut toteutuvat liian myöhään o Syyskuun tehtävä; kelto mukana lapsiryhmissä; tulisi avata aivan ryhmätason työlle asti. Ainakin se milloin kelto vierailee ryhmissä o Päivystävä kelto! Heinäkuussakin tulee kysymyksiä. o Se millaisilla tuilla integroitu erityisryhmä käynnistyy on huonosti hoidettu. Toukokuun loppu on tässä asiassa liian myöhään. Toive että tieto ja paneutuminen olisi jo keväällä. o Millainen orientaatio tulee olla? o Millaista tietoa tarvitaan ensi syksynä? o Millaisia välineitä hankitaan? o Millaista osaamista tarvitaan? Näiden lisäksi päiväkodin johtajat esittivät muitakin kehittäviä tai kriittisiä huomioita. Kelton tehtäviin haluttaisiin kirjattavaksi myös tehtävät henkilökunnan kanssa sekä käynnit lapsiryhmissä. Jonkun mielestä kelton tehtävissä korostuu liiaksi esiopetukseen liittyvät asiat. Toinen pohtii niveltyvätkö nivelvaiheen vuosikello ja Eskarin arki keltojen vuosikelloon? Kritiikkinä tai kehittämisesityksenä kommentoidaan myös, että erityisryhmiin sijoittuvia lapsia tulisi miettiä entistä tarkemmin. Kelton työaikaa vie liikaa neuvola-päivähoito yhteistyöryhmiin osallistuminen erään vastaajan mielestä. Yksi vastaaja toivoo keltolta enemmän tietoa toiminnan mukauttamisesta ja tukea arkeen. o Kelton tehtävissä ei näy kelton tehtäviä henkilökunnan kanssa. Tulisi kirjata tarkemmin käynnit lapsiryhmissä jo ensi syksystä alkaen. o Minusta tässä kyllä korostuu liikaa eskarijuttu o Niveltyvätkö nivelvaiheen vuosikello ja Eskarin arki? o Erityisryhmiin sijoittuvat lapset tulee miettiä tosi paljon tarkemmin o Neuvola-päivähoito yhteistyöryhmiin osallistuminen vie liikaa aikaa keltoilta. o Toiveena tietoa toiminnan mukauttaminen + tuki arkeen 30

31 Tyytyväiset kommentit kertovat, että päiväkodin johtajat uskovat kelton tekevän oikeita asioita kuukausitasolla ja he myös luottavat kelton näkemyksiin siitä, mikä tieto tulee mihinkin aikaan henkilökunnalle. Vuosikello avaa kelton työtä ja ymmärrystä sen rytmityksestä sekä kiireisistä ajanjaksoista. Erään kommentin mukaan eskariopet saavat ohjausta ja tukea. Kommentti saattaa sisältää myös sen ajatuksen, että muut jäävät vähemmälle kuin eskariopettajat? Resurssikertoimista ollaan ristiriitaisesti toisaalta tyytyväisiä ettei sitä ole aikataulutettu, toisaalta kommentoidaan, että maalis-huhtikuu on resurssikertointen asettamiselle hyvä aika. o Kuukausitasolla on ihan oikeita asioita. o Kuukausitehtäviä en kritisoi o Luotan kelton näkemykseen mikä tieto tulee mihinkin aikaan o Hyvä että näkyy tämä työ niin silloin ymmärretään että kouluun lähtöasiat painottuvat keväälle ja silloin keltolla on kiire. o Kyllä tässä kuvauksessa yhteinen ymmärrys lisääntyy. o Eskariopet saavat hyvin ohjausta ja tukea. o Resurssikerroin asia on hyvä ettei sitä ole aikataulutettu o Resurssikertoimet tulisi tarkistaa aiemmin. Ai jaa kyllä se riittääkin kun on maalis-huhtikuu. Päiväkodin johtajat jättivät myös yleisiä ja kommentoivia kommentteja sekä kysyivät joitakin asioita. Kysymykset on lueteltu seuraavassa listauksessa. Kysymykset pohtivat Eskarin arkea suhteessa kelton työhön ja tarvittavaan tukeen. Joku pohtii eskareiden ryhmätutkimusten aikaa (helmikuu), jotkut kelton työn valvontaa ja kuntouttavan arjen toteutumista kelton mielestä tai keltojen suunnittelupäivää. o Yhteistyösopimus tehdään elokuussa. Mitä tämä tarkoittaa? o Mitä tapahtuu kun Eskarin arki tulee? Tarvitaanko enemmän kelton tukea? Muuttuuko aikataulutus? o Helmikuussa eskareiden ryhmätutkimukset? Onko näin? o Kuka sitä valvoo miten kelton vierailut toteutuvat? Voisiko niistä olla merkintä ryhmävasussa? Jokaisen ryhmän kansioon tieto. Kun tieto olisi vasu kansiossa voisi siellä myös määritellä henkilökunnan vastuun. o Kuka sitä katsoo miten kellon tehtävät viedään käytäntöön? o Toteutuukohan kuntouttava arki? Mikä lie keltojen näkemys? o Mikä on keltojen suunnittelupäivä? Toinen kysymys että ajankohta tuntuu kummalliselta? Siis kesäkuu! (kysyi 2 johtajaa) o Ensitieto 10 aikataulu. 10 Kuopiossa esiopetusryhmän tehostetun eli varhaisen ja erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista annetaan ensitieto kouluille. Ensitietopalaveriin osallistuvat esiopetusryhmän opettaja, lapsen lähikoulun laaja-alainen erityisopettaja (ela), koordinoiva laaja-alainen erityisopettaja, koulupsykologi ja kelto. Tavoitteena on ennakoida tulevien ekaluokkalaisten tuen tarve, jotta koulu voi järjestää mahdollisimman hyvin lapsen tarvitsemaa tukea koulunkäyntiin. Ensitietoaikataulu ja ohjeistus on kirjattu Esiopetuksen kellomalliin. Ensitietopalavereiden koordinointivastuu on keltoilla. 31

32 Kommentoivat vastaukset pohtivat muun muassa ohjauksen painottumista kevääseen. Toteavaan sävyyn kommentoidaan, ettei asialle kai mahda mitään; ilmeisesti toiveena olisi, että ohjaus painottuisi tasaisemmin koko vuodelle? Teemahaastattelujen yhteydessä on keskusteltu myös resurssikertoimista ja niiden merkityksestä. Joku kommentoi, ettei kertoimista uskalla kertoa henkilökunnalle mitään. Joku kommentoi ettei osaa arvioida keltojen vuosikellon aikatalutusta tai sen vaikutusta varhaisen tuen ohjaamiseen. Eräässä vastauksessa tuodaan esiin, että vuosikellon taustalla on johtajien ja kelton yhteistyösopimus. Toukokuu on aika, jolloin saa hyvin kelton apua. Eskarin kellomalli saa osakseen myös muutaman kommentin. Eskari-koulutukset on koettu hyviksi ja henkilökunta lähtee niihin mielellään. Esko-kelloa pidetään hyvänä runkona toiminnalle. Kelton kommentoidaan tekevän eniten ja tiivistä yhteistyötä juuri eksareiden kanssa. o Ohjaus painottuu kevääseen. Tälle ei kai mitään mahda. o Jotkut johtajat tulevat nopeammin mukaan tällaiseen vuosikello systeemiin jotkut hitaammin. o Kertoimien merkityksestä keskusteltiin o Henkilökunnalle ei uskalla edes kertoa kertoimista mitään. o En osaa arvioida tätä o Tässähän on taustalla johtajien ja keltojen yhteistyösopimus. o Tähän aikaan (toukokuu) vuodesta saa kelton apua o Eskari kellomalli11 koulutukset hyviä. Henkilökunta lähtee mielellään. Esko-kello on oikeasti runko. o Eska tekee eniten yhteistyötä kelton kanssa. Tiivis yhteistyö. Kysymys neljä, joka käsitteli kelton yksiköihin kohdistamaa varhaista tukea ja ohjausta päiväkodin johtajien näkemänä, sisälsi kolme alakohtaa (a, b, c). Alakohdista c-kohta sisälsi puolestaan 8 alakysymystä (c1-c8). 11 Esiopetuksen kellomalli jäsentää ja selkeyttää esiopetusvuoden suunnittelua. Malli auttaa ja helpottaa lapsen kouluvalmiuden sekä varhaisen ja erityisen tuen tarpeen arviointia. Kellomalli toimii välineenä tuen suunnittelussa ja toteutuksessa esiopetusvuoden aikana. Kellomallissa on aikataulutettu päivähoidon, koulun ja koulupsykologien välinen yhteistyö, lapsen havainnoinnin ja arvioinnin apuvälineiden käyttö, kouluvalmiuden ryhmä- ja yksilötutkimukset sekä tiedonsiirto esiopetuksesta kouluun. 32

33 Kysymys 4a selvitti sitä, sisältääkö vuosikellossa kuvattu keltojen vuosikello riittävästi lapsiryhmien seuraamista? Vastausten mukaan ei sisällä, koska varsin moni toivoo kelton suorittamaa lapsiryhmien seuraamista enemmän. Vastauksissa oli tosin myös muutamia kommentteja, joiden mukaan lapsiryhmissä käyminen on parantunut, ja toimii nykyisin hyvin. Lapsiryhmien seuraaminen pitäisi myös kirjata vuosikelloon, koska käytännössä kelto sitä tekee mutta työn ja tehtävien kirjauksissa se ei näy. Kelton toivotaan käyvän kaikissa lapsiryhmissä syksyn aikana, joidenkin kommenttien mukaan jokainen kuukausi. Kelton vuosikelloon toivotaan myös elokuun kuvausta, sekä tarkempaa kuvausta tammikuulta. o Rakenteessa ei näy tämä lapsiryhmien seuraaminen. Tulisi näkyä. Konkretisoituisi henkilökunnalle. o Niin käytännössä sitä on. Kuukausitasolla ei näy. o Tehtävän kuvausta tässä asiassa voisi muutoinkin laajentaa. Käytännössä työ näkyy mutta ei näissä kuvauksissa. o Sellainen tehtävä tulee lisätä että kelto käy kaikissa lapsiryhmissä syksyn aikana. o Elokuun kuvaus. o Tammikuussa on varmaan muutakin. Kuvattu vain ensitietopalaverit o Paperilla kyllä, siis tässä vuosikellossa on kuvattu tarpeeksi mutta käytännössä tarvitaan lisää. o Lisää syksylle tätä! o Elo-syyskuussa tulisi olla ryhmät kierrettynä. o Ei ehkä riittävästi. o Lapsiryhmäkäyntejä tulee lisätä jokaiselle kuukaudelle. o Miten lisätään käyntejä jos kalenteri on täynnä jo syksyllä. o Parantunut. Lapsiryhmätyö toimii. o Lapsiryhmäkäyntejä on tarpeeksi. o Toiminnan seuraamista on tarpeeksi. o Toiminnan seuraamista on tarpeeksi mutta ohjaamiseen ei jää keltolta aikaa. Jonkun verran on myös kysymyksiä siitä, kuka määrittelee ohjauksen ja tuen tarpeen lapsiryhmissä sekä tuen tarpeen ajankohdan. Pohdintaa on myös keltoresurssien jakautumisesta. Asia ei tunnu olevan selvä kaikille vastaajille. o Onko keltoilla oma näkemys tai kooste niistä ryhmistä joihin antavat ohjausta? o Hahmottaako kelto itse marssijärjestyksen että missä on eniten tarvetta? o Kelto laatii itse järjestyksen mutta hätäapupäivä/tunti olisi hyvä olla. o Ohjeistuksissa on se hyvä puoli että kaikki saavat samaa palvelua. Mutta tarpeidenhan tulee ohjata palvelua eikä se että kaikki toimivat samalla tavalla! o Meneekö se oikein että keväällä kun tarvitaan apua ei ole keltoresurssia! Kevät menee keltoilla aika paljon yhteistyöhön muiden kanssa. Voisiko tämä olla toisin? Jossain klikkaa nyt! 33

34 o Kelto määrittelee tuen tarpeen. Siitä seuraava työ merkitään ryhmävasuun. Tässähän se työ tulee näkyväksi. Kellossa tulee jatkossa kuvata / kertoa tämä homma. Päivitys tulee tehdä 4-5krt/ v. o Miksi ryhmiin sijoittelu on niin myöhään? Kys:n jaksot vasta kesäkuussa ja meidän tulee tehdä päätöksiä jo toukokuussa. Turha on odotella lausuntoja! Jos odottelee tuki voi viivästyä jopa vuodella. Tarkoitan siis avustajia, eritysryhmiä ja muita ratkaisuja. o Kelto itse aina tarjoutuu (tulemaan lapsiryhmiin). Sopivat aina näin henkilökunnan kanssa itse. Perhepäivähoidon näkyvyyttä perätään vuosikelloon, kuten aikaisempienkin kysymysten vastausten kohdalla. Muita puutoksia, joita kirjattiin vastauksiin on resurssikertoimen tarkistus huhti-toukokuussa sekä interventioiden merkityksen ja kirjaamisen puutteet. Joku pitää kellorakenteen painoarvoa epätasapainoisena, koska muuta työtä kuin ryhmässäoloa on liikaa. Kelto-työn painotus tulisi olla alkusyksystä. o Missä on taas pph?? Onko se kuvattu jossain? Ei näy kellossa! Otettava muutoksia tehtäessä ehdottomasti huomioon. Hyviä kokemuksia kun on erityislapsia sijoitettu pph:oon. o Resurssikertoimien tarkistus huhti toukokuussa. o Interventioiden merkitys ja kirjaaminen puuttuu. Tärkeää on tehdä se työ mitä on tehty näkyväksi. Mitä kaikkea lapset ovat saaneet ja mitä heidän kanssaan on tehty. Tietojen ajan tasalla pitäminen. Tätä ei voi päiväkodin johtaja yksin tehdä. Kun diagnoosikin vaihtuu on niiden kirjaamisessa melkoinen homma. o Kello rakenteen painoarvo on nyt epätasainen. Liikaa muuta työtä. Painotus tulisi olla elosyyskuulla. o Nyt kuvaukset ovat kuukausitasolla. Tulisi kuvata paremmin sisältöjä. o Toiveena säännöllinen päivä / aika joihin kelto voi toteuttaa akuutteja asioita. Neljännen kysymyksen b-kohta selvitti sitä, osallistuuko kelto (tarpeeksi) lapsiryhmien tiimipalavereihin? Päiväkodin johtajat ovat pääsääntöisesti sitä mieltä, että kelto osallistuu tarpeeksi resursseihin nähden lapsiryhmien tiimipalavereihin (ryhmäkäyntien yhteydessä). Jokaisen kelton käynnin yhteyteen pyritään järjestämään tiimipalaveri. Toisaalta löytyy myös kommentteja, jonka mukaan tiimipalavereihin osallistuminen on keltolta vähentynyt tai S2 on vienyt systemaattisuutta tiimipalavereihin osallistumisesta. Eräs alue kommentoi, että aikaisemmin kelton osallistuminen tiimipalavereihin toimi, mutta nyt ei enää kelto osallistu tiimipalavereihin. Alueen kommentin mukaan Kelton puuttuminen aiheuttaa palvelun lenkottamista. Tämä on myös inhimillinen tosiasia. Toinen alue kommentoi, ettei alueen kelto osallistu ollenkaan tiimipalavereihin. Toisaalta vastauksessa pohditaan mikä on tiimipalaveri. Meillä ei osallistu ollenkaan. Onko se ryhmäpalaverin jälkeen pidettävä kokous? Joo, siihen osallistuu mutta koko tiimi ei ole siinä mukana. 34

35 Johtajan osallistumisesta kelton kanssa samaan tiimiin todetaan seuraavaa: Johtaja varaa myös itse ajan kun kelto on talossa. Muutoksissa on vaikea pysyä eikä sitten voikaan aina osallistua. Esille tuli myös se, että lapsen oma hoitajan tulisi olla mukana palautetiimissä. Keltolta toivotaan työmenetelmiin ohjausta ja jaksamiseen voimia. Tällaisille tapaamisille tarvetta. Aamupäivätiimit koetaan hankaliksi muutaman kommentin mukaan. o Silloin kun kelto ei ehdi olemaan koko päivää ja tiimi on aamu-ulkoilun aikaan. Kelton osallistuminen tiimiin on hankalaa. o Aamupäivätiimi on hankala. Siinä loppuu aika. Neljännen kysymyksen c-kohdassa tarkasteltiin päiväkodin johtajien näkemyksiä mahdollistaako vuosikellossa kuvattu keltojen toimenkuva riittävästi henkilöstölle kohdistettua konsultaatiota ja ohjausta sekä koulutusta varhaisen tuen toteuttamiseksi? Kysymys sisälsi 10 alakohtaa oheisen listauksen mukaisesti. Alakohtien tuloksia avataan seuraavassa kohta kerrallaan. - tuen tarpeen tunnistaminen ja arvioiminen - huolen puheeksi ottaminen - tiimin toimintaan liittyen eli varhaisen tuen sisällyttämisessä päivittäiseen toimintaan - kokoaako ja ohjaako kelto lasten kuntoutuksellisia pienryhmiä - kokoaako ja ohjaako (tarpeeksi) kelto henkilöstön vertaisryhmiä - ohjaako kelto (tarpeeksi) varhaisen ja erityisen tuen / kuntoutussuunnitelman laatimista? - osallistuuko kelto tarpeeksi niihin yhteistyöpalavereihin, joihin vanhemmat/perhe osallistuvat? - onko keltojen yhteistyö oikein ajoitettu ja mitoitettu vuosikellossa päiväkodin johtajien kanssa? - onko keltojen yhteistyö oikein ajoitettu ja mitoitettu vuosikellossa toisten keltojen kanssa? - onko keltojen yhteistyö oikein ajoitettu ja mitoitettu vuosikellossa muiden erityistyöntekijöiden kanssa? Tuen tarpeen tunnistaminen ja arvioiminen. Päiväkodin johtajien vastauksissa on paljon hajontaa. Osa kokee saaneensa keltolta niin konsultaatiota, ohjausta kuin koulutustakin, toiset taas vain jotain näistä. Monet vastaajista kysyivät, mitä koulutuksella kysymyksessä tarkoitetaan. Seuraavassa on jaoteltu vastauksista erikseen konsultaatio ja ohjaus sekä koulutus silloin kun se vastauksesta on selvästi eroteltavissa. Lisäksi yleiset kommentit on kirjattu tämän alakohdan tulosten lopussa. Keltolta saadun koulutuksen osalta jotkut vastaavat koulutusta olevan tarpeeksi ja riittävästi. Osa vastaajista kokee, että kelton antama koulutus toteutuu osana keskusteluja silloin kun kelto on yksikössä ja ryhmässä. Toiset vastaajista taas kokevat, että koulutusta on liian vähän kelton toimesta tai se on epäsystemaattista sekä aikaisempi kelto koulutti enemmän. 35

36 o Keskusteluissa tule hyvin huomioiduksi. o Tämä toteutuu keltokäyntien yhteydessä. o Aikaisempi kelto koulutti. o Nyt ei systemaattista. o Ei tule mieleen mitään koulutusta o Koulutusta ei o Ei ole saatu koulutusta o Henkilökunnan mielestä liian vähän. Koulutuksiin suhtaudutaan myös kriittisesti, kaupunkitasoisiin koulutuksiin ei haluttaisi osallistua vaan koulutuksia toivottaisiin enemmän omiin yksiköihin ja sen tarpeisiin. Osa kertoo, etteivät koulutukset tuo työhön mitään uutta. Keltojen pitämiä koulutuksia pidetään parempina kuin luentokoulutuksia. Keltolle toivotaan lisäksi sellaista toimenkuvaa, että hän voisi suositella kenen tulisi osallistua koulutukseen. o Kaupunkitasoisiin koulutuksiin ei haluta osallistua. Koulutukset omiin yksiköihin. o Koulutukset eivät jotenkin tuo mitään uutta. o Koulutustyöryhmän jäsenenä mietin tätä koulutusta. Parempaahan keltokoulutus olisi kuin luentokoulutukset. Kelto voisi vielä suositella kuka osallistuu koulutukseen. Mistä asioista vastaajat kertovat kelton kouluttaneen? Koulutukset ovat liittyneet Kili-ryhmien pitämiseen, viittomiin, kuvaohjaukseen ja pienten ryhmien opettajien puheeksiottamisen koulutuksiin. o Kili-ryhmien pitämisen koulutus. o Viittomia on kouluttanut. o Kuvaohjausta kouluttanut. o Pienten ryhmien opejen ryhmä hyvä juttu. Olen tosi iloinen tästä ryhmästä. Mistä sitten vielä toivottaisiin keltojen kouluttavan? Erään vastauksen mukaan pienten ryhmien opettajien puheeksiottamisen koulutusta kaivattaisiin. Lisäksi toivotaan peda-kahviloita jokaiselle alueelle, ne koetaan hyväksi koulutusmuodoksi. o Pienten ryhmien opejen puheeksi ottamiskoulutusta kaivataan. o Peda-kahvilat olisivat hyvä koulutusmuoto ja tapahtuma joka alueelle. Keltojen toimenkuva näyttää yhden vastaajan mielestä kyllä mahdollistavan koulutuksen, mutta epäilee saadaanko koulutusta. Eräs vastaaja kommentoi, että keltot ovat hävinneet kouluttajina muutama vuosi sitten. Toisen kommentin mukaan vuosikellosta puuttuvat vanhempainillat. 36

37 o Toimenkuva näyttää mahdollistavan koulutuksen mutta saadaanko koulutusta? o Keltot hävisivät muutama vuosi sitten kouluttajina. o Vanhempien illat muuten puuttuvat kellosta! Keltoilta saatuun ohjaukseen ja konsultaatioon varhaisen tuen toteutumisen näkökulmasta ollaan sekä tyytyväisiä, että esitetään kritiikkiä. Myönteisen palautteen perusteella keltolta saa henkilökunnalle ohjausta ja konsultaatiota varhaisen tuen toteuttamiseksi muun muassa työyhteisöpäivissä, joissa ovat mukana niin kelto kuin oeltokin. Toisessa kommentissa tosin todetaan, etteivät keltot osallistu työyhteisöpäiviin, jos ne pidetään lauantaisin. Kelton ohjaus on ollut myös ohjaamista osallistua viittomakoulutuksiin. Ohjausta saadaan myös pienten ryhmien opettajien ryhmässä, joita pidetään hyvinä tapahtumina ohjauksen, konsultaation ja koulutuksenkin osalta. Keltolta saatu palaute koetaan hyväksi, mutta myös henkilökunnalla on erilaista osaamista tiedostaa konsultaatiotarpeitaan. Joissakin tapauksissa henkilökunta ei myöskään osaa ottaa konsultaatiota vastaan. Myös johtaja yrittää konsultoida henkilöstöään osana omaa työtään. o Ohjausta kyllä. o Kyllä saamme konsultaatiota ja ohjausta riittävästi. o Konsultaatiota kyllä. o Pyydettäessä saatu apua. o Kun huolestuttaa saamme vahvistusta. o Saamme hyvin. o Ohjannut tiimien jäseniä. o Ryhmänä ovat saaneet. o Työyhteisöpäivissä olleet kelto ja oelto. o Työyhteisöpäivät ovat lauantaisin joten kelto ei voi osallistua. o Ohjannut työntekijöitä osallistumaan Pohjois-Savon opistoon viittomakoulutuksiin. o Pienten ryhmien opejen vertaisryhmät ovat hyvä juttu. o Rajan veto siihen, että koko henkilökunta tiedostaisi konsultaatiotarpeita samalla tavalla on vaikeaa. Nuori työntekijä ei ehkä osaa pyytääkään. Palvelu hyvää. o Voi myös olla että henkilökunta ei osaa ottaa vastaan konsultaatiota. o Myös johtajana yritän konsultoida. Kriittisemmissä kommenteissa pohditaan, että ohjausta saadaan tiimipalavereissa, mutta sen riittävyydestä esitetään kysymys. Myös avun saamista viiveellä kritisoidaan. Osa toivoo enemmän 37

38 ohjausta ja konsultaatiota keltolta varhaisen tuen asioissa. Joku kokee, että asia on kuvattu vuosikelloon, mutta se ei näy käytännössä. Kelton työtä kohtaan löytyy muutamassa vastauksessa myös myötämielisyyttä. Kelton suureen työmäärään viitataan eikä häntä haluttaisi enää lisää rasittaa ohjaus- ja konsultaatiopyynnöillä. Joku vastaaja kokee, että teemahastattelussa muita johtajia kuunneltuaan, keltolta saatu ohjausta ja konsultaatiot ei ole samanlaista kuin muilla alueilla. Eräs vastaaja ilmoittaa, että varhainen tuki on hallinnassa, joten ohjausta ja tukea ei silloin ehkä niin kaivatakaan keltolta. o Ohjaustahan on tiimipalavereissa mutta onko riittävästi? o Ammattiapua saa mutta viiveellä. o Seuraa mutta ei ohjaa. o Enemmänkin voisi olla. o Voisi olla enemmänkin. o Kuvattu kyllä kellossa mutta ei näy käytännössä. o Mutta kun miettii missä liemessä kelto on niin en kyllä haluaisi rasittaa enää keltoa. o Kun on saatu kelton apua ryhmiin ei olla rohjettu enää pyytää konsultaatiota ja ohjausta ja koulutusta. o Ei ole samanlaista kun vertailen muiden talojen tilannetta. o Varhainen tuki hallinnassa. Perhepäivähoidon osalta vastauksissa löytyi kolme kommenttia, jotka olivat osin ristiriitaisia keskenään. Eräässä kommentissa esitetään huoli perhepäivähoidon kelton osalta saamasta konsultaation ja ohjauksesta. Koetaan, että pedagoginen tuki puuttuu perhepäivähoidosta ja perhepäivähoitajat eivät rohkaistu kysymään apua. Toisaalta muutamassa kommentissa kerrotaan hyvistä käytännöistä perhepäivähoidon ohjauksen ja konsultaation osalta. Alueella (alue esiin+) toimii perhepäivähoidon kummiryhmä, jossa voi käsitellä asioita tai kelto käy perhepäivähoidon ryhmissä ja työkokouksissa. Myös hoitajat ja perhepäivähoidossa olevien lasten vanhemmat saattavat aktiivisesti itse soittaa keltoille. o Pph ei saa konsultaatiota ja ohjausta. Pedagoginen tuki puuttuu pph:sta. Minulla on tästä huoli. Päiväkodissa on aina muutenkin ammattilaisten tuki ja vertaistuki. Pph-hoitaja sokaistuu ja ei uskalla eikä rohkene kysellä. o Meillä toimii pph kummiryhmä. Hyvä asia pph:ssa. Siellä ne käsittelee kaikenlaisia asioita. o Pph saanut hyvää apua. Kelto käynyt myös pph- ryhmissä ja työkokouksissa. Hoitajat saattavat nykyisin itsekin soittaa keltolle. Myös vanhemmat osaavat soittaa keltolle. 38

39 Huolen puheeksi ottaminen. Pääosin vastaajat kokevat, että keltojen vuosikelloon kuvattu toimenkuva mahdollistaa huolen puheeksi ottamisen päivähoidon yksiköissä ja keltolta saa tukea huolen puheeksi ottamiseen tarvittaessa. Vastaajien mielestä kelto kannustaa ottamaan huolen aiheet puheeksi, osaa neuvoa kuinka huolet otetaan puheeksi vanhempien kanssa ja tulee myös mukaan palavereihin. Päiväkodin johtajat katsovat, että huolen puheeksi ottamisesta on koulutusta riittävästi, hupu-koulutusta pidetään kattavana. Tosin joku pohtii, mikä on riittävästi? Erään ehdotuksen mukaan huolen puheeksiottamisesta voisi olla koulutusta säännöllisesti ja sovittuna aikana aina toimintakauden alussa. Jotkut pohtivat vastauksissaan, että huolen puheeksiottamisessa korostuu johtajan ja kelton yhteistyö. Henkilökunnan on tärkeä tuntea lapsen eri ikäkausien kehityksen tunteminen huolen puheeksiottamisen taustalla. o Kannustaa ottamaan puheeksi. o Kyllä saa sekä konsultaatiota, ohjausta että koulutustakin. o Kelto osaa neuvoa miten ottaa huoli puheeksi. o Ihan sanoo ohjeita miten mahdollisimman varhain. o Tulee mukaan palavereihin. o Koulutuksia ollut paljon. o Hupu-koulutus on kattava. o Kasvatuskumppanuus koulutuksista ja kouluttajilta saa myös tietoa. o Voisi olla säännöllinen ja sovittu koulutus aina toimintakauden alussa. Tiimin toiminta eli varhaisen tuen sisällyttäminen päivittäiseen toimintaan. Myös tässä kysymyksen 4c alakohdassa vastaukset jakautuvat kelton toimintaa kohtaan tyytyväisiin ja kriittisiin. Ne, ketkä ovat tyytyväisiä kelton toimintaan varhaisen tuen sisällyttämisessä päivittäiseen toimintaan kertovat, että keltoilla on arkipäivän kieli ja he ohjaavat napakasti työntekijöitä. Keltot ovat myös yhteydessä vanhempiin. Erään vastauksen mukaan kelton toiminta talon kriisin hoitamisessa on ollut aktiivista ja korvaamatonta. Keltolta saadaan vastausten mukaan tarpeeksi ohjausta päivittäisen toiminnan osalta ja vastuu o Keltoilla on arkipäivän työkieli. o Napakka ohjaus. o Soittanut jopa vanhemmillekin. o Kelto toimi aktiivisesti talon kriisissä. Ohjasi meidät jaloilleen. Ei olisi selvitty yksin. o Kelton ohjausta tarpeeksi. Jos ei toimi ei voi syyttää keltoa. Myös vastaanottavalla taholla vastuu. o Kelton ohjaus riittävää. Vuosikellon ohjeistus jotenkin yksipuolinen. o Kelto ohjaa henkilökuntaa. 39

40 Jotkut päiväkodin johtajista kertovat, että päivittäisen toiminnan ohjaus on riittämätöntä ja siihen pitäisi panostaa ja resurssoida enemmän. Vastaajat kokevat, ettei kelton työaika riitä päivittäisen toiminnan ohjaukseen. o Päivittäisen toiminnan ohjaus riittämätöntä. o Tähän tarvitaan lisää resurssia. o Tähän pitää panostaa. o Enemmänkin voisi olla. o Kelton työaika ei riitä tähän. o Niin tuo juuri ontuu kun ei ole aikaa. o Aikaa liian vähän. Jotkut vastaajista tuovat esiin päivittäisen toiminnan ohjauksen käytännön toteutuksen ja seurannan. Ohjausta on saatu keltolta, mutta sen toteutuksesta eivät johtajat ole varmoja. Ohjauksen vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia pidetään kuitenkin tärkeänä. Johtajien vastauksissa pohditaan kenen tehtävä päivittäisen toiminnan ohjauksen seuranta on, onko se johtajan vai kelton? Keltojen käyntien koetaan turvaavan ohjauksen käytäntöön siirtymisessä. Vastauksessa ehdotetaan käytäntöä, jossa esimerkiksi elokuussa ohjattaisiin ja marraskuussa seurattaisiin kuinka toiminta on muuttunut. o Kyllä saatu mutta miten toteutetaan sitä en tiedä. o Seuranta ja arviointi tärkeää. o Niin se että onko otettu käyttöön? o Onkohan tämä käyttöönoton seuranta kuitenkin esimiehen tehtävä o Miten tämä sitten elää? Se huolestuttaa. Niin käyntien avulla tämäkin hoituisi paremmin. Toive elokuussa ohjaus ja marraskuussa seuranta. Joissakin vastauksissa on selkeitä kehittämisehdotuksia keltojen päivittäisen toiminnan ohjaukseen tai myös kysymyksiä epäselvistä asioista. Jotkut ehdottavat konkreettisesti reltoa (resurssierityislastentarhanopettajaa) tai resurssiryhmiä päivittäisen toiminnan ohjaamiseen. Eräässä kommentissa kerrotaan, että talossa aikaisemmin 3-4 päivää viikossa ollut oelto sai toimintatavat juurtumaan. o Relto olisi hyvä. o Resurssiryhmä olisi hyvä. o Jalkautumista ryhmäkäyntien jälkeen enemmän. o Kun meillä oli oelto 3-4pv talossa niin kyllä toimintatavat juurtuivat. Menetelmäohjaus saa osakseen jokseenkin paljon pohdintaa. Vastauksissa ehdotetaan keltoille päivittäisen toiminnan ohjaukseen rakennetta, jossa menetelmäohjauksen jälkeen seuraisi 40

41 käyttöönottovaihe ja sen jälkeen seuranta. Eri menetelmien ohjaamista toivotaan alueille koulutuksina. Syksyisin voisi olla menetelmäohjausta ja erilaisia koulutuspaketteja kentällä. Keskitettyjä menetelmäohjauksia (esimerkiksi Kili, Sanasäkki) pidetään hyvinä mutta roolit ja vastuut ovat epäselviä päiväkodin johtajille. Kelto käy kyllä opastamassa menetelmän käyttöön, mutta miten yksikön sisäinen kouluttautuminen sen jälkeen hoidetaan. Kenen vastuulla on menetelmäohjauksen jalkautumisen ja jatkotoimenpiteiden hoitaminen? o Hyvä, että olisi sellainen rakenne menetelmäohjaus + käyttöönotto + tarkistus o Eri menetelmien ohjaaminen aluekoulutuksina. Esim. sanasäkki joka helpottaa pienryhmätoimintaa. o Syksyisin menetelmäohjausta ja erilaiset koulutuspaketit kentälle. o Menetelmäohjaus esim. kilit ja sanasäkki hyvä juttu. Tässä vaan on se ongelma että mikä on kenenkin rooli ja vastuut tässä asiassa. Miten hoituu? Siis kelto käy opastamassa, ruvetaanko me itse sen jälkeen kouluttamaan toinen toisiamme? Kuka siis vastaa jalkautumisesta ja puhumattakaan jatkosta. Mikä merkitys ja onko käytössä? Keskitetty menetelmäkoulutus on kyllä hyvä juttu. o Mikä on tässä koulutusasiassa vastuu ja kenenkin rooli kun oelto on talossa? Vastauksissa oli myös muutamia yleisiä kommentteja päivittäisen toiminnan ohjauksen osalta. Joku kertoo, ettei ole ymmärtänyt edes pyytää keltolta päivittäisen toiminnan ohjausta. Toinen johtaja kertoo, ettei kelto ymmärrettävästi pysty nykyisellä työmääräällä ohjaamaan päivittäistä toimintaa. Erään vastauksen mukaan silloin kun päivittäisen toiminnan ohjaus olisi säännöllistä niin se tavallaan toimisi koulutuksellisena toimintana. Vastaajat tuovat esiin myös, että jotkut henkilökunnasta osaavat ottaa helpommin ohjauksen vastaan, jotkut tarvitsevat konkreettisempaa ohjausta eri menetelmistä. Esimiesten ja keltojen yhteistyö ja samasta asiasta puhuminen on tärkeä asia päivittäisen toiminnan ohjauksessa. Enhän ole edes tajunnut pyytää. Kyllä keltonkin pitää pysyä hengissä. Silloin kun olisi säännöllistä ja sitä saa koko ajan osana päivittäistä toimintaa toteutuu tässä tavallaan koulutus. Jotkut nappaa tosi hyvin. Jotkut tarvitsevat konkreettisempaa ohjausta menetelmistä. On tärkeää että esimiehet ja keltot puhuvat samaa asiaa. Lasten kuntoutuksellisten pienryhmien kokoaminen ja ohjaaminen. Päiväkodin johtajat olivat sekä sitä mieltä, että keltot kokoavat ja ohjaavat lasten kuntoutuksellisia pienryhmiä, että myös sitä mieltä ettei niin tapahdu. Syyt miksei kelto kokoa tai ohjaa lasten pienryhmiä ovat vastaajien mukaan ne, ettei keltoilla ei ole aikaa tai pienryhmiin ei ole tarvettakaan. Jonkin verran sekaannusta vastaajilla on kelton ja oelton työkuvissa tässä kohtaa (esim. viittomaryhmien osalta). 41

42 Osa vastaajista kommentoi, että henkilökunta kokoaa itse ryhmät, mutta keltolta saa tarvittaessa ohjeistusta ryhmän toimintaan. Toiset taas kertovat, että kelto auttaa ryhmän kokoamisessa, mutta ohjausta ei saa. Pienryhmien ohjausta pidetään muutaman vastauksen mukaan myös koulutuksellisena tapahtumana. o Viittoma-ryhmiä. Se taitaakin olla oelto joka ohjaa. o Keltoilla ei aikaa. o Kelto ei ohjaa. o Tarvetta kyllä mutta keltoilla ei aikaa. o Ei ole tarvetta. o Eivät käytännössä ohjaa tämmöisiä pienryhmiä. o Kyllä esim. pph:ssa Kili o Kelto ohjeistaa ja henkilökunta jatkaa. o Meillä henkilökunta kokoaa itse ryhmät. o Ryhmien käynnistäminen on koulutuksellinen tapahtuma. o Silloin kun saatu kokoaminen ja ohjeistus ja vetokin on aivan ihanaa. Toimii siis koulutuksellisenakin juttuna. o Meillä niin että mietitään kelton kanssa että ketkä lapset osallistuvat mutta ei kelto ohjaa. o Meillä oelto ohjasi. o Kelto on hoitajien työkokousilloissa mukana suunnittelemassa mutta ei ohjaa. Henkilöstön vertaisryhmien kokoaminen ja ohjaaminen. Vastanneiden päiväkodin johtajien mukaan kelto ohjaa henkilöstön vertaisryhmien kokoamista ja ohjaamista, mutta myös toisenlaista mielipidettä löytyy vastauksista. Vastausten mukaan kelto kokoaa ja ohjaa henkilöstön vertaisryhmiä tarvittaessa ja myös puhelimitse. Vertaisryhmien ohjaus on otettu vastaan hyvin ja sitä pidetään hyvänä kelton työmuotona. Jotkut kertovat, ettei kelto ohjaa paikan päällä, mutta puhelimitse kylläkin. Kelto auttaa myös henkilökuntaa kokoamaan ryhmiä ja henkilökunta jatkaa sen jälkeen itse ryhmän toiminnan vetämistä. o Tarvittaessa ohjaa. o Tämähän vastaa kuntsarin laatimisen seuraavaa tasoa. o Tämä on vastaanotettu hyvin. Hyvä juttu siis! o Paikan päällä ei ohjaa / Puhelimitse kyllä. o Puhelimitse kyllä. o Kyllä kelto auttaa henkilökuntaa kokoamaan ryhmiä. Henkilökunta jatkaa siitä itse. Millaisia henkilökunnan vertaisryhmiä keltot tällä hetkellä vastausten mukaan kokoavat ja ohjaavat? Päiväkodin johtajat nostavat esiin yleisimmin avustajien ryhmät, joihin tosin vastauksen mukaan henkilökunta lähtee nihkeästi. Syytä nihkeyteen ei ilmoiteta. Myös pienten lasten 42

43 opettajien ryhmät, eskariopettajien ryhmät sekä pedagogiset kahvilat saavat kehuja. Pedagogisten kahviloiden osalta tuodaan esiin myös se, miten oppimisympäristön tarkastelu ei toteudu kun ryhmiin ei pääse tutustumaan. o Avustajaryhmiä kyllä. o Avustajillehan on oma vertaisryhmä. Ovat vaan nihkeitä lähtemään ryhmään. o Henkilökohtaisten ja ryhmä avustajien ryhmiä on ollut. Ei muita. o Pienten ryhmien opejen ryhmä hyvä. o Eskaopejen ryhmä hyvä. o Pedagogisista kahviloista ollaan ylpeitä. Mutta kun ryhmä kokoontuu iltapäivällä oppimisympäristön tarkastelu ei toteudu kun ei päästä tutustumaan ryhmiin. Osa vastaajista kertoo, ettei kelto kokoa ja ohjaa henkilökunnan vertaisryhmiä. Syy voi olla vastausten mukaan esimerkiksi se, ettei tarvetta ryhmille ole tai ryhmien perustamista ei osata henkilökunnan toimesta pyytää. Lisäksi osa vastaajista kokee, ettei keltoilla ole aikaa vertaisryhmien pitämiseen tai ryhmiä ei koota ja ohjata tarpeeksi vaan niitä pitäisi olla enemmän. o Tarvetta ei ole. o Ei osata pyytää. o Keltoilla ei ole aikaa. o Ei tarpeeksi. o Ei ole tarpeeksi. o Tulisi olla enemmän. Vastaajat toivovat pedagogisia kahviloita ja jonkun tietyn asian ympärille keskittyvää pienryhmää. Perhepäivähoidon puolesta kannetaan huolta, eli vertaisryhmiä ei ole ollenkaan. Vastaaja kokee, että haasteena on perhepäivähoitajan työajat, mutta asian järjestymistä voisi myös pohtia. Joku kommentoi ettei esiopetukseen keskittyvä kelto ole ollut hyvä systeemi (ei perustelua vastauksessa), vaikkakin palvelua kohdentui silloin juuri esiopetukseen. o Peda-kahvilat. o Jonkin asian ympärillä olevat -ryhmät. o Tuen tarve -ryhmät. o Entäs pph vertaisryhmät. Ei ollenkaan. Haasteena ja esteenä on tietysti pph työajat. Onhan siinä kyllä mahdollisuuksiakin. Ulkoiluajat. On tietysti riskialtista aikaa. Mutta jos on tahtotilaa voidaan järjestää. o Esiopetus kelto ei ollut hyvä. Mutta tuolloin saivat kyllä juuri tähän palveluun kohdentuvaa palvelua. 43

44 Ohjaako kelto (tarpeeksi) varhaisen ja erityisen tuen / kuntoutussuunnitelman laatimista? Tähän arviointikysymykseen päiväkodin johtajien vastaukset voi jakaa neljään luokkaan; kyllä, luultavasti, ei ja kelton tukea ei tarvita varhaisen tuen ja erityisen tuen laatimiseen. Osa vastaajista siis ilmoittaa, että keltolta saa tarvittaessa ohjausta suunnitelman laatimiseen. Eräs vastaus kertoo, ettei tukea enää niin paljoa tarvikaan, koska suunnitelmien tekeminen on tullut tutummaksi. Toisaalta vastaukset kertovat, että tukea ei ole riittävästi ja joidenkin lasten kohdalta suunnitelmien tekeminen on jäänyt jopa retuperälle. Varsinkin suunnitelmien kirjaamisen ohjaamisessa ja eri lomakkeiden muistuttelemisessa kaivataan kelton apua. Esimiehetkin tuntuvat kaipaavan välillä ohjausta suunnitelmien tekemiseen. Lisäksi kerrotaan, ettei kelto konkreettisesti osallistu suunnitelmien tekemiseen kaikilla alueilla. o Kyllä ohjaa. o Tarpeen mukaan saatu. o Tarvittaessa kyllä, pyydettäessä kyllä. o Luultavasti. o Ei ehkä tarvitakaan nykyisin. Tuttu juttu jo. o Ei ole riittävästi. o Jäänyt retuperälle joidenkin lasten osalta. o Keltojen muistuttelu eri lomakkeista tärkeää. Tiimikokouksissa käyneet läpi. o Kirjoitettu kieli tulisi avata mitä kirjataan ja miten kirjataan? o Saisi olla enemmän ainakin kirjaamisen opettelua. o Esimiehenäkin tarvitsisin joskus ohjausta. o Ei kyllä konkreettisesti osallistu. o Silloin osallistuu kun kokoukseen osallistuu kuntoutusohjaaja tms. Kelton osallistuminen yhteistyöpalavereihin, joihin vanhemmat/perhe osallistuvat. Jälleen kerran tulee esiin epäselvyys oelton ja kelton sekä osittain johtajan toimenkuvissa. Paljon on vastauksia, joissa kelton koetaan osallistuvan riittävästi yhteistyöpalavereihin vanhempien kanssa. Kritiikkiä tulee vastaajilta siitä, että joissakin tapauksissa kelto ei ole osallistunut riittävästi, päällekkäisyydet työtehtävissä haittaavat ja aikataulut eivät täsmää. Erään kommentin mukaan ongelmatiikkaa on ollut silloin kun perhe on muuttanut toiselle asuinalueelle. Yksi vastaus kertoo siitä, ettei yksikössä olla hoksattu, että kelton voisi pyytää mukaan vanhempien kanssa pidettävään palaveriin. Kaksi vastaajaa kertoo, että kelto on mukana neuvola-päivähoito - yhteistyöryhmissä. o Ehkä kuitenkin oelto, kelto ei tarpeeksi. o Ei ole kyllä selkeää kuka osallistuu ja vastaa. Oelto, kelto vai johtaja. o Kyllä tarpeeksi, kyllä osallistuvat, pyydettäessä osallistuu. o Luulen että on osallistunut tarvittaessa. o Minusta erinomaisen hyvin. 44

45 o Aina on ollut kun on pyydetty. o Ei riittävästi. o Päällekkäisyydet haittaavat. o Aikataulut eivät täsmää. o Tulisi toimia siten kun on sovittu. Korostuu silloin kun perhe muuttaa asuinalueelta toiselle. o Me ei olla koskaan hoksattu pyytää. o Neuvola päivähoito yhteistyöryhmissä ollut mukana. o Case-päivät sovittu neuvola päivähoito yhteistyöryhmiin niissä kelto mukana. Onko keltojen yhteistyö oikein ajoitettu ja mitoitettu vuosikellossa päiväkodin johtajien kanssa? Päiväkodin johtajien kommentit voi jakaa luokkiin, jossa he ovat tyytyväisiä keltoyhteistyön ajoitukseen ja mitoitukseen, mutta myös kriittisiä sekä kehittäviä kommentteja esiintyy. Muutama vastaus myös kertoi, etteivät vastaajat osaa sanoa tai tiedä asiaa. Myönteisissä kommenteissa keltojen ja johtajien välistä yhteistyötä kehutaan toimivaksi. Myös vuosikellon rakennetta johtajien ja keltojen yhteistyön osalta kuvataan hyväksi ja oikein ajoitetuksi. Yhteistyösopimuksessa on kerrottu hyvin työn sisällöt. Neuvola-päivähoito -yhteistyöpalavereja pidetään hyvinä, samoin elokuuta hyvänä aikana ryhmien suunnitteluun. o Hyvä rakenne. o Johtaja+kelto yhteistyö sujuu hyvin. o Kyllä on ajoitettu oikein. o Yhteistyösopimuksessa kerrottu hyvin sisällöt. o Neuvola - päivähoito yhteistyöpalaverit hyvät. o Elokuu on hyvä ryhmien suunnitteluun. Kehittävät kommentit liittyvät muun muassa siihen, kuinka keltojen tehtäviin tulisi kuvata johtajien ja keltojen palaverit. Joku vastaaja toivoo, että Effica-tietojen tarkistaminen mitoitettaisiin vuosikelloon. Syksyn ryhmien suunnitteluprosessia pidetään pidempänä kuin miten se on kuvattuna vuosikellossa. Erityisryhmien suunnittelu alkaa erään vastaajan mukaan jo vuoden alusta. Vuosikelloon haluttaisiin linkitettäväksi johtajien ja keltojen yhteistyösopimus ja neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimus keltojen ja koulupsykologien yhteistyösopimuksen lisäksi. Päiväkodin johtajat toivovat resurssikertoimia ja ryhmien suunnittelua pois kesäkuulta ja esiopetusryhmien suunnittelua maaliskuulle. o Kelton tehtäviin tulisi kuvata johtajien ja keltojen palaverit o Effica-tietojen tarkistaminen ei ole mitoitettu o Syksyn ryhmien suunnittelu. On pitempi prosessi kuin mitä on kuvattu kelloon o Eskariryhmien suunnittelu alkaa jo vuoden alussa. 45

46 o Vuosikelloon tulee linkittää - johtajien ja keltojen yhteistyösopimus - neuvola-päivähoito yhteistyösopimus - keltot ja koulupsykologi yhteistyösopimushan jo onkin. o Resurssikertoimet ja ryhmien suunnittelu pois kesäkuulta. o Esiopetusryhmien suunnittelu maaliskuussa. Kelto tarjoaa / ehdottaa tähän aikaa. Yleisissä kommenteissa pohditaan sitä, että johtajan pitää olla tarkkana yhteistyösopimuksen toteutumisesta. Johtajan on myös varattava aikaa silloin kun kelto tulee taloon. Kalenteroiminen koetaan ongelmaksi ajanpuutteen vuoksi. Eräässä vastauksessa tuodaan esiin aikataulujen sopimiseen ja niistä tiedottamisen käytäntönä se, että tiimin opettaja informoi talon johtajaa kelton seuraavasta vierailusta. Näin johtaja on tietoinen seuraavasta kelton taloon tulosta. Yhteistyö johtajan ja kelton välillä ei saisi vastausten mukaan myöskään olla liian jäykkä systeemi. Joku kertoo, että kelton ensisijainen tehtävä on ryhmien läpikäyminen yhdessä henkilökunnan kanssa. Ilmeisesti yhteistyötä johtajan kanssa pidetään tähän nähden toissijaisena tehtävänä. Epäselvyyttä on johtajan ja kelton välisessä työnjaossa sen suhteen kumpi kutsuu koolle työntekijäryhmän. o Täytyy olla tarkkana, siis johtajan päässä yhteistyösopimuksesta. o Johtajan täytyy varata aikaa silloin kun kelto on talossa. o Kalenteroimisen ongelma on varmaan ajan puute. o Esimies ei välttämättä tiedä milloin kelto tulee seuraavan kerran taloon. Meillä tiimin opettaja informoi johtajaa. o Rakenne ei saa olla liian jäykkä. o Kelton ensisijainen tehtävä on ryhmien läpikäyminen yhdessä henkilökunnan kanssa. o Kumpi kelto vai johtaja kutsuu koolle työntekijäryhmän? Onko keltojen yhteistyö oikein ajoitettu ja mitoitettu vuosikellossa toisten keltojen kanssa? Vastausten mukaan osa johtajista pitää keltojen välistä yhteistyötä oikein ajoitettuna ja mitoitettuna. Heidän mukaan kelton tehtävissä kuvataan hyvin yhteistyö. Sitä pidetään tärkeänä, koska se edesauttaa eri keltojen toimimista samalla tavalla. Maanantaisin järjestettävä vatu-tiimi (varhaisen tuen tiimi) toimii ja sen kaikki tietävät. Pari kommenttia tuli keltojen väliseen yhteistyöhön erityislasten valintoihin liittyen, jossa korostuu keltojen välinen yhteistyö. o Tehtävissä kuvattu hyvin keltojen yhteistyö o Varmaan toimii o Vatu tiimi maanantaisin. Sen taitaa kaikki tietää. Hyvä asia o Maanantai on tärkeä yhteistyön päivä. Ei tarvitse muuttaa. Ollaan jo sisäistetty o Hyvä että kuvataan koska työmenetelmät eivät sitten vaihdu vaikka kelto vaihtuukin o Erityislasten valinnoissa korostuu varmaan keltojen yhteistyö. 46

47 o Erityislasten sijoittelussa näkyy kelto-yhteistyö. Hyvässä ja pahassa. Lapsi siirtynyt toisesta päiväkodista. Keltot keskenään keskustelevat siirtymävaiheen yhteydessä kun lapsi siirtyy toiseen lapsiryhmään. Vastauksissa toivotaan myös, että keltojen vuosikellossa tulisi kuvata alkusyksy tarkemmin keltojen välisen yhteistyön osalta. Tuen määrä ja laatu tuntuvat myös vaihtelevan keltojen välillä, tähän asiaan kaivataankin konkretiaa vuosikellon osalta. Jotkut kokevat, että keltojen välistä yhteistyötä ja kokouksia on liikaa, vastaajat pohtivat ovatko kaikki kokoukset tarpeellisia? Joku koki, että keltojen välistä yhteistyötä on vaikea arvioida. o Alkusyksy pitäisi kuvata tarkemmin Tasalaatuisuus. o Tuen määrä ja laatu vaihtelevat keltojen välillä. Konkretiaa kaivataan. o Ehkä liikaa o Liikaa kokouksia o Ovatko kaikki kokoukset tarpeellisia? Onko keltojen yhteistyö oikein ajoitettu ja mitoitettu vuosikellossa muiden erityistyöntekijöiden kanssa? Vastaajien mukaan kelton yhteistyö erityistyöntekijöiden kanssa näkyy varsinkin erityisryhmissä, lastensuojelun osalta ja esiopetusryhmissä. Esiopetusryhmissä korostuu yhteistyö koulupsykologin ja elan12 kanssa. Myös päivähoidon ja neuvolan, erityisneuvolan yhteistyö sekä yhteistyö puheterapian kanssa näkyy hyvin keltojen vuosikellossa. o Työ näkyy erityisryhmissä ja niiden lasten asioissa siellä o Sosiaalityöntekijät ja lastensuojelu näkyy o Esiopetusryhmissä yhteistyö koulupsykologin ja elan kanssa näkyy myös. o Neuvola ja päivähoidon yhteistyö näkyy kelton työssä. o Puheterapia osaaminen on meillä jaettu hyvin. Näkyy että yhteistyötä on tehty. o Erityisneuvolan kanssa tehtävä yhteistyö näkyy. o Kasvatus ja perheneuvolan kanssa palaverit toukokuussa Jotkut kokevat kuitenkin, ettei keltojen yhteistyö erityistyöntekijöiden kanssa näy tai sitä on vähänlaisesti. Vastaajien osalta kommentoidaan myös, että yhteistyötä erityistyöntekijöiden kanssa on vaikea hahmottaa. Osin se johtuu siitä, ettei ole erityislapsia, joiden kohdalla olisi tarvinnut kelton työpanosta suhteessa erityistyöntekijöihin. Henkilökunnan on ehkä vaikea hahmottaa kelton työtä, joka ei konkreettisesti näy päivähoidon yksiköiden arjessa. Joissakin tapauksissa päällekkäisyydet ovat aiheuttaneet ongelmia. o Ei se kyllä meillä näy, arjen tasolla ainakaan. 12 Ela = laaja-alainen erityisopettaja 47

48 o Jos ei erityislapsia niin ei näy. o Henkilökunta ei ehkä hahmota kelton työtä. o Ei ehkä näy. o Näkyy vähänlaisesti. o Vaikeaa hahmottaa. o Päällekkäisyyksiä paljon. Teemahaastattelussa esiteltiin johtajille kelton vuosikellon sisältöä. Kommenttien mukaan osa johtajista havaitsi, että ymmärrys keltojen työstä on vuosikelloon tutustumisen jälkeen lisääntynyt ja siitä, miksi keltoilla ei ole aikaa. Yhteistyötä kelto tekee paljon eri suuntiin. Joku kritisoi sitä, että keltojen vuosikellossa on kuvattuna yksi sivu ryhmässä tehtävää työtä ja kolme sivua erilaista yhteistyötä. Eräälle vastaajalle seutukunnallinen yhteistyö ei ollut tuttua kelton työssä. Jotkut myös kysyivät mikä on vatutiimi ja mitä on verkostoyhteistyö? o Nyt kyllä ymmärtää syyn miksi ei ole aikaa. o Kun katsoo niin yksi sivu on kuvattu työtä ryhmässä ja kolme sivua yhteistyötä. o Nyt huomaa että yhteistyötä tehdään. o Seutukunnallinen yhteistyö ei ole tuttu o Mikä on verkostoyhteistyö? o Mikä on vatu-tiimi? Keltojen kautta johtajat saavat tietoa eri organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteystiedoista ja toimintatavoista. Myös muistiot eri yhteistyöpalavereista on johtajien saatavilla. o Muistiot tulee meille. o Saadaan tietoa eri organisaatioiden tavoista toimia esim. lähetekäytännöistä. o Hyvää tietoa on myös yhteistyötiedot; kehen ollaan milloinkin yhteydessä o Johtaja voi luottaa että kelto tietää kun itse ei tiedä eikä muista. Auttaako ja tukeeko vuosikellossa kuvattu keltojen toimenkuva johtajaa varhaisen tuen suunnitelmien laatimisessa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja dokumentoinnissa Päiväkodin johtajat tuovat esiin muutenkin hyvin toimivan kelto -yhteistyön, mutta vuosikello on myös lisännyt yhteistyön sujuvuutta. Keltojen ja johtajien yhteistyösopimusta kehutaan useassa vastauksessa äärettömän hyväksi asiaksi. Myös keltot saavat monipuolisesti kehuja työstään. Vuosikello mainitaan hyväksi käytännöksi verrattuna entiseen toimintatapaan. Vuosikello on myös auttanut uusia johtajia tuomalla ryhtiä ja rakennetta työhön. Kokeneemmat johtajat kertovat, 48

49 etteivät käy aktiivisesti katsomassa vuosikelloa, mutta tieto siitä on olemassa ja vuosikello löytyy tarvittaessa. Vuosikellon sisältö on tullut tutuksi käytännöksi. o Auttaa minua uutena johtaja. Antaa ryhtiä. o Nyt tuntuu, että yhteistyö sujuu. o Entäs jos ei olisi kuvattu tähän kelloon? Miten toimia ja milloin ja missä järjestyksessä? Hyvä, että on tällainen rakenne. o Kun asiat on näin kirjattu se auttaa omaa työtä ja työn suunnittelua. o Kelton työ tulee näin tutuksi. Kehittämisehdotuksena vastaajilta tulee kommentointia perhepäivähoidon näkökulman puuttumisesta vuosikellosta. Kelton tulisi myös osallistua perhepäivähoitajien kokouksiin ja tehdä kotikäyntejä. Toiveena olisi yhdenmukaiset kuvaukset perhepäivähoitoon ja avoimeen päivähoitoon, jotka tulisi kuvata kelloon. Yhdessä vastauksessa toivotaan kelto -resursseja lisää alueelle. Päiväkodin johtajat pitivät ryhmäteemahaastattelua hyvänä ja toimivana arvioinnin työtapana (kysymys 6). Näin toteutettuna tulee asioita pohdittua laajemmin ja hahmotettua asioita yhteisesti keskustellen; kun joku sanoo jotakin, tulee itselle heti uusia ajatuksia ja pohdintaa. Tärkeää on kuulla toisten puhetta ja ajatuksia, se lisää vastaajien mukaan omaa ymmärrystä. Erään kommentin mukaan tällainen haastattelu antaa todellisen kuvan asiasta. Netti-kyselynä (sähköisenä) vastaaminen ei toimisi vastaajien mukaan yhtä hyvin. Johtajat kokivat uskaltaneensa reilusti sanoa ryhmäkeskustelussa ääneen asioita jo ennestään tuttujen ihmisten kesken; sai sanottua mitä halusi ja tunnustaa syntinsä. On hyvä, että asiaa saa ruotia ja pöyhiä. Teemahaastattelu ryhmässä säästää myös työaikaa, varsinkin kun se oli ajoitettu valmiiksi varatulle kokousajalle. Haastatteluun varattu 90 minuuttia oli sopiva aika. Hyvänä pidettiin myös sitä, että kysymystä voi tarkentaa, jos ei ymmärtänyt sekä sitä, että yksi henkilö kirjasi ja eri henkilö johdatti keskustelua. Vastaajat pitivät myös siitä, että keskustelu oli hyvää ja se oli strukturoitua. Tämäntapainen arviointi olisi hyvä käytäntö jatkossakin, esimerkiksi kerran vuodessa, myös muiden materiaalien ja asioiden arvioimisessa. Vastaajien toiveena on, että yhteinen keskustelu kehittää asioita jatkossa, myös vähän kriittistä ääntä löytyi arviointikeskustelun vaikutuksista jatkossa; Johtaako tämä arviointi mihinkään?. 3.3 Erityistyöntekijöiden teemahaastattelun tulokset: moniammatillisen yhteistyön näkökulma Arviointiin osallistuivat myös puheterapeutit ja fysio- ja toimintaterapeutit, jotka vastasivat konsultoivien erityislastentarhanopettajien vuosikellorakenteen arviointiin moniammatillisen 49

50 yhteistyön näkökulmasta. Seitsemän puheterapeuttia vastasi arviointikysymyksiin ja viisi fysio- ja toimintaterapeuttia järjestetyssä teemahaastattelussa. Teemahaastattelukysymyksiä oli kaikkiaan seitsemän, joista viimeisessä pyydettiin vastaajia antamaan palautetta käytetystä teemahaastattelumenetelmästä. Oheisessa arvioinnin tulosten raportoinnissa käytetään runkona teemahaastattelukysymyksiä eli ensin avataan vuosikellorakenteen tuntemista ja sen sähköisen sijainnin tietämistä. Sen jälkeen tarkastellaan terapeuttien näkemyksiä keltojen vuosikellorakenteen tarkoituksenmukaisuudesta ja siitä, edistääkö yhteistyörakenne konsultoivan työotteen toteutumista työn kuukausitasolla ja/tai sisällöllisesti? Lisäksi tuloksissa tuodaan esiin terapeuttien mielipiteet siitä tuleeko lapsi ja perhe varhaisemmin ja tehokkaammin autetuksi vuosikellorakenteen avulla. Terapeutit saivat myös kertoa muita ajatuksiaan keltojen vuosikelloon liittyen. Teemahaastattelun kysymykset löytyvät raportin liitteestä 4. Tunnetaanko keltojen vuosikelloon sisältyvä moniammatillinen yhteistyön rakenne? Puheterapeuteilta kysyttiin tuntevatko he keltojen vuosikelloon sisältyvän moniammatillisen yhteistyön rakenteen. Neljä puheterapeuttia seitsemästä ilmoittaa tuntevansa keltojen vuosikellosta löytyvän yhteistyörakenteen. Sen sijaan kolme puheterapeuttia ei vastauksen mukaan tunne yhteistyörakennetta, he kommentoivat vuosikellorakenteen olevan tuntematon. Yksi vastaajista kertoo törmänneensä keltojen töiden aikataulutukseen erityisneuvolan yhteistyössä. Ne puheterapeutit, jotka ilmoittivat tuntevansa yhteistyörakenteen, kertovat sen tulleen tutuksi esiopetuksen kellomallin esittelytilaisuudessa tai tämän arvioinnin sähköpostitiedotukseen ja siinä olleeseen linkkiin tutustumalla. Yksi vastaajista kertoo, että vuosikello on vain vähän tuttu, kovin systemaattisesti hän ei mallia tunne. Yhteenvetona voi todeta, että noin puolet puheterapeuteista tuntee vuosikellon ja puolet ei. Toiminta- ja fysioterapeuteille keltojen vuosikello ei ollut tuttu etukäteen, vaikka jollekin itse vuosikellorakenne on tuttu. Kommenttien mukaan vuosikello kuitenkin löytyi ohjeiden kautta helposti, osittain koska varhaiskasvatuksen varhaisen tuen sivusto oli etukäteen tuttu o Ei aiemmin tuttu. Mutta helposti löytyi. Olen sen verran surffaillut varhaiskasvatuksen varhaisen tuen sivustoilla. Tiedetäänkö mistä vuosikello löytyy ja on saatavilla? Kaikki puheterapeutit ilmoittavat tietävänsä mistä vuosikello löytyy ja missä se on saatavilla. Toiminta- ja fysioterapeutit kertovat tietävänsä mistä vuosikello on löydettävissä, koska he kertovat käyvänsä päivähoidon sivuilla hakemassa tietoa, esimerkiksi keltojen yhteystietoja ja muuta materiaalia. Sivujen materiaalia kehuttiin hyväksi. 50

51 o Käyn muutenkin päivähoidon sivuilla keltojen esimerkiksi yhteystietoja hakemassa. o Niin minäkin ja keltojen muuta materiaalia. Ja se on hyvää. o Minäkin olen käynyt tutustumassa materiaaliin ja sivustoon. Ovatko keltojen vuosikellon yhteistyörakenteet ja -käytännöt tarkoituksenmukaisia terapeuttien työn näkökulmasta? Kaikki vastaajat ilmoittivat, että keltojen vuosikellon yhteistyörakenne ja sen sisältämät yhteistyökäytännöt ovat tarkoituksenmukaisia puheterapeuttien sekä fysio- ja toimintaterapeuttien työn näkökulmasta. Vastaajia pyydettiin pohtimaan miksi he ovat ilmoittamaansa mieltä. Toiminta- ja fysioterapeutit tuovat esiin hyvänä asiana keltojen tehtävien jakautumisen selkeiden otsikoiden alle sekä pää- ja muihin tehtäviin. o Kellossa on aika selkeät otsikot ja päätehtäväkin tuntuu selvältä. o Päätehtävät tulevat hyvin näkyviin. o Järkevää on tässä se että on päätehtävä ja sen jälkeen muu tehtävä. Vai onko se näin ja pitääkö sen ymmärtää näin? Vaikka terapeutit ovat yksimielisesti tyytyväisiä keltojen vuosikellon toimivuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen, lisävastauksissa tuodaan esiin erilaisia kehittämistoiveita. Vastauksissa pohdittiin muun muassa sitä, kenelle yhteistyörakenne on tehty ja tarkoitettu sekä kuka sitä käy lukemassa? o Kenelle tämä yhteistyörakenne on tehty? o Kuka tätä käy lukemassa? o Niin kenelle tämä kello on tarkoitettu? Puheterapeutit pohtivat myös vuosikellon sisällön kehittämistä niin, että siellä esiteltäisiin paremmin ja tarkemmin muun muassa työn sisältöjä, käytännön työtä ja verkostoyhteistyötä. Toisaalta jonkun muun mielestä yhteistyöryhmiä ja verkostoja on esitelty vuosikellorakenteessa. Eräässä vastauksessa kysytään sitä kuuluuko kelton tehtäviin etsiä ja tuottaa perheelle ja lapsiryhmiin terapeuttien esittämiä materiaaleja, esimerkiksi kuvia. Vastaaja kokee huolta ohjeistettujen materiaalien käytöstä, jos kelto etsi valmiiksi materiaaleja tai asia ei kuulu hänen työtehtäviinsä. o Ryhmät ja verkostot esitellään mutta työn sisältöjä ei. o Toivoisin että käytännön työtä olisi kuvattu enemmän. o Kaipaan käytännön työstä kuvausta o Tuntuu että ainakin verkostoyhteistyö tulisi kuvat tarkemmin o Voisi määritellä vähän tarkemmin tuota yhteistyötä. Mitä se on? o Minulla on hutera tunne että kuuluukohan tämä kelton tehtäviin kun esim. täällä me ohjataan perhettä tai työntekijää materiaalin käyttöön mutta jos kelto ei esim. 51

52 etsi kuvia valmiiksi, tulosta kuvia, laita niitä yhdessä lto:n kanssa seinälle niin siihen se tuki sitten jää. Erityistyöntekijöiden kommenteissa esitettiin myös uudistuksia palaverikäytäntöihin. Syksyn (elokuussa) palaveriin esitetään kahden kelton läsnäoloa13, joista toinen olisi nimetty yhteys- tai vastuuhenkilöksi. Tällöin esiteltäisiin esimerkiksi uusia ja entisiä täydentäviä toimintakäytäntöjä ja käytäisiin koulutuksiiin liittyvää keskustelua. Kevään (maaliskuu) palaveriin toivotaan paikalle kaikkia keltoja. Kevään palaverissa voitaisiin tehdä toimintavuoden arviointia ja käsitellä lapsikohtaisia asioita sekä mahdollisesti valita lapsia erityisryhmiin. Kolmannen toiveen mukaan yhteinen puheterapeuttien ja keltojen palaveri tulisi järjestää silloin kun lapsen puheterapiajakso alkaa ja / tai päättyy. Myös fysio- ja toimintaterapeutit tuovat esiin vastauksissaan keltojen työn painottumisen erilaisiin ryhmiin ja tiimeihin. Näiden keskeisten työtapojen tarkoituksen avaamista toivotaan enemmän keltojen vuosikellon rakenteeseen. Tässä kohtaa tuodaan esiin kelton työtä arvostaen myös se, miten paljon kelto on jo tehnyt asian valmistelu- ja yhteistyötä perheen kanssa ennen terapeutille tuloa. o Mitä ovat keltojen kuntoutukselliset ryhmät ja henkilökunnan vertaisryhmät? Olisi hyvä että näitä olisi avattu kelloon. o Paljon tiimejä ja työryhmiä. Mikä on niiden tarkoitus? Tuntuu että työ painottuu niihin. o Ulkopuoliselle, jos tämä rakenne on ulkopuolisille tarkoitettu, olisi hyvä tietää mikä on työryhmien tarkoitus. o Niin ja keltotiimi. Mitä asioita siellä käsitellään? o Käytännössä keltolla on paljon perheen kanssa tehtävää yhteistyötä. Nyt se on otsikkotasolla kuvattu kelloon. Kun perhe tulee meille niin tuntuu, että asioita on ruodittu ja valmisteltu paljon. Ja kelto on ollut mukana ja selittänyt vanhemmille asiaa paljon. Edistääkö yhteistyörakenne konsultoivan työotteen toteutumista kuukausi- ja/tai työn sisältötasolla? Puheterapeutit olivat sitä mieltä, että yhteistyörakenne edistää konsultoivan työotteen toteutumista. Yksi vastaajista pohtii lisäkysymyksessä, että varhaisen tuen jalkauttaminen pitäisi olla keltojen päätehtävä kun vuosikellossa kouluvalmiuden arviointiin liittyvät työtehtävät näyttäytyvät päätehtävältä. o Eikös se varhaisen tuen jalkauttaminen ole päätehtävä. Kellossa näyttää siltä että kouluvalmiuden jutut näyttävät päätehtävältä. 13 Tämän hetken käytäntönä on, että kaikki keltot osallistuvat syksyn ensimmäiseen ja kevään palaveriin. 52

53 Toinen kommentti toteaa, että kelton tehtäviä tulisi vuosikellossa kuvata myös kuukausitasolla. Samansuuntaisia ovat vastaukset, jossa todetaan, että keltojen koko ajan läsnäoleva työ ei vuosikellossa näy tai ajoittaiset tehtävät ovat vuosikellorakenteessa esillä enemmän kuin perustehtävät. o Kelton tehtäviä tulisi kuvata myös kuukausitasolla. Kun on kuvattu toiminta on aina painavampaa paperilla. o Koko ajan läsnä oleva työ ei tässä näy. o Ajoittaiset tehtävät ovat enemmän esillä joka ei ole hyvä juttu. Joitakin pohdintoja tuli myös keltojen ja johtajien väliseen sekä muiden tahojen kanssa pidettäviin palaveri- ja yhteistyökäytäntöihin. Puheterapeutit kantavat huolta siitä, miten johtajat ja keltot käyvät läpi toimintavuoden aikana ilmaantuvia varhaisen tuen tarvitsijoita, koska vuosikellorakenteen mukaan kelto ja johtajat käyvät läpi lapsiryhmät ja varhaisen tuen kartoittamisen elokuussa. Kommentin mukaan eniten avun tarpeessa olevat näkyvät alkusyksystä. Toisen kommentin mukaan kehutaan erityisneuvolan14 ja keltojen välistä yhteistyötä. Kelton yhteistyö erityisneuvolan kanssa koetaan luontevalta ja kelton rooli tilannetta ohjaavana ja keskustelevana. Kelton ja erityisneuvolan yhteistyössä käydään läpi lasten tutkimustuloksia. Yhdessä kommentissa tuodaan esiin, että kaksi vuosittaista yhteistyöpalaveria on tekijä, joka edistää konsultoivan työotteen toteutumista. Kehittämisideana esitetään, että kevään ja syksyn palaverien muistiot linkitettäisiin vuosikelloon aina kyseisen palaverin kohdalle. o Elokuussa siis johtajat ja keltot käyvät läpi lapsiryhmät ja varhaisen tuen kartoittamisen. Mitäs kun niitä tupsahtelee koko vuoden? Vaikeimmathan näkyvät alkusyksystä. o Yhteistyössä erityisneuvolan kanssa, miten luontevaa on se kun kelto on mukana, kelto ohjaa ja keskustelee. Käydään läpi tutkimustuloksia. o Kun meillä on nuo vuosittaiset keväisin ja syksyisin pidettävät yhteistyöpalaverit. Olisi hyvä kun sen kohdalla olisi linkki edelliseen muistioon. o Syyskuu ja toukokuu ovat riittäviä. Toukokuu on liian myöhään. Ai nythän se onkin huhtikuu. Eräässä lisävastauksessa kannetaan huolta Kuopion kaupungin laajenemisen aiheuttamasta lisääntyneiden puheterapiapalvelujen tarpeen huomioimisesta. Yksi vastaaja pohtii kouluun menevän lapsen ensitiedon aiheuttamaa painetta. o Kuopio laajenee. Miten voidaan ottaa huomioon ja reagoida uusiin puheterapia tarvitsijoihin? Lisääntynyt tarve on näkynyt. o Kouluun menevä lapsi ja siitä aiheutuva ensitieto aiheuttaa painetta. 14 Erityisneuvolan palvelut on tarkoitettu alle kouluikäisille kehitysvammaisille lapsille ja heidän perheilleen 53

54 Toiminta- ja fysioterapeutit pohtivat myös paljon vuosikellon kuntouttavan työotteen toteutumisen edistämistä. Vastauksissa tuodaan esiin se, että kuntouttavan työotteen toteutuminen tarvitsisi enemmän aikaa yhteisten lasten asioiden käsittelyyn. Keltoilla sanotaan olevan hyvä näkemys lapsesta ryhmässä, joka on hyvää tietoa terapeuteille. o Konsultoivan työotteen toteutumiseen tarvittaisiin enemmän aikaa. Meillä samat yhteiset lapset. Aina riittää juttua. Keltolla on hyvä näkemys miten lapsesta ryhmässä. Tämä on hyvä. Osa vastauksista miettii fysio- ja toimintaterapeuttien omaa työtä kuntoutuksellisen työotteen toteutumisen näkökulmasta. Vastauksissa tuodaan esiin jalkautuva työ lapsiryhmiin, jolloin pystyisi näkemään lapsen ongelmatiikkaa, esimerkiksi aistisäätelyn osalta. Ilmeisesti terapeuttien jalkautuva työ kaipaa tuekseen selkeitä rakenteita ja kriteerejä. Eräässä vastauksessa viitataan puhelinkonsultaation vaikeuteen silloin kun lasta ei ole nähnyt. Jalkautuminen sen sijaan puhelinkonsultaation jälkeen toimisi vastauksen mukaan hyvin. o Jalkautuvaa konsultaatiota on mietitty aistisäätely-lasten kanssa. Jalkautuminen lapsiryhmään auttaisi näkemään onko kyseessä aistisäätelyn ongelma. o Olikohan meidän terapeuttien hyvä jalkautua ennen lähetettä? Tällaisia tilanteita kyllä on. Päällikkö ei ole antanut tähän suoraa lupaa. Esimies edellyttää kriteerejä. o Puhelinkonsultaatiossa on vaikeaa konsultoida koska ei ole nähnyt lasta. Puhelinkonsultaation jälkeen jalkautuminen toimisi hyvin. Toiminta- ja fysioterapeutit tuovat esiin keltojen konsultoivan työotteen näkymisen vuosikellossa. Heidän mukaansa sitä voisi paremmin kuvata auki vuosikelloon, esimerkiksi terapeuttien ja keltojen välisessä konsultaatiossa. o Tässä kellossa ei tule kauheasti esille konsultoiva työote. Konsultaatio ryhmiin näkyy mutta tämä meidän välinen konsultaatio ei näy. o Voisi olla kuvattuna ne työt jotka jatkuvat läpi vuoden. Jotenkin kaaviolla tai viivalla. Luettavuus helpottuisi. Näkyisi kerralla koko konsultoiva työote. Kuntouttavan työotteen toteutumista edesauttaisi fysio- ja toimintaterapeuttien mukaan se, että lapsi tulisi tarpeeksi ajoissa tutkimuksiin ja kertoimet pystyttäisiin määrittelemään. Joulu ja kevät näyttäytyvät työssä kiireisinä ja erään vastauksen mukaan tulee tunne kiirehtimisestä. Yhteinen palaveri eri terapeuttien ja keltojen kanssa olisi tarpeen kuntouttavan työotteen toteumiseksi. Lisäksi vastauksissa tuodan esiin yhteistyön tarve läpi vuoden eri tahojen kanssa. Yhdessä vastauksessa tuodaan esiin kehitys- ja/tai liikuntavammaisen lapsen osalta tehtävään hyvään yhteistyösopimuspohjaan, jota voisi harkita myös eri terapeuttien ja keltojen välille. 54

55 o Resurssikertoimet. Tässä tämä on että tarvitaan tieto jo huhtikuussa. Jossakin tapauksessa lapsi tuli liian myöhään tutkimuksiin. Päivähoidossa oltiin pahoillaan tästä. Mutta tälle ei kai voi mitään. Mutta nyt huomaan että koko ajanhan näitä kertoimia voi lapsi saada. o Näyttää että ennen joulua ja kevät ovat kiireisiä. Semmoinen tunne tulee että kiirehditään. o Yhteinen palaveri puheterapeuttien ja meidän kanssa olisi hyvä. Näin toivottiin myös keltojen taholta. o Keltot sanoivat, että on hyvä tietää täältä meiltä päivähoitoon tulo. o Tarve yhteistyöhön on läpi vuoden. o On puhuttu mallista, joka jo toteutuu sopimuksessa kun kyseessä on kehitysvammainen / liikuntavammainen lapsi. Tämä malli on käytössä ja hyvä. Nyt pitää kirjata erilaisia kokemuksia miten toimitaan. Kirjaaminen on tärkeää. Tiedon puute vai mikähän tässä on. Tulevatko lapsi ja perhe varhemmin ja tehokkaammin autetuksi nykyisen yhteistyörakenteen (varhaisen tuen moniammatillinen rakenne) ansiosta? Kaikki puheterapian ja fysio- ja toimintaterapian vastaajat kokevat, että lapsi ja perhe tulevat varhemmin ja tehokkaammin autetuksi nykyisen yhteistyörakenteen ja varhaisen tuen moniammatillisen rakenteen ansiosta. Kun puheterapeutteja pyydettiin perustelemaan vastaustaan ja antamaan kehittämisideoita, saatiin kommentteja esimerkiksi Huoli puheeksi (hupu) -koulutuksista. Osa kokee, että hupu -koulutukset ovat olleet hyödyllisiä lapsen varhemmin saaman tuen näkökulmasta. Koulutuksen kautta huoli osataan ottaa puheeksi vanhempien kanssa. Kun vanhemmat sitten soittavat ja varaavat aikaa puheterapiaan niin puhelusta välittyy tieto sitä, että vanhemmille on jo osattu kertoa jäsentyneesti lapsen ongelmatiikasta. Toisaalta hupu - koulutuksesta ja varhaisesta puuttumisesta tulee vastauksissa myös kritiikkiä. Kriittisen palautteen mukaan huolta aloitetaan joskus myös herätellä turhaan. Kommenttien mukaan joissakin tapauksissa otetaan liian aikaisin yhteyttä ja toisissa liian myöhään. o Hupu- koulutuksista on varmaan ollut hyötyä. Osataan ottaa puheeksi ja kun vanhempi soittaa kuulen heti ajanvarausta tehdessäni että nyt on osattu puhua oikein kun vanhempi sanoo että lapsellani on nimeämisen ongelmaa. o Hupu ja varhain puuttuminen aiheuttaa sen että aloitellaan herättelemään turhaa huolta. Tästäkin on kokemuksia. o On nyt niitäkin että otetaan liian varhain yhteyttä. Ja on niitäkin jotka tulevat vasta 5v. ja lapsi on ollut päivähoidossa. 55

56 Teemahaastattelussa kiiteltiin ylimääräistä neuvolakäyntiä hyväksi systeemiksi. Tämä käytäntö näkyy puheterapeuttien mukaan hyvällä tavalla yhteydenotoissa puheterapiaan ohjaamisessa. vastauksissa pohdittiin myös sitä, miten puheterapiaan ei tarvitse lähetettä vaan vanhemmat ja työntekijät voivat ottaa itse yhteyttä. Tämä tukee varhaisempaa tukemista. o Ylimääräinen neuvolakäynti on hyvä käytäntö. Näkyy hyvänä yhteydenottona tänne puheterapiaan ohjautumisessa. o Mutta meillehän ei siis tarvitse lähetettä. Vanhemmat ja työntekijät voivat ota yhteyttä. Lapsen ja perheen saaman varhaisemman ja tehokkaamman tuen näkökulmasta on tärkeää, että puheterapeutit tietävät keltojen kautta varhaiskasvatuksen erityisryhmiin jaon aikataulun. Se edesauttaa lasta saamaan tarvitsemansa paikan hänelle sopivassa ryhmässä. o Se on meille tärkeä tieto milloin erityisryhmiin jako on. Sain tietää tästä keltolta ja lapsi sai paikan. Jotkut puheterapeuteista kantavat huolta keltojen ja puheterapeuttien osaamisen välittymisestä perustyöhön. Vuosikellorakenteeseen tulisi kirjata paremmin miten kelton osaaminen välittyy ja välitetään lapsiryhmän kasvattajille. Osaamisen välittymisestä on kommentin mukaan niin hyviä kuin huonojakin käytäntöjä. Vastauksessa haetaan yhtenäisempää käytäntöä siihen, että kaikki työntekijät ryhtyisivät työskentelemään niin kuin heitä on ohjattu toimimaan lapsen parhaaksi. Toisen samansuuntaisen kommentin mukaan puheterapeutti ohjaa, mutta osaamisen välittäminen ei välttämättä muutu työksi. Yhteys puheterapeutin ja kasvattajien väliltä näyttää vastauksen mukaan puuttuvan. o Miten tässä kellossa näkyy se että erityisosaaminen valuu perustyöhön. Lastentarhanopettajalle ja erityisesti omahoitajalle. Tästä on hyviä käytäntöjä ja huonoja käytäntöjä. Näinhän ei saa olla. Joku tarttuu heti siihen ohjeeseen ja napaa sen. Mutta on niitä työntekijöitä jotka eivät ala työskentelemään niin. o Puheterapeutti siis ohjaa ja kun ei ole jotenkin yhteyttä niin osaaminen ei muutu työksi. Lisävastauksissa tuli esiin vielä myös kommentteja keltojen vuosikellorakenteeseen. Eräässä vastauksessa kysytään prosessin kuvaamisen perään tarkentamatta mitä prosessia tarkkaanottaen tarkoitetaan. Kommentissa voidaan tarkoittaa lapsen varhaisemman ja tehokkaamman auttamisen ja tukemisen prosessin kuvaamisen tärkeyttä. Toisessa kommentissa esitetään kellomallin käyttämistä myös muiden kuin keltojen työssä työn jäsentämisessä. Vuosikellorakenne auttaa 56

57 substanssin ja osaamisen näkymisessä. Kelton tehtävien tarkempaa kuvausta toivotaan myös tässä kohtaa. o Pitäisikö tämä prosessi kuvata? On niin tärkeä. o Tämän kellomallinhan pitää jäsentää kelton työtä. Miten sitä tehdään koko kaupungissa? Auttaa työn järjestämisessä. Ja se että miten tämä kaikki substanssi ja osaaminen näkyy kellossa. o Kuukausitason kellossa ovat siis keltojen omat tehtävät. Kelton tehtävät tulisi kuvata tarkemmin. Fysio- ja toimintaterapeutit tuovat esiin omissa perusteluissaan kelton työn merkityksen ja tuen heidän omalle työlleen. Lapset ja perheet tulevat varhaisemmin autetuiksi eri asiantuntijoiden yhteistyön kautta. Yhteistyöstä kommentoidaan myös, että yhteistyö keltojen ja fysioterapeuttien välillä on lisääntynyt viime vuosina. o Kelto on hyvä juttu. Ei pärjättäisi ilman. o Tulevat varhemmin autetuiksi yhteistyön kautta. o Muiden ammattilaisten tieto tulee näin päivähoidon käyttöön. o Kelton ja fysioterapeuttien yhteistyö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Vuosikellorakenteeseen liittyvinä kommenteina fysio- ja toimintaterapeutit tuovat esiin keltojen omien työalueiden tärkeyden ja sen miten kuntoutukselliset työmenetelmät menevät kelton kautta ryhmien käyttöön. Vuosikellorakenteen kautta työn selkeämpi suunnittelu ja vuositasoinen rytmitys tulee esiin. Esimerkkinä nostetaan esiin lapsen kouluun sirtyminen, jonka tarkastelemiseen on vuosikellossa varattu oma aikansa ja paikkansa. Toisaalta kerrotaan siitä miten terapeuttien oma jonoseuranta yhdistyy vuosikellon kautta keltojen työhön. Vuosikellorakenne myös auttaa yhteistyökumppaneita tiedostamaan, mikä kuuluu kelton työhön ja mikä taas ei. o Hyvä että keltolla on omat talot ja ryhmät. Kuntoutukselliset työmenetelmät menevät kelton kautta ryhmien käyttöön. o Työn selkeämpi suunnittelu näkyy myös. o Tämä malli rytmittää hyvin vuotta. o Tietyt asiat on nostettu esille keltoille itselleen mutta myös meille yhteistyökumppaneille. o Nyt tiedetään mikä kuuluu keltolle ja mikä ei. o Tiedetään tarttua napakasti esim. kouluun siirtymisissä. Se on kellossa. Tiedetään että nyt on sen aika. o Näin meidän oma jono, jota meidän pitää myös miettiä, ja tämä jotenkin yhdistyvät. 57

58 Muita kommentteja yhteistyörakenteeseen liittyen Tähän viimeiseen ja avoimeen kysymykseen saatiin viisi vastausta puheterapeuteilta. Näistä kahdessa pohditaan keltojen työtä; toisessa vastaaja haluaisi tietää miten keltot ohjaavat lastentarhanopettajia työssään ja toisessa kommentissa pohdittiin yleisemmin, mitä kelto työssänsä tekee. Nämä vastaukset kertovat siitä, ettei keltojen työ ole vielä aivan yksiselitteisen selvää puheterapeuttien mielestä. o Olisi mukava tietää miten keltot ohjaa lto:aa. o Kiinnostaa tietää mitä kelto tekee. Puheterapeuttien kommenteissa toivotaan päiväkotien tietokoneisiin Port Maker -ohjelmaa 2 tai mahdollisuutta saada eskarilaisille EKAPELI15 toimimaan koneissa. Myös MIKAELIN KOULUA 3 pidetään hyvänä keltoille. o Huonoa on, että Port Maker16 -ohjelmaa ei voi asentaa päiväkotien koneisiin. o Ekapelin käyttö eskareille olisi hyvä, mutta ohjelma ei toimi. Samoin Mikaelin koulu17 olisi hyvä keltoille. Puheterapeutit toivovat myös, että ryhmissä olisi tietokone tai kannettava, jossa olisi kuvienteko - ohjelma. Mukana tulisi kommentin mukaan olla pieni printteri, jolla kuvia voisi tulostaa. Kuopion yliopistolliselta sairaalalta on tullut vastaajan mukaan tietoa, että erityisryhmissäkään ei saa lapsille tulostettua kuvia. Fysio- ja toimintaterapeutit tuovat esiin vuosikellon tärkeyden. Vuosikellon kuvaustapa herättää heidän mielestään ajattelemaan kelton työtä. o Hyvä juttu tämä vuosikello o Herättää ajattelemaan kun näkee sen näin kuvattuna. 15Boardmaker on kuvanteko -ohjelma 16 Ekapeli on tietokoneella pelattava oppimispeli, joka harjoittaa lukutaidon perusteita 17Mikaelin koulu on tukiviittoma-ohjelma 58

59 Miltä teemahaastattelu arvioinnin työtapana tuntui? Teemahaastattelu sai osakseen positiivista kommentointia. Arviointimenetelmä tuntui ilmeisesti mukavalta kahvinjuonnin lomassa, eikä liian viralliselta. Puheterapeutit olivat myös mielissään, koska heiltä kysyttiin mielipidettä keltojen vuosikellorakenteesta. Teemahaastattelu edesauttoi puheterapeutteja miettimään keltojen vuosikelloa ja yhdessä asioiden ajattelemista ja toisten ajatusten kuulemista pidettiin hyvänä työtapana. o Mitäs tässä kahvia juodessa. o Kiva kun kysytään. o Näin rupeaa itsekin asiaa miettimään. o Yhdessä ajatteleminen auttaa. o Asia avautuu kun kuulee mitä toiset ajattelevat. Fysio- ja toimintaterapeuttien arvioinnin mukaan työtapa edesauttoi yhteistä pohdintaa asiasta, yhdessä tulee mietittyä asiaa kattavammin. On myös tärkeää kuulla, mitä muut ajattelevat. Teemahastattelussa olleet pullakahvit saivat kiitosta myös fysio- ja toimintaterapeuttien puolelta. o Hyvä että saa yhdessä pohtia tätä asiaa. Tulee mietittyä enemmän o Hyvä kun kuulee mitä muut sanovat o Pullakahvit hyvä. 59

60 4 YHTEENVETOA, JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KEHITTÄMISSUOSITUKSIA Konsultoivien erityislastentarhanopettajien vuosikelloon liittyvän arvioinnin tavoitteena oli selvittää toimiiko keltojen vuosikellon rakenne varhaisen tuen edistäjänä ja yhteistyön pohjana varhaisen tuen ohjauksessa ja yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa. Tässä raportin neljännessä ja viimeisessä luvussa vedetään yhteen arvioinnin tulokset vastaajatahokohtaisesti. Lisäksi tässä luvussa tehdään tulosten pohjalta johtopäätöksiä ja esitetään keltojen vuosikelloon liittyviä kehittämissuosituksia. Vuosikellon rakenteeseen tai aikataulutukseen tulleet kommentit on koottu tekstin sisään sijoitettuihin taulukoihin 3-5. Teemahaastattelusta arviointimenetelmänä pitivät kaikki vastaajatahot. Ryhmässä järjestettyä teemahaastattelua pidettiin hyvänä arvioinnin välineenä koska työtapa edesauttoi yhteistä pohdintaa asiasta, yhteinen asioiden miettiminen edesauttaa teeman kattavampaa käsittelyä. On myös tärkeää kuulla, mitä muut ajattelevat. Osallistujat kokivat ilmapiirin haastatteluissa vapautuneeksi ja sallivaksi sekä keskustelun avoimeksi ja sopivalla tavalla strukturoiduksi. Ryhmäkeskustelun aikana uskallettiin tuoda esiin omat mielipiteet. Ryhmässä suoritettavaa keskustelua pidetään hyvänä toimintatapana myös muiden asioiden arvioimiseen. 4.1 Konsultoivat erityislastentarhanopettajat: tulosten tarkastelua ja kehittämisuositukset Vuosikellon tuntemisen ja saatavuuden osalta keltot arvioivat päiväkodin johtajien tuntevan vuosikellonrakenteen henkilöstöä paremmin, myös tietävän mistä vuosikello löytyy. Keltot kertovat, etteivät ole kovin aktiivisesti esitelleet vuosikelloa johtajille ja henkilöstölle, koska pitävät sitä enemmän omana työkalunaan. Tämä johdattaa pohtimaan keltojen vuosikellon tavoitteen ja tarkoituksen tarkentamista. Jos vuosikello on rakennettu keltojen omaan käyttöön niin sen funktio on erilainen, kuin jos sen on tarkoitus esitellä kelton vuosittaista työtä myös johtajille, henkilöstölle ja muille yhteistyökumppaneille. Vuosikellon sijainnista käydään keskustelua vastauksissa. Nykyistä paikkaa Huviksi ja hyödyksi Sinetissä pidetään huonona paikkana vuosikellolle. Keltojen mielestä vuosikello toimii varhaisen tuen ohjaamisessa hyvin. Vuosikelloa pidetään hyvänä rakenteena ja työtä jäsentävänä, rytmittävänä ja suuntaavana työvälineenä varhaisen tuen ohjaamiseen. Vuosikello toimii myös keltojen perehdyttämisen apuvälineenä. Kelton erilaiset ja moninaiset tehtävät on selkeästi kuvattu vuosikellossa. Vuosikello myös selkeyttää ja yhdenmukaistaa kelton ja johtajien välisiä toimenkuvia. Vuosikellon rakenteen tarkoituksenmukaisuus ja aikataulutus saa keltoilta kehuja mutta selkeästi enemmän tulee kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia. Vuosikello yhtenäistää keltojen työkäytäntöjä eri alueilla ja tekee työn näkyväksi itselle ja yhteistyökumppaneille. Kritiikissä keskitytään eri 60

61 toimintojen aikataulutuksiin ja vuosikellon rakenteeseen. Joitakin toimintoja toivotaan aikaistettavaksi, toisia sijoitettavaksi myöhemmin ja joitakin toimintoja vähennettäväksi tai lisättäväksi. Jotkut kommentoivat myös sitä, että vuosikellosta huolimatta kelton työ tulee säilyä joustavana ja kunkin alueen ja yksikön tarpeisiin muokkaantuvana. Vuosikellorakenne ei myöskään saa olla liian jäykkä systeemi. Osittain toivotaan työn rytmitystä enemmän, toisaalta sen pelätään johtavan siihen, että kirjatut työt koetaan tehtäväksi kaikkien keltojen osalta samanlaisina tai vuosikelloon laitetut työt katsotaan pakollisiksi töiksi. Vuosikellon sisältämää yhteistyörakennetta pidetään keltojen mielestä konsultoivan työotteen toteutumista edistävänä tekijänä, mutta myös kehittämista asiassa löytyy. Vaikka yhteistyörakenteen avulla pystytään keskustelemaan säännöllisesti ajankohtaisista asioista ja päivittämään muun muassa yhteistyökumppanien muuttuneita käytäntöjä mutta joidenkin kommenttien mukaan käytänteet ovat vielä joiltakin osin sekaisin. Tämä ilmenee niin, ettei aina toimitakaan eri tilanteissa sovitun käytännön mukaisesti. Seuraavaan taulukkoon 3 on koottu keltojen esittämät kommentit vuosikellorakenteen rakenteellisiin tai aikataulullisiin muutostarpeisiin. Muutosesitykset rakenteeseen - keltojen työn arvojen esiinnostaminen vuosikellon alussa - yhteistyön kuvaaminen vanhempien ja perheen kanssa puuttuu - keltojen suuri työmäärä tarkasteluun Muutosesitykset aikataulutukseen - neuvola-päivähoito palaverit vievät liikaa aikaa - ensitieto liian aikaisin - pitäisi alkaa jo elokuusta - kuntouttavien pienryhmien tarkempi avaaminen - lapsiryhmätyön avaaminen laajemmin - yhteistyöpalaverien sisällön kuvaaminen tarkemmin Taulukko 3. Keltojen kehittämiskommentit vuosikellon rakenteeseen ja aikataulutukseen. Keltot ovat sitä mieltä, että keltojen vuosikellon mukainen toiminta varhaisen tuen ohjaamisessa edesauttaa henkilöstöä lasten varhaisen tuen havaitsemisessa ja tunnistamisessa. Kuitenkin lapsiryhmäkäynteihin kaivataan lisää aikaresursseja. Keltojen vuosikello edesauttaa myös henkilöstöä varhaisen tuen sisällyttämisessä oman lapsiryhmän tiimin toimintaan, mutta se edellyttää keltolta usein vuosien pitkäjänteistä työskentelyä henkilöstön kanssa hyvässä 61

62 yhteistyössä johtajan kanssa. Lapsiryhmien tiimien vaihtuvuus aiheuttaa ongelmia varhaisen tuen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Keltot pitävät säännöllisiä yhteistyöpalavereja erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa erittäin tärkeinä ja työn kannalta tarpeellisina. Joissakin vastauksissa pohditaan tosin neuvola-päivähoito - palaverien tarkoituksenmukaisuutta. Vaikka yhteistyöpalavereja pidetään yleisesti tarpeellisina, niiden sisällöllinen kehittäminen tuodaan vastauksissa esiin ajankohtaisena kehittämiskohteena. Jotkut näkevät tärkeänä yhteistyöpalaverien sisällön tarkempaa avaamista vuosikellossa. Myös palaverien rytmittämistä erilailla toivotaan, jotta lapsiryhmätyöskentelylle vapautuisi lisää aikaa. Selkeät yhteistyön rakenteet ja käytänteet helpottavat ja järkeistävät yhteistyötä ja sen suunnittelua osana vuosikellon mukaista toimintaa. Lapsi ja perhe tulevat keltojen arvion mukaan paremmin ja tehokkaammin autetuksi nykyisellä vuosikellon yhteistyörakenteella. Vuosikello antaa rakenteena paljon mahdollisuuksia lapsen ja perheen auttamiseen eri tilanteissa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa; Erityistyöntekijöiden kanssa yhdessä työskennellään lapsen ja perheen parhaaksi. Keltolla on suuri rooli tässä prosessissa eri toimijoiden keskinäisen yhteistyön toteuttamisessa. Toisaalta todetaan, että asiakkaita vielä pallotellaan taholta toiselle, joka ei edistä heidän saamaansa varhaista tukea. Myös asiantuntijatahojen resurssien puute ja sopivien ryhmien puute ehkäisevät lapsen ja perheen saaman varhaisen tuen toteutumista. Keltot pitävät oman työnsä vuosikelloa, muita vuosikellorakenteita ja varhaisen tuen käsikirjaa erittäin hyvinä uudistuksina ja varhaiskasvatustyön jäsennyksinä. Kehittämissuositukset: o Vuosikellorakenteen tavoitteen ja tarkoituksen selventäminen: ketä varten tehty? o Vuosikellorakenteen esittely ja tutuksi tekeminen johtajille, mutta erityisesti henkilöstölle joko keltot tai johtajat esimerkiksi aluekokouksissa) o Vuosikellon rakenteen tarkoituksenmukaisuuden ja tehtävien aikataulutuksen tarkasteleminen saadun palautteen perusteella (kts. taulukko 3) o Vuosikellon rakenteen rytmityksen riittävyyden pohtiminen. o Keltojen lapsiryhmäkäyntien määrän lisäämisen selvittäminen. o Yhteistyöpalaverien ajallinen rytmittäminen ja sisällöllinen kehittäminen. o Yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen. o Asiakaspalveluketjujen tarkistaminen mahdollisimman varhaisen tuen toteutumisen kannalta. 62

63 4.2 Päiväkodin johtajat: tulosten tarkastelua ja kehittämissuosituksia Päiväkodin johtajat ilmoittavat pääsääntöisesti tuntevansa keltojen vuosikellon rakenteena ja tietävänsä mistä se löytyy. Päiväkodin johtajat tunnistavat keltojen vuosikellon pohjautuvan johtajien ja keltojen yhteistyösopimukseen. Jotkut johtajat kertovat kuitenkin ettei keltojen vuosikello ole sisällöltään tai kuukausitasoisena tarkasteluna tullut tutuksi tai eivät helposti löydä sitä. Johtajat pitävät joidenkin keltojen tapaan vuosikellon sijaintipaikkaa Sinetin Huviksi ja hyödyksi -sivustolla huonona. Vuosikellon paikaksi esitetään talon vasua tai esiopetuksen toimintasuunnitelmaa, josta linkitettäisiin vuosikelloon pääseminen. Keltojen vuosikello on päiväkodin johtajien mukaan tuttu osalle henkilöstöstä ja osalle ei. Erityisesti esiopetus- ja integroitujen ryhmien henkilöstöt/opettajat tietävät mikä on keltojen vuosikello. Myös tiimivastaavat usein tietävät vuosikellon. Joidenkin johtajien mukaan henkilöstöllä ei ole aikaa tai osaamista käydä tutustumassa vuosikelloon Sinetissä. Osa johtajista kokee, ettei henkilöstön tarvitsekaan tietää keltojen vuosikellosta ja sen sisällöstä, koska kelton työ on tuttua kaikille muutenkin. Kuitenkin vastauksista välittyy tieto siitä, että henkilöstön kanssa olisi vuosittain (tai tarpeen mukaan useammin) hyvä käydä keltojen vuosikello ja toiminta läpi joko kelton itsensä tai johtajan/tiimivastaavan toimesta. Päiväkodin johtajat sekä kehuvat että esittävät kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia vuosikelloon varhaisen tuen ohjaamisessa. Vuosikelloa pidetään erinomaisena rakenteena (kuukausitaso) ja toimivana ratkaisuna kelton monipuolisen työn kuvaamisessa. Työn sisältöjen kuvaamisesta ja erilaisten ryhmien muodostamisen kirjaamista pidetään hyvänä. Vuosikellon rakenne rytmittää toimintavuoden aikana tehtävää työtä. Kuitenkin johtajat esittävät myös kritiikkiä ja toivovat muutoksia vuosikelloon. Oheiseen taulukkoon 4 on koottu johtajien toiveet vuosikellon rakenteen tai sen aikataulutuksen muutoksista. Muutosesitykset vuosikellorakenteeseen - ennakoivan työotteen ohjaamisesta enemmän tietoa vuosikelloon - kelto-johtaja-työntekijä yhteistyö tulisi kuvata (hyvät käytännöt prosessina) - johtajien ja keltojen palaverit tulisi kuvata - kelton suorittamaa ohjausta lapsiryhmissä pitää lisätä ja merkitä vuosikelloon - miksi vuosikellossa ei ole heinäkuuta? Päivystävä kelto Muutosesitykset vuosikellon aikataulutukseen - toukokuu myöhäinen erityistä tukea tarvitsevien lasten/tukilasten valintaan. Huhtikuu parempi. - maaliskuussa esiopetusryhmien suunnittelu (toisen ehdotuksen mukaan liukumana maalistoukokuu) - resurssikertoimien suunnittelun aikaistaminen kesäkuusta - pidennettyjen oppivelvollisten lasten tilanteiden selvittäminen epäselvää. Huhtikuu ei toimi. 63

64 heinäkuulle. - keltolta esimiehille tuleva palaute/kooste toimintakauden asioista tulisi lisätä vuosikelloon - pedagogiset kahvilat vuosikellorakenteeseen mukaan - keltojen suunnittelupäivän ajankohta kummallinen (kesäkuu) - tammikuun ja elokuun tarkempi kuvaaminen - alkusyksyn parempi kuvaaminen keltojen välisen yhteistyön osalta - keltojen työn painottuminen enemmän syksylle kuin keväälle - onko nivelvaiheen vuosikellon esittely elokuussa hyvä? - heti elo-syyskuussa käyntiin kelton tuki tuen tarpeiden havaitsemiseksi - kesäkuu liian myöhäinen ajankohta ryhmien suunnitteluun - kertoimiin liittyvät asiat toteutuvat liian myöhään - syyskuulle tehtäväksi keltojen mukanaolo ryhmissä (tulisi avata ryhmätason työnä) - integroitujen erityisryhmien käynnistymisen tukiasiat paremmin vuosikelloon. Toukokuun loppu liian myöhään. - Effica-tietojen tarkistamisen mitoitus puuttuu - syksyn ryhmien suunnittelu pidempi kuin vuosikellossa kuvattu - vuosikelloon tulee linkittää johtajien ja keltojen yhteistyösopimus sekä neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimus - perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen lisääminen vuosikelloon Taulukko 4. Päiväkodin johtajien kehittämiskommentit vuosikellon rakenteeseen ja aikataulutukseen. Päiväkodin johtajien joidenkin vastausten mukaan varhaisen tuen toteutumiseen vaikuttavat tilakysymykset ja henkilökunnan osaamisen vaihtelu. Tiimien henkilökunnan vaihtuessa usein, varhaisen tuen toiminnat aloitetaan aina tietyllä tavalla aina alusta. Varhaisen tuen toteutumista ehkäisee osaltaan se, ettei aina olla selvillä kenen vastuu on kutsua kelto mukaan ryhmän muodostamiseen. Johtajat myös kaipaavat lisätietoja jousto-opetuksesta. Päiväkodin johtajat korostavat vastauksissaan vahvasti kelton tärkeää roolia niin johtajan työparina kuin henkilöstön tukemisessa, ohjaamisessa ja kouluttamisessakin. Johtajat kokevat kelton tuen omalle työlleen korvaamattomana. Kelton tuttuus helpottaa yhteistyötä henkilökunnan kanssa. Joissakin tapauksissa kritisoidaan keltojen suurta vaihtuvuutta ja sen myötä käytäntöjen vaihtelua toimintatavoissa. Keltojen pysyvyys toisi toimintaan luottamusta ja 64

65 pitkäjänteisyyttä. Varhaisen tuen toteutumisen kannalta tärkeää on, että kelto kävisi ryhmissä heti alkusyksystä (elokuu). Joissakin tapauksissa keltojen perumat tapaamisajat haittaavat varhaisen tuen toteutumista. Kun talossa on oelto, on tärkeää rytmittää oelton ja kelton väliset työtehtävät. Kelton ja oelton keskinäisistä töistä parempi sopiminen nousee esiin useassa kohtaa arviointia. Vaikka vastauksissa korostuu toisaalta lapsiryhmissä tehtävän työn lisääminen ja siihen panostaminen enemmän, pidetään kuitenkin tärkeänä, että kelto(edustus) olisi osallisena koulutustyöryhmässä ja kaikissa varke-ryhmässä. Kritiikkiä esitetään myös varhaisen tuen konkreettisuuden asteesta ja palaverien suurta määrää ihmetellään kelton työnkuvassa. Jotkut pitävät erityisryhmien muodostamista ja lasten valintaa epäselvänä. Kelton kevätkausi tuntuu painottuvan kritiikin mukaan liikaa esiopetusikäisiin lapsiin. Päiväkodin johtajat kokevat, että henkilöstö saa keltolta vuosikellon mukaisen jaottelun avulla ohjausta ja konsultaatiota työhönsä ja toimintaansa lapsiryhmissä. Kelton käynneistä välittyy johtajalle myönteistä palautetta ja viestiä siitä, että apua ja tukea on keltolta saatu. Vuosikelloon liittyen pidetään hyvänä, että kelton työ alkaa syksyllä toiminnan seuraamisella. Myös avustajien ryhmiä pidetään hyvinä. Pedagoginen kahvila saa toiminta erinomaista palautetta monelta vastaajalta ja niiden pitämistä toivotaankin lisäyksenä vuosikelloon. Myös keltojen pedagogisen johtamisen näkymistä paremmin vuosikellossa toivotaan. Varhaisen tuen toimintaa yksiköissä tukee myös se, että keltolta saa apua neuvoloiden lapsikuvauksiin ja perheiden palavereiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vastaajat toivovat kuitenkin lisää keltoresurssia ja kelton työn mitoittamista enemmän lapsiryhmissä olemiseen, niiden seuraamiseen ja lapsiryhmien käytännön työn ohjaukseen. Kelton lapsiryhmätyö tulisi kirjata vuosikelloon toiveiden mukaan. Perhepäivähoito nousee esiin usean kysymyksen kohdalla epäkohtana. Perhepäivähoidossa tehtävä työ ei nyt näy kelton työn kirjauksina vuosikellossa ja vastauksissa ollaan huolissaan perhepäivänhoidon saamasta ohjauksesta ja konsultaatiosta. Kelton antama pedagoginen tuki tuntuu puuttuvan perhepäivähoidosta. Toisaalta joillakin alueilla on myös hyviä käytäntöjä perhepäivähoidon ohjauksen osalta (esim. kummiryhmät, kelto perhepäivähoidon työkokouksissa). Vastaajat pohtivat Eskarin arki -mallin vaikutusta keltojen vuosikelloon ja ehdottavat johtajien ja keltojen yhteistyösopimuksen linkittämistä osaksi vuosikelloa. Myös keltojen ylialueellista osaamisen hyödyntämistä ehdotetaan. Jonkin verran vastauksissa kysyttiin sitä kuka määrittelee ohjauksen ja tuen tarpeen lapsiryhmissä sekä tuen tarpeen ajankohdan? Päiväkodin johtajien mielestä keltot osallistuvat tarpeeksi (resursseihin nähden) lapsiryhmien tiimipalavereihin. Toisaalta mainitaan, että tiimipalavereissa on joiltakin osin vähentynyt tai kelto ei ollenkaan osallistu tiimipalavereihin. Alueittaisia eroja siis löytyy tässä asiassa. Keltojen vuosikellossa kuvattu toimenkuva mahdollistaa henkilöstölle kohdennetun koulutuksen, konsultaation ja ohjauksen varhaisen tuen toteutumiseksi osittain. Osa vastaajista on tyytyväisiä keltolta saamaansa koulutukseen, konsultaatioon ja ohjaukseen, osa vähemmän tyytyväisiä. Tyytymättömämmät kokevat, että kelton pitämää koulutusta oli ennen enemmän ja se oli 65

66 systemaattisempaa. Keltojen koulutuksia kuitenkin arvostetaan paljon, jopa kaupunkitasoisia koulutuksia enemmän. Keltolta koetaan saatavan konsultaatiota ja ohjausta mun muassa työyhteisöpäivissä ja esimerkiksi erilaisissa teemaryhmissä (mm. pienten lasten opettajat). Konsultaation vastaanottamisessa ja sen tarpeessa on vaihtelua henkilökunnan puolelta. Jotkut kokevat, että kelton tukea varhaisen tuen ohjaamisessa ei enää niin kaivata, koska työ on henkilöstön hallinnassa. Pääosin johtajat kokevat, että keltojen vuosikelloon kuvattu toimenkuva mahdollistaa huolen puheeksiottamisen päivähoidon yksiköissä ja keltolta saaa tukea puheeksi ottamiseen tarvittaessa. Keltojen arkipäivään soveltuva kieli ja napakka ohjaustapa edistävät tiimien varhaisen tuen sisällyttämistä päivittäiseen toimintaan. Toisaalta katsotaan myös, ettei keltojen aika riitä ohjaamaan päivittäisiä toimintoja ja siihen pitäisi resurssoida paljon enemmän kelton työssä. Johtajat pohtivat myös sitä miten keltolta saadut ohjeistukset vaikuttavat päivittäiseen toimintaan tarkoitettuina muutoksina. Ohjauksen vaikuttavuuden seurantaa pidetään tärkeänä ja vastuuta siitä mietitään, onko vastuu siitä johtajalla vai keltolla? Päivittäisen toiminnan ohjaamiseen esitetään reltoa tai resurssiryhmiä. Vastuu ovat epäselviä myös menetelmäohjauksen seurannassa. Keltot kouluttavat eri menetelmistä suhteellisen hyvin vastausten mukaan (osa toivoo tosin enemmän menetelmäohjausta), mutta niiden käyttöönoton ja vaikuttavuuden seuranta on puutteellista. Kuuluuko tehtävä johtajalle vai keltolle, kysyvät johtajat. Kuntoutuksellista pienryhmistä vastaukset hajautuvat niin, että osa kokee keltojen pystyvän ainakin kokoamaan lasten kuntoutuksellisia pienryhmiä ja osin jopa ohjaamaan niitä. Toiset taas kertovat, että kelto saattaa auttaa ryhmän kokoamisessa, mutta ohjausta ei kelto pysty antamaan. Henkilöstön vertaisryhmistä johtajat kommentoivat, että niitä pidetään hyvänä työmuotona (esimerkiksi avustajien, esiopettajien, pienten lasten opettajien ryhmät sekä pedagogiset kahvilat), mutta keltojen mahdollisuus koota ja/tai ohjata niitä vaihtelee. Myös henkilöstö itse jatkaa joissakin tapauksissa ryhmien vetämistä. Joissakin tapauksissa tarvetta vertaisryhmille ei ole tai keltolla ei ole aikaa vertaisryhmätyöhön. Perhepäivähoidon osalta ilmaistaa huoli vertaisryhmien puutteesta. Johtajien arvion mukaan kelton osallistuminen varhaisen ja erityisen tuen / kuntoutussuunnitelman laatimiseen vaihtelee. Osa johtajista ja henkilöstöstä kaipaa enemmän tukea suunnitelman laatimiseen, jotkut selviävät suunnitelmien laatimisesta jo itsenäisemmin. Yhteistyöpalavereihin vanhempien kanssa osallistumisen näkökulmasta nousee esiin jälleen epäselvyys oelton ja kelton sekä johtajan toimenkuvista. Keltojen ja johtajien yhteistyön mitoutukseen ja aikataulutukseen ollaan pääosin tyytyväisiä. Siihen liittyvät kehittämisideat on koottu ylläolevaan taulukkoon 4. Johtajat pitävät keltojen välistä yhteistyötä pääsääntöisesti oikein mitoitettuna ja ajoitettuna. Kerran viikossa kokoontuva Vatu tiimi toimii ja se on kaikkien tiedossa. Joissakin kommenteissa pohditaan keltojen välistä yhteistyön ja kokousten määrää. Johtajien mukaan keltojen yhteistyö erityistyöntekijöiden kanssa näkyy erityisesti erityisryhmissä, lastensuojelun osalta ja esiopetusryhmissä. Myös yhteistyö neuvolan, erityisneuvolan ja puheterapian kanssa on tiivistä. 66

67 Yleisesti ottaen johtajien näkemys on, että keltojen työssä painottuu paljon erilaiset yhteistyötehtävät. Vuosikellossa sen painoarvo on paljon suurempi kuin lapsiryhmätyön. Kehittämissuositukset: o Vuosikellorakenteen ja sen sisällön esittely ja tunnetuksi tekeminen kaikille päiväkodin johtajille (esimerkiksi aluekokouksissa) ja henkilöstölle (talon palaverit, kehittämispäivät) kelton tai johtajan toimesta vähintään kerran vuodessa. o Henkilökunnan muutoksissa tulisi turvata varhaisen tuen osaaminen tiimissä. o Oelton ja kelton keskinäisistä tehtävistä sopiminen. o Vastuukysymysten selventäminen (oelto-kelto-johtaja-hlöstö), mm. kelton kutsumisessa ryhmän muodostamiseen. menetelmäohjauksen seurannassa. osallistumisessa vanhempien kanssa järjestettäviin palavereihin. o Kelton palaverien määrän tarkasteleminen ja järkiperäistäminen mahdollisuuksien mukaan. o Erityisryhmien muodostamisen prosessin selkiyttäminen. o Kelton syys- ja kevätkauden tasapainottaminen mahdollisuuksien mukaan. o Kelton työn mitoittaminen voimakkaammin lapsiryhmätyöhön ja sen ohjaamiseen. o Perhepäivähoitotyön ohjaamisen näkyvyyden lisääminen. o Johtaja-kelto yhteistyösopimuksen linkittäminen keltojen vuosikelloon. o Keltojen tiimipalavereihin osallistumisen tarpeellisuuden selvittäminen. o Kelton pitämien koulutusten alueittain koordinointi ja koulutustarpeiden selvittäminen. o Lasten kuntoutuksellisten pienryhmien ja henkilöstön vertaisryhmien käytäntöjen yhtenäistäminen tarpeen mukaan. 67

68 4.3 Erityistyöntekijät: tulosten tarkastelua ja kehittämissuosituksia Puheterapeuteista puolet (4/7) tunsi keltojen vuosikellon mukaisen moniammatillisen yhteistyön rakenteen. Fysio- ja toimintaterapeuteista (5) kenellekään keltojen vuosikello ei ollut tuttu, vaikka vuosikellorakenne sinänsä oli joillekin ennestään jo tiedossa. Kaikki terapeutit ilmoittivat tietävänsä mistä vuosikello löytyy, päivähoidon sivusto on monelle tuttu jo ennestään koska sieltä käydään hakemassa tietoja, esimerkiksi keltojen yhteystietoja ja muuta hyväksi katsottua materiaalia. Sekä puhe-, että fysio- ja toimintaterapeuttien mielestä keltojen vuosikellon yhteistyörakenteet ja - käytännöt ovat tarkoituksenmukaisia heidän työnsä näkökulmasta. Terapeuttien mielestä keltojen tehtävät jakautuvat selkeiden otsikoiden alle sekä pää- ja muihin tehtäviin. Terapeutit pohtivat kuitenkin ketä varten vuosikello on tehty? Sama kysymys tuli esiin myös keltojen omissa pohdinnoissa. Terapeutit esittivät myös vuosikelloon kehittämisideoita. He toivoivat paremmin ja tarkemmin esiteltäväksi kelton työn sisältöjä, käytännön työtä ja verkostoyhteistyötä. Seuraavaan taulukkoon 5 on koottu erityistyöntekijöiden toiveet vuosikellon rakenteen kehittämiseksi. Muutosesitykset vuosikellon rakenteeseen - elokuun palaveriin kaksi keltoa, joista toinen nimettynä yhteyshenkilönä (uusien ja entisiä täydentävien toimintakäytäntöjen sekä koulutusten esittely.) - kevään (maaliskuu) palaverissa läsnä kaikki keltot (toimintavuoden arviointia, lapsikohtaisten asioiden käsittelyä, lasten valintaa erityisryhmiin) - syksyn ja kevään palaverien muistioiden linkitys vuosikelloon - yhteinen palaveri puheterapeutin ja keltojen kesken kun lapsen puheterapiajakso alkaa ja/tai päättyy. - keltojen työn avaaminen paremmin erilaisten ryhmien (esim. kuntoutukselliset ryhmät ja vertaisryhmät) ja tiimien sekä verkostoyhteistyön ja työn sisältöjen osalta - kuntouttavan työotteen kuvaaminen tarkemmin vuosikelloon Taulukko 5. Erityistyöntekijöiden kehittämiskommentit vuosikellon rakenteeseen. Erityistyöntekijät ilmaisevat selkeästi, että yhteistyörakenne edistää konsultoivan työotteen toteutumista. Varhaisen tuen jalkauttamista pidetään keltojen päätehtävänä. Vastauksista välittyy se, että keltojen asiantuntemusta ja näkemystä lapsesta ryhmässä arvostetaan. Konsultoivaa työotetta edistävät säännölliset yhteistyöpalaverit muiden toimijoiden kanssa. Kuntouttavan työotteen edistämiseksi tarvittaisiin kuitenkin terapeuttien mielestä enemmän aikaa yhteisten lasten asioiden käsittelyyn. Terapeuttien mielestä keltojen kuntouttavaa työotetta voisi vielä paremmin kuvata vuosikelloon. Terapeutit ehdottavat harkittavaksi keltojen kanssa tehtävää 68

69 yhteistyösopimuspohjaa, kuten on esimerkiksi neuvolan ja päivähoidon välillä. Myös terapeuttien oma työ pohdituttaa kuntouttavan työn toteutumisen osalta. Terapeuttien jalkautuvaa työtä kaivataan lisää, mutta se kaipaa tuekseen selkeitä rakenteita ja kriteerejä sekä esimiesten hyväksyntää jalkautuvalle työotteelle. Erityistyöntekijöiden esittämän kritiikin mukaan keltojen perustehtävät näkyvät vuosikellossa ajoittaisia tehtäviä vähemmän. Lapsi ja perhe tulevat varhemmin ja tehokkaammin autetuksi nykyisen yhteistyörakenteen ja varhaisen tuen moniammatillisen rakenteen ansiosta terapeuttien mielestä. Esimerkiksi nostetaan hupu-koulutukset, jotka ovat olleet hyödyllisiä lapsen varhaisemman tuen saamisen näkökulmasta. Puheterapeutit tuovat esiin, että heidän on tärkeä tietää erityisryhmiin jaon aikataulun keltojen työstä. Se edesauttaa lasta saamaan tarvittavan paikan sopivassa ryhmässä. Jotkut kantavat kuitenkin huolta keltojen ja esimerkiksi puheterapeuttien osaamisen ja ohjaamisen välittymisestä perustyöhön. Vuosikelloon voisikin paremmin kirjata miten kelton osaaminen välitetään lapsiryhmän kasvattajille. Fysio- ja toimintataterapeutit tuovat esiin kelton työn merkityksen ja tuen heidän omalle työlleen sekä sen, että yhteistyö keltojen ja fysio- ja toimintaterapeuttien kesken on lisääntynyt. Lapset ja perheet tulevat varhemmin autetuksi eri asiantuntijoiden yhteisen työn kautta. Fysio- ja toimintaterapeuttien mielestä vuosikello antaa työn suunnittelulle selkeyttä ja vuosi- ja kuukausitasoisen rytmityksen. Terapeuttien oma työ (esim. jonoseuranta) yhdistyy vuosikellon kautta keltojen työhön. Vuosikellon kautta tiedostetaan myös, mikä kuuluu kelton työhön ja mikä ei. Tämä on tärkeää, koska keltojen työ ei kaikissa vastauksissa näyttäydy yksiselitteisen selkeältä fysio- ja toimintaterapeuteille. Kehittämissuositukset: o Keltojen vuosikellon ja sitä kautta kelton tehtävien ja työn esittely ja tunnetuksi tekeminen terapeuttitahoille. o Keltojen perustehtävien ja ajoittaisten tehtävien selkeyttäminen vuosikellossa. o Keltojen ja terapeuttien välisen yhteistyösopimuspohjan laatiminen. 69

70 LIITTEET LIITE 1: Konsultoivien erityislastentarhanopettajien vuosikello (Sinetin etusivu) 70