KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO"

Transkriptio

1 ARVIOINTIRAPORTTI KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO Kirsi Alila Ediva Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN 6 3 ARVIOINNIN TULOKSET Konsultoivien erityislastentarhanopettajien teemahaastattelun tulokset Päiväkodin johtajien teemahaastattelujen tulokset Erityistyöntekijöiden teemahaastattelujen tulokset: moniammatillisen yhteistyön näkökulma 49 4 YHTEENVETOA, JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KEHITTÄMISSUOSITUKSIA Konsultoivat erityislastentarhanopettajat: tulosten tarkastelua ja kehittämissuosituksia Päiväkodin johtajat: tulosten tarkastelua ja kehittämissuosituksia Erityistyöntekijät: tulosten tarkastelua ja kehittämissuosituksia 68 LIITTEET 70 LIITE 1. Keltojen vuosikello 70 LIITE 2. Keltojen teemahaastattelukysymykset 75 LIITE 3. Päiväkodin johtajien teemahaastattelukysymykset 78 LIITE 4. Erityistyöntekijöiden teemahaastattelukysymykset 82 2

3 1 JOHDANTO Konsultoivien erityislastentarhanopettajien (jatkossa keltojen) vuosikello on varhaisen tuen toteutumista tukeva rakenne, jossa on kuvattu keltojen toimenkuva perustyön tukemisen ja moniammatillisen yhteistyön näkökulmista. Yhteistyörakenteen pohjana on käytetty lastenneuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimusta, jossa ennaltasovitut tapaamiset on sijoitettu tietyille viikoille. Vuosikellon tarkoituksena on yhtenäistää keltojen toimenkuvaa eri alueilla ja näin taata tasalaatuiset varhaisen ja erityisen tuen palvelut koko Kuopion kaupungin alueella. Keltojen vuosikello on laadittu Lapsi Kuopio II hankkeen 1 toimesta, aivan hankkeen ensimmäisinä toimenpiteinä. Vuosikellossa 2, (liite 1) on kuvattu tavoitetasoisena kelton konsultoinnit lapsiryhmiin ja ryhmätoimintojen käynnistäminen ja ohjaaminen. Lisäksi vuosikellossa on kirjattu yhteistyöpalaverit vanhempien ja perheen verkostojen kanssa, esiopetusikäisen lapsen koulupsykologin yksilötutkimukseen ohjaus ja keltojen tiimipalaverit 2 Myös varhaiskasvatuksen työryhmät 3 on listattu vuosikelloon. Vuosikellossa kuvataan myös keltojen verkostoyhteistyö eri asiantuntijatahojen kanssa. Vuosikelloa varhaisen tuen rakenteena ja sen toimivuutta ei ole aiemmin arvioitu. Tässä raportissa kuvataan kolmiosaisena toteutetun konsultoivien erityislastentarhanopettajien vuosikellon arvioinnin tulokset. Arvioinnin suorittaminen on raportoitu luvussa kaksi. Luvussa kolme keskitytään esittämään arvioinnin tulokset niin, että ensin tarkastellaan keltojen teemahaastattelujen tuloksia (3.1), sitten päiväkodin johtajien teemahaastattelujen tuloksia (3.2) ja kolmantena erityistyöntekijöiden näkemyksiä keltojen vuosikellosta. Erityistyöntekijöiden teemahaastattelut tuovat arviointiin moniammatillisen yhteistyön näkökulman. Luvussa neljä puolestaan tehdään yhteenvetoa ja johtopäätöksiätuloksista sekä esitetään kehittämissuosituksia keltojen vuosikellorakenteen kehittämiseksi. Raportin liitteistä löytyvät keltojen vuosikellon etusivu (liite 1) sekä eri tahojen haastattelukysymykset (liitteet 2-4). Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että keltojen vuosikellon rakenne toimii varhaisen tuen edistäjänä ja yhteistyön pohjana niin varhaisen tuen ohjauksessa kuin yhteistyössä erityistyöntekijöidenkin kanssa. Kaikki vastaajatahot ovat tätä mieltä, vaikka myös kritiikkiä ja kehittämisideoita esitetään vuosikellon tarkoituksenmukaisuuteen, aikataulutukseen ja 1 Lapsi Kuopio II hanketta esitellään lyhyesti luvussa 2 Arvioinnin suorittaminen. 2 Vuosikello sijaitsee sähköisenä rakenteena Kuopion kaupungin henkilöstön sisäisessä vuorovaikutteisessa viestikanavassa (intra) Sinetissä, osoitteessa: / Varhaiskasvatuspalvelut / Aakkosellinen hakemisto / Keltojen vuosikello / 3

4 rakenteeseen. Kehittämisehdotuksista huolimatta keltojen vuosikelloa pidetään keltojen työtä ja toimintoja yhtenäistävänä käytäntönä. Vuosikellon tunteminen kaipaa kuitenkin edistämistä; vuosikelloa tulisikin esitellä enemmän päivähoidon johtajille ja henkilöstölle sekä muille yhteistyökumppaneille. Vuosikellon sijainti tulee palautteen perusteella pohtia uudestaan. Myös vuosikellon tavoitteen ja tarkoituksen tarkentaminen tulisi pohtia ja sitä kautta arvioida sen sisältöä; onko vuosikello rakennettu pääsääntöisesti keltojen omaan käyttöön vai myös selkeyttämään kelton työtä erilaisille yhteistyötahoille. Vuosikellon rakennetta varhaisen tuen ohjaamisessa arvioidaan kaikkien vastaajatahojen osalta hyväksi, keltojen työtä kuvaavaksi ja rytmittäväksi sekä selkeyttäväksi rakenteeksi. Vuosikelloon toivotaan kuitenkin muutoksia. Johtajilta tulee eniten kehittämisehdotuksia vuosikellon aikataulutuksen muutoksiin ja rakenteen uudistuksiin. Tämä on loogista koska he tekevät tiivistä yhteistyötä keltojen kanssa ja tuntevat vuosikellon mukaisen toiminnan. Arvioinnin tulokset nostavat esiin keltojen, oeltojen, johtajien ja osittain myös henkilöstön vastuiden epäselvyyksiä. Keltojen toivotaan osallistuvan nykyistä enemmän lapsiryhmätyöskentelyyn, tämä palaute tulee selvästi esiin niin keltoilta itseltään kuin myös vahvasti johtajilta. Keltojen työssä painottuu vahvasti yhteistyö ja monet palaverit eri tahojen kanssa. Yhteistyön painotus vuosikellossa lapsiryhmätyön sijaan nousee arvioinnissa pohdinnan kohteeksi. Tästä johtuen erilaisten yhteistyöpalaverien määrän vähentämistä ja sisällöllistä kehittämistä ehdotetaan. Haasteelliseksi koetaan kelton osaamisen välittyminen henkilöstölle ja joiltakin osin keltojen vaihtuvuus. Kelton työtä arvostetaan korkealle johtajien ja erityistyöntekijöiden vastauksissa ja yhteistyötä kehutaan keltojen kanssa erinomaiseksi ja korvaamattomaksi. Keltojen rooli yhteistyön käynnistäjänä ja ylläpitäjänä on merkittävä. Kelton vuosikellon mukainen työ edesauttaa henkilöstöä havaitsemaan ja tunnistamaan varhaisemmin lapsen ja perheen tuen tarpeita, ja varhaisen tuen sisällyttämisessä oman tiiminsä toimintaa. Henkilöstö saa keltolta varhaisen tuen toteuttamiseen tukea, ohjausta ja koulutusta. Alueellisia eroja löytyy enemmän pedagogisten kahviloiden järjestämisessä, tiimipalavereihin osallistumisessa, koulutusten järjestämisessä, kuntoutussuunnitelmien laatimiseen osallistumisessa sekä lasten pienryhmä- ja henkilöstön vertaisryhmien käynnistämisessä ja ohjaamisessa. Alueelliset tarpeet tosin vaihtelevat keltolta kaivattua tukea sekä sen laatua ja määrää kohtaan. Erityistyöntekijät mainitsevat vielä erityisesti keltojen vuosikellon mukaisen työn edistävän kuntouttavaa työotetta. He kertovat keltojen vuosikellon mukaisen yhteistyörakenteen olevan tarkoituksenmukaisen heidän näkemyksestään käsin ja tukevan heidän työtään sekä linkittyvän osaksi terapeuttien omaa työtä järkevällä tavalla. Erityistyöntekijät kaipaisivat kuitenkin paitsi kelton joidenkin tehtävien tarkempaa avaamista vuosikellossa niin myös enemmän aikaa yksittäisen lapsen asioiden yhdessä hoitamiseen, jotta varhainen tuki toteutuisi entistä tehokkaammin. 4

5 Keltojen vuosikellon arvioinnin kautta hahmottui vuosikelloon tehtävien rakenteellisten ja aikataulullisten muutosten tarpeet. Arvioinnin kautta tuli selkeästi esiin ja vahvistui näkemys keltojen keskeisestä pedagogisesta roolista kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa sekä yhteistyössä monitahoisten kumppaneiden kanssa. Arvioinnin kautta välittyi voimakkaasti kelton työn moninaisuus; työn keskeisiä elementtejä ovat niin lapsiryhmätyö, henkilöstön (ml. johtajat) tukeminen ja ohjaus kuin asiantuntijayhteistyökin ulospäin varhaiskasvatuspalvelusta. Keltojen työn merkitys näkyy tukena henkilöstölle, johtajille, erityistyöntekijöille ja muille yhteistyökumppaneille sekä tietysti suoraan myös lapselle ja perheelle. Vaikka arviointi antoi paljon eväitä keltojen vuosikellon tarkasteluun ja jatkokehittämiseen, vuosikello näyttäytyy kuitenkin erinomaisena keltojen työn jäsennyksenä ja rakenteena. Arviointitietoa hyödyntämällä sen kehittämisessä vuosikellosta tulee entistä parempi ja sisällöltään kattavampi. Voidaankin todeta, että keltojen vuosikellon mukaisen toiminnan kautta lapsi ja perhe tulevat varhemmin autetuksi. 5

6 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN Keltojen (konsultoivien erityislastentarhanopettajien) vuosikellorakennetta on arvioitu kevään 2011 aikana yhtenä kuopiolaisena varhaiskasvatuksen varhaisen tuen ohjaavana toimenpiteenä. Arviointi toteutettiin osana Kuopion kaupungin Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessin hallinnoimaa vuosina toteuttavaa LapsiKuopio II -hanketta, joka on saanut rahoituksensa kansallisesta Kaste -ohjelmasta 3. Ohjelman pääasiallisena tarkoituksena on kehittää lasten ja perheiden palveluita vastaamaan heidän tarpeisiinsa joustavasti ja vaikuttavasti. Pääpaino on vanhempien osallisuuden ja henkilöstön osaamisen vahvistamisessa sekä moniammatillisen yhteistyön toteutumisessa. LapsiKuopio II -hankkeessa keskitytään siihen, että lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa toimitaan varhaisen tuen uusien ja entisiä täydentävien työ- ja toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on vakiinnuttaa varhainen tuki osaksi moniammatillisen ja alueellisen yhteistyön toimintakäytäntöjä. Tarkoituksena on, että hankkeen jälkeen varhaisen tuen työ- ja toimintatapoja lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa sekä moniammatillisessa ja alueellisessa yhteistyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Arviointiprosessi on ollut kolmiosainen; arviointiin ovat osallistuneet keltot, päiväkodin johtajat ja erityistyöntekijät (puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit). Arviointiprosessi on laadittu yhteistyössä Ediva Oy:n kehitysjohtaja Kirsi Alilan ja LapsiKuopio II -hankkeen kanssa. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää toimiiko keltojen vuosikellon rakenne varhaisen tuen edistäjänä ja yhteistyön pohjana 1) varhaisen tuen ohjauksessa ja 2) yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa. Kyseessä on kaupunkitasoinen arviointi, jonka tavoitteena on mahdollisimman kattavan ja perusteellisen palautteen saaminen keltojen vuosikellorakenteen toimivuudesta. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään vuosikellorakenteen kehittämisessä varhaisen tuen ohjaamisen näkökulmasta. Keltojen suorittama arviointi toteutettiin ryhmähaastatteluna keltojen Vatu tiimissä kello Tätä ennen keltot olivat tutustuneet haastattelukysymyksiin ja vastanneet heille kohdennettuun kyselylomakkeeseen. Samat kyselylomakkeen kysymykset käytiin teemahaastattelussa läpi yhteisesti keskustellen. Keltojen arviointikysymykset jakautuivat kolmeen teemaan ja yhteensä 9 pääkysymykseen ja 18 alakysymykseen. Ensimmäinen teema (teema I) mittasi vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a-1f). Toinen teema (teema II) liittyi vuosikelloon varhaisen tuen ohjaamisessa 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (sosiaali- ja terveysministeriö), jossa määritellään sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille Vatu-tiimi on varhaisen tuen tiimi, joka kokoontuu kahden viikon välein ja johon osallistuvat keltot ja palvelupäällikkö 6

7 (kysymykset 2-3). Kolmas teema (teema III) arvioi vuosikelloa yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa (kysymykset 4-8). Lisäksi keltot antoivat palautetta teemahaastattelumenetelmästä (kysymys 9). Päiväkodin johtajat suorittivat arvioinnin ryhmähaastatteluna kuudessa aluekokouksessa maalis toukokuun 2011 aikana. Oheisessa taulukossa 1 on listattu aluekokoukset (alue, ajankohta, paikka), joissa keltojen vuosikellonrakenteen arviointi suoritettiin. ALUE AJANKOHTA PAIKKA Särkiniemi / Jynkkä Eteläinen maaseutu Läntinen Pohjoinen maaseutu Keskusta Puistopetonen Saaristopetonen Koillinen Torstai 17.3 klo Maanantai 11.4 klo Tiistai 19.4 klo Perjantai 6.5 klo Perjantai 6.5 klo Torstai 12.5 klo Paimenpojan päiväkoti Sinikellon päiväkoti Maljapuron päiväkoti Tuuliviirin päiväkoti Lehtoniemen päiväkoti Saarikellon päiväkoti Taulukko 1. Ryhmäteemahaastattelujen toteuttaminen kuudella päivähoitoalueella. Päiväkodin johtajien arviointikysymykset oli jaettu kahteen teemaan. Teema I kartoitti vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a, b, c, d, e). Teemassa II tarkasteltiin keltojen vuosikellon rakenteen toimivuutta varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymykset 2-5). Lisäksi teemahaastattelun lopussa kysyttiin vastaajien mielipidettä teemahaastatteluun vastaamisesta (kysymys 6). Kaikkiaan pääkysymyksiä oli kuusi ja niiden alakysymyksiä 18 kappaletta. Arvioinnin kolmas osapuoli oli puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit. Tämän arvioinnin tarkoituksena oli saada vuosikellon rakenteesta ja sen toimivuudesta moniammatillisen yhteistyön näkökulma. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää keltojen ja erityistyöntekijöiden yhteistyön ja konsultoivan työotteen toteutumista varhaisen tuen ohjaamisessa ja tehostamisessa. Arviointi toteutettiin ryhmähaastatteluna puheterapeuttien tiimissä (vastaajia 7) tiistaina 17.5 ja toiminta- ja fysioterapeuttien lastentiimissä (vastaajia 5) Erityistyöntekijöiden teemahaastattelukysymyksiä (liite 4) oli kaikkiaan seitsemän, joista viimeisessä pyydettiin vastaajia antamaan palautetta käytetystä teemahaastattelumenetelmästä. Erityistyöntekijät vastasivat lisäksi kysymyksiin vuosikellorakenteen tuntemisesta ja sen sähköisen sijainnin tietämistä. Sen jälkeen tiedusteltiin keltojen vuosikellorakenteen tarkoituksenmukaisuudesta ja siitä, edistääkö yhteistyörakenne konsultoivan työotteen toteutumista. Lisäksi pyydettiin pohtimaan tuleeko lapsi ja perhe varhaisemmin ja tehokkaammin autetuksi vuosikellorakenteen avulla. Terapeutit saivat myös kertoa muita ajatuksiaan keltojen vuosikelloon liittyen. 7

8 Kaikkien kolmen ryhmän haastatteluihin oli varattu aikaa 1.5 tuntia. Haastattelijana toimi Tiina Mikkilä ja kirjaajana Jaana Lappalainen. Ennen ryhmähaastattelua tiimien jäseniä pyydettiin tutustumaan Sinetissä 5 olevaan keltojen vuosikelloon. Arvioinnin tulosten analyysista ja raportoinnista on vastannut kehitysjohtaja Kirsi Alila Ediva Oy:stä. 5 / Varhaiskasvatuspalvelut / Aakkosellinen hakemisto / Keltojen vuosikello. 8

9 3 ARVIOINNIN TULOKSET Tässä luvussa avataan arvioinnin tulokset kolmen vastaajaryhmien mukaisesti jaoteltuna alalukuina. Ensin luvussa 3.1 esitellään konsultoivien erityislastentarhanopettajien haastattelun tulokset teemoittain. Sen jälkeen tarkastellaan teemoittain päiväkodin johtajien kuuden alueellisen teemahastattelun tulokset luvussa 3.2. Tulosluvun kolmas alaluku 3.3 keskittyy kuvaamaan erityistyöntekijöiden teemahaastattelujen tulokset. 3.1 Konsultoivien erityislastentarhanopettajien teemahaastattelun tulokset Konsultoivat erityislastentarhanopettajat suorittivat keltojen vuosikelloa koskevan arvioinnin teemahaastattelussa Ennen teemahaastatteluun tuloaan he olivat saaneet etukäteen arviointikysymykset (liite 2) tutustuttavaksi ja täytettäväksi lomakkeen muodossa. Vuosikellon teemahaastatteluun osallistui kuusi keltoa. Teemahaastattelun tarkoituksena oli arvioida keltojen vuosikellorakenteen toimivuutta varhaisen tuen ohjauksessa ja yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa. Erityistyöntekijöiden keltojen vuosikelloa koskevan arvioinnin tulokset kuvataan raportin luvussa 3.3. Arviointi jakaantui kolmeen teemaan, joista teema I mittasi vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a-f). Teema II liittyi vuosikelloon varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymykset 2-3) ja kolmas teema vuosikelloon yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa (kysymykset 4-8). Arvioinnissa oli kaikkiaan 8 pääkysymystä ja 18 alakysymystä. Seuraavassa raportoidaan arvioinnin tulokset teemoittain. Vuosikellon tunteminen ja saatavuus (teema I) Ensimmäisessä kysymyksessä (1a-1f) keltoilta tiedusteltiin tunnetaanko keltojen vuosikello ja sen rakenne päiväkodin johtajien ja päivähoidon henkilöstön toimesta. Lisäksi kysyttiin tietävätkö kyseiset tahot, mistä vuosikello löytyy. Kysymyksissä oli myös kartoitusta siitä, miten henkilöstöä on ohjeistettu vuosikellon käyttöön ja miten jatkossa informaatiota vuosikellosta tulisi olla esillä ja saatavilla. Päiväkodin johtajien osalta osa keltoista sanoo, että he uskovat johtajien tuntevan entuudestaan kellomallin ja tietävän mistä se löytyy. He myös uskovat, että mallia on jossain yhteydessä esitelty päiväkotien johtajille, ilmeisesti ainakin silloin kun vuosikellorakenne tuli käyttöön. Vastauksissa kerrotaan, että johtajien ja kelton välinen yhteistyösopimus voi olla tutumpi ja sitä on enemmän 9

10 esitelty sekä käytetty yhteistyössä. Yhdestä vastauksesta käy ilmi, että vuosikello on uusi vielä keltollekin. o Positiivisesti uskoisin että tietävät ja tuntevat. On varmaan jossain esiteltykin. o Tiimit, joissa on kone ovat työntekijät käyneet tutustumassa o Itsekin juuri ja juuri tutustunut. Luulen että johtajat tuntevat tietävät mistä löytyy. Yhteistyösopimus on enemmän käytäntönä. o Johtajien ja keltojen yhteistyösopimusta kyllä. o Ehkä silloin kun tämä kello tuli niin silloin oli puhetta. Osa keltoista kertoo, etteivät ole osanneet esitellä ja markkinoida päiväkodin johtajille tai työntekijöillekään vuosikelloa. Syynä tähän mainitaan muun muassa, että vuosikellorakennetta pidetään keltojen omana rakenteena, ilmeisesti kelton työn käytännöt tulee käytyä läpi tiimien kanssa muutenkin. Keltot myös kertovat tapaamisissa johtajien kanssa mitä tulee aina seuraavalla kerralla. Johtajat ovat käyneet myös itse tutustumassa Sinetissä 6 vuosikelloon. o Minulle tämä on oma rakenne. o En ole ymmärtänyt esitellä ja markkinoida. o En ole puhunut kentällä. o En ole markkinoinut enkä esitellyt kummallekaan taholle. o Käytännöt tulee tiimien kanssa käytyä läpi. o Minulla on nohevia johtajia niin itsekin ovat tutustuneet. o Tapaamisissa tulee kerrottua mitä tulee aina seuraavaksi. Työntekijöiden tietämystä keltojen vuosikellosta osa keltoista ei tiedä tai epäilevät etteivät he tiedä. Työntekijöiden tietämystä vuosikellosta keltojen mukaan haittaa se, etteivät he osaa käyttää tietokonetta, ja siten eivät myöskään löydä vuosikellokuvausta. Joku keltoista kommentoi, että esikouluikäisten lapsiryhmien työntekijät tuntevat keltojen vuosikellon ja tietävät myös missä se löytyy. Sinetin Huviksi ja hyödyksi sivua ei pidetä hyvänä sijoituspaikkana vuosikellolle. o En tiedä tietävätkö? o Epäilen että henkilökunta tuntevat. o Eivät osaa käyttää konetta. o Huviksi ja hyödyksi on Sinetissä huono paikka o Eivät löydä polkua tai tätä paikkaa ohjaavaa kuvaa. o Eskarilaiset tietävät. 10

11 o Kun vastasin tähän kyselyyn tuli tunne että olisi hyvä mainita tästä vuosikellosta. Näyttää siltä, että keltot eivät ole ilmeisesti informoineet ja/tai ohjeistaneet henkilöstöä keltojen vuosikellon tutustumiseen. Keltot ovatkin sitä mieltä, että keltojen olisi hyvä puhua enemmän ja esitellä kellorakennetta, jotta päiväkodin johtajien tai henkilöstön tietämys ja tuntemus siitä lisääntyisi. Kelton vuosikelloa on pidetty ehkä enemmänkin omana työvälineenä, eikä ymmärretty sen arvoa myös päivähoidon muulle henkilökunnalle. Vuosikellon esittely on jäänyt vähäiseksi myös siitä syystä, ettei henkilökunta koskaan ole ihmetellyt mitä kelto työssään tekee. Kehittämisideana tuli esiin, että vuosikellorakenne voitaisiin käydä läpi aluekokouksissa ja johtajat voisivat esitellä sen henkilökunnalleen. o Kyllä on jäsentämisen paikka mistä löytyy. o Kellorakenteesta on hyvä puhua. o Tämä ohjaa selkeästi kelton tehtävää ohjaamiseen. o Olen ottanut vaan itselleni työvälineeksi. o Käydään läpi aluekokouksissa ja vastuutetaan johtajat esittelemään kello henkilökunnalle. o Henkilökunta ei ole koskaan ihmetellyt mitä kelto tekee. o Vuosikello olisi hyvä esitellä silloin kun tulee lisätoiveita. Vuosikello varhaisen tuen ohjaamisessa (teema II) Keltoilta tiedusteltiin teemassa II ensin sitä onko keltojen vuosikello toimiva työkalu/-menetelmä varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymys 2). Vastaajia pyydettiin perustelemaan vastauksena ja kertomaan mihin he ovat tyytyväisiä tai mitä kehitettävää he löytyvät vuosikelloon varhaisen tuen ohjauksen työmenetelmänä. Lisäksi keltojen arviointia haluttiin sitä, tukeeko vuosikellon rakenne eli siihen kirjatut keltojen tehtävät ja niiden aikataulutus vuosi- ja kuukausirytmityksineen varhaisen tuen saamista päivähoidon yksiköissä (kysymys 3). Keltot pitävät vuosikelloa hyvänä perehdyttämisen välineenä ja sen rakennetta hyvänä. Kelton tehtävät / työnkuva on selkeästi vuosikellossa esillä. Esillä ovat myös yhteistyösopimukset ja palaverit. Joku kommentoi tutustuneensa vuosikelloon kun aloitti työssään. Kommenteissa kerrotaan myös, että vuosikellorakenne jäsentää hyvin työtä sekä rytmittää toimenkuvaa ja työvuotta, ja auttaa priorisoimaan ajan kulloisenkin ajankohdan mukaan. Erityisesti nivelvaiheen jäsennystä kehutaan, samoin moniammatillisen yhteistyön osalta vuosikello on työkaluna verraton apuväline. Vuosikello myös selkeyttää päiväkodin johtajan ja kelton keskinäisiä vastuita. Kriittisesti pohditaan kuitenkin toimiiko vuosikello käytännössä? Myös alueelliset tarpeet mainitaan 11

12 vuosikellon rakennetta käytännössä muokkaavina tekijöinä. Vuosikellon nykyinen rakenne ja sisältö ovat kommentin mukaan jäsentyneet käytännön työstä. o Kun aloitin keltona niin luin kelloa. o Erittäin hyvä perehdyttämisen väline. Siis rakenteena hyvä. o Hyvä oman työn jäsentämisessä mutta toimiiko se on sitten eri juttu. o Jäsentää vuotta. Mutta alueelliset tarpeet ratkaisevat. o Itse elän tätä rakennetta ja olen omaksunut sen. o Kello on jäsentynyt käytännön kokemuksista. Toinen kysymyskokonaisuus keskittyi tarkastelemaan sitä, tukeeko vuosikellon rakenne ja siihen kirjatut keltojen työtehtävät ja niiden aikataulutus (vuosi- ja kuukausirytmitys) varhaisen tuen saamista päivähoidon yksiköissä. Ovatko vuosikelloon kirjatut tehtävät tarkoituksenmukaisia, jotta henkilöstö saisi ohjausta varhaisen tuen toimintaansa? Toisin sanoen, saako henkilöstö kelton työn kautta tukea omaan työhönsä varhaisessa tuessa? Vastaajia pyydettiin vastaamaan kyllä tai ei ja perustelemaan vastauksensa. Ne keltot, jotka pitävät vuosikellon rakennetta tarkoituksenmukaisena henkilöstön varhaisen tuen saaman ohjauksen näkökulmasta kertovat, että vuosikello yhtenäistää keltojen työkäytäntöjä ja tekee näkyväksi työn. Vuosikello tuo myös laatua työhön. Konkarikeltojen hiljainen tieto tulee myös esiin vuosikellossa. Yhteistyöpalavereja tiimipäivän jälkeen pidetään hyvänä asiana. o Yhtenäistää käytäntöjä ja tekee näkyväksi kelton työn. o Niin avataan tarkemmalla tasolla meidän työnkuva o Tuo laatua. o Hiljainen tieto on konkarikeltoilla ja tässä se tieto tulee kellon kautta. o Yhteistyöpalaveri tiimipäivän jälkeen on hyvä juttu. Vuosikellon tarkoituksenmukaisuutta kritisoivat kommentit kertovat, että ensitieto on liian aikaisin vuosikellossa ja neuvola-päivähoito -yhteistyöpalaverit vievät liikaa aikaa ryhmäkäynneiltä. Yhteistyö perheen ja vanhempien kanssa on lisääntynyt keltojen työssä ja tulisi siksi näkyä myös vuosikellossa. Keltojen lapsiryhmät ovat liian suuria, josta johtuen työssä ei kerkeä päivittämään itseään tai kunnolla valmistautumaan seuraavaan päivään. o Ensitieto on liian aikaisin. o Neuvola päivähoito yhteistyöpalaverit vievät aikaa ryhmäkäynneiltä. o Ohjaaminen ja toiminnan seuraaminen tulisi kuvata kellossa o Lapsimäärät liian suuret. o Työssä ei ehdi päivittämään itseään tai kokoamaan itseään. Valmistautumista seuraavaan päivään ei ole ollenkaan. 12

13 o Perheen kanssa tehtävä yhteistyö on lisääntynyt. Keltot eivät pidä vuosikelloa vain pelkkänä työlistauksena. Erään kommentin mukaan työn tekeminen vuosikellorakenteella ei saa tarkoittaa sitä, että vuosikellon mukaan tulisi toimia. Joku kelto kommentoi, että silloin kun talossa ei ole tarvetta keltolle muuten, hän yleensä tarjoaa pidettäväksi pienten lasten vanhemmille vanhempainiltaa. o Tämä ei ole pelkästään työlista. o Ei saa pois sulkea sitä, että jos työ tehdään näkyväksi tarkoittaa että näin tulee toimia. o Pienten vanhempain illat. Pidän tällaisen ja sanon että tämä on hyvää palvelua teille tänä syksynä. Onko kelton vuosikello rakennettu vuositasolla aikataulullisesti (elokuusta kevääseen) niin, että se tukee päivähoitoyksiköiden työtä ja toimintaa varhaisen tuen antamisessa? Eli palvelevatko kelton kuukausittaiset tehtävät yksiköitä varhaisen tuen toteuttamisessa parhaalla mahdollisella tavalla? Jälleen vastaajia pyydettiin vastaamaan kyllä tai ei sekä perustelemaan vastauksensa ja antamaan kehittämisideoita kelton tehtävien aikatauluttamisessa. Vastauksissa oli vain muutama pelkästään myönteistä vastausta aikataulun toimivuudesta nykyisenlaisena kuten Kauniilta ja hyvältä näyttää. Joku myös kommentoi vuosikellon aikataulun olevan keltoille työrunko. Osa keltoista kokee, että vuosikellosta huolimatta työssä pitää säilyttää joustavuus. Keltojen tulee osata itse priorisoida työtä ja vuosittain miettiä mitä kulloinkin tarvitaan. Keltojen on osattava tehdä ammatillisella perusteella valintaa eri tehtävien välillä. o Meillä tulee säilyä joustavuus. o Meidän tulee osata priorioida työtämme. o Joutuu aina vuosittain miettimään omaa työtään kun tarve selviää. o Kelton täytyy tehdä valintaa. Keltojen vastausten mukaan vuosikellossa on vain pintaraapaisu kelton työstä. Osa toivoo keltojen työn rytmittämistä nykyistä enemmän, toiset taas kysyvät, onko työn konkreettisemmassa avaamisessa järkeä. Eräs kelto vastaa, että työn pilkkominen tarkemmin tarkoittaisi samalla lupausta tehdä kaikki se mitä vuosikelloon on kirjattu. Joku keltoista kommentoi, ettei työ aukea paperilla vaan työ tarvitsee tekijänsä ja kasvot. Yksi kelto vastaa yksikantaan ettei vuosikello tue varhaista tukea, toinen vastaa ettei vuosikello aja (kelton työtä?) syventävää asiaa. Yhden vastauksen mukaan kelton työssä haasteellisia ovat pienryhmät ja oman alueen laajuus. o Kellossa on vaan pintaraapaisu kelton työstä. o Enemmän pitää rytmittää kelton työtä. o Työ tulisi avata konkreettisemmin. Mutta onko järkeä. 13

14 o Työtä ei ole tarkoituksenmukaista lähteä pilkkomaan. Tuolloin me jo tavallaan luvataan tehdä. o Työ ei aukea paperilla. Tieto tarvitsee tavallaan kasvot o Kello ei tue varhaista tukea. o Kello ei aja syventävää asiaa. o Pienryhmät ja oman alueen laajuus ovat haaste. Keltot esittävät konkreettisia muutosesityksiä vuosikelloon. Niiden mukaan vuosikellon pitäisi alkaa jo elokuusta ja kuntouttavia pienryhmiä tulisi avata vuosikellossa enemmän. Vuosikellossa korostuu nykyisellään aikuisten ohjaaminen sekä johtajien ja keltojen yhteistyö, ilmeisesti tarkoitetaan, että lapsiryhmätyön kustannuksella. Vuosikelloon tulisi saada uutta linjausta perheiden tapaamisesta koska perheiden ohjaamisen tarve on työssä lisääntynyt. o Vuosikello tulisi alkaa elokuusta. o Voisiko avata sitä mitä kuntouttavat pienryhmät ovat? Palvelisi yleistä tietoisuutta. o Kellossa korostuu aikuisten ohjaaminen ja johtajien ja keltojen yhteistyö. o Joku uusi linjaus voisi olla että tavataan perheitä. o Tarve ohjata perhettä on lisääntynyt. Kolmantena kysymyksenä tiedusteltiin edesauttaako ja/tai tukeeko keltojen vuosikellon mukainen toiminta varhaisen tuen konsultaatio ja ohjaaminen a) henkilöstöä lasten varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa ja tunnistamisessa, b) henkilöstöä huolen puheeksiottamisessa vanhempien kanssa ja c) henkilöstöä varhaisen tuen sisällyttämisessä oman lapsiryhmän toimintaan? Keltot ovat sitä mieltä, että keltojen vuosikellon mukainen toiminta varhaisen tuen ohjaamisessa edesauttaa henkilöstöä lasten varhaisen tuen havaitsemisessa ja tunnistamisessa. Keltoilla on tarkentavia kysymyksiä, joita he esittävät henkilökunnalle ja ohjaavat omalla myös työllään. Lisäksi keltot ohjaavat henkilöstöä Kasvattajan käsikirjan käytössä. Henkilökunta pystyy havainnoimaan lapsen tuen tarpeet itse koska asiasta on ollut paljon koulutusta (muun muassa Hupu-koulutus). Joskus henkilökunnan huoli hälventyy kun keltolla ei ole samasta asiasta huolta lapsen kohdalla. Joku kommentoi kuitenkin, että enemmän tarvittaisiin ryhmäkäyntejä. Tiimit nostavat esiin pulmia ja huolen aiheita mutta keltoa tarvitaan muuttamaan rakenteiden muutoksissa. o Meillä on kyllä tarkentavia kysymyksiä o Kasvattajan käsikirja ohjaa. Keltona ohjaan tähän ja täydennän omalla ohjauksella o Henkilökunta pystyy havaitsemaan ja tunnistamaan itse. Ollut paljon koulutusta 14

15 o On semmoisiakin käyntejä, että henkilökunta on huolissaan mutta keltona en ole huolissaan. o Hupu- koulutukset auttavat. o Enemmän tarvitaan ryhmäkäyntejä. o Tiimi nostaa esiin pulmia mutta kelto ohjaa rakenteiden muutoksissa. Keltot pitävät vuosikellorakennetta hyvänä toimintatapana kun lapsen tuen tarve otetaan puheeksi henkilökunnan ja vanhempien välillä. Huoli osataan ottaa puheeksi keltojen kanssa ja keltot ovat saaneet hyvää palautetta kun ovat ohjanneet huolen puheeksiottamiseen vanhempien kanssa. Keltolta on saatu käytännön arkeen sanoitusta vanhempien kanssa keskustelua varten. Pienten lasten opeille päivitetään varhaisen tuen havaitsemista ja tunnistamista vertaisryhmässä. o Huoli osataan ottaa puheeksi kelton kanssa o Olen saanut hyvää palautetta kun ohjaan puheeksi ottamista. Käytännön arkeen sanoja ja lauseita. Peukalo- säännöt. Kenen huoli kyseessä jne. o Pienten opeille vertaisryhmässä päivitetään havaitsemista ja tunnistamista. Miten keltojen vuosikello edesauttaa henkilöstöä varhaisen tuen sisällyttämisessä oman lapsiryhmän tiimin toimintaan ja henkilöstön varhaisen tuen osaamisen edistämisessä? Keltojen mukaan varhaisen tuen saamisessa on kysymyksessä lapsen oikeus. Joku kelto kommentoi, että kun hän menee lapsiryhmän kynnykselle hän näkee sieltä nopeasti kaiken! Ilmeisesti hän tarkoittaa sitä, että välittömästi pystyy huomioimaan onko henkilöstö sisällyttänyt varhaisen tuen lapsiryhmän tiimin toimintaan. Ongelmaksi varhaisen tuen toimintojen sisällyttämisessä ryhmän toimintaan mainitaan se, että tiimit vaihtuvat usein ja varhaisen tuen osaamisen taso sen myötä. Kelton työn pitkäjänteisyys näkyy siinä, että varhainen tuki vaatii sisäistyäkseen usein pitkän ajan, usein vuosien työtä keltolta henkilöstön kanssa sekä kelton ja johtajan yhteistyötä asian hyväksi. o Tämä jos mikä on lapsen oikeus! o Kun menen lapsiryhmän kynnykselle näen kaiken! o Tiimit vaihtuvat usein. o Paljon pulmia mutta vuosien mittaan työ alkaa näkymää. o Pitkässä juoksussa kelkka kääntyy. Johtajan ja kelton yhteistyö alkaa näkyä. o Talon perusjalka on johtajan ja kelton yhteistyö. Keltojen vuosikellon mukainen kelton toiminta auttaa henkilöstöä myös moniammatillisen osaamisen hyödyntämisessä. Vastausten mukaan kelton koulutus moniammatillisen työn edistämisessä näkyy. Moniammatillisen työn hyvä metodi myös näkyy kelton työssä. Keltot tuovat vastauksenaan esiin, että keltojen työ kohdentuu varmaan liian vähän päivähoidon yksiköihin ja ryhmiin (tiimipalaverit, palaverit vanhempien kanssa, toiminnan seuraaminen ryhmissä, kuntsarien tekeminen jne), tarvetta enempään selkeästi kentän taholta on. Keltoa pyydetään 15

16 paljon katsomaan yhdessä asioita henkilökunnan kanssa. Toisaalta joku keltoista kommentoi, että henkilökunta sanoo ettei tarvitse keltoa. o Varmaan liian vähän. o Tarvetta enempään. o Kyllä minua pyydetään paljon että katsottaisi yhdessä. o En osaa tunkea itseäni kun henkilökunta sanoo että eivät tarvitse Miten keltot kommentoivat omaa yhteistyötään/tiimityötään päiväkodin johtajien kanssa varhaisen tuen toteuttamiseksi? Kommenttien perusteella kelton ja päiväkodin johtajan tiimityötä ja yhteistyötä pidetään tärkeänä asiana, jonka taso kuitenkin vaihtelee alueilla. Jotkut johtajat eivät keltojen mukaan pidä tarpeellisena esimerkiksi tiimipalavereissa olemista, jotkut johtajat osallistuvat aina. Yhteistyösopimus velvoittaa niin keltoja kuin johtajiakin toimimaan sopimuksen mukaisesti. Joku vastanneista aikoo ottaa syksyllä yhteistyön johtajan kanssa keskusteluun. Toinen kelto kertoo, että jos johtaja ei ole paikalla kelton ollessa paikalla (tiimipalaverissa) niin hän menee kertomaan asioista johtajalle. o Tosi tärkeä asia. o Alueilla on vaihtelevuutta. Johtajat eivät näe välttämättä tarpeellisena sitä että he ovat mukana tiimipalavereissa. Jotkut johtajat osallistuvat aina o Johtajat ovat minun alueella kiitettävästi mukana. o Pitää ottaa esille syksyllä johtajien kanssa. o Yhteistyösopimus on myös keltoille velvoite. o Palaan aina sopimukseen että osallistuminen kuuluu myös johtajille. o Menen kertomaan itse jos johtaja ei ole paikalla. Tuleeko lapsi ja perhe varhaisemmin autetuksi vuosikellon mukaisen toiminnan kautta keltojen mielestä? Vastauksissa annetaan ymmärtää, että tuen saaminen varhaisemmin riippuu lapsesta. Palvelu myös ontuu erään vastaajan mukaan yhteistyössä terapiapalvelujen kanssa. Joku keltoista toivoo, että vuosikelloon avattaisiin tätä paremmin. Vuosikellorakenteen puuttuminen hanakloittaisi työtä ja lapsen sekä perheen varhaisemman tuen saamista yhden vastauksen mukaan. o Riippuu lapsesta. o Tämä palvelu ontuu yhteistyössä terapiapalvelujen kanssa. o Kelton tehtävissä tämä tulisi avata paremmin. o Olisi hankalaa jos tätä rakennetta ei olisi. 16

17 Vuosikello yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa (teema III) Kysymyksessä 4 haluttiin keltojen arvioivan siitä, ovatko yhteistyörakenteet ja -käytännöt tarkoituksenmukaisia heidän työnsä näkökulmasta. Esimerkiksi onko palavereja muiden työntekijöiden kanssa tarpeeksi ja ovatko palaverit oikein ajoitettu? Vastausten mukaan palavereja yhteistyökumppaneiden kanssa pidetään tärkeinä ja tarpeellisina, säännöllisiä tapaamisia tarvitaan. Varhaisen tuen käsikirjaa pidetään säännöllisten palaverien lisäksi huippujuttuna. Erään vastauksen mukaan palavereja on tällä hetkellä sopivasti, noin kaksi kertaa vuodessa. Toinen vastaaja kertoo palaverien määrän olevan riittävän. Joku vastaaja tosin miettii välillä neuvolayhteistyöpalaverien tarkoituksenmukaisuutta ja toinen yhteistyötahojen paljoutta. Toisessa vastauksessa kommentoidaan, että vaikka yhteiset palaverit ovat tarpeellisia, niiden sisällöllinen kehittäminen on ajankohtaista. Erään kommentin mukaan Palaverien sisällöt tarvitsevat ryhtiä. Myös palaverien ajoittamista samoille päiville ehdotetaan, jotta jäisi enemmän ryhmäpäiviä, joita kenttä ensisijaisesti keltoilta toivoo. Moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä helpottaa yhden vastauksen mukaan se, että yhteistyölle on selkeät rakenteet ja käytänteet. Muissa vastauksissa tuodaan esiin se, että jos palaverien sisältöjä ei ole kuvattu, rakenteet alkavat johdattaa yhteistyötä. Joku kaipaa jämäkkyyttä palavereihin esimiehiltä, toisessa tuodaan esiin koulun sanelupolitiikka yhteistyörakenteiden ja käytäntöjen osalta. Koetaan, että kelto on altavastaajana. Vastauksissa pohditaan myös yhteistyökäytäntöjen ja rakenteiden kuvaamisen tarkoituksenmukaisuutta. Joku kelto toivoo, että vuosikellossa tulisi kuvata tarkemmin, mitä heiltä palavereissa odotetaan. o Tahoja on aika paljon. o Jämäkkyyttä esimiehiltä. o Rakenteet alkavat syödä jos ei sisältöjä ole kuvattu. o Kelto on altavastaajana. Koulu sanelee. o Onko tämä kuvaaminen tarkoituksenmukaista. o Mitä minulta palavereissa odotetaan? Olisi hyvä kuvata. Arvioinnissa haluttiin myös keltojen mielipiteitä siitä edistääkö yhteistyörakenne konsultoivan työotteen toteutumista (kysymys 5). Vastausten mukaan yhteistyörakennetta pidetään konsultoivan työotteen toteutumista edistävänä tekijänä. Perusteluina esitetään, että yhteistyörakenteen avulla pystytään puhumaan ajankohtaisista asioista ja uudet työntekijät tulevat tutuiksi. Yhteistyöpalavereissa on mahdollista päivittää yhteistyökumppaneiden muuttuvat käytännöt (esimerkiksi mainintaan perheneuvola). Toisessa perustelussa tuodaan esiin yhteistyörakenteen toimivuus ja konsultoivan työotteen toteutumisen edistävyys, mutta monet käytänteet tuntuvat olevan vielä vähän sekaisin. Tämä ilmenee niin, että asian uskoo olevan 17

18 tietyllä tavalla, seuraavassa palaverissa tilanne voikin olla jo ihan toisenlainen. Ehkä käytäntöjen vakiintuminen vaatii pidemmän ajan? Tähän viittaa myös yhden vastaajan kommentti, jonka mukaan yksi keltonkierto ei vielä ole selkiyttänyt kuviota kovin paljon. Mitä mieltä keltot ovat siitä, tuleeko lapsi ja perhe varhemmin ja tehokkaammin autetuksi nykyisellä yhteistyörakenteella (kysymys 6)? Kaikki paitsi yksi kelto olivat sitä mieltä, että lapsi ja perhe tulevat varhemmin ja tehokkaammin autetuksi. Yksi vastaaja vastasi kuitenkin kyllä - vaihtoehdon lisäksi myös ei. Kyllä -vastauksia perusteltiin niin, että ainakin lasten ja perheiden auttamiseen tarjotaan paljon mahdollisuuksia. Toisessa kyllä vastauksessa pohdittiin sitä, että vielä on olemassa perheiden pallottelua taholta toiselle, joka ei edistä varhaisempaa tukea. Näin tapahtuu esimerkiksi nivelvaiheen psykologin tutkimusten kohdalla. Aikaisemmin mainittu kylläei vastaus tuo esiin sen, että lapsi ja perhe saavat varhemmin tukea koska lapsen ympärillä on toimijoita enemmän ja hyvät mahdollisuudet yhteistyöhönkin varhemmin. Vastaus tuo esiin kelton suuren roolin varhain tukemisessa. Problematiikkaa varhaisen tuen toteutumiseen tuovat vastauksen mukaan kuitenkin muun muassa se, että sopivia ryhmiä on liian vähän sekä yhteistyötahojen resurssipula. Kysymys seitsemän pohti sitä, edistääkö yhteistyö muiden erityistyöntekijöiden kanssa varhaisen tuen ohjaamista päivähoidon yksiköissä. Keltot katsovat, että erityistyöntekijöiden antamat keinot sisältyvät päivähoidon arkeen ja kelto vahvistaa näitä annettuja käytäntöjä omalla työllään ja ohjauksellaan. Erityistyöntekijöiden kanssa työskennellään yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi. Keltojen mukaan säännöllisissä tapaamisissa on hyvä tehdä yhteisesti käytänteiden päivitystä ja tapaamisissa on myös mahdollisuus molemminpuoliseen konsultointiin tarvittaessa. Arvioinnin päätti avoin kysymys (kysymys 8), jossa vastaajat ja teemahaastatteluun osallistuja sai kertoa omia ajatuksiaan keltojen vuosikelloon liittyen tai sen yhteistyörakenteeseen. Keltojen vastausten perusteella he ovat ajatelleet vuosikelloa enemmän oman työnsä aikataulun ohjaamisen apuvälineenä, ei niinkään varhaisen tuen ohjaajaksi ja toteuttajaksi. Vuosikelloa on ajateltu myös päiväkodin johtajien ja kelton välisen yhteistyön vahvistamisessa. Toisen vastauksen mukaan rakenteet ovat jämäköittäneet työtä ja suunnanneet sitä. On tärkeää, että kaikilla on samat raamit työssä, se tasapuolistaa palvelua koko kaupungin alueella. Vastauksessa pohditaan sitä tapahtuuko näin maaseutualueella? Eräässä vastauksessa ehdotetaan keltojen vuosikellon etusivulle lisättäväksi ja avattavaksi keltojen työn arvoihin liittyviä asioita. Vuosikellon keltojen työtä selkiyttävästä, jäsentävästä ja yhdenmukaistavasta vaikutuksesta kerrotaan myös kolmannessa vastauksessa. Yhtenäiset käytännöt ovat tärkeitä, koska keltoja on paljon. Vuosikello on myös toiminut hyvänä perehdyttäjänä ensimmäisellä keltokierrolla. Vielä enemmän siitä olisi vastauksen mukaan hyötyä, jos yhteistyöpalaverien/ yhteistyötahojen lisäksi olisi ollut jotain suuntaa palaverien sisällöstä. Vastaaja näkee keltojen vuosikellon enemmän keltojen omaa toimintaa ohjaavana työmuotona, kun henkilöstö hakee enemmän ohjeistusta 18

19 kellomallista, nivelvaiheen vuosikellosta ja varhaisen tuen käsikirjasta. Vastaajan mielestä nämä kaikki (vuosikellot ja käsikirjat) ovat erittäin hyviä uudistuksia ja jäsentäjiä varhaiskasvatustyössä. Joku vastanneista keltoista toteaa, että vuosikellon toimivuudesta käytännössä on kokemusta hänen kohdallaan vielä hyvin vähän. Tämä asia hankaloitti asian arviointia. Kysymyksen 9 kohdalla keltot saivat antaa palautetta miltä ryhmäteemahaastattelu heistä tuntui arviointimenetelmänä. Kommenttien mukaan keltot pitivät erittäin paljon ryhmässä tehtävästä keskustelevasta arvioinnista. Kysyttäviä asioita pidettiin tärkeinä, joskin kyllä / ei vaihtoehtoja vaikeina vastattavina. Ilmeisesti tärkeämpänä kuin kyllä/ei vastaamista pidettiin yhteistä pohdintaa. Keltot pitivät hyvänä myös sitä, että he saivat perehtyä kysymyksiin ensin oman kyselynsä kautta ja sitten oli vielä samojen teemojen äärellä yhteinen haastattelu ja keskustelu. o Tällainen systeemi aivan loistava! o Tärkeitä asioita kysyttiin. o Kyllä / ei kysymykset vaikeita. o Vaikea. o Hyvä että sain perehtyä ensin ja sitten oli vielä tämä teemahaastattelu. o Hyvä että ensin oma kysely ja sitten vielä haastateltiin. 3.2 Päiväkodin johtajien teemahaastattelun tulokset Päiväkodin johtajat osallistuivat keltojen vuosikelloa koskevaan arviointiin kuudessa alueellisessa teemahaastattelussa. Seuraavassa taulukossa on esitetty alueet, teemahaastattelujen päivämäärät ja osallistuneiden päiväkodin johtajien määrät. Keltojen vuosikellon arviointiin osallistui maalis- ja toukokuun 2011 välisenä aikana kaikkiaan 32 päiväkodin johtajaa. Alue Särkilahti, Särkiniemi, Jynkkä, Levänen Keskusta, neulamäki Puistopetonen Saaristopetonen Läntinen alue ja pohjoinen maaseutu Koillinen Teemahaastattelun aika Osallistuneiden päiväkodinjohtajien määrä; yhteensä 32 Taulukko 2. Teemahaastattelujen alueet, päivämäärä ja osallistuneiden päiväkodin johtajien määrä 19

20 Päiväkodin johtajien arviointikysymykset oli jaettu kahteen teemaan. Teema I kartoitti vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a, b, c, d, e). Teemassa II tarkasteltiin keltojen vuosikellon rakenteen toimivuutta varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymykset 2-5). Lisäksi teemahaastattelun lopussa kysyttiin vastaajien mielipidettä teemahaastatteluun vastaamisesta (kysymys 6). Vuosikellon tunteminen ja saatavuus (teema I) Kysymys 1a selvitti onko keltojen vuosikello ja sen rakenne tuttu päiväkodin johtajille. Suurin osa (20 vastaajaa) vastasi tuntevansa keltojen vuosikellon ja sen rakenteen. Rakenteen osalta kommentoitiin sen olevan saman kuin johtajien ja keltojen yhteistyösopimuksessa myös. Joillekin vastaajista kelto tai alueella toimiva erityislastentarhanopettaja (oelto) on ohjannut vuosikellon tuntemisessa ja löytämisessä, toiset taas ovat tarkastelleet vuosikelloa tai tulostaneet sen Sinetistä itselleen jo syksyllä Varhaisen tuen tiimissä, kelton kertomana tai johtajien kokouksessa jotkut ovat tutustuneet vuosikelloon. Myös johtajien ja keltojen yhteistyösopimuksen esittelyn yhteydessä on esitelty keltojen vuosikello. Kuusi päiväkodin johtajaa vastasi, etteivät tunne vuosikelloa, jotkut tosin kävivät tutustumassa vuosikelloon saatuaan kirjeen teemahaastattelusta. Osa kommentoi, että keltojen vuosikellon rakenne on tuttu mutta sen sisältö ei ole. Asiat ja keltojen tehtävät saattavat olla tuttuja joillekin, mutta ei kuukausitasolla. Jotkut kommentoivat, ettei ole ollut aikaa perehtyä vuosikelloon, eikä asiaa ole esitelty johtajien tapaamisissa. Muuta kommentoitavaa -luokassa vastaukset pohtivat vuosikellon sisällön paljoutta ja sitä milloin vuosikello on tullut Sinettiin 7. Lisäksi vuosikello rakenteena saa kiitosta hyvänä tapana kuvata vuotta ja siihen liittyviä työtehtäviä. Kysymys 1b arvioi tietävätkö päiväkodin johtajat mistä vuosikello löytyy. Tarkennuksena kysyttiin vielä, tiesivätkö he ennen arvioinnin saatekirjeen linkkiohjeistusta? Lähes kaikki vastasivat tietävänsä, että keltojen vuosikello löytyy samasta paikasta kuin keltojen ja johtajien yhteisen työn vuosikellokin eli Sinetistä kohdasta Huviksi ja hyödyksi. Kaksi vastaajaa piti paikkaa kuitenkin huonona ( ei oo muuten hyvä paikka ). Neljä vastaaja kehui aakkosellista hakemistopaikkaa hyväksi, ( sieltä löytyy! ). Osa kertoi tietävänsä vuosikellon paikan, koska se on yhdessä läpikäyty. Jotkut vastaajista eivät kuitenkaan tiedä mistä keltojen vuosikello löytyy. He kommentoivat tuntevansa keltojen vuosikellon paikan vain kutakuinkin, eivät ollenkaan tai siihen liittyvää ohjeistusta. Joku kommentoi, ettei löydä vuosikelloa. Yksi vastaaja kertoi, että tiesi kyllä vuosikellosta muttei tutustunut sitä. Joku johtaja kommentoi, ettei ole aikaa paneutua 20

KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO

KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO ARVIOINTIRAPORTTI KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO Kirsi Alila Ediva Oy 5.8.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN 6 3 ARVIOINNIN TULOKSET 9 3.1 Konsultoivien

Lisätiedot

KELTOJEN VUOSIKELLO - Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia

KELTOJEN VUOSIKELLO - Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia KELTOJEN VUOSIKELLO - Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia 22.3.2012 Kuopio Kirsi Alila, Ediva Oy KELTOJEN VUOSIKELLON ARVIOINTI vuosikellorakennetta on arvioitu kevään 2011 aikana yhtenä kuopiolaisena

Lisätiedot

Kaste - ohjelma 2010 2012 LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa

Kaste - ohjelma 2010 2012 LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi Kuopiossa YKSILÖLLINEN ERITYISPALVELU ERITYIS- PALVELUT LAADUKAS PERUSPALVELU Poikkihallinnollinen varhaisen

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011

Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 nykynäkemykset hyvistä kuntoutuskäytännöistä erikoissairaanhoidon näkökulma ja tehtävät yhtenäinen toimintakulttuuri ja toimintamalli puuttuvat yhteistyökäynneistä.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi -Esimerkkinä Kallion Vasu ja Arjen käytäntöjen opas - prosessit Lapsen hyvä arki - osahanke 8.6.2011 Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke 1. Toimijalähtöisyys

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

PRIDE-valmennuksen arviointi

PRIDE-valmennuksen arviointi PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011 Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011 Palvelualuetyöryhmän yhteenveto ja ehdotukset Riitta Heinonen, Liisa Hynninen, Ritva Mutanen, Maisa Rantanen, Kirsi

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN Mitä kuuuu kehittämistyöeni? YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN Annukka Jämsä-Taskinen apuaisosastonhoitaja, toimintaterapeutti Kuopion kaupunki

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015. Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN PÄIVÄKODIN, MAANIITUN PÄIVÄKODIN JA KIRKONKYLÄN ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTAVUODELLE 2015-2016

KIRKONKYLÄN PÄIVÄKODIN, MAANIITUN PÄIVÄKODIN JA KIRKONKYLÄN ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTAVUODELLE 2015-2016 KIRKONKYLÄN PÄIVÄKODIN, MAANIITUN PÄIVÄKODIN JA KIRKONKYLÄN ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTAVUODELLE 2015-2016 KUVAUS YKSIKÖN NYKYTILASTA JA TOIMINNAN TAVOITTEISTA : Kuvaus toiminnasta:

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen

Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen Uusi oppilas ja opiskelijahuoltolaki, opetushallituksen määräys 5/011/2014 koskien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto Taustatiedot - Vastaajia 217 (vastausprosentti 24.1 %) - Eniten vastuksia kertyi Helsingistä (33 %) - Vastaajista 87 % oli terveydenhoitajia -

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN 13.10.2009 kuntoutusohjaaja Helena Kaski fysioterapeutti Irma Tarvainen Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä LASTEN KUNTOUTUSTYÖRYHMÄN TOIMINNAN

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN-PROSESSIN KUVAUS. 11.05.2011 kuntoutusohjaaja Helena Kaski fysioterapeutti Irma Tarvainen

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN-PROSESSIN KUVAUS. 11.05.2011 kuntoutusohjaaja Helena Kaski fysioterapeutti Irma Tarvainen LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN-PROSESSIN KUVAUS 11.05.2011 kuntoutusohjaaja Helena Kaski fysioterapeutti Irma Tarvainen Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kehittämistoiminnan

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA 1 NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA MIRJA ISOAHO-ALILA 2014 Hämeenkyrön varhaiskasvatus Keke-opas Mirja Isoaho-Alila

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015

ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015 VARHAISKASVATUSPALVELUT ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015 Kyselyjä lähetettiin 68, vastauksia palautui 27, vastausprosentti 39,7 Asteikko: 5 = erittäin hyvin, 4 = hyvin, 3 = ei hyvin eikä huonosti,

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot