KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO

Transkriptio

1 ARVIOINTIRAPORTTI KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO Kirsi Alila Ediva Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN 6 3 ARVIOINNIN TULOKSET Konsultoivien erityislastentarhanopettajien teemahaastattelun tulokset Päiväkodin johtajien teemahaastattelujen tulokset Erityistyöntekijöiden teemahaastattelujen tulokset: moniammatillisen yhteistyön näkökulma 49 4 YHTEENVETOA, JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KEHITTÄMISSUOSITUKSIA Konsultoivat erityislastentarhanopettajat: tulosten tarkastelua ja kehittämissuosituksia Päiväkodin johtajat: tulosten tarkastelua ja kehittämissuosituksia Erityistyöntekijät: tulosten tarkastelua ja kehittämissuosituksia 68 LIITTEET 70 LIITE 1. Keltojen vuosikello 70 LIITE 2. Keltojen teemahaastattelukysymykset 75 LIITE 3. Päiväkodin johtajien teemahaastattelukysymykset 78 LIITE 4. Erityistyöntekijöiden teemahaastattelukysymykset 82 2

3 1 JOHDANTO Konsultoivien erityislastentarhanopettajien (jatkossa keltojen) vuosikello on varhaisen tuen toteutumista tukeva rakenne, jossa on kuvattu keltojen toimenkuva perustyön tukemisen ja moniammatillisen yhteistyön näkökulmista. Yhteistyörakenteen pohjana on käytetty lastenneuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimusta, jossa ennaltasovitut tapaamiset on sijoitettu tietyille viikoille. Vuosikellon tarkoituksena on yhtenäistää keltojen toimenkuvaa eri alueilla ja näin taata tasalaatuiset varhaisen ja erityisen tuen palvelut koko Kuopion kaupungin alueella. Keltojen vuosikello on laadittu Lapsi Kuopio II hankkeen 1 toimesta, aivan hankkeen ensimmäisinä toimenpiteinä. Vuosikellossa 2, (liite 1) on kuvattu tavoitetasoisena kelton konsultoinnit lapsiryhmiin ja ryhmätoimintojen käynnistäminen ja ohjaaminen. Lisäksi vuosikellossa on kirjattu yhteistyöpalaverit vanhempien ja perheen verkostojen kanssa, esiopetusikäisen lapsen koulupsykologin yksilötutkimukseen ohjaus ja keltojen tiimipalaverit 2 Myös varhaiskasvatuksen työryhmät 3 on listattu vuosikelloon. Vuosikellossa kuvataan myös keltojen verkostoyhteistyö eri asiantuntijatahojen kanssa. Vuosikelloa varhaisen tuen rakenteena ja sen toimivuutta ei ole aiemmin arvioitu. Tässä raportissa kuvataan kolmiosaisena toteutetun konsultoivien erityislastentarhanopettajien vuosikellon arvioinnin tulokset. Arvioinnin suorittaminen on raportoitu luvussa kaksi. Luvussa kolme keskitytään esittämään arvioinnin tulokset niin, että ensin tarkastellaan keltojen teemahaastattelujen tuloksia (3.1), sitten päiväkodin johtajien teemahaastattelujen tuloksia (3.2) ja kolmantena erityistyöntekijöiden näkemyksiä keltojen vuosikellosta. Erityistyöntekijöiden teemahaastattelut tuovat arviointiin moniammatillisen yhteistyön näkökulman. Luvussa neljä puolestaan tehdään yhteenvetoa ja johtopäätöksiätuloksista sekä esitetään kehittämissuosituksia keltojen vuosikellorakenteen kehittämiseksi. Raportin liitteistä löytyvät keltojen vuosikellon etusivu (liite 1) sekä eri tahojen haastattelukysymykset (liitteet 2-4). Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että keltojen vuosikellon rakenne toimii varhaisen tuen edistäjänä ja yhteistyön pohjana niin varhaisen tuen ohjauksessa kuin yhteistyössä erityistyöntekijöidenkin kanssa. Kaikki vastaajatahot ovat tätä mieltä, vaikka myös kritiikkiä ja kehittämisideoita esitetään vuosikellon tarkoituksenmukaisuuteen, aikataulutukseen ja 1 Lapsi Kuopio II hanketta esitellään lyhyesti luvussa 2 Arvioinnin suorittaminen. 2 Vuosikello sijaitsee sähköisenä rakenteena Kuopion kaupungin henkilöstön sisäisessä vuorovaikutteisessa viestikanavassa (intra) Sinetissä, osoitteessa: / Varhaiskasvatuspalvelut / Aakkosellinen hakemisto / Keltojen vuosikello / 3

4 rakenteeseen. Kehittämisehdotuksista huolimatta keltojen vuosikelloa pidetään keltojen työtä ja toimintoja yhtenäistävänä käytäntönä. Vuosikellon tunteminen kaipaa kuitenkin edistämistä; vuosikelloa tulisikin esitellä enemmän päivähoidon johtajille ja henkilöstölle sekä muille yhteistyökumppaneille. Vuosikellon sijainti tulee palautteen perusteella pohtia uudestaan. Myös vuosikellon tavoitteen ja tarkoituksen tarkentaminen tulisi pohtia ja sitä kautta arvioida sen sisältöä; onko vuosikello rakennettu pääsääntöisesti keltojen omaan käyttöön vai myös selkeyttämään kelton työtä erilaisille yhteistyötahoille. Vuosikellon rakennetta varhaisen tuen ohjaamisessa arvioidaan kaikkien vastaajatahojen osalta hyväksi, keltojen työtä kuvaavaksi ja rytmittäväksi sekä selkeyttäväksi rakenteeksi. Vuosikelloon toivotaan kuitenkin muutoksia. Johtajilta tulee eniten kehittämisehdotuksia vuosikellon aikataulutuksen muutoksiin ja rakenteen uudistuksiin. Tämä on loogista koska he tekevät tiivistä yhteistyötä keltojen kanssa ja tuntevat vuosikellon mukaisen toiminnan. Arvioinnin tulokset nostavat esiin keltojen, oeltojen, johtajien ja osittain myös henkilöstön vastuiden epäselvyyksiä. Keltojen toivotaan osallistuvan nykyistä enemmän lapsiryhmätyöskentelyyn, tämä palaute tulee selvästi esiin niin keltoilta itseltään kuin myös vahvasti johtajilta. Keltojen työssä painottuu vahvasti yhteistyö ja monet palaverit eri tahojen kanssa. Yhteistyön painotus vuosikellossa lapsiryhmätyön sijaan nousee arvioinnissa pohdinnan kohteeksi. Tästä johtuen erilaisten yhteistyöpalaverien määrän vähentämistä ja sisällöllistä kehittämistä ehdotetaan. Haasteelliseksi koetaan kelton osaamisen välittyminen henkilöstölle ja joiltakin osin keltojen vaihtuvuus. Kelton työtä arvostetaan korkealle johtajien ja erityistyöntekijöiden vastauksissa ja yhteistyötä kehutaan keltojen kanssa erinomaiseksi ja korvaamattomaksi. Keltojen rooli yhteistyön käynnistäjänä ja ylläpitäjänä on merkittävä. Kelton vuosikellon mukainen työ edesauttaa henkilöstöä havaitsemaan ja tunnistamaan varhaisemmin lapsen ja perheen tuen tarpeita, ja varhaisen tuen sisällyttämisessä oman tiiminsä toimintaa. Henkilöstö saa keltolta varhaisen tuen toteuttamiseen tukea, ohjausta ja koulutusta. Alueellisia eroja löytyy enemmän pedagogisten kahviloiden järjestämisessä, tiimipalavereihin osallistumisessa, koulutusten järjestämisessä, kuntoutussuunnitelmien laatimiseen osallistumisessa sekä lasten pienryhmä- ja henkilöstön vertaisryhmien käynnistämisessä ja ohjaamisessa. Alueelliset tarpeet tosin vaihtelevat keltolta kaivattua tukea sekä sen laatua ja määrää kohtaan. Erityistyöntekijät mainitsevat vielä erityisesti keltojen vuosikellon mukaisen työn edistävän kuntouttavaa työotetta. He kertovat keltojen vuosikellon mukaisen yhteistyörakenteen olevan tarkoituksenmukaisen heidän näkemyksestään käsin ja tukevan heidän työtään sekä linkittyvän osaksi terapeuttien omaa työtä järkevällä tavalla. Erityistyöntekijät kaipaisivat kuitenkin paitsi kelton joidenkin tehtävien tarkempaa avaamista vuosikellossa niin myös enemmän aikaa yksittäisen lapsen asioiden yhdessä hoitamiseen, jotta varhainen tuki toteutuisi entistä tehokkaammin. 4

5 Keltojen vuosikellon arvioinnin kautta hahmottui vuosikelloon tehtävien rakenteellisten ja aikataulullisten muutosten tarpeet. Arvioinnin kautta tuli selkeästi esiin ja vahvistui näkemys keltojen keskeisestä pedagogisesta roolista kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa sekä yhteistyössä monitahoisten kumppaneiden kanssa. Arvioinnin kautta välittyi voimakkaasti kelton työn moninaisuus; työn keskeisiä elementtejä ovat niin lapsiryhmätyö, henkilöstön (ml. johtajat) tukeminen ja ohjaus kuin asiantuntijayhteistyökin ulospäin varhaiskasvatuspalvelusta. Keltojen työn merkitys näkyy tukena henkilöstölle, johtajille, erityistyöntekijöille ja muille yhteistyökumppaneille sekä tietysti suoraan myös lapselle ja perheelle. Vaikka arviointi antoi paljon eväitä keltojen vuosikellon tarkasteluun ja jatkokehittämiseen, vuosikello näyttäytyy kuitenkin erinomaisena keltojen työn jäsennyksenä ja rakenteena. Arviointitietoa hyödyntämällä sen kehittämisessä vuosikellosta tulee entistä parempi ja sisällöltään kattavampi. Voidaankin todeta, että keltojen vuosikellon mukaisen toiminnan kautta lapsi ja perhe tulevat varhemmin autetuksi. 5

6 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN Keltojen (konsultoivien erityislastentarhanopettajien) vuosikellorakennetta on arvioitu kevään 2011 aikana yhtenä kuopiolaisena varhaiskasvatuksen varhaisen tuen ohjaavana toimenpiteenä. Arviointi toteutettiin osana Kuopion kaupungin Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessin hallinnoimaa vuosina toteuttavaa LapsiKuopio II -hanketta, joka on saanut rahoituksensa kansallisesta Kaste -ohjelmasta 3. Ohjelman pääasiallisena tarkoituksena on kehittää lasten ja perheiden palveluita vastaamaan heidän tarpeisiinsa joustavasti ja vaikuttavasti. Pääpaino on vanhempien osallisuuden ja henkilöstön osaamisen vahvistamisessa sekä moniammatillisen yhteistyön toteutumisessa. LapsiKuopio II -hankkeessa keskitytään siihen, että lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa toimitaan varhaisen tuen uusien ja entisiä täydentävien työ- ja toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on vakiinnuttaa varhainen tuki osaksi moniammatillisen ja alueellisen yhteistyön toimintakäytäntöjä. Tarkoituksena on, että hankkeen jälkeen varhaisen tuen työ- ja toimintatapoja lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa sekä moniammatillisessa ja alueellisessa yhteistyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Arviointiprosessi on ollut kolmiosainen; arviointiin ovat osallistuneet keltot, päiväkodin johtajat ja erityistyöntekijät (puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit). Arviointiprosessi on laadittu yhteistyössä Ediva Oy:n kehitysjohtaja Kirsi Alilan ja LapsiKuopio II -hankkeen kanssa. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää toimiiko keltojen vuosikellon rakenne varhaisen tuen edistäjänä ja yhteistyön pohjana 1) varhaisen tuen ohjauksessa ja 2) yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa. Kyseessä on kaupunkitasoinen arviointi, jonka tavoitteena on mahdollisimman kattavan ja perusteellisen palautteen saaminen keltojen vuosikellorakenteen toimivuudesta. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään vuosikellorakenteen kehittämisessä varhaisen tuen ohjaamisen näkökulmasta. Keltojen suorittama arviointi toteutettiin ryhmähaastatteluna keltojen Vatu tiimissä kello Tätä ennen keltot olivat tutustuneet haastattelukysymyksiin ja vastanneet heille kohdennettuun kyselylomakkeeseen. Samat kyselylomakkeen kysymykset käytiin teemahaastattelussa läpi yhteisesti keskustellen. Keltojen arviointikysymykset jakautuivat kolmeen teemaan ja yhteensä 9 pääkysymykseen ja 18 alakysymykseen. Ensimmäinen teema (teema I) mittasi vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a-1f). Toinen teema (teema II) liittyi vuosikelloon varhaisen tuen ohjaamisessa 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (sosiaali- ja terveysministeriö), jossa määritellään sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille Vatu-tiimi on varhaisen tuen tiimi, joka kokoontuu kahden viikon välein ja johon osallistuvat keltot ja palvelupäällikkö 6

7 (kysymykset 2-3). Kolmas teema (teema III) arvioi vuosikelloa yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa (kysymykset 4-8). Lisäksi keltot antoivat palautetta teemahaastattelumenetelmästä (kysymys 9). Päiväkodin johtajat suorittivat arvioinnin ryhmähaastatteluna kuudessa aluekokouksessa maalis toukokuun 2011 aikana. Oheisessa taulukossa 1 on listattu aluekokoukset (alue, ajankohta, paikka), joissa keltojen vuosikellonrakenteen arviointi suoritettiin. ALUE AJANKOHTA PAIKKA Särkiniemi / Jynkkä Eteläinen maaseutu Läntinen Pohjoinen maaseutu Keskusta Puistopetonen Saaristopetonen Koillinen Torstai 17.3 klo Maanantai 11.4 klo Tiistai 19.4 klo Perjantai 6.5 klo Perjantai 6.5 klo Torstai 12.5 klo Paimenpojan päiväkoti Sinikellon päiväkoti Maljapuron päiväkoti Tuuliviirin päiväkoti Lehtoniemen päiväkoti Saarikellon päiväkoti Taulukko 1. Ryhmäteemahaastattelujen toteuttaminen kuudella päivähoitoalueella. Päiväkodin johtajien arviointikysymykset oli jaettu kahteen teemaan. Teema I kartoitti vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a, b, c, d, e). Teemassa II tarkasteltiin keltojen vuosikellon rakenteen toimivuutta varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymykset 2-5). Lisäksi teemahaastattelun lopussa kysyttiin vastaajien mielipidettä teemahaastatteluun vastaamisesta (kysymys 6). Kaikkiaan pääkysymyksiä oli kuusi ja niiden alakysymyksiä 18 kappaletta. Arvioinnin kolmas osapuoli oli puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit. Tämän arvioinnin tarkoituksena oli saada vuosikellon rakenteesta ja sen toimivuudesta moniammatillisen yhteistyön näkökulma. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää keltojen ja erityistyöntekijöiden yhteistyön ja konsultoivan työotteen toteutumista varhaisen tuen ohjaamisessa ja tehostamisessa. Arviointi toteutettiin ryhmähaastatteluna puheterapeuttien tiimissä (vastaajia 7) tiistaina 17.5 ja toiminta- ja fysioterapeuttien lastentiimissä (vastaajia 5) Erityistyöntekijöiden teemahaastattelukysymyksiä (liite 4) oli kaikkiaan seitsemän, joista viimeisessä pyydettiin vastaajia antamaan palautetta käytetystä teemahaastattelumenetelmästä. Erityistyöntekijät vastasivat lisäksi kysymyksiin vuosikellorakenteen tuntemisesta ja sen sähköisen sijainnin tietämistä. Sen jälkeen tiedusteltiin keltojen vuosikellorakenteen tarkoituksenmukaisuudesta ja siitä, edistääkö yhteistyörakenne konsultoivan työotteen toteutumista. Lisäksi pyydettiin pohtimaan tuleeko lapsi ja perhe varhaisemmin ja tehokkaammin autetuksi vuosikellorakenteen avulla. Terapeutit saivat myös kertoa muita ajatuksiaan keltojen vuosikelloon liittyen. 7

8 Kaikkien kolmen ryhmän haastatteluihin oli varattu aikaa 1.5 tuntia. Haastattelijana toimi Tiina Mikkilä ja kirjaajana Jaana Lappalainen. Ennen ryhmähaastattelua tiimien jäseniä pyydettiin tutustumaan Sinetissä 5 olevaan keltojen vuosikelloon. Arvioinnin tulosten analyysista ja raportoinnista on vastannut kehitysjohtaja Kirsi Alila Ediva Oy:stä. 5 / Varhaiskasvatuspalvelut / Aakkosellinen hakemisto / Keltojen vuosikello. 8

9 3 ARVIOINNIN TULOKSET Tässä luvussa avataan arvioinnin tulokset kolmen vastaajaryhmien mukaisesti jaoteltuna alalukuina. Ensin luvussa 3.1 esitellään konsultoivien erityislastentarhanopettajien haastattelun tulokset teemoittain. Sen jälkeen tarkastellaan teemoittain päiväkodin johtajien kuuden alueellisen teemahastattelun tulokset luvussa 3.2. Tulosluvun kolmas alaluku 3.3 keskittyy kuvaamaan erityistyöntekijöiden teemahaastattelujen tulokset. 3.1 Konsultoivien erityislastentarhanopettajien teemahaastattelun tulokset Konsultoivat erityislastentarhanopettajat suorittivat keltojen vuosikelloa koskevan arvioinnin teemahaastattelussa Ennen teemahaastatteluun tuloaan he olivat saaneet etukäteen arviointikysymykset (liite 2) tutustuttavaksi ja täytettäväksi lomakkeen muodossa. Vuosikellon teemahaastatteluun osallistui kuusi keltoa. Teemahaastattelun tarkoituksena oli arvioida keltojen vuosikellorakenteen toimivuutta varhaisen tuen ohjauksessa ja yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa. Erityistyöntekijöiden keltojen vuosikelloa koskevan arvioinnin tulokset kuvataan raportin luvussa 3.3. Arviointi jakaantui kolmeen teemaan, joista teema I mittasi vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a-f). Teema II liittyi vuosikelloon varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymykset 2-3) ja kolmas teema vuosikelloon yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa (kysymykset 4-8). Arvioinnissa oli kaikkiaan 8 pääkysymystä ja 18 alakysymystä. Seuraavassa raportoidaan arvioinnin tulokset teemoittain. Vuosikellon tunteminen ja saatavuus (teema I) Ensimmäisessä kysymyksessä (1a-1f) keltoilta tiedusteltiin tunnetaanko keltojen vuosikello ja sen rakenne päiväkodin johtajien ja päivähoidon henkilöstön toimesta. Lisäksi kysyttiin tietävätkö kyseiset tahot, mistä vuosikello löytyy. Kysymyksissä oli myös kartoitusta siitä, miten henkilöstöä on ohjeistettu vuosikellon käyttöön ja miten jatkossa informaatiota vuosikellosta tulisi olla esillä ja saatavilla. Päiväkodin johtajien osalta osa keltoista sanoo, että he uskovat johtajien tuntevan entuudestaan kellomallin ja tietävän mistä se löytyy. He myös uskovat, että mallia on jossain yhteydessä esitelty päiväkotien johtajille, ilmeisesti ainakin silloin kun vuosikellorakenne tuli käyttöön. Vastauksissa kerrotaan, että johtajien ja kelton välinen yhteistyösopimus voi olla tutumpi ja sitä on enemmän 9

10 esitelty sekä käytetty yhteistyössä. Yhdestä vastauksesta käy ilmi, että vuosikello on uusi vielä keltollekin. o Positiivisesti uskoisin että tietävät ja tuntevat. On varmaan jossain esiteltykin. o Tiimit, joissa on kone ovat työntekijät käyneet tutustumassa o Itsekin juuri ja juuri tutustunut. Luulen että johtajat tuntevat tietävät mistä löytyy. Yhteistyösopimus on enemmän käytäntönä. o Johtajien ja keltojen yhteistyösopimusta kyllä. o Ehkä silloin kun tämä kello tuli niin silloin oli puhetta. Osa keltoista kertoo, etteivät ole osanneet esitellä ja markkinoida päiväkodin johtajille tai työntekijöillekään vuosikelloa. Syynä tähän mainitaan muun muassa, että vuosikellorakennetta pidetään keltojen omana rakenteena, ilmeisesti kelton työn käytännöt tulee käytyä läpi tiimien kanssa muutenkin. Keltot myös kertovat tapaamisissa johtajien kanssa mitä tulee aina seuraavalla kerralla. Johtajat ovat käyneet myös itse tutustumassa Sinetissä 6 vuosikelloon. o Minulle tämä on oma rakenne. o En ole ymmärtänyt esitellä ja markkinoida. o En ole puhunut kentällä. o En ole markkinoinut enkä esitellyt kummallekaan taholle. o Käytännöt tulee tiimien kanssa käytyä läpi. o Minulla on nohevia johtajia niin itsekin ovat tutustuneet. o Tapaamisissa tulee kerrottua mitä tulee aina seuraavaksi. Työntekijöiden tietämystä keltojen vuosikellosta osa keltoista ei tiedä tai epäilevät etteivät he tiedä. Työntekijöiden tietämystä vuosikellosta keltojen mukaan haittaa se, etteivät he osaa käyttää tietokonetta, ja siten eivät myöskään löydä vuosikellokuvausta. Joku keltoista kommentoi, että esikouluikäisten lapsiryhmien työntekijät tuntevat keltojen vuosikellon ja tietävät myös missä se löytyy. Sinetin Huviksi ja hyödyksi sivua ei pidetä hyvänä sijoituspaikkana vuosikellolle. o En tiedä tietävätkö? o Epäilen että henkilökunta tuntevat. o Eivät osaa käyttää konetta. o Huviksi ja hyödyksi on Sinetissä huono paikka o Eivät löydä polkua tai tätä paikkaa ohjaavaa kuvaa. o Eskarilaiset tietävät. 10

11 o Kun vastasin tähän kyselyyn tuli tunne että olisi hyvä mainita tästä vuosikellosta. Näyttää siltä, että keltot eivät ole ilmeisesti informoineet ja/tai ohjeistaneet henkilöstöä keltojen vuosikellon tutustumiseen. Keltot ovatkin sitä mieltä, että keltojen olisi hyvä puhua enemmän ja esitellä kellorakennetta, jotta päiväkodin johtajien tai henkilöstön tietämys ja tuntemus siitä lisääntyisi. Kelton vuosikelloa on pidetty ehkä enemmänkin omana työvälineenä, eikä ymmärretty sen arvoa myös päivähoidon muulle henkilökunnalle. Vuosikellon esittely on jäänyt vähäiseksi myös siitä syystä, ettei henkilökunta koskaan ole ihmetellyt mitä kelto työssään tekee. Kehittämisideana tuli esiin, että vuosikellorakenne voitaisiin käydä läpi aluekokouksissa ja johtajat voisivat esitellä sen henkilökunnalleen. o Kyllä on jäsentämisen paikka mistä löytyy. o Kellorakenteesta on hyvä puhua. o Tämä ohjaa selkeästi kelton tehtävää ohjaamiseen. o Olen ottanut vaan itselleni työvälineeksi. o Käydään läpi aluekokouksissa ja vastuutetaan johtajat esittelemään kello henkilökunnalle. o Henkilökunta ei ole koskaan ihmetellyt mitä kelto tekee. o Vuosikello olisi hyvä esitellä silloin kun tulee lisätoiveita. Vuosikello varhaisen tuen ohjaamisessa (teema II) Keltoilta tiedusteltiin teemassa II ensin sitä onko keltojen vuosikello toimiva työkalu/-menetelmä varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymys 2). Vastaajia pyydettiin perustelemaan vastauksena ja kertomaan mihin he ovat tyytyväisiä tai mitä kehitettävää he löytyvät vuosikelloon varhaisen tuen ohjauksen työmenetelmänä. Lisäksi keltojen arviointia haluttiin sitä, tukeeko vuosikellon rakenne eli siihen kirjatut keltojen tehtävät ja niiden aikataulutus vuosi- ja kuukausirytmityksineen varhaisen tuen saamista päivähoidon yksiköissä (kysymys 3). Keltot pitävät vuosikelloa hyvänä perehdyttämisen välineenä ja sen rakennetta hyvänä. Kelton tehtävät / työnkuva on selkeästi vuosikellossa esillä. Esillä ovat myös yhteistyösopimukset ja palaverit. Joku kommentoi tutustuneensa vuosikelloon kun aloitti työssään. Kommenteissa kerrotaan myös, että vuosikellorakenne jäsentää hyvin työtä sekä rytmittää toimenkuvaa ja työvuotta, ja auttaa priorisoimaan ajan kulloisenkin ajankohdan mukaan. Erityisesti nivelvaiheen jäsennystä kehutaan, samoin moniammatillisen yhteistyön osalta vuosikello on työkaluna verraton apuväline. Vuosikello myös selkeyttää päiväkodin johtajan ja kelton keskinäisiä vastuita. Kriittisesti pohditaan kuitenkin toimiiko vuosikello käytännössä? Myös alueelliset tarpeet mainitaan 11

12 vuosikellon rakennetta käytännössä muokkaavina tekijöinä. Vuosikellon nykyinen rakenne ja sisältö ovat kommentin mukaan jäsentyneet käytännön työstä. o Kun aloitin keltona niin luin kelloa. o Erittäin hyvä perehdyttämisen väline. Siis rakenteena hyvä. o Hyvä oman työn jäsentämisessä mutta toimiiko se on sitten eri juttu. o Jäsentää vuotta. Mutta alueelliset tarpeet ratkaisevat. o Itse elän tätä rakennetta ja olen omaksunut sen. o Kello on jäsentynyt käytännön kokemuksista. Toinen kysymyskokonaisuus keskittyi tarkastelemaan sitä, tukeeko vuosikellon rakenne ja siihen kirjatut keltojen työtehtävät ja niiden aikataulutus (vuosi- ja kuukausirytmitys) varhaisen tuen saamista päivähoidon yksiköissä. Ovatko vuosikelloon kirjatut tehtävät tarkoituksenmukaisia, jotta henkilöstö saisi ohjausta varhaisen tuen toimintaansa? Toisin sanoen, saako henkilöstö kelton työn kautta tukea omaan työhönsä varhaisessa tuessa? Vastaajia pyydettiin vastaamaan kyllä tai ei ja perustelemaan vastauksensa. Ne keltot, jotka pitävät vuosikellon rakennetta tarkoituksenmukaisena henkilöstön varhaisen tuen saaman ohjauksen näkökulmasta kertovat, että vuosikello yhtenäistää keltojen työkäytäntöjä ja tekee näkyväksi työn. Vuosikello tuo myös laatua työhön. Konkarikeltojen hiljainen tieto tulee myös esiin vuosikellossa. Yhteistyöpalavereja tiimipäivän jälkeen pidetään hyvänä asiana. o Yhtenäistää käytäntöjä ja tekee näkyväksi kelton työn. o Niin avataan tarkemmalla tasolla meidän työnkuva o Tuo laatua. o Hiljainen tieto on konkarikeltoilla ja tässä se tieto tulee kellon kautta. o Yhteistyöpalaveri tiimipäivän jälkeen on hyvä juttu. Vuosikellon tarkoituksenmukaisuutta kritisoivat kommentit kertovat, että ensitieto on liian aikaisin vuosikellossa ja neuvola-päivähoito -yhteistyöpalaverit vievät liikaa aikaa ryhmäkäynneiltä. Yhteistyö perheen ja vanhempien kanssa on lisääntynyt keltojen työssä ja tulisi siksi näkyä myös vuosikellossa. Keltojen lapsiryhmät ovat liian suuria, josta johtuen työssä ei kerkeä päivittämään itseään tai kunnolla valmistautumaan seuraavaan päivään. o Ensitieto on liian aikaisin. o Neuvola päivähoito yhteistyöpalaverit vievät aikaa ryhmäkäynneiltä. o Ohjaaminen ja toiminnan seuraaminen tulisi kuvata kellossa o Lapsimäärät liian suuret. o Työssä ei ehdi päivittämään itseään tai kokoamaan itseään. Valmistautumista seuraavaan päivään ei ole ollenkaan. 12

13 o Perheen kanssa tehtävä yhteistyö on lisääntynyt. Keltot eivät pidä vuosikelloa vain pelkkänä työlistauksena. Erään kommentin mukaan työn tekeminen vuosikellorakenteella ei saa tarkoittaa sitä, että vuosikellon mukaan tulisi toimia. Joku kelto kommentoi, että silloin kun talossa ei ole tarvetta keltolle muuten, hän yleensä tarjoaa pidettäväksi pienten lasten vanhemmille vanhempainiltaa. o Tämä ei ole pelkästään työlista. o Ei saa pois sulkea sitä, että jos työ tehdään näkyväksi tarkoittaa että näin tulee toimia. o Pienten vanhempain illat. Pidän tällaisen ja sanon että tämä on hyvää palvelua teille tänä syksynä. Onko kelton vuosikello rakennettu vuositasolla aikataulullisesti (elokuusta kevääseen) niin, että se tukee päivähoitoyksiköiden työtä ja toimintaa varhaisen tuen antamisessa? Eli palvelevatko kelton kuukausittaiset tehtävät yksiköitä varhaisen tuen toteuttamisessa parhaalla mahdollisella tavalla? Jälleen vastaajia pyydettiin vastaamaan kyllä tai ei sekä perustelemaan vastauksensa ja antamaan kehittämisideoita kelton tehtävien aikatauluttamisessa. Vastauksissa oli vain muutama pelkästään myönteistä vastausta aikataulun toimivuudesta nykyisenlaisena kuten Kauniilta ja hyvältä näyttää. Joku myös kommentoi vuosikellon aikataulun olevan keltoille työrunko. Osa keltoista kokee, että vuosikellosta huolimatta työssä pitää säilyttää joustavuus. Keltojen tulee osata itse priorisoida työtä ja vuosittain miettiä mitä kulloinkin tarvitaan. Keltojen on osattava tehdä ammatillisella perusteella valintaa eri tehtävien välillä. o Meillä tulee säilyä joustavuus. o Meidän tulee osata priorioida työtämme. o Joutuu aina vuosittain miettimään omaa työtään kun tarve selviää. o Kelton täytyy tehdä valintaa. Keltojen vastausten mukaan vuosikellossa on vain pintaraapaisu kelton työstä. Osa toivoo keltojen työn rytmittämistä nykyistä enemmän, toiset taas kysyvät, onko työn konkreettisemmassa avaamisessa järkeä. Eräs kelto vastaa, että työn pilkkominen tarkemmin tarkoittaisi samalla lupausta tehdä kaikki se mitä vuosikelloon on kirjattu. Joku keltoista kommentoi, ettei työ aukea paperilla vaan työ tarvitsee tekijänsä ja kasvot. Yksi kelto vastaa yksikantaan ettei vuosikello tue varhaista tukea, toinen vastaa ettei vuosikello aja (kelton työtä?) syventävää asiaa. Yhden vastauksen mukaan kelton työssä haasteellisia ovat pienryhmät ja oman alueen laajuus. o Kellossa on vaan pintaraapaisu kelton työstä. o Enemmän pitää rytmittää kelton työtä. o Työ tulisi avata konkreettisemmin. Mutta onko järkeä. 13

14 o Työtä ei ole tarkoituksenmukaista lähteä pilkkomaan. Tuolloin me jo tavallaan luvataan tehdä. o Työ ei aukea paperilla. Tieto tarvitsee tavallaan kasvot o Kello ei tue varhaista tukea. o Kello ei aja syventävää asiaa. o Pienryhmät ja oman alueen laajuus ovat haaste. Keltot esittävät konkreettisia muutosesityksiä vuosikelloon. Niiden mukaan vuosikellon pitäisi alkaa jo elokuusta ja kuntouttavia pienryhmiä tulisi avata vuosikellossa enemmän. Vuosikellossa korostuu nykyisellään aikuisten ohjaaminen sekä johtajien ja keltojen yhteistyö, ilmeisesti tarkoitetaan, että lapsiryhmätyön kustannuksella. Vuosikelloon tulisi saada uutta linjausta perheiden tapaamisesta koska perheiden ohjaamisen tarve on työssä lisääntynyt. o Vuosikello tulisi alkaa elokuusta. o Voisiko avata sitä mitä kuntouttavat pienryhmät ovat? Palvelisi yleistä tietoisuutta. o Kellossa korostuu aikuisten ohjaaminen ja johtajien ja keltojen yhteistyö. o Joku uusi linjaus voisi olla että tavataan perheitä. o Tarve ohjata perhettä on lisääntynyt. Kolmantena kysymyksenä tiedusteltiin edesauttaako ja/tai tukeeko keltojen vuosikellon mukainen toiminta varhaisen tuen konsultaatio ja ohjaaminen a) henkilöstöä lasten varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa ja tunnistamisessa, b) henkilöstöä huolen puheeksiottamisessa vanhempien kanssa ja c) henkilöstöä varhaisen tuen sisällyttämisessä oman lapsiryhmän toimintaan? Keltot ovat sitä mieltä, että keltojen vuosikellon mukainen toiminta varhaisen tuen ohjaamisessa edesauttaa henkilöstöä lasten varhaisen tuen havaitsemisessa ja tunnistamisessa. Keltoilla on tarkentavia kysymyksiä, joita he esittävät henkilökunnalle ja ohjaavat omalla myös työllään. Lisäksi keltot ohjaavat henkilöstöä Kasvattajan käsikirjan käytössä. Henkilökunta pystyy havainnoimaan lapsen tuen tarpeet itse koska asiasta on ollut paljon koulutusta (muun muassa Hupu-koulutus). Joskus henkilökunnan huoli hälventyy kun keltolla ei ole samasta asiasta huolta lapsen kohdalla. Joku kommentoi kuitenkin, että enemmän tarvittaisiin ryhmäkäyntejä. Tiimit nostavat esiin pulmia ja huolen aiheita mutta keltoa tarvitaan muuttamaan rakenteiden muutoksissa. o Meillä on kyllä tarkentavia kysymyksiä o Kasvattajan käsikirja ohjaa. Keltona ohjaan tähän ja täydennän omalla ohjauksella o Henkilökunta pystyy havaitsemaan ja tunnistamaan itse. Ollut paljon koulutusta 14

15 o On semmoisiakin käyntejä, että henkilökunta on huolissaan mutta keltona en ole huolissaan. o Hupu- koulutukset auttavat. o Enemmän tarvitaan ryhmäkäyntejä. o Tiimi nostaa esiin pulmia mutta kelto ohjaa rakenteiden muutoksissa. Keltot pitävät vuosikellorakennetta hyvänä toimintatapana kun lapsen tuen tarve otetaan puheeksi henkilökunnan ja vanhempien välillä. Huoli osataan ottaa puheeksi keltojen kanssa ja keltot ovat saaneet hyvää palautetta kun ovat ohjanneet huolen puheeksiottamiseen vanhempien kanssa. Keltolta on saatu käytännön arkeen sanoitusta vanhempien kanssa keskustelua varten. Pienten lasten opeille päivitetään varhaisen tuen havaitsemista ja tunnistamista vertaisryhmässä. o Huoli osataan ottaa puheeksi kelton kanssa o Olen saanut hyvää palautetta kun ohjaan puheeksi ottamista. Käytännön arkeen sanoja ja lauseita. Peukalo- säännöt. Kenen huoli kyseessä jne. o Pienten opeille vertaisryhmässä päivitetään havaitsemista ja tunnistamista. Miten keltojen vuosikello edesauttaa henkilöstöä varhaisen tuen sisällyttämisessä oman lapsiryhmän tiimin toimintaan ja henkilöstön varhaisen tuen osaamisen edistämisessä? Keltojen mukaan varhaisen tuen saamisessa on kysymyksessä lapsen oikeus. Joku kelto kommentoi, että kun hän menee lapsiryhmän kynnykselle hän näkee sieltä nopeasti kaiken! Ilmeisesti hän tarkoittaa sitä, että välittömästi pystyy huomioimaan onko henkilöstö sisällyttänyt varhaisen tuen lapsiryhmän tiimin toimintaan. Ongelmaksi varhaisen tuen toimintojen sisällyttämisessä ryhmän toimintaan mainitaan se, että tiimit vaihtuvat usein ja varhaisen tuen osaamisen taso sen myötä. Kelton työn pitkäjänteisyys näkyy siinä, että varhainen tuki vaatii sisäistyäkseen usein pitkän ajan, usein vuosien työtä keltolta henkilöstön kanssa sekä kelton ja johtajan yhteistyötä asian hyväksi. o Tämä jos mikä on lapsen oikeus! o Kun menen lapsiryhmän kynnykselle näen kaiken! o Tiimit vaihtuvat usein. o Paljon pulmia mutta vuosien mittaan työ alkaa näkymää. o Pitkässä juoksussa kelkka kääntyy. Johtajan ja kelton yhteistyö alkaa näkyä. o Talon perusjalka on johtajan ja kelton yhteistyö. Keltojen vuosikellon mukainen kelton toiminta auttaa henkilöstöä myös moniammatillisen osaamisen hyödyntämisessä. Vastausten mukaan kelton koulutus moniammatillisen työn edistämisessä näkyy. Moniammatillisen työn hyvä metodi myös näkyy kelton työssä. Keltot tuovat vastauksenaan esiin, että keltojen työ kohdentuu varmaan liian vähän päivähoidon yksiköihin ja ryhmiin (tiimipalaverit, palaverit vanhempien kanssa, toiminnan seuraaminen ryhmissä, kuntsarien tekeminen jne), tarvetta enempään selkeästi kentän taholta on. Keltoa pyydetään 15

16 paljon katsomaan yhdessä asioita henkilökunnan kanssa. Toisaalta joku keltoista kommentoi, että henkilökunta sanoo ettei tarvitse keltoa. o Varmaan liian vähän. o Tarvetta enempään. o Kyllä minua pyydetään paljon että katsottaisi yhdessä. o En osaa tunkea itseäni kun henkilökunta sanoo että eivät tarvitse Miten keltot kommentoivat omaa yhteistyötään/tiimityötään päiväkodin johtajien kanssa varhaisen tuen toteuttamiseksi? Kommenttien perusteella kelton ja päiväkodin johtajan tiimityötä ja yhteistyötä pidetään tärkeänä asiana, jonka taso kuitenkin vaihtelee alueilla. Jotkut johtajat eivät keltojen mukaan pidä tarpeellisena esimerkiksi tiimipalavereissa olemista, jotkut johtajat osallistuvat aina. Yhteistyösopimus velvoittaa niin keltoja kuin johtajiakin toimimaan sopimuksen mukaisesti. Joku vastanneista aikoo ottaa syksyllä yhteistyön johtajan kanssa keskusteluun. Toinen kelto kertoo, että jos johtaja ei ole paikalla kelton ollessa paikalla (tiimipalaverissa) niin hän menee kertomaan asioista johtajalle. o Tosi tärkeä asia. o Alueilla on vaihtelevuutta. Johtajat eivät näe välttämättä tarpeellisena sitä että he ovat mukana tiimipalavereissa. Jotkut johtajat osallistuvat aina o Johtajat ovat minun alueella kiitettävästi mukana. o Pitää ottaa esille syksyllä johtajien kanssa. o Yhteistyösopimus on myös keltoille velvoite. o Palaan aina sopimukseen että osallistuminen kuuluu myös johtajille. o Menen kertomaan itse jos johtaja ei ole paikalla. Tuleeko lapsi ja perhe varhaisemmin autetuksi vuosikellon mukaisen toiminnan kautta keltojen mielestä? Vastauksissa annetaan ymmärtää, että tuen saaminen varhaisemmin riippuu lapsesta. Palvelu myös ontuu erään vastaajan mukaan yhteistyössä terapiapalvelujen kanssa. Joku keltoista toivoo, että vuosikelloon avattaisiin tätä paremmin. Vuosikellorakenteen puuttuminen hanakloittaisi työtä ja lapsen sekä perheen varhaisemman tuen saamista yhden vastauksen mukaan. o Riippuu lapsesta. o Tämä palvelu ontuu yhteistyössä terapiapalvelujen kanssa. o Kelton tehtävissä tämä tulisi avata paremmin. o Olisi hankalaa jos tätä rakennetta ei olisi. 16

17 Vuosikello yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa (teema III) Kysymyksessä 4 haluttiin keltojen arvioivan siitä, ovatko yhteistyörakenteet ja -käytännöt tarkoituksenmukaisia heidän työnsä näkökulmasta. Esimerkiksi onko palavereja muiden työntekijöiden kanssa tarpeeksi ja ovatko palaverit oikein ajoitettu? Vastausten mukaan palavereja yhteistyökumppaneiden kanssa pidetään tärkeinä ja tarpeellisina, säännöllisiä tapaamisia tarvitaan. Varhaisen tuen käsikirjaa pidetään säännöllisten palaverien lisäksi huippujuttuna. Erään vastauksen mukaan palavereja on tällä hetkellä sopivasti, noin kaksi kertaa vuodessa. Toinen vastaaja kertoo palaverien määrän olevan riittävän. Joku vastaaja tosin miettii välillä neuvolayhteistyöpalaverien tarkoituksenmukaisuutta ja toinen yhteistyötahojen paljoutta. Toisessa vastauksessa kommentoidaan, että vaikka yhteiset palaverit ovat tarpeellisia, niiden sisällöllinen kehittäminen on ajankohtaista. Erään kommentin mukaan Palaverien sisällöt tarvitsevat ryhtiä. Myös palaverien ajoittamista samoille päiville ehdotetaan, jotta jäisi enemmän ryhmäpäiviä, joita kenttä ensisijaisesti keltoilta toivoo. Moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä helpottaa yhden vastauksen mukaan se, että yhteistyölle on selkeät rakenteet ja käytänteet. Muissa vastauksissa tuodaan esiin se, että jos palaverien sisältöjä ei ole kuvattu, rakenteet alkavat johdattaa yhteistyötä. Joku kaipaa jämäkkyyttä palavereihin esimiehiltä, toisessa tuodaan esiin koulun sanelupolitiikka yhteistyörakenteiden ja käytäntöjen osalta. Koetaan, että kelto on altavastaajana. Vastauksissa pohditaan myös yhteistyökäytäntöjen ja rakenteiden kuvaamisen tarkoituksenmukaisuutta. Joku kelto toivoo, että vuosikellossa tulisi kuvata tarkemmin, mitä heiltä palavereissa odotetaan. o Tahoja on aika paljon. o Jämäkkyyttä esimiehiltä. o Rakenteet alkavat syödä jos ei sisältöjä ole kuvattu. o Kelto on altavastaajana. Koulu sanelee. o Onko tämä kuvaaminen tarkoituksenmukaista. o Mitä minulta palavereissa odotetaan? Olisi hyvä kuvata. Arvioinnissa haluttiin myös keltojen mielipiteitä siitä edistääkö yhteistyörakenne konsultoivan työotteen toteutumista (kysymys 5). Vastausten mukaan yhteistyörakennetta pidetään konsultoivan työotteen toteutumista edistävänä tekijänä. Perusteluina esitetään, että yhteistyörakenteen avulla pystytään puhumaan ajankohtaisista asioista ja uudet työntekijät tulevat tutuiksi. Yhteistyöpalavereissa on mahdollista päivittää yhteistyökumppaneiden muuttuvat käytännöt (esimerkiksi mainintaan perheneuvola). Toisessa perustelussa tuodaan esiin yhteistyörakenteen toimivuus ja konsultoivan työotteen toteutumisen edistävyys, mutta monet käytänteet tuntuvat olevan vielä vähän sekaisin. Tämä ilmenee niin, että asian uskoo olevan 17

18 tietyllä tavalla, seuraavassa palaverissa tilanne voikin olla jo ihan toisenlainen. Ehkä käytäntöjen vakiintuminen vaatii pidemmän ajan? Tähän viittaa myös yhden vastaajan kommentti, jonka mukaan yksi keltonkierto ei vielä ole selkiyttänyt kuviota kovin paljon. Mitä mieltä keltot ovat siitä, tuleeko lapsi ja perhe varhemmin ja tehokkaammin autetuksi nykyisellä yhteistyörakenteella (kysymys 6)? Kaikki paitsi yksi kelto olivat sitä mieltä, että lapsi ja perhe tulevat varhemmin ja tehokkaammin autetuksi. Yksi vastaaja vastasi kuitenkin kyllä - vaihtoehdon lisäksi myös ei. Kyllä -vastauksia perusteltiin niin, että ainakin lasten ja perheiden auttamiseen tarjotaan paljon mahdollisuuksia. Toisessa kyllä vastauksessa pohdittiin sitä, että vielä on olemassa perheiden pallottelua taholta toiselle, joka ei edistä varhaisempaa tukea. Näin tapahtuu esimerkiksi nivelvaiheen psykologin tutkimusten kohdalla. Aikaisemmin mainittu kylläei vastaus tuo esiin sen, että lapsi ja perhe saavat varhemmin tukea koska lapsen ympärillä on toimijoita enemmän ja hyvät mahdollisuudet yhteistyöhönkin varhemmin. Vastaus tuo esiin kelton suuren roolin varhain tukemisessa. Problematiikkaa varhaisen tuen toteutumiseen tuovat vastauksen mukaan kuitenkin muun muassa se, että sopivia ryhmiä on liian vähän sekä yhteistyötahojen resurssipula. Kysymys seitsemän pohti sitä, edistääkö yhteistyö muiden erityistyöntekijöiden kanssa varhaisen tuen ohjaamista päivähoidon yksiköissä. Keltot katsovat, että erityistyöntekijöiden antamat keinot sisältyvät päivähoidon arkeen ja kelto vahvistaa näitä annettuja käytäntöjä omalla työllään ja ohjauksellaan. Erityistyöntekijöiden kanssa työskennellään yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi. Keltojen mukaan säännöllisissä tapaamisissa on hyvä tehdä yhteisesti käytänteiden päivitystä ja tapaamisissa on myös mahdollisuus molemminpuoliseen konsultointiin tarvittaessa. Arvioinnin päätti avoin kysymys (kysymys 8), jossa vastaajat ja teemahaastatteluun osallistuja sai kertoa omia ajatuksiaan keltojen vuosikelloon liittyen tai sen yhteistyörakenteeseen. Keltojen vastausten perusteella he ovat ajatelleet vuosikelloa enemmän oman työnsä aikataulun ohjaamisen apuvälineenä, ei niinkään varhaisen tuen ohjaajaksi ja toteuttajaksi. Vuosikelloa on ajateltu myös päiväkodin johtajien ja kelton välisen yhteistyön vahvistamisessa. Toisen vastauksen mukaan rakenteet ovat jämäköittäneet työtä ja suunnanneet sitä. On tärkeää, että kaikilla on samat raamit työssä, se tasapuolistaa palvelua koko kaupungin alueella. Vastauksessa pohditaan sitä tapahtuuko näin maaseutualueella? Eräässä vastauksessa ehdotetaan keltojen vuosikellon etusivulle lisättäväksi ja avattavaksi keltojen työn arvoihin liittyviä asioita. Vuosikellon keltojen työtä selkiyttävästä, jäsentävästä ja yhdenmukaistavasta vaikutuksesta kerrotaan myös kolmannessa vastauksessa. Yhtenäiset käytännöt ovat tärkeitä, koska keltoja on paljon. Vuosikello on myös toiminut hyvänä perehdyttäjänä ensimmäisellä keltokierrolla. Vielä enemmän siitä olisi vastauksen mukaan hyötyä, jos yhteistyöpalaverien/ yhteistyötahojen lisäksi olisi ollut jotain suuntaa palaverien sisällöstä. Vastaaja näkee keltojen vuosikellon enemmän keltojen omaa toimintaa ohjaavana työmuotona, kun henkilöstö hakee enemmän ohjeistusta 18

19 kellomallista, nivelvaiheen vuosikellosta ja varhaisen tuen käsikirjasta. Vastaajan mielestä nämä kaikki (vuosikellot ja käsikirjat) ovat erittäin hyviä uudistuksia ja jäsentäjiä varhaiskasvatustyössä. Joku vastanneista keltoista toteaa, että vuosikellon toimivuudesta käytännössä on kokemusta hänen kohdallaan vielä hyvin vähän. Tämä asia hankaloitti asian arviointia. Kysymyksen 9 kohdalla keltot saivat antaa palautetta miltä ryhmäteemahaastattelu heistä tuntui arviointimenetelmänä. Kommenttien mukaan keltot pitivät erittäin paljon ryhmässä tehtävästä keskustelevasta arvioinnista. Kysyttäviä asioita pidettiin tärkeinä, joskin kyllä / ei vaihtoehtoja vaikeina vastattavina. Ilmeisesti tärkeämpänä kuin kyllä/ei vastaamista pidettiin yhteistä pohdintaa. Keltot pitivät hyvänä myös sitä, että he saivat perehtyä kysymyksiin ensin oman kyselynsä kautta ja sitten oli vielä samojen teemojen äärellä yhteinen haastattelu ja keskustelu. o Tällainen systeemi aivan loistava! o Tärkeitä asioita kysyttiin. o Kyllä / ei kysymykset vaikeita. o Vaikea. o Hyvä että sain perehtyä ensin ja sitten oli vielä tämä teemahaastattelu. o Hyvä että ensin oma kysely ja sitten vielä haastateltiin. 3.2 Päiväkodin johtajien teemahaastattelun tulokset Päiväkodin johtajat osallistuivat keltojen vuosikelloa koskevaan arviointiin kuudessa alueellisessa teemahaastattelussa. Seuraavassa taulukossa on esitetty alueet, teemahaastattelujen päivämäärät ja osallistuneiden päiväkodin johtajien määrät. Keltojen vuosikellon arviointiin osallistui maalis- ja toukokuun 2011 välisenä aikana kaikkiaan 32 päiväkodin johtajaa. Alue Särkilahti, Särkiniemi, Jynkkä, Levänen Keskusta, neulamäki Puistopetonen Saaristopetonen Läntinen alue ja pohjoinen maaseutu Koillinen Teemahaastattelun aika Osallistuneiden päiväkodinjohtajien määrä; yhteensä 32 Taulukko 2. Teemahaastattelujen alueet, päivämäärä ja osallistuneiden päiväkodin johtajien määrä 19

20 Päiväkodin johtajien arviointikysymykset oli jaettu kahteen teemaan. Teema I kartoitti vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a, b, c, d, e). Teemassa II tarkasteltiin keltojen vuosikellon rakenteen toimivuutta varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymykset 2-5). Lisäksi teemahaastattelun lopussa kysyttiin vastaajien mielipidettä teemahaastatteluun vastaamisesta (kysymys 6). Vuosikellon tunteminen ja saatavuus (teema I) Kysymys 1a selvitti onko keltojen vuosikello ja sen rakenne tuttu päiväkodin johtajille. Suurin osa (20 vastaajaa) vastasi tuntevansa keltojen vuosikellon ja sen rakenteen. Rakenteen osalta kommentoitiin sen olevan saman kuin johtajien ja keltojen yhteistyösopimuksessa myös. Joillekin vastaajista kelto tai alueella toimiva erityislastentarhanopettaja (oelto) on ohjannut vuosikellon tuntemisessa ja löytämisessä, toiset taas ovat tarkastelleet vuosikelloa tai tulostaneet sen Sinetistä itselleen jo syksyllä Varhaisen tuen tiimissä, kelton kertomana tai johtajien kokouksessa jotkut ovat tutustuneet vuosikelloon. Myös johtajien ja keltojen yhteistyösopimuksen esittelyn yhteydessä on esitelty keltojen vuosikello. Kuusi päiväkodin johtajaa vastasi, etteivät tunne vuosikelloa, jotkut tosin kävivät tutustumassa vuosikelloon saatuaan kirjeen teemahaastattelusta. Osa kommentoi, että keltojen vuosikellon rakenne on tuttu mutta sen sisältö ei ole. Asiat ja keltojen tehtävät saattavat olla tuttuja joillekin, mutta ei kuukausitasolla. Jotkut kommentoivat, ettei ole ollut aikaa perehtyä vuosikelloon, eikä asiaa ole esitelty johtajien tapaamisissa. Muuta kommentoitavaa -luokassa vastaukset pohtivat vuosikellon sisällön paljoutta ja sitä milloin vuosikello on tullut Sinettiin 7. Lisäksi vuosikello rakenteena saa kiitosta hyvänä tapana kuvata vuotta ja siihen liittyviä työtehtäviä. Kysymys 1b arvioi tietävätkö päiväkodin johtajat mistä vuosikello löytyy. Tarkennuksena kysyttiin vielä, tiesivätkö he ennen arvioinnin saatekirjeen linkkiohjeistusta? Lähes kaikki vastasivat tietävänsä, että keltojen vuosikello löytyy samasta paikasta kuin keltojen ja johtajien yhteisen työn vuosikellokin eli Sinetistä kohdasta Huviksi ja hyödyksi. Kaksi vastaajaa piti paikkaa kuitenkin huonona ( ei oo muuten hyvä paikka ). Neljä vastaaja kehui aakkosellista hakemistopaikkaa hyväksi, ( sieltä löytyy! ). Osa kertoi tietävänsä vuosikellon paikan, koska se on yhdessä läpikäyty. Jotkut vastaajista eivät kuitenkaan tiedä mistä keltojen vuosikello löytyy. He kommentoivat tuntevansa keltojen vuosikellon paikan vain kutakuinkin, eivät ollenkaan tai siihen liittyvää ohjeistusta. Joku kommentoi, ettei löydä vuosikelloa. Yksi vastaaja kertoi, että tiesi kyllä vuosikellosta muttei tutustunut sitä. Joku johtaja kommentoi, ettei ole aikaa paneutua 20