KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO"

Transkriptio

1 ARVIOINTIRAPORTTI KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO Kirsi Alila Ediva Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN 6 3 ARVIOINNIN TULOKSET Konsultoivien erityislastentarhanopettajien teemahaastattelun tulokset Päiväkodin johtajien teemahaastattelujen tulokset Erityistyöntekijöiden teemahaastattelujen tulokset: moniammatillisen yhteistyön näkökulma 49 4 YHTEENVETOA, JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KEHITTÄMISSUOSITUKSIA Konsultoivat erityislastentarhanopettajat: tulosten tarkastelua ja kehittämissuosituksia Päiväkodin johtajat: tulosten tarkastelua ja kehittämissuosituksia Erityistyöntekijät: tulosten tarkastelua ja kehittämissuosituksia 68 LIITTEET 70 LIITE 1. Keltojen vuosikello 70 LIITE 2. Keltojen teemahaastattelukysymykset 75 LIITE 3. Päiväkodin johtajien teemahaastattelukysymykset 78 LIITE 4. Erityistyöntekijöiden teemahaastattelukysymykset 82 2

3 1 JOHDANTO Konsultoivien erityislastentarhanopettajien (jatkossa keltojen) vuosikello on varhaisen tuen toteutumista tukeva rakenne, jossa on kuvattu keltojen toimenkuva perustyön tukemisen ja moniammatillisen yhteistyön näkökulmista. Yhteistyörakenteen pohjana on käytetty lastenneuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimusta, jossa ennaltasovitut tapaamiset on sijoitettu tietyille viikoille. Vuosikellon tarkoituksena on yhtenäistää keltojen toimenkuvaa eri alueilla ja näin taata tasalaatuiset varhaisen ja erityisen tuen palvelut koko Kuopion kaupungin alueella. Keltojen vuosikello on laadittu Lapsi Kuopio II hankkeen 1 toimesta, aivan hankkeen ensimmäisinä toimenpiteinä. Vuosikellossa 2, (liite 1) on kuvattu tavoitetasoisena kelton konsultoinnit lapsiryhmiin ja ryhmätoimintojen käynnistäminen ja ohjaaminen. Lisäksi vuosikellossa on kirjattu yhteistyöpalaverit vanhempien ja perheen verkostojen kanssa, esiopetusikäisen lapsen koulupsykologin yksilötutkimukseen ohjaus ja keltojen tiimipalaverit 2 Myös varhaiskasvatuksen työryhmät 3 on listattu vuosikelloon. Vuosikellossa kuvataan myös keltojen verkostoyhteistyö eri asiantuntijatahojen kanssa. Vuosikelloa varhaisen tuen rakenteena ja sen toimivuutta ei ole aiemmin arvioitu. Tässä raportissa kuvataan kolmiosaisena toteutetun konsultoivien erityislastentarhanopettajien vuosikellon arvioinnin tulokset. Arvioinnin suorittaminen on raportoitu luvussa kaksi. Luvussa kolme keskitytään esittämään arvioinnin tulokset niin, että ensin tarkastellaan keltojen teemahaastattelujen tuloksia (3.1), sitten päiväkodin johtajien teemahaastattelujen tuloksia (3.2) ja kolmantena erityistyöntekijöiden näkemyksiä keltojen vuosikellosta. Erityistyöntekijöiden teemahaastattelut tuovat arviointiin moniammatillisen yhteistyön näkökulman. Luvussa neljä puolestaan tehdään yhteenvetoa ja johtopäätöksiätuloksista sekä esitetään kehittämissuosituksia keltojen vuosikellorakenteen kehittämiseksi. Raportin liitteistä löytyvät keltojen vuosikellon etusivu (liite 1) sekä eri tahojen haastattelukysymykset (liitteet 2-4). Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että keltojen vuosikellon rakenne toimii varhaisen tuen edistäjänä ja yhteistyön pohjana niin varhaisen tuen ohjauksessa kuin yhteistyössä erityistyöntekijöidenkin kanssa. Kaikki vastaajatahot ovat tätä mieltä, vaikka myös kritiikkiä ja kehittämisideoita esitetään vuosikellon tarkoituksenmukaisuuteen, aikataulutukseen ja 1 Lapsi Kuopio II hanketta esitellään lyhyesti luvussa 2 Arvioinnin suorittaminen. 2 Vuosikello sijaitsee sähköisenä rakenteena Kuopion kaupungin henkilöstön sisäisessä vuorovaikutteisessa viestikanavassa (intra) Sinetissä, osoitteessa: / Varhaiskasvatuspalvelut / Aakkosellinen hakemisto / Keltojen vuosikello / 3

4 rakenteeseen. Kehittämisehdotuksista huolimatta keltojen vuosikelloa pidetään keltojen työtä ja toimintoja yhtenäistävänä käytäntönä. Vuosikellon tunteminen kaipaa kuitenkin edistämistä; vuosikelloa tulisikin esitellä enemmän päivähoidon johtajille ja henkilöstölle sekä muille yhteistyökumppaneille. Vuosikellon sijainti tulee palautteen perusteella pohtia uudestaan. Myös vuosikellon tavoitteen ja tarkoituksen tarkentaminen tulisi pohtia ja sitä kautta arvioida sen sisältöä; onko vuosikello rakennettu pääsääntöisesti keltojen omaan käyttöön vai myös selkeyttämään kelton työtä erilaisille yhteistyötahoille. Vuosikellon rakennetta varhaisen tuen ohjaamisessa arvioidaan kaikkien vastaajatahojen osalta hyväksi, keltojen työtä kuvaavaksi ja rytmittäväksi sekä selkeyttäväksi rakenteeksi. Vuosikelloon toivotaan kuitenkin muutoksia. Johtajilta tulee eniten kehittämisehdotuksia vuosikellon aikataulutuksen muutoksiin ja rakenteen uudistuksiin. Tämä on loogista koska he tekevät tiivistä yhteistyötä keltojen kanssa ja tuntevat vuosikellon mukaisen toiminnan. Arvioinnin tulokset nostavat esiin keltojen, oeltojen, johtajien ja osittain myös henkilöstön vastuiden epäselvyyksiä. Keltojen toivotaan osallistuvan nykyistä enemmän lapsiryhmätyöskentelyyn, tämä palaute tulee selvästi esiin niin keltoilta itseltään kuin myös vahvasti johtajilta. Keltojen työssä painottuu vahvasti yhteistyö ja monet palaverit eri tahojen kanssa. Yhteistyön painotus vuosikellossa lapsiryhmätyön sijaan nousee arvioinnissa pohdinnan kohteeksi. Tästä johtuen erilaisten yhteistyöpalaverien määrän vähentämistä ja sisällöllistä kehittämistä ehdotetaan. Haasteelliseksi koetaan kelton osaamisen välittyminen henkilöstölle ja joiltakin osin keltojen vaihtuvuus. Kelton työtä arvostetaan korkealle johtajien ja erityistyöntekijöiden vastauksissa ja yhteistyötä kehutaan keltojen kanssa erinomaiseksi ja korvaamattomaksi. Keltojen rooli yhteistyön käynnistäjänä ja ylläpitäjänä on merkittävä. Kelton vuosikellon mukainen työ edesauttaa henkilöstöä havaitsemaan ja tunnistamaan varhaisemmin lapsen ja perheen tuen tarpeita, ja varhaisen tuen sisällyttämisessä oman tiiminsä toimintaa. Henkilöstö saa keltolta varhaisen tuen toteuttamiseen tukea, ohjausta ja koulutusta. Alueellisia eroja löytyy enemmän pedagogisten kahviloiden järjestämisessä, tiimipalavereihin osallistumisessa, koulutusten järjestämisessä, kuntoutussuunnitelmien laatimiseen osallistumisessa sekä lasten pienryhmä- ja henkilöstön vertaisryhmien käynnistämisessä ja ohjaamisessa. Alueelliset tarpeet tosin vaihtelevat keltolta kaivattua tukea sekä sen laatua ja määrää kohtaan. Erityistyöntekijät mainitsevat vielä erityisesti keltojen vuosikellon mukaisen työn edistävän kuntouttavaa työotetta. He kertovat keltojen vuosikellon mukaisen yhteistyörakenteen olevan tarkoituksenmukaisen heidän näkemyksestään käsin ja tukevan heidän työtään sekä linkittyvän osaksi terapeuttien omaa työtä järkevällä tavalla. Erityistyöntekijät kaipaisivat kuitenkin paitsi kelton joidenkin tehtävien tarkempaa avaamista vuosikellossa niin myös enemmän aikaa yksittäisen lapsen asioiden yhdessä hoitamiseen, jotta varhainen tuki toteutuisi entistä tehokkaammin. 4

5 Keltojen vuosikellon arvioinnin kautta hahmottui vuosikelloon tehtävien rakenteellisten ja aikataulullisten muutosten tarpeet. Arvioinnin kautta tuli selkeästi esiin ja vahvistui näkemys keltojen keskeisestä pedagogisesta roolista kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa sekä yhteistyössä monitahoisten kumppaneiden kanssa. Arvioinnin kautta välittyi voimakkaasti kelton työn moninaisuus; työn keskeisiä elementtejä ovat niin lapsiryhmätyö, henkilöstön (ml. johtajat) tukeminen ja ohjaus kuin asiantuntijayhteistyökin ulospäin varhaiskasvatuspalvelusta. Keltojen työn merkitys näkyy tukena henkilöstölle, johtajille, erityistyöntekijöille ja muille yhteistyökumppaneille sekä tietysti suoraan myös lapselle ja perheelle. Vaikka arviointi antoi paljon eväitä keltojen vuosikellon tarkasteluun ja jatkokehittämiseen, vuosikello näyttäytyy kuitenkin erinomaisena keltojen työn jäsennyksenä ja rakenteena. Arviointitietoa hyödyntämällä sen kehittämisessä vuosikellosta tulee entistä parempi ja sisällöltään kattavampi. Voidaankin todeta, että keltojen vuosikellon mukaisen toiminnan kautta lapsi ja perhe tulevat varhemmin autetuksi. 5

6 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN Keltojen (konsultoivien erityislastentarhanopettajien) vuosikellorakennetta on arvioitu kevään 2011 aikana yhtenä kuopiolaisena varhaiskasvatuksen varhaisen tuen ohjaavana toimenpiteenä. Arviointi toteutettiin osana Kuopion kaupungin Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessin hallinnoimaa vuosina toteuttavaa LapsiKuopio II -hanketta, joka on saanut rahoituksensa kansallisesta Kaste -ohjelmasta 3. Ohjelman pääasiallisena tarkoituksena on kehittää lasten ja perheiden palveluita vastaamaan heidän tarpeisiinsa joustavasti ja vaikuttavasti. Pääpaino on vanhempien osallisuuden ja henkilöstön osaamisen vahvistamisessa sekä moniammatillisen yhteistyön toteutumisessa. LapsiKuopio II -hankkeessa keskitytään siihen, että lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa toimitaan varhaisen tuen uusien ja entisiä täydentävien työ- ja toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on vakiinnuttaa varhainen tuki osaksi moniammatillisen ja alueellisen yhteistyön toimintakäytäntöjä. Tarkoituksena on, että hankkeen jälkeen varhaisen tuen työ- ja toimintatapoja lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa sekä moniammatillisessa ja alueellisessa yhteistyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Arviointiprosessi on ollut kolmiosainen; arviointiin ovat osallistuneet keltot, päiväkodin johtajat ja erityistyöntekijät (puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit). Arviointiprosessi on laadittu yhteistyössä Ediva Oy:n kehitysjohtaja Kirsi Alilan ja LapsiKuopio II -hankkeen kanssa. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää toimiiko keltojen vuosikellon rakenne varhaisen tuen edistäjänä ja yhteistyön pohjana 1) varhaisen tuen ohjauksessa ja 2) yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa. Kyseessä on kaupunkitasoinen arviointi, jonka tavoitteena on mahdollisimman kattavan ja perusteellisen palautteen saaminen keltojen vuosikellorakenteen toimivuudesta. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään vuosikellorakenteen kehittämisessä varhaisen tuen ohjaamisen näkökulmasta. Keltojen suorittama arviointi toteutettiin ryhmähaastatteluna keltojen Vatu tiimissä kello Tätä ennen keltot olivat tutustuneet haastattelukysymyksiin ja vastanneet heille kohdennettuun kyselylomakkeeseen. Samat kyselylomakkeen kysymykset käytiin teemahaastattelussa läpi yhteisesti keskustellen. Keltojen arviointikysymykset jakautuivat kolmeen teemaan ja yhteensä 9 pääkysymykseen ja 18 alakysymykseen. Ensimmäinen teema (teema I) mittasi vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a-1f). Toinen teema (teema II) liittyi vuosikelloon varhaisen tuen ohjaamisessa 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (sosiaali- ja terveysministeriö), jossa määritellään sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille Vatu-tiimi on varhaisen tuen tiimi, joka kokoontuu kahden viikon välein ja johon osallistuvat keltot ja palvelupäällikkö 6

7 (kysymykset 2-3). Kolmas teema (teema III) arvioi vuosikelloa yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa (kysymykset 4-8). Lisäksi keltot antoivat palautetta teemahaastattelumenetelmästä (kysymys 9). Päiväkodin johtajat suorittivat arvioinnin ryhmähaastatteluna kuudessa aluekokouksessa maalis toukokuun 2011 aikana. Oheisessa taulukossa 1 on listattu aluekokoukset (alue, ajankohta, paikka), joissa keltojen vuosikellonrakenteen arviointi suoritettiin. ALUE AJANKOHTA PAIKKA Särkiniemi / Jynkkä Eteläinen maaseutu Läntinen Pohjoinen maaseutu Keskusta Puistopetonen Saaristopetonen Koillinen Torstai 17.3 klo Maanantai 11.4 klo Tiistai 19.4 klo Perjantai 6.5 klo Perjantai 6.5 klo Torstai 12.5 klo Paimenpojan päiväkoti Sinikellon päiväkoti Maljapuron päiväkoti Tuuliviirin päiväkoti Lehtoniemen päiväkoti Saarikellon päiväkoti Taulukko 1. Ryhmäteemahaastattelujen toteuttaminen kuudella päivähoitoalueella. Päiväkodin johtajien arviointikysymykset oli jaettu kahteen teemaan. Teema I kartoitti vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a, b, c, d, e). Teemassa II tarkasteltiin keltojen vuosikellon rakenteen toimivuutta varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymykset 2-5). Lisäksi teemahaastattelun lopussa kysyttiin vastaajien mielipidettä teemahaastatteluun vastaamisesta (kysymys 6). Kaikkiaan pääkysymyksiä oli kuusi ja niiden alakysymyksiä 18 kappaletta. Arvioinnin kolmas osapuoli oli puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit. Tämän arvioinnin tarkoituksena oli saada vuosikellon rakenteesta ja sen toimivuudesta moniammatillisen yhteistyön näkökulma. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää keltojen ja erityistyöntekijöiden yhteistyön ja konsultoivan työotteen toteutumista varhaisen tuen ohjaamisessa ja tehostamisessa. Arviointi toteutettiin ryhmähaastatteluna puheterapeuttien tiimissä (vastaajia 7) tiistaina 17.5 ja toiminta- ja fysioterapeuttien lastentiimissä (vastaajia 5) Erityistyöntekijöiden teemahaastattelukysymyksiä (liite 4) oli kaikkiaan seitsemän, joista viimeisessä pyydettiin vastaajia antamaan palautetta käytetystä teemahaastattelumenetelmästä. Erityistyöntekijät vastasivat lisäksi kysymyksiin vuosikellorakenteen tuntemisesta ja sen sähköisen sijainnin tietämistä. Sen jälkeen tiedusteltiin keltojen vuosikellorakenteen tarkoituksenmukaisuudesta ja siitä, edistääkö yhteistyörakenne konsultoivan työotteen toteutumista. Lisäksi pyydettiin pohtimaan tuleeko lapsi ja perhe varhaisemmin ja tehokkaammin autetuksi vuosikellorakenteen avulla. Terapeutit saivat myös kertoa muita ajatuksiaan keltojen vuosikelloon liittyen. 7

8 Kaikkien kolmen ryhmän haastatteluihin oli varattu aikaa 1.5 tuntia. Haastattelijana toimi Tiina Mikkilä ja kirjaajana Jaana Lappalainen. Ennen ryhmähaastattelua tiimien jäseniä pyydettiin tutustumaan Sinetissä 5 olevaan keltojen vuosikelloon. Arvioinnin tulosten analyysista ja raportoinnista on vastannut kehitysjohtaja Kirsi Alila Ediva Oy:stä. 5 / Varhaiskasvatuspalvelut / Aakkosellinen hakemisto / Keltojen vuosikello. 8

9 3 ARVIOINNIN TULOKSET Tässä luvussa avataan arvioinnin tulokset kolmen vastaajaryhmien mukaisesti jaoteltuna alalukuina. Ensin luvussa 3.1 esitellään konsultoivien erityislastentarhanopettajien haastattelun tulokset teemoittain. Sen jälkeen tarkastellaan teemoittain päiväkodin johtajien kuuden alueellisen teemahastattelun tulokset luvussa 3.2. Tulosluvun kolmas alaluku 3.3 keskittyy kuvaamaan erityistyöntekijöiden teemahaastattelujen tulokset. 3.1 Konsultoivien erityislastentarhanopettajien teemahaastattelun tulokset Konsultoivat erityislastentarhanopettajat suorittivat keltojen vuosikelloa koskevan arvioinnin teemahaastattelussa Ennen teemahaastatteluun tuloaan he olivat saaneet etukäteen arviointikysymykset (liite 2) tutustuttavaksi ja täytettäväksi lomakkeen muodossa. Vuosikellon teemahaastatteluun osallistui kuusi keltoa. Teemahaastattelun tarkoituksena oli arvioida keltojen vuosikellorakenteen toimivuutta varhaisen tuen ohjauksessa ja yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa. Erityistyöntekijöiden keltojen vuosikelloa koskevan arvioinnin tulokset kuvataan raportin luvussa 3.3. Arviointi jakaantui kolmeen teemaan, joista teema I mittasi vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a-f). Teema II liittyi vuosikelloon varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymykset 2-3) ja kolmas teema vuosikelloon yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa (kysymykset 4-8). Arvioinnissa oli kaikkiaan 8 pääkysymystä ja 18 alakysymystä. Seuraavassa raportoidaan arvioinnin tulokset teemoittain. Vuosikellon tunteminen ja saatavuus (teema I) Ensimmäisessä kysymyksessä (1a-1f) keltoilta tiedusteltiin tunnetaanko keltojen vuosikello ja sen rakenne päiväkodin johtajien ja päivähoidon henkilöstön toimesta. Lisäksi kysyttiin tietävätkö kyseiset tahot, mistä vuosikello löytyy. Kysymyksissä oli myös kartoitusta siitä, miten henkilöstöä on ohjeistettu vuosikellon käyttöön ja miten jatkossa informaatiota vuosikellosta tulisi olla esillä ja saatavilla. Päiväkodin johtajien osalta osa keltoista sanoo, että he uskovat johtajien tuntevan entuudestaan kellomallin ja tietävän mistä se löytyy. He myös uskovat, että mallia on jossain yhteydessä esitelty päiväkotien johtajille, ilmeisesti ainakin silloin kun vuosikellorakenne tuli käyttöön. Vastauksissa kerrotaan, että johtajien ja kelton välinen yhteistyösopimus voi olla tutumpi ja sitä on enemmän 9

10 esitelty sekä käytetty yhteistyössä. Yhdestä vastauksesta käy ilmi, että vuosikello on uusi vielä keltollekin. o Positiivisesti uskoisin että tietävät ja tuntevat. On varmaan jossain esiteltykin. o Tiimit, joissa on kone ovat työntekijät käyneet tutustumassa o Itsekin juuri ja juuri tutustunut. Luulen että johtajat tuntevat tietävät mistä löytyy. Yhteistyösopimus on enemmän käytäntönä. o Johtajien ja keltojen yhteistyösopimusta kyllä. o Ehkä silloin kun tämä kello tuli niin silloin oli puhetta. Osa keltoista kertoo, etteivät ole osanneet esitellä ja markkinoida päiväkodin johtajille tai työntekijöillekään vuosikelloa. Syynä tähän mainitaan muun muassa, että vuosikellorakennetta pidetään keltojen omana rakenteena, ilmeisesti kelton työn käytännöt tulee käytyä läpi tiimien kanssa muutenkin. Keltot myös kertovat tapaamisissa johtajien kanssa mitä tulee aina seuraavalla kerralla. Johtajat ovat käyneet myös itse tutustumassa Sinetissä 6 vuosikelloon. o Minulle tämä on oma rakenne. o En ole ymmärtänyt esitellä ja markkinoida. o En ole puhunut kentällä. o En ole markkinoinut enkä esitellyt kummallekaan taholle. o Käytännöt tulee tiimien kanssa käytyä läpi. o Minulla on nohevia johtajia niin itsekin ovat tutustuneet. o Tapaamisissa tulee kerrottua mitä tulee aina seuraavaksi. Työntekijöiden tietämystä keltojen vuosikellosta osa keltoista ei tiedä tai epäilevät etteivät he tiedä. Työntekijöiden tietämystä vuosikellosta keltojen mukaan haittaa se, etteivät he osaa käyttää tietokonetta, ja siten eivät myöskään löydä vuosikellokuvausta. Joku keltoista kommentoi, että esikouluikäisten lapsiryhmien työntekijät tuntevat keltojen vuosikellon ja tietävät myös missä se löytyy. Sinetin Huviksi ja hyödyksi sivua ei pidetä hyvänä sijoituspaikkana vuosikellolle. o En tiedä tietävätkö? o Epäilen että henkilökunta tuntevat. o Eivät osaa käyttää konetta. o Huviksi ja hyödyksi on Sinetissä huono paikka o Eivät löydä polkua tai tätä paikkaa ohjaavaa kuvaa. o Eskarilaiset tietävät. 10

11 o Kun vastasin tähän kyselyyn tuli tunne että olisi hyvä mainita tästä vuosikellosta. Näyttää siltä, että keltot eivät ole ilmeisesti informoineet ja/tai ohjeistaneet henkilöstöä keltojen vuosikellon tutustumiseen. Keltot ovatkin sitä mieltä, että keltojen olisi hyvä puhua enemmän ja esitellä kellorakennetta, jotta päiväkodin johtajien tai henkilöstön tietämys ja tuntemus siitä lisääntyisi. Kelton vuosikelloa on pidetty ehkä enemmänkin omana työvälineenä, eikä ymmärretty sen arvoa myös päivähoidon muulle henkilökunnalle. Vuosikellon esittely on jäänyt vähäiseksi myös siitä syystä, ettei henkilökunta koskaan ole ihmetellyt mitä kelto työssään tekee. Kehittämisideana tuli esiin, että vuosikellorakenne voitaisiin käydä läpi aluekokouksissa ja johtajat voisivat esitellä sen henkilökunnalleen. o Kyllä on jäsentämisen paikka mistä löytyy. o Kellorakenteesta on hyvä puhua. o Tämä ohjaa selkeästi kelton tehtävää ohjaamiseen. o Olen ottanut vaan itselleni työvälineeksi. o Käydään läpi aluekokouksissa ja vastuutetaan johtajat esittelemään kello henkilökunnalle. o Henkilökunta ei ole koskaan ihmetellyt mitä kelto tekee. o Vuosikello olisi hyvä esitellä silloin kun tulee lisätoiveita. Vuosikello varhaisen tuen ohjaamisessa (teema II) Keltoilta tiedusteltiin teemassa II ensin sitä onko keltojen vuosikello toimiva työkalu/-menetelmä varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymys 2). Vastaajia pyydettiin perustelemaan vastauksena ja kertomaan mihin he ovat tyytyväisiä tai mitä kehitettävää he löytyvät vuosikelloon varhaisen tuen ohjauksen työmenetelmänä. Lisäksi keltojen arviointia haluttiin sitä, tukeeko vuosikellon rakenne eli siihen kirjatut keltojen tehtävät ja niiden aikataulutus vuosi- ja kuukausirytmityksineen varhaisen tuen saamista päivähoidon yksiköissä (kysymys 3). Keltot pitävät vuosikelloa hyvänä perehdyttämisen välineenä ja sen rakennetta hyvänä. Kelton tehtävät / työnkuva on selkeästi vuosikellossa esillä. Esillä ovat myös yhteistyösopimukset ja palaverit. Joku kommentoi tutustuneensa vuosikelloon kun aloitti työssään. Kommenteissa kerrotaan myös, että vuosikellorakenne jäsentää hyvin työtä sekä rytmittää toimenkuvaa ja työvuotta, ja auttaa priorisoimaan ajan kulloisenkin ajankohdan mukaan. Erityisesti nivelvaiheen jäsennystä kehutaan, samoin moniammatillisen yhteistyön osalta vuosikello on työkaluna verraton apuväline. Vuosikello myös selkeyttää päiväkodin johtajan ja kelton keskinäisiä vastuita. Kriittisesti pohditaan kuitenkin toimiiko vuosikello käytännössä? Myös alueelliset tarpeet mainitaan 11

12 vuosikellon rakennetta käytännössä muokkaavina tekijöinä. Vuosikellon nykyinen rakenne ja sisältö ovat kommentin mukaan jäsentyneet käytännön työstä. o Kun aloitin keltona niin luin kelloa. o Erittäin hyvä perehdyttämisen väline. Siis rakenteena hyvä. o Hyvä oman työn jäsentämisessä mutta toimiiko se on sitten eri juttu. o Jäsentää vuotta. Mutta alueelliset tarpeet ratkaisevat. o Itse elän tätä rakennetta ja olen omaksunut sen. o Kello on jäsentynyt käytännön kokemuksista. Toinen kysymyskokonaisuus keskittyi tarkastelemaan sitä, tukeeko vuosikellon rakenne ja siihen kirjatut keltojen työtehtävät ja niiden aikataulutus (vuosi- ja kuukausirytmitys) varhaisen tuen saamista päivähoidon yksiköissä. Ovatko vuosikelloon kirjatut tehtävät tarkoituksenmukaisia, jotta henkilöstö saisi ohjausta varhaisen tuen toimintaansa? Toisin sanoen, saako henkilöstö kelton työn kautta tukea omaan työhönsä varhaisessa tuessa? Vastaajia pyydettiin vastaamaan kyllä tai ei ja perustelemaan vastauksensa. Ne keltot, jotka pitävät vuosikellon rakennetta tarkoituksenmukaisena henkilöstön varhaisen tuen saaman ohjauksen näkökulmasta kertovat, että vuosikello yhtenäistää keltojen työkäytäntöjä ja tekee näkyväksi työn. Vuosikello tuo myös laatua työhön. Konkarikeltojen hiljainen tieto tulee myös esiin vuosikellossa. Yhteistyöpalavereja tiimipäivän jälkeen pidetään hyvänä asiana. o Yhtenäistää käytäntöjä ja tekee näkyväksi kelton työn. o Niin avataan tarkemmalla tasolla meidän työnkuva o Tuo laatua. o Hiljainen tieto on konkarikeltoilla ja tässä se tieto tulee kellon kautta. o Yhteistyöpalaveri tiimipäivän jälkeen on hyvä juttu. Vuosikellon tarkoituksenmukaisuutta kritisoivat kommentit kertovat, että ensitieto on liian aikaisin vuosikellossa ja neuvola-päivähoito -yhteistyöpalaverit vievät liikaa aikaa ryhmäkäynneiltä. Yhteistyö perheen ja vanhempien kanssa on lisääntynyt keltojen työssä ja tulisi siksi näkyä myös vuosikellossa. Keltojen lapsiryhmät ovat liian suuria, josta johtuen työssä ei kerkeä päivittämään itseään tai kunnolla valmistautumaan seuraavaan päivään. o Ensitieto on liian aikaisin. o Neuvola päivähoito yhteistyöpalaverit vievät aikaa ryhmäkäynneiltä. o Ohjaaminen ja toiminnan seuraaminen tulisi kuvata kellossa o Lapsimäärät liian suuret. o Työssä ei ehdi päivittämään itseään tai kokoamaan itseään. Valmistautumista seuraavaan päivään ei ole ollenkaan. 12

13 o Perheen kanssa tehtävä yhteistyö on lisääntynyt. Keltot eivät pidä vuosikelloa vain pelkkänä työlistauksena. Erään kommentin mukaan työn tekeminen vuosikellorakenteella ei saa tarkoittaa sitä, että vuosikellon mukaan tulisi toimia. Joku kelto kommentoi, että silloin kun talossa ei ole tarvetta keltolle muuten, hän yleensä tarjoaa pidettäväksi pienten lasten vanhemmille vanhempainiltaa. o Tämä ei ole pelkästään työlista. o Ei saa pois sulkea sitä, että jos työ tehdään näkyväksi tarkoittaa että näin tulee toimia. o Pienten vanhempain illat. Pidän tällaisen ja sanon että tämä on hyvää palvelua teille tänä syksynä. Onko kelton vuosikello rakennettu vuositasolla aikataulullisesti (elokuusta kevääseen) niin, että se tukee päivähoitoyksiköiden työtä ja toimintaa varhaisen tuen antamisessa? Eli palvelevatko kelton kuukausittaiset tehtävät yksiköitä varhaisen tuen toteuttamisessa parhaalla mahdollisella tavalla? Jälleen vastaajia pyydettiin vastaamaan kyllä tai ei sekä perustelemaan vastauksensa ja antamaan kehittämisideoita kelton tehtävien aikatauluttamisessa. Vastauksissa oli vain muutama pelkästään myönteistä vastausta aikataulun toimivuudesta nykyisenlaisena kuten Kauniilta ja hyvältä näyttää. Joku myös kommentoi vuosikellon aikataulun olevan keltoille työrunko. Osa keltoista kokee, että vuosikellosta huolimatta työssä pitää säilyttää joustavuus. Keltojen tulee osata itse priorisoida työtä ja vuosittain miettiä mitä kulloinkin tarvitaan. Keltojen on osattava tehdä ammatillisella perusteella valintaa eri tehtävien välillä. o Meillä tulee säilyä joustavuus. o Meidän tulee osata priorioida työtämme. o Joutuu aina vuosittain miettimään omaa työtään kun tarve selviää. o Kelton täytyy tehdä valintaa. Keltojen vastausten mukaan vuosikellossa on vain pintaraapaisu kelton työstä. Osa toivoo keltojen työn rytmittämistä nykyistä enemmän, toiset taas kysyvät, onko työn konkreettisemmassa avaamisessa järkeä. Eräs kelto vastaa, että työn pilkkominen tarkemmin tarkoittaisi samalla lupausta tehdä kaikki se mitä vuosikelloon on kirjattu. Joku keltoista kommentoi, ettei työ aukea paperilla vaan työ tarvitsee tekijänsä ja kasvot. Yksi kelto vastaa yksikantaan ettei vuosikello tue varhaista tukea, toinen vastaa ettei vuosikello aja (kelton työtä?) syventävää asiaa. Yhden vastauksen mukaan kelton työssä haasteellisia ovat pienryhmät ja oman alueen laajuus. o Kellossa on vaan pintaraapaisu kelton työstä. o Enemmän pitää rytmittää kelton työtä. o Työ tulisi avata konkreettisemmin. Mutta onko järkeä. 13

14 o Työtä ei ole tarkoituksenmukaista lähteä pilkkomaan. Tuolloin me jo tavallaan luvataan tehdä. o Työ ei aukea paperilla. Tieto tarvitsee tavallaan kasvot o Kello ei tue varhaista tukea. o Kello ei aja syventävää asiaa. o Pienryhmät ja oman alueen laajuus ovat haaste. Keltot esittävät konkreettisia muutosesityksiä vuosikelloon. Niiden mukaan vuosikellon pitäisi alkaa jo elokuusta ja kuntouttavia pienryhmiä tulisi avata vuosikellossa enemmän. Vuosikellossa korostuu nykyisellään aikuisten ohjaaminen sekä johtajien ja keltojen yhteistyö, ilmeisesti tarkoitetaan, että lapsiryhmätyön kustannuksella. Vuosikelloon tulisi saada uutta linjausta perheiden tapaamisesta koska perheiden ohjaamisen tarve on työssä lisääntynyt. o Vuosikello tulisi alkaa elokuusta. o Voisiko avata sitä mitä kuntouttavat pienryhmät ovat? Palvelisi yleistä tietoisuutta. o Kellossa korostuu aikuisten ohjaaminen ja johtajien ja keltojen yhteistyö. o Joku uusi linjaus voisi olla että tavataan perheitä. o Tarve ohjata perhettä on lisääntynyt. Kolmantena kysymyksenä tiedusteltiin edesauttaako ja/tai tukeeko keltojen vuosikellon mukainen toiminta varhaisen tuen konsultaatio ja ohjaaminen a) henkilöstöä lasten varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa ja tunnistamisessa, b) henkilöstöä huolen puheeksiottamisessa vanhempien kanssa ja c) henkilöstöä varhaisen tuen sisällyttämisessä oman lapsiryhmän toimintaan? Keltot ovat sitä mieltä, että keltojen vuosikellon mukainen toiminta varhaisen tuen ohjaamisessa edesauttaa henkilöstöä lasten varhaisen tuen havaitsemisessa ja tunnistamisessa. Keltoilla on tarkentavia kysymyksiä, joita he esittävät henkilökunnalle ja ohjaavat omalla myös työllään. Lisäksi keltot ohjaavat henkilöstöä Kasvattajan käsikirjan käytössä. Henkilökunta pystyy havainnoimaan lapsen tuen tarpeet itse koska asiasta on ollut paljon koulutusta (muun muassa Hupu-koulutus). Joskus henkilökunnan huoli hälventyy kun keltolla ei ole samasta asiasta huolta lapsen kohdalla. Joku kommentoi kuitenkin, että enemmän tarvittaisiin ryhmäkäyntejä. Tiimit nostavat esiin pulmia ja huolen aiheita mutta keltoa tarvitaan muuttamaan rakenteiden muutoksissa. o Meillä on kyllä tarkentavia kysymyksiä o Kasvattajan käsikirja ohjaa. Keltona ohjaan tähän ja täydennän omalla ohjauksella o Henkilökunta pystyy havaitsemaan ja tunnistamaan itse. Ollut paljon koulutusta 14

15 o On semmoisiakin käyntejä, että henkilökunta on huolissaan mutta keltona en ole huolissaan. o Hupu- koulutukset auttavat. o Enemmän tarvitaan ryhmäkäyntejä. o Tiimi nostaa esiin pulmia mutta kelto ohjaa rakenteiden muutoksissa. Keltot pitävät vuosikellorakennetta hyvänä toimintatapana kun lapsen tuen tarve otetaan puheeksi henkilökunnan ja vanhempien välillä. Huoli osataan ottaa puheeksi keltojen kanssa ja keltot ovat saaneet hyvää palautetta kun ovat ohjanneet huolen puheeksiottamiseen vanhempien kanssa. Keltolta on saatu käytännön arkeen sanoitusta vanhempien kanssa keskustelua varten. Pienten lasten opeille päivitetään varhaisen tuen havaitsemista ja tunnistamista vertaisryhmässä. o Huoli osataan ottaa puheeksi kelton kanssa o Olen saanut hyvää palautetta kun ohjaan puheeksi ottamista. Käytännön arkeen sanoja ja lauseita. Peukalo- säännöt. Kenen huoli kyseessä jne. o Pienten opeille vertaisryhmässä päivitetään havaitsemista ja tunnistamista. Miten keltojen vuosikello edesauttaa henkilöstöä varhaisen tuen sisällyttämisessä oman lapsiryhmän tiimin toimintaan ja henkilöstön varhaisen tuen osaamisen edistämisessä? Keltojen mukaan varhaisen tuen saamisessa on kysymyksessä lapsen oikeus. Joku kelto kommentoi, että kun hän menee lapsiryhmän kynnykselle hän näkee sieltä nopeasti kaiken! Ilmeisesti hän tarkoittaa sitä, että välittömästi pystyy huomioimaan onko henkilöstö sisällyttänyt varhaisen tuen lapsiryhmän tiimin toimintaan. Ongelmaksi varhaisen tuen toimintojen sisällyttämisessä ryhmän toimintaan mainitaan se, että tiimit vaihtuvat usein ja varhaisen tuen osaamisen taso sen myötä. Kelton työn pitkäjänteisyys näkyy siinä, että varhainen tuki vaatii sisäistyäkseen usein pitkän ajan, usein vuosien työtä keltolta henkilöstön kanssa sekä kelton ja johtajan yhteistyötä asian hyväksi. o Tämä jos mikä on lapsen oikeus! o Kun menen lapsiryhmän kynnykselle näen kaiken! o Tiimit vaihtuvat usein. o Paljon pulmia mutta vuosien mittaan työ alkaa näkymää. o Pitkässä juoksussa kelkka kääntyy. Johtajan ja kelton yhteistyö alkaa näkyä. o Talon perusjalka on johtajan ja kelton yhteistyö. Keltojen vuosikellon mukainen kelton toiminta auttaa henkilöstöä myös moniammatillisen osaamisen hyödyntämisessä. Vastausten mukaan kelton koulutus moniammatillisen työn edistämisessä näkyy. Moniammatillisen työn hyvä metodi myös näkyy kelton työssä. Keltot tuovat vastauksenaan esiin, että keltojen työ kohdentuu varmaan liian vähän päivähoidon yksiköihin ja ryhmiin (tiimipalaverit, palaverit vanhempien kanssa, toiminnan seuraaminen ryhmissä, kuntsarien tekeminen jne), tarvetta enempään selkeästi kentän taholta on. Keltoa pyydetään 15

16 paljon katsomaan yhdessä asioita henkilökunnan kanssa. Toisaalta joku keltoista kommentoi, että henkilökunta sanoo ettei tarvitse keltoa. o Varmaan liian vähän. o Tarvetta enempään. o Kyllä minua pyydetään paljon että katsottaisi yhdessä. o En osaa tunkea itseäni kun henkilökunta sanoo että eivät tarvitse Miten keltot kommentoivat omaa yhteistyötään/tiimityötään päiväkodin johtajien kanssa varhaisen tuen toteuttamiseksi? Kommenttien perusteella kelton ja päiväkodin johtajan tiimityötä ja yhteistyötä pidetään tärkeänä asiana, jonka taso kuitenkin vaihtelee alueilla. Jotkut johtajat eivät keltojen mukaan pidä tarpeellisena esimerkiksi tiimipalavereissa olemista, jotkut johtajat osallistuvat aina. Yhteistyösopimus velvoittaa niin keltoja kuin johtajiakin toimimaan sopimuksen mukaisesti. Joku vastanneista aikoo ottaa syksyllä yhteistyön johtajan kanssa keskusteluun. Toinen kelto kertoo, että jos johtaja ei ole paikalla kelton ollessa paikalla (tiimipalaverissa) niin hän menee kertomaan asioista johtajalle. o Tosi tärkeä asia. o Alueilla on vaihtelevuutta. Johtajat eivät näe välttämättä tarpeellisena sitä että he ovat mukana tiimipalavereissa. Jotkut johtajat osallistuvat aina o Johtajat ovat minun alueella kiitettävästi mukana. o Pitää ottaa esille syksyllä johtajien kanssa. o Yhteistyösopimus on myös keltoille velvoite. o Palaan aina sopimukseen että osallistuminen kuuluu myös johtajille. o Menen kertomaan itse jos johtaja ei ole paikalla. Tuleeko lapsi ja perhe varhaisemmin autetuksi vuosikellon mukaisen toiminnan kautta keltojen mielestä? Vastauksissa annetaan ymmärtää, että tuen saaminen varhaisemmin riippuu lapsesta. Palvelu myös ontuu erään vastaajan mukaan yhteistyössä terapiapalvelujen kanssa. Joku keltoista toivoo, että vuosikelloon avattaisiin tätä paremmin. Vuosikellorakenteen puuttuminen hanakloittaisi työtä ja lapsen sekä perheen varhaisemman tuen saamista yhden vastauksen mukaan. o Riippuu lapsesta. o Tämä palvelu ontuu yhteistyössä terapiapalvelujen kanssa. o Kelton tehtävissä tämä tulisi avata paremmin. o Olisi hankalaa jos tätä rakennetta ei olisi. 16

17 Vuosikello yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa (teema III) Kysymyksessä 4 haluttiin keltojen arvioivan siitä, ovatko yhteistyörakenteet ja -käytännöt tarkoituksenmukaisia heidän työnsä näkökulmasta. Esimerkiksi onko palavereja muiden työntekijöiden kanssa tarpeeksi ja ovatko palaverit oikein ajoitettu? Vastausten mukaan palavereja yhteistyökumppaneiden kanssa pidetään tärkeinä ja tarpeellisina, säännöllisiä tapaamisia tarvitaan. Varhaisen tuen käsikirjaa pidetään säännöllisten palaverien lisäksi huippujuttuna. Erään vastauksen mukaan palavereja on tällä hetkellä sopivasti, noin kaksi kertaa vuodessa. Toinen vastaaja kertoo palaverien määrän olevan riittävän. Joku vastaaja tosin miettii välillä neuvolayhteistyöpalaverien tarkoituksenmukaisuutta ja toinen yhteistyötahojen paljoutta. Toisessa vastauksessa kommentoidaan, että vaikka yhteiset palaverit ovat tarpeellisia, niiden sisällöllinen kehittäminen on ajankohtaista. Erään kommentin mukaan Palaverien sisällöt tarvitsevat ryhtiä. Myös palaverien ajoittamista samoille päiville ehdotetaan, jotta jäisi enemmän ryhmäpäiviä, joita kenttä ensisijaisesti keltoilta toivoo. Moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä helpottaa yhden vastauksen mukaan se, että yhteistyölle on selkeät rakenteet ja käytänteet. Muissa vastauksissa tuodaan esiin se, että jos palaverien sisältöjä ei ole kuvattu, rakenteet alkavat johdattaa yhteistyötä. Joku kaipaa jämäkkyyttä palavereihin esimiehiltä, toisessa tuodaan esiin koulun sanelupolitiikka yhteistyörakenteiden ja käytäntöjen osalta. Koetaan, että kelto on altavastaajana. Vastauksissa pohditaan myös yhteistyökäytäntöjen ja rakenteiden kuvaamisen tarkoituksenmukaisuutta. Joku kelto toivoo, että vuosikellossa tulisi kuvata tarkemmin, mitä heiltä palavereissa odotetaan. o Tahoja on aika paljon. o Jämäkkyyttä esimiehiltä. o Rakenteet alkavat syödä jos ei sisältöjä ole kuvattu. o Kelto on altavastaajana. Koulu sanelee. o Onko tämä kuvaaminen tarkoituksenmukaista. o Mitä minulta palavereissa odotetaan? Olisi hyvä kuvata. Arvioinnissa haluttiin myös keltojen mielipiteitä siitä edistääkö yhteistyörakenne konsultoivan työotteen toteutumista (kysymys 5). Vastausten mukaan yhteistyörakennetta pidetään konsultoivan työotteen toteutumista edistävänä tekijänä. Perusteluina esitetään, että yhteistyörakenteen avulla pystytään puhumaan ajankohtaisista asioista ja uudet työntekijät tulevat tutuiksi. Yhteistyöpalavereissa on mahdollista päivittää yhteistyökumppaneiden muuttuvat käytännöt (esimerkiksi mainintaan perheneuvola). Toisessa perustelussa tuodaan esiin yhteistyörakenteen toimivuus ja konsultoivan työotteen toteutumisen edistävyys, mutta monet käytänteet tuntuvat olevan vielä vähän sekaisin. Tämä ilmenee niin, että asian uskoo olevan 17

18 tietyllä tavalla, seuraavassa palaverissa tilanne voikin olla jo ihan toisenlainen. Ehkä käytäntöjen vakiintuminen vaatii pidemmän ajan? Tähän viittaa myös yhden vastaajan kommentti, jonka mukaan yksi keltonkierto ei vielä ole selkiyttänyt kuviota kovin paljon. Mitä mieltä keltot ovat siitä, tuleeko lapsi ja perhe varhemmin ja tehokkaammin autetuksi nykyisellä yhteistyörakenteella (kysymys 6)? Kaikki paitsi yksi kelto olivat sitä mieltä, että lapsi ja perhe tulevat varhemmin ja tehokkaammin autetuksi. Yksi vastaaja vastasi kuitenkin kyllä - vaihtoehdon lisäksi myös ei. Kyllä -vastauksia perusteltiin niin, että ainakin lasten ja perheiden auttamiseen tarjotaan paljon mahdollisuuksia. Toisessa kyllä vastauksessa pohdittiin sitä, että vielä on olemassa perheiden pallottelua taholta toiselle, joka ei edistä varhaisempaa tukea. Näin tapahtuu esimerkiksi nivelvaiheen psykologin tutkimusten kohdalla. Aikaisemmin mainittu kylläei vastaus tuo esiin sen, että lapsi ja perhe saavat varhemmin tukea koska lapsen ympärillä on toimijoita enemmän ja hyvät mahdollisuudet yhteistyöhönkin varhemmin. Vastaus tuo esiin kelton suuren roolin varhain tukemisessa. Problematiikkaa varhaisen tuen toteutumiseen tuovat vastauksen mukaan kuitenkin muun muassa se, että sopivia ryhmiä on liian vähän sekä yhteistyötahojen resurssipula. Kysymys seitsemän pohti sitä, edistääkö yhteistyö muiden erityistyöntekijöiden kanssa varhaisen tuen ohjaamista päivähoidon yksiköissä. Keltot katsovat, että erityistyöntekijöiden antamat keinot sisältyvät päivähoidon arkeen ja kelto vahvistaa näitä annettuja käytäntöjä omalla työllään ja ohjauksellaan. Erityistyöntekijöiden kanssa työskennellään yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi. Keltojen mukaan säännöllisissä tapaamisissa on hyvä tehdä yhteisesti käytänteiden päivitystä ja tapaamisissa on myös mahdollisuus molemminpuoliseen konsultointiin tarvittaessa. Arvioinnin päätti avoin kysymys (kysymys 8), jossa vastaajat ja teemahaastatteluun osallistuja sai kertoa omia ajatuksiaan keltojen vuosikelloon liittyen tai sen yhteistyörakenteeseen. Keltojen vastausten perusteella he ovat ajatelleet vuosikelloa enemmän oman työnsä aikataulun ohjaamisen apuvälineenä, ei niinkään varhaisen tuen ohjaajaksi ja toteuttajaksi. Vuosikelloa on ajateltu myös päiväkodin johtajien ja kelton välisen yhteistyön vahvistamisessa. Toisen vastauksen mukaan rakenteet ovat jämäköittäneet työtä ja suunnanneet sitä. On tärkeää, että kaikilla on samat raamit työssä, se tasapuolistaa palvelua koko kaupungin alueella. Vastauksessa pohditaan sitä tapahtuuko näin maaseutualueella? Eräässä vastauksessa ehdotetaan keltojen vuosikellon etusivulle lisättäväksi ja avattavaksi keltojen työn arvoihin liittyviä asioita. Vuosikellon keltojen työtä selkiyttävästä, jäsentävästä ja yhdenmukaistavasta vaikutuksesta kerrotaan myös kolmannessa vastauksessa. Yhtenäiset käytännöt ovat tärkeitä, koska keltoja on paljon. Vuosikello on myös toiminut hyvänä perehdyttäjänä ensimmäisellä keltokierrolla. Vielä enemmän siitä olisi vastauksen mukaan hyötyä, jos yhteistyöpalaverien/ yhteistyötahojen lisäksi olisi ollut jotain suuntaa palaverien sisällöstä. Vastaaja näkee keltojen vuosikellon enemmän keltojen omaa toimintaa ohjaavana työmuotona, kun henkilöstö hakee enemmän ohjeistusta 18

19 kellomallista, nivelvaiheen vuosikellosta ja varhaisen tuen käsikirjasta. Vastaajan mielestä nämä kaikki (vuosikellot ja käsikirjat) ovat erittäin hyviä uudistuksia ja jäsentäjiä varhaiskasvatustyössä. Joku vastanneista keltoista toteaa, että vuosikellon toimivuudesta käytännössä on kokemusta hänen kohdallaan vielä hyvin vähän. Tämä asia hankaloitti asian arviointia. Kysymyksen 9 kohdalla keltot saivat antaa palautetta miltä ryhmäteemahaastattelu heistä tuntui arviointimenetelmänä. Kommenttien mukaan keltot pitivät erittäin paljon ryhmässä tehtävästä keskustelevasta arvioinnista. Kysyttäviä asioita pidettiin tärkeinä, joskin kyllä / ei vaihtoehtoja vaikeina vastattavina. Ilmeisesti tärkeämpänä kuin kyllä/ei vastaamista pidettiin yhteistä pohdintaa. Keltot pitivät hyvänä myös sitä, että he saivat perehtyä kysymyksiin ensin oman kyselynsä kautta ja sitten oli vielä samojen teemojen äärellä yhteinen haastattelu ja keskustelu. o Tällainen systeemi aivan loistava! o Tärkeitä asioita kysyttiin. o Kyllä / ei kysymykset vaikeita. o Vaikea. o Hyvä että sain perehtyä ensin ja sitten oli vielä tämä teemahaastattelu. o Hyvä että ensin oma kysely ja sitten vielä haastateltiin. 3.2 Päiväkodin johtajien teemahaastattelun tulokset Päiväkodin johtajat osallistuivat keltojen vuosikelloa koskevaan arviointiin kuudessa alueellisessa teemahaastattelussa. Seuraavassa taulukossa on esitetty alueet, teemahaastattelujen päivämäärät ja osallistuneiden päiväkodin johtajien määrät. Keltojen vuosikellon arviointiin osallistui maalis- ja toukokuun 2011 välisenä aikana kaikkiaan 32 päiväkodin johtajaa. Alue Särkilahti, Särkiniemi, Jynkkä, Levänen Keskusta, neulamäki Puistopetonen Saaristopetonen Läntinen alue ja pohjoinen maaseutu Koillinen Teemahaastattelun aika Osallistuneiden päiväkodinjohtajien määrä; yhteensä 32 Taulukko 2. Teemahaastattelujen alueet, päivämäärä ja osallistuneiden päiväkodin johtajien määrä 19

20 Päiväkodin johtajien arviointikysymykset oli jaettu kahteen teemaan. Teema I kartoitti vuosikellon tuntemista ja saatavuutta (kysymykset 1a, b, c, d, e). Teemassa II tarkasteltiin keltojen vuosikellon rakenteen toimivuutta varhaisen tuen ohjaamisessa (kysymykset 2-5). Lisäksi teemahaastattelun lopussa kysyttiin vastaajien mielipidettä teemahaastatteluun vastaamisesta (kysymys 6). Vuosikellon tunteminen ja saatavuus (teema I) Kysymys 1a selvitti onko keltojen vuosikello ja sen rakenne tuttu päiväkodin johtajille. Suurin osa (20 vastaajaa) vastasi tuntevansa keltojen vuosikellon ja sen rakenteen. Rakenteen osalta kommentoitiin sen olevan saman kuin johtajien ja keltojen yhteistyösopimuksessa myös. Joillekin vastaajista kelto tai alueella toimiva erityislastentarhanopettaja (oelto) on ohjannut vuosikellon tuntemisessa ja löytämisessä, toiset taas ovat tarkastelleet vuosikelloa tai tulostaneet sen Sinetistä itselleen jo syksyllä Varhaisen tuen tiimissä, kelton kertomana tai johtajien kokouksessa jotkut ovat tutustuneet vuosikelloon. Myös johtajien ja keltojen yhteistyösopimuksen esittelyn yhteydessä on esitelty keltojen vuosikello. Kuusi päiväkodin johtajaa vastasi, etteivät tunne vuosikelloa, jotkut tosin kävivät tutustumassa vuosikelloon saatuaan kirjeen teemahaastattelusta. Osa kommentoi, että keltojen vuosikellon rakenne on tuttu mutta sen sisältö ei ole. Asiat ja keltojen tehtävät saattavat olla tuttuja joillekin, mutta ei kuukausitasolla. Jotkut kommentoivat, ettei ole ollut aikaa perehtyä vuosikelloon, eikä asiaa ole esitelty johtajien tapaamisissa. Muuta kommentoitavaa -luokassa vastaukset pohtivat vuosikellon sisällön paljoutta ja sitä milloin vuosikello on tullut Sinettiin 7. Lisäksi vuosikello rakenteena saa kiitosta hyvänä tapana kuvata vuotta ja siihen liittyviä työtehtäviä. Kysymys 1b arvioi tietävätkö päiväkodin johtajat mistä vuosikello löytyy. Tarkennuksena kysyttiin vielä, tiesivätkö he ennen arvioinnin saatekirjeen linkkiohjeistusta? Lähes kaikki vastasivat tietävänsä, että keltojen vuosikello löytyy samasta paikasta kuin keltojen ja johtajien yhteisen työn vuosikellokin eli Sinetistä kohdasta Huviksi ja hyödyksi. Kaksi vastaajaa piti paikkaa kuitenkin huonona ( ei oo muuten hyvä paikka ). Neljä vastaaja kehui aakkosellista hakemistopaikkaa hyväksi, ( sieltä löytyy! ). Osa kertoi tietävänsä vuosikellon paikan, koska se on yhdessä läpikäyty. Jotkut vastaajista eivät kuitenkaan tiedä mistä keltojen vuosikello löytyy. He kommentoivat tuntevansa keltojen vuosikellon paikan vain kutakuinkin, eivät ollenkaan tai siihen liittyvää ohjeistusta. Joku kommentoi, ettei löydä vuosikelloa. Yksi vastaaja kertoi, että tiesi kyllä vuosikellosta muttei tutustunut sitä. Joku johtaja kommentoi, ettei ole aikaa paneutua 20

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin Osana LapsiKuopio II -hanketta (2010-2012), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin vakiintumista tuottaa liikkumisen arviointi- ja seurantamenetelmiä

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä Sievin pilotti Tiedonsiirto päivähoidon ja esiopetuksen välillä Kehittämisprossessin käynnistäminen Kallion varhaiskasvatus on mukana Lapsen hyvä arki-hankkeessa Sievissä päivähoitopalvelut järjestää ppk

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

TOTEUTUNEIDEN ARVIOINTIEN YLEISIÄ TULOKSIA JA RAPORTOINTIA

TOTEUTUNEIDEN ARVIOINTIEN YLEISIÄ TULOKSIA JA RAPORTOINTIA LAPSIKUOPIO II -HANKE TOTEUTUNEIDEN ARVIOINTIEN YLEISIÄ TULOKSIA JA RAPORTOINTIA Kirsi Alila Kehitysjohtaja Ediva Oy 1 Sisällys Sivu 1. Laitoshuoltajien kohdenkansion käyttö Kuopion kaupungin päiväkodeissa

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa Torstai 10.11.2016 Muotoiluakatemia Piispankatu 8 70100 Kuopio Jaana Lappalainen Palvelupäällikkö Kasvun ja oppimisen palvelualue

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Arviointinäkymiä varhaisen tuen rakenteisiin sekä työ- ja toimintatapoihin

Arviointinäkymiä varhaisen tuen rakenteisiin sekä työ- ja toimintatapoihin LapsiKuopio II hanke PÄÄTÖSSEMINAARI Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi Kuopiossa Arviointinäkymiä varhaisen tuen rakenteisiin sekä työ- ja toimintatapoihin 9.5.2012 Kuopio Kehitysjohtaja, Kirsi Alila,

Lisätiedot

Alku- ja esiopetuksen yhteistyö

Alku- ja esiopetuksen yhteistyö Alku- ja esiopetuksen yhteistyö KOS-lomakkeet, pedagogiset asiakirjat sekä koulukohtaisesti toteutettu yhteistyö Keskeiset kysymykset Miten KOS-lomakkeet on koettu tänä lukuvuonna Onko KOS-lomakkeita käytetty

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelmien päivitystyö Kuusamossa

Varhaiskasvatussuunnitelmien päivitystyö Kuusamossa Varhaiskasvatussuunnitelmien päivitystyö Kuusamossa Ajankohtaisfoorumi 14.4.2011 Anu Määttä Taustaa Tarve vasujen päivittämiselle, mm. kasvatuskumppanuuskoulutuksen myötä olemassa olevat lomakkeet eivät

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Kuuden kunnan konsultoiva erityislastentarhanopettaja -toiminta 2009

Kuuden kunnan konsultoiva erityislastentarhanopettaja -toiminta 2009 Kuuden kunnan konsultoiva erityislastentarhanopettaja -toiminta 2009 Taustaa Varhaisen ja erityisen tuen tunnistamisessa, lapsen yksilöllisen suunnitelman laatimisessa ja erityispäivähoidon palveluiden

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN JA PERHEEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN JA PERHEEN PARHAAKSI KUOPION KAUPUNKI 1(9) 09 /10 YHDESSÄ LAPSEN JA PERHEEN PARHAAKSI KUOPION KAUPUNKI 2(9) 1. NEUVOLAN JA PÄIVÄHOIDON Yhteistyösopimuksessa on esitetty yhteistyön rakenne, joka varmistaa vastavuoroisen osaamisen

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia

Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI NEUVOLAN JA PÄIVÄHOIDON YHTEISTYÖSOPIMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia 22.3.2012 Kuopio Kirsi Alila, Ediva Oy YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Neuvolan

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

Vasutyöskentely Case Turku. AVI Vasupäivä

Vasutyöskentely Case Turku. AVI Vasupäivä Vasutyöskentely Case Turku AVI 24.11.2016 Vasupäivä Ulla Soukainen 2016 Hankesuunnitelma, aikataulutus, ohjausryhmä Hankkeen tavoitteena on laatia varhaiskasvatusta ohjaava asiakirja. Paikallisella tasolla

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

ja vaikuttaviksi palvelukokonaisuuksiksi. 0 %

ja vaikuttaviksi palvelukokonaisuuksiksi. 0 % Projektikoordinaattori Jaana Lappalainen Palaute / Itse arviointi LapsiKuopio - hankkeen kokonaistavoitteiden toteutuminen suhteessa Kaste- ohjelman tavoitteisiin Hankeasiantuntijoiden arviot siitä miten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot