Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2012"

Transkriptio

1 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2012 Espoo 2012

2 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Luontotyypit Linnusto Lepakot Viitasammakko JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Luontotyypit Linnusto Lepakot Viitasammakko LIITE 1. MENETELMÄKUVAUKSET LIITE 2. LUONTOTYYPPISELVITYKSEN YKSITYISKOHTAISET TULOKSET LIITE 3. LINNUSTOSELVITYKSEN TULOKSET LIITE 4. LEPAKKOSELVITYKSEN TULOKSET LIITE 5. VIITASAMMAKKOSELVITYKSEN TULOKSET LIITE 6. LUONNONSUOJELU-, METSÄ- JA VESILAIN MUKAISET LUONTOTYYPIT LIITE 7. TAUSTATIETOA SUOMEN LEPAKOISTA LIITE 8. VIITASAMMAKON BIOLOGIAA LIITE 9. LUOKITELTUJEN PESIMÄLINTUJEN ESITTELYT LIITE 10. UHANALAISLUOKAT, ERITYISESTI SUOJELTAVAT LAJIT, EU:N DIREKTIIVIT, SUOMEN KANSAINVÄLISET VASTUULAJIT JA RAUHOITETUT LAJIT... 64

3 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Kannen kuva: Fream-väylien välistä kesantoa (luontotyyppikuvio 2). Valokuvat Karttakuvat Pohjakartat Kirjoittajat: Paavo Hellstedt (liite 4), Faunatica Oy (muut) Faunatica Oy Maanmittauslaitos lupanro 792/MML/11 Marko Nieminen, Elina Manninen (toimittajat) Aapo Ahola (luontotyypit ja kasvillisuus) Paavo Hellstedt (lepakot) Seppo Niiranen (linnut) Pekka Sundell (viitasammakko)

4 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Tiivistelmä Tässä Oy Nordgolf Ab tilaamassa ja Faunatica Oy:n toteuttamassa työssä selvitettiin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontotyypit, pesimälinnusto sekä lepakoiden ja viitasammakoiden elinpaikat. Silvestris luontoselvitys Oy:n vuoden 2009 selvityksen luontotyyppikohteista löydettiin tässä selvityksessä luonnonsuojelullisesti uutta tietoa. Osalla aiemmin löydetyistä kohteista luontoarvoja on menetetty, koska puustoa on hakattu ja pensaikkoa raivattu. Suuri osa aiemmin löydetyistä luontotyyppikohteista todettiin luontoarvoiltaan vaatimattomiksi. Selvitysalueelta löytyi kaksi uutta merkittävää luontotyyppikohdetta: metsälain mukainen vähäpuustoinen kallio ja pähkinäpensaan esiintymä. Nyt löydetyt tai tarkennetut luontotyyppikohteet ovat paikallisesti arvokkaita ja tärkeitä erityisesti selvitysalueella, koska golfkentän alueella luontoarvoja on muuten niukasti. Suosittelemme avoimien arvokkaiden luontotyyppien pitämistä puuttomina. Metsälakikallio tulisi jättää kokonaan luonnontilaan. Pähkinäpensasesiintymä tulisi säästää luonnon monimuotoisuutta lisäävänä kohteena. Kohteita, joilla luontoarvoja on menetetty, pitäisi ennallistaa, jotta ainakin osa luontoarvoista saataisiin palautettua. Linnustoselvityksessä havaittiin 67 pesivää tai mahdollisesti pesivää lintulajia tai lajeja, joiden reviiri ulottui selvitysalueelle. Niistä 14 on eri tavoin luokiteltuja lajeja. Selvitysalueen pesimälajisto on monipuolinen. Lammikot osoittautuivat vesilinnuille hyviksi ruokailupaikoiksi ja ne tulisi pitää mahdollisimman luonnontilaisina. Pohjanpitäjänlahden ruovikkoa pitäisi säästää siellä pesiville lajeille. Rantavyöhykkeellä olisi hyvä olla ruovikon lisäksi enemmän niittyä ja pientä pensaikkoa, jotta lintulajiston monipuolisuus säilyisi. Golfratojen reunametsiin tulisi jättää käsittelemättömiä kohtia ja lahopuuta pesäpaikoiksi ja ravintokohteiksi mm. tikoille ja tiaisille. Kartanopuistoon olisi hyvä jättää aluskasvillisuutta laululinnuille. Selvityksessä havaittiin yhteensä 15 lepakkoa. Pohjanlepakko oli runsaslukuisin, harvalukuisina tavattiin viiksi-/isoviiksisiippoja, vesisiippoja ja korvayökkö. Nordcenterin päärakennusten läheisellä puistoalueella havaittiin eniten lepakoita. Puistoalue läheisine lampineen on siten lepakoille tärkeä ruokailualue. Lisäksi löydettiin kolme muuta lepakoille sopivaa aluetta. Em. alueet tulee säilyttää nykyisen kaltaisina. Suosittelemme vanhojen rakennusten merkityksen perusteellista selvittämistä, jos niihin suunnitellaan muutostöitä. Viitasammakoita havaittiin kahdessa lammessa selvitysalueella. Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, joten sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Viitasammakkolampien veden laadun ja vesitalouden säilyminen nykytilassa tulee turvata. Lampien metsäyhteys tulee turvata.

5 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Johdanto Tässä raportissa esitellään tulokset vuonna 2012 tehdyistä Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen aiemman vuonna 2009 tehdyn luontoselvityksen (Silvestris 2010) täydennyksistä. Selvitysalueen pinta-ala on noin 152 ha (kuva 1). Osa alueesta kuuluu Naturaalueeseen (Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue, FI ). Selvitykset tilasi Oy Nordgolf Ab ja toteutti Faunatica Oy. Työssä noudatettiin soveltuvin osin Södermanin (2003) ohjeistusta kaavoitusta varten tehtävistä luontoselvityksistä. Luontoselvityksiin sisältyivät seuraavat osatyöt (osatöiden sisällöt kuvaillaan yksityiskohtaisesti liitteessä 1): 1a. Luontoarvojen taustaselvitys: Hertta-tietojen hankinta 1b. Luontoarvojen perusselvitys: luontotyyppiselvitys 2. Linnustoselvitys 3. Lepakkoselvitys 4. Viitasammakkoselvitys. Luontotyyppiselvityksessä kohteelta tarkastettiin aiemmassa, vuoden 2009 luontoselvitystä koskevassa raportissa (Silvestris 2010) mainitut luonnoltaan mielenkiintoisimmat alueet, minkä lisäksi käytiin kattavasti läpi kaikki kallioalueet. Käydyiltä alueilta kerättiin ja raportoitiin lainsäädännöllisesti ja suojelullisesti olennainen tieto julkaistuja ohjeistuksia noudattaen, ja tarvittaessa kuvioita rajattiin lainsäädännöllisin perustein uudelleen. Linnustoselvityksessä kartoitettiin maalintujen kartoituslaskentaohjeita noudattaen koko selvitysalueen huomionarvoinen ja suojeltava lintulajisto ja rajattiin linnustollisesti arvokkaimmat alueet. Lepakko- ja viitasammakkoselvityksissä selvitettiin ensimmäistä kertaa kyseisten eläinlajien elinpaikat alueella. Tarkempi selvitys menetelmistä on liitteessä 1. Viitteet Silvestris luontoselvitys Oy 2010: Nordcenterin luontoselvitys Raportti Nordgolfille. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

6 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Kuva 1. Selvitysalueen rajaus (vihreä viiva).

7 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Tulokset ja niiden tarkastelu 2.1. Luontotyypit Uudelleen tarkastetuista vuoden 2009 selvityksen kohteista neljältä löydettiin luonnonsuojelullisesti oleellisesti uutta tietoa (ks. taulukko 1, kuva 2 ja liite 2): Edellisen raportin kohteen 6a osakuvioiden sijainteja (kuviot Aa) päivitettiin vastaamaan nykytilaa, ja lisäksi näiltä osakuvioilta löydettiin uhanalaisen (VU) ja silmälläpidettävän (NT) putkilokasvilajin esiintymiä. Kuva 2. Luontotyyppiselvityksen kohteet. Kohteet 1 6 ja Aa C ovat edellisessä selvityksessä mainittuja, uudelleen tarkastettuja kohteita ja kohteet D ja E kokonaan uusia kohteita.

8 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Edellisen raportin kohteelta 6b rajattiin uudelleen harvinaisen luontotyypin ja arvokkaan kasvilajiston esiintymä (kohde Ab), jonka luontoarvot oli tuotu varsin puutteellisesti ilmi Silvestris luontoselvitys Oy:n (2010) raportissa. Kohteelta löytyi mm. uhanalaisen (VU) ja silmälläpidettävän (NT) putkilokasvilajin esiintymät. Edellisen raportin kohteilta 7 ja 8 (kuviot B ja C) tehtiin havaintoja, joiden mukaan kohteet olisi mitä ilmeisimmin tullut aiemmin nimetä ja rajata metsälain ja/tai luonnonsuojelulain mukaisina kohteina. Maastokartoituksen ja sen tulkinnan tekemistä hankaloitti suuresti se, että kohteilla oli edellisen selvityksen maastokartoitusten jälkeen suoritettu hakkuita ja pensaikon raivausta. Kohteelta löytyi kokonaan uusi luontotyyppikohde: metsälain mukainen vähäpuustoinen kallio (kuvio D). Lisäksi löytyi varsinaisen työohjelman oheishavaintona pieni huomionarvoinen kasvillisuuskohde, n. 12 pähkinäpensaan esiintymä (kuvio E). Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto tarkastetuista kohteista niihin tehtyine tarkennuksineen sekä kokonaan uusista kohteista. Kuvioiden tarkat rajaukset peruskarttapohjalla ovat liitteessä 2. Taulukko 1. Yhteenveto luontotyyppiselvityksen kohteista. Kuvion ID 1) Uusi ID 2) Arvoluokka Luontotyyppi Lakikohde (2012) Pintaala (ha) 1 IV 3,25 2 IV 1,08 3 IV 0,04 4 IV 0,24 5 III- 0,48 6c IV 0,06 6d IV 0,02 6a Aa III- 0,14 6b Ab III+ tuoreet niityt 0,04 7 B III- 8 C III pähkinäpensaslehdot, rehevät lehtolaikut (?) 0,29 purojen ja norojen lähiympäristöt, pähkinäpensaslehdot (?), rehevät korvet (?), rehevät lehtolaikut (?) 0,57 D III- kalliot Metsälaki 0,28 Lisätiedot Löytyi huomionarvoisia lajeja: keltamatara (VU) ja ketoneilikka (NT). Edustava perinnebiotooppiesiintymä, äärimmäisen uhanalainen (CR) luontotyyppi. Huomionarvoisia lajeja: mm. keltamatara (VU) ja ketoneilikka (NT). Ollut luonnonsuojelulain ja/tai metsälain kohde v. 2009? Suurin osa pähkinäpensaista hakattu sen jälkeen. Ollut luonnonsuojelulain ja/tai metsälain kohde v. 2009? Noronvarsi ja osa rinteestä hakattu sen jälkeen. E III- kasvilajiesiintymät 0,02 Noin 12 pähkinäpensasta tien varressa. 1) Vuoden 2010 raportissa mainittu kuviotunnus. 2) Vuonna 2012 tarkennetuille ja uusille rajauksille annettu kuviotunnus.

9 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Linnusto Linnustoselvityksessä vuonna 2012 havaittiin 67 pesivää tai mahdollisesti pesivää lintulajia tai lajeja, joiden reviiri ulottui selvitysalueelle (taulukko 2). Niistä 14 on eri tavoin luokiteltuja lajeja. Osa lajeista havaittiin pesimälajeina vuonna 2009, mutta vuonna 2012 pesintä oli epävarmaa (kaikki lajihavainnot tarkemmin liitteessä 4). Lisäksi selvitysalueella kävi ruokailemassa golfkentällä, lammilla tai Pohjanpitäjänlahden rannalla merkittävä lajijoukko: kaakkuri, kuikka, kyhmyjoutsen, laulujoutsen, valkoposkihanhi, meriharakka, naurulokki, räyskä, kalatiira, lapintiira ja kesykyyhky. Vuoden 2009 raportissa (Silvestris 2010) mainitaan Nordcenterin alueella havaitun kaikkiaan 170 lintulajia, jossa mukana on pesimälajien lisäksi alueella muuttoaikaan tai talvehtimassa havaitut lajit. Pohjanpitäjänlahti on monille lintulajeille sopivalla reitillä, joten se nostaa lajimäärää. Vuoden 2012 kartoituksessa havaittiin luhtakerttunen, jota ei ollut aiemmin havaittu. Linnustoselvityksen perusteella on määritelty linnustollisesti tärkeimmät alueet, joiden rajaukset käyvät ilmi kuvasta 3. Taulukko 2. Vuoden 2012 selvityksessä Nordcenterin alueella havaitut lintulajit (todennäköinen tai mahdollinen pesintä vuonna 2012 ja/tai 2009). Kanadanhanhi Branta canadensis Haapana Anas penelope vl Tavi Anas crecca vl Sinisorsa Anas platyrhynchos Tukkasotka Aythya fuligula VU, vl Telkkä Bucephala clangula vl Tukkakoskelo Mergus serrator NT, vl Isokoskelo Mergus merganser NT, vl Varpushaukka Accipiter nisus Pikkutylli Charadrius dubius Lehtokurppa Scolopax rusticola Metsäviklo Tringa ochropus Rantasipi Actitis hypoleucos NT, vl Kalalokki Larus canus Sepelkyyhky Columba palumbus Käki Cuculus canorus Tervapääsky Apus apus Harmaapäätikka Picus canus EU D1 Käpytikka Dendrocopos major Haarapääsky Hirundo rustica Räystäspääsky Delichon urbica Metsäkirvinen Anthus trivialis Niittykirvinen Anthus pratensis NT Västäräkki Motacilla alba Rautiainen Prunella modularis Punarinta Erithacus rubecula Leppälintu Phoenicurus phoenicurus vl Pensastasku Saxicola rubetra Kivitasku Oenanthe oenanthe VU Mustarastas Turdus merula Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Luhtakerttunen Acrocephalus palustris Kultarinta Hippolais icterina Hernekerttu Sylvia curruca Pensaskerttu Sylvia communis Lehtokerttu Sylvia borin Mustapääkerttu Sylvia atricapilla Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Tiltaltti Phylloscopus collybita Pajulintu Phylloscopus trochilus Hippiäinen Regulus regulus Harmaasieppo Muscicapa striata Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Hömötiainen Parus montanus Töyhtötiainen Parus cristatus Kuusitiainen Parus ater Sinitiainen Parus caeruleus Talitiainen Parus major Harakka Pica pica Naakka Corvus monedula Korppi Corcus corax Varis Corvus cornix Kottarainen Sturnus vulgaris Pikkuvarpunen Passer montanus Peippo Fringilla coelebs Viherpeippo Chloris chloris Tikli Carduelis carduelis Vihervarpunen Carduelis spinus Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus vl Punavarpunen Carpodacus erythrinus NT Keltasirkku Emberiza citrinella Pajusirkku Emberiza schoeniclus VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, EU D1 = lintudirektiivin liitteen I laji, vl = Suomen kansainvälinen vastuulaji.

10 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Kuva 3. Tärkeimmät linnustoalueet Lepakot Selvityksessä havaittiin yhteensä 15 lepakkoa (liite 4). Pohjanlepakko oli runsaslukuisin, harvalukuisina tavattiin viiksi-/isoviiksisiippoja, vesisiippoja ja korvayökkö. Nordcenterin päärakennusten läheisyydessä havaittiin eniten lepakoita. Kyseinen puistoalue läheisine lampineen on siten lepakoille tärkeä ruokailualue eli luokan II lepakkoalue (kuva 4). Muita lepakoille sopivia alueita eli luokan III lepakkoalueita ovat Estbölebergetin länsipuoli sekä Björkkärretin ja siitä etelään sijaitseva lammet (kuva 4). Nordcenterin vanhan varastorakennuksen ympärillä (kuva 4.1: piste 2 ja kuva 4.2) liikkui elokuussa muutama lepakkoyksilö, sen lisäksi suhteellisen lähellä (kuva 4.1: pisteet 5 ja 6) lensi jokaisella kartoituskerralla lepakoita. Rakennusten merkitys lepakoille on vähintään suojaa ja ravintokohteita

11 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset antava. Kaavoituksessa tulisi välttää muutoksia päärakennusta ympäröivällä puistoalueella. Selvitysalueen eteläosan lammilla (lammet 8, 13 & 14; lampien numerointi ks. kuva 3.5) havaittiin kaksi vesisiippaa ja yksi viiksi-/isoviiksiippa, ja ne ovat hyviä ravinnontuottoaltaita lepakoille. Juuri näiden nimenomaisten lampien merkitys ei kuitenkaan ole välttämättä elintärkeä alueen lepakoille, sillä alueella on useita lampia. Lammet ovat joka tapauksessa lepakoille tärkeitä ruokailupaikkoja. Kuva 4. Nordcenterin tärkeät lepakkoalueet Viitasammakko Viitasammakkoja havaittiin lammissa 12 ja 13 (kuva 5; tarkemmin ks. liite 5). Molemmat lajin asuttamat lammet ovat suorassa yhteydessä selvitysalueen eteläpuoleiseen metsäalueeseen.

12 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Kuva 5. Lammet, joissa havaittiin viitasammakoita.

13 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 3.1. Luontotyypit Alueelta aiemmin havaituista luontotyyppikohteista suurin osa todettiin luontoarvoiltaan melko vaatimattomiksi, korkeintaan paikallisesti merkittäviksi. Luontoarvojen kannalta merkittäviä uusia löytöjä ja tarkennuksia tehtiin neljällä kohteella, joiden numerot olivat aiemmassa selvityksessä 6a, 6b, 7 ja 8. Lisäksi havaittiin kokonaan uusi metsälain erityisen tärkeä elinympäristö ja paikallisesti huomionarvoinen pähkinäpensasesiintymä. Nyt löydetyt tai tarkennetut luontotyyppikohteet Aa E ovat paikallisesti arvokkaita kohteita, joiden merkitys korostuu golfkentän alueella, jossa on muuten kovin niukasti luontoarvoja. Suositukset maankäytölle: Suosittelemme, että kohteet Aa E säästetään mahdollisimman luonnontilaisina. Kaavoituksessa kuviot Aa, Ab ja E voi varustaa luo-merkinnällä. Kuvioille B D sopii parhaiten MY-merkintä (kuvio D:n voi varustaa lisäksi luo-lisämerkinnällä ja metsälakikohdetta ilmaisevalla tarkennuksella). Hoitosuositukset: Avoimien luontokohteiden (Aa ja Ab) pitäminen paisteisina ja puuttomina on tärkeää: suosittelemme puuntaimien ja varjostavan puuston poistoa aika ajoin kuvioilta ja niiden ympäriltä. Metsälakikalliolla (D) korkeintaan varovainen metsän harvennus on lain mukaan sallittua, mutta suosittelemme jättämään kallioalueet kokonaan luonnontilaan. Suosittelemme myös säästämään kaikki pähkinäpensaat kuviolla E luonnon monimuotoisuutta lisäävinä kohteina. Kahdella kohteella (B ja C) on luontoarvoja on jo menetetty merkittävästi. Kuvioilla on kuitenkin potentiaalia saada ainakin osa luontoarvoistaan takaisin. Näiden kuvioiden merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta tulisi ottaa korostetusti huomioon metsänhoidossa. Metsänhoidossa tulisi keskittyä vain luontoarvoja ennallistaviin toimiin. Esimerkiksi kohteella B voisi luoda raivatun osion puustoon pieniä aukkoja, jotta pähkinäpensaat voisivat paremmin lähteä uudelleen kasvamaan Linnusto Selvitysalueen pesimälajisto on monipuolinen ja sisältää 14 eri tavoin luokiteltua lintulajia. Varsinkin lammikoissa viihtyvien vesilintujen määrät yllättivät. Vaikka alueella liikkuu paljon golfin pelaajia, vesilintujen pesinnät onnistuivat hyvin, sillä poikueet eivät tunnu liiemmälti häiriintyvän alueella liikkumisesta. Lammikoissa lienee runsaasti vesilinnuille sopivaa ravintoa. Kaloja ei ilmeisesti ole ainakaan joka lammessa, joten ravintokilpailu kalojen kanssa voi olla vähäistä. Lammikot osoittautuivatkin vesilinnuille todella hyviksi paikoiksi ruokailla. Linnuston kannalta olisikin tärkeää pitää ne jatkossa mahdollisimman luonnontilaisina. Osa lammista rajautuu metsään.

14 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Näissä metsäkohdissa on tiheä aluskasvillisuus tärkeä maassa pesiville lajeille. Haapana, sinisorsa ja tavi hautovat muniaan metsässä, tiheikön suojissa. Tukkasotka taas tekee mieluiten pesänsä lammikoiden saarekkeisiin. Telkkä on kolopesijä, joten sille tulee olla tarjolla sopivia pönttöjä, mieluiten mahdollisimman lähellä lampia. Alueella esiintyy kettuja, joten mitä kauempaa poikueet munista kuoriuduttuaan tulevat lammille, sitä suuremmassa vaarassa ne ovat joutua petojen saaliiksi. Lammikoista linnuston kannalta parhaita ovat 4, 6 ja Selvitysalueen pohjoisosien lammikot 1-3 ovat suoraan viheriöiden ympäröimiä, eivätkä ne siten houkuta lintulajeja pesimään niin kuin ne lammet, joiden vesirajassa kasvaa sopivasti pensaikkoa ja metsää. Pohjanpitäjänlahden rannan ruovikossa (alue 10) pesiville lajeille, kuten ruoko- ja rytikerttuselle ja pajusirkulle on tärkeää säilyttää ruovikkoa. Lintulajiston monipuolisuuden säilyttämisen kannalta olisi kuitenkin hyvä, jos rantavyöhykkeellä olisi ruovikon lisäksi enemmän niittyä ja pientä pensaikkoakin. Fream-kentän reunaan voisi viheriön ja rannan väliin jättää jonkinlaisen suojavyöhykkeen, jossa viihtyisivät niittykasvit. Silloin se vaikuttaisi myös lintulajiston säilymiseen ja myös alueella aiemmin pesineitä lajeja voisi palata. Golfratojen reunametsät on siistitty puistomaisiksi ja aluskasvillisuus puuttuu monin paikoin melkein kokonaan. Linnuston kannalta olisi hyvä jättää käsittelemättömiä kohtia metsiin, vaikkapa jonkin matkan päähän ruohokentistä. Metsissä saisi olla lahopuuta pystyssä ja kaatuneena, jotta mm. tikoille, tiaisille ja puukiipijöille olisi pesäpaikkoja ja ravintokohteita tarjolla. Kartanon puistomaisessa ympäristössä on runsaasti suuria lehtipuita, mutta aluskasvillisuutta on sielläkin niukasti. Linnuston kannalta olisi suotavaa jättää tiheitä pensaikkoja ja muuta aluskasvillisuutta joihinkin kohtiin. Tällöin alueella viihtyisivät paremmin monet laululinnut, kuten satakieli, kertut, sirittäjä, pajulintu, kultarinta, tikli ja punavarpunen. Suositukset maankäytölle: Tärkeimmät linnustoalueet (kuva 3) tulisi säästää yllä mainittujen periaatteiden mukaisina. Hoitosuositukset: Metsien ja kartanopuiston monimuotoisuutta tulisi lisätä yllä mainituilla periaatteilla. Lampien ympärillä olisi hyvä olla edes kapea luonnontilaisemman kasvillisuuden suojavyöhyke. Linnuston kannalta ensisijaisesti kehitettäväksi suositellut alueet esitetään liitteessä 3. Koska tikankoloja on vain vähän, voisi kololintujen pesintää turvata ripustamalla pönttöjä kattavasti koko alueelle. Erikokoisia pönttöjä viemällä Nordcenterin alueelle saisi vieläkin monipuolisemman linnuston. Viemällä pönttöjä metsiin ja metsäsaarekkeisiin hyötyisi moni lintulaji: isokoskelo, telkkä, lehtopöllö, käenpiika, tervapääsky, leppälintu, kottarainen, tali-, sini- ja kuusitiainen, kirjosieppo sekä pikkuvarpunen.

15 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Lepakot Kaikki Suomen lepakot ovat luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja (ks. liite 7), joten niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Alueelta ei löytynyt lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja eli luokan I lepakkoalueita (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys 2012), mutta vanhojen rakennusten merkitys lepakoille on vähintään suojaa ja ravintokohteita antava. Ne saattavat toimia myös lisääntymis-, lepo- ja/tai talvehtimispaikkoina. Suositukset: Luokan II ja luokan III lepakkoalueiksi määritellyt tärkeät alueet (kuva 4) tulee säilyttää nykyisen kaltaisina. Pienimuotoiset muutokset ja käsittelyt ympäristössä eivät ole olennaisia lepakoiden kannalta. Suosittelemme vanhojen rakennusten merkityksen perusteellista selvittämistä, jos niihin ollaan tekemässä muutostöitä Viitasammakko Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji (ks. liite 8), joten sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Suositukset: Viitasammakon kutupaikkoinaan käyttämien lampien lisääntymispaikkojen (kuva 5) veden laadun ja vesitalouden säilyminen nykytilassa tulee turvata. Samat lammet ovat myös todennäköisiä talvehtimispaikkoja. Lammet ovat nykyisellään kiinteässä yhteydessä metsäalueisiin, mikä on todennäköisesti tärkeää viitasammakoiden menestykselliselle siirtymiselle kutupaikoille ja niiltä pois sekä aikuistuvien poikasten siirtyessä maalle. Metsäyhteyden säilyminen tulee turvata.

16 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Liite 1. Menetelmäkuvaukset 1a. Luontoarvojen taustaselvitys Selvitysten taustatiedoiksi tehtiin poiminta Eliölajit-tietokannassa (ns. Hertta-tiedot) olevista uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien havainnoista (poiminta tehty , Ilpo Mannerkoski). Alueelta ei ollut havaintoja tietokannassa. 1b. Luontoarvojen perusselvitys Työssä tarkastettiin aiemmassa luontoselvityksessä rajatut luonnoltaan mielenkiintoisimmat alueet (Silvestris 2010). Näistä kerättiin ja raportoitiin lainsäädännöllisesti ja suojelullisesti olennainen tieto julkaistuja ohjeistuksia noudattaen. Tarvittaessa rajattiin lainsäädännöllisin perustein uudelleen seuraavanlaiset kohteet: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996, Luonnonsuojeluasetus 1997/2005, Pääkkönen & Alanen 2000); Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (Metsäasetus 1996, Metsälaki 1996, Meriluoto & Soininen 2002); Vesilain mukaiset suojeltavat kohteet (Ohtonen ym. 2005, Vesilaki 2011). Kohteista rajattiin myös seuraavanlaiset esiintymät: Uhanalaisten luontotyyppien esiintymät (Raunio ym. 2008). Lisäksi tarkastettiin alueelta kaikki aiemmin rajaamattomat karut kallioalueet, ja niiltä rajattiin metsälain erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit täyttävät kohteet. Aapo Ahola teki maastotyöt Ajankohta oli erinomainen luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoituksen tekemiseen. Maa-alueet kierrettiin jalan kattavasti läpi kasvillisuutta ja elinympäristöjä havainnoiden. Edellä mainittujen huomionarvoisten kohteiden sijainnit rajattiin tarkasti kartoille. Tarvittaessa paikannuksessa käytettiin apuna GPS-laitetta (Garmin etrex HCx Legend). Kunkin luontotyyppikuvion kasvillisuus ja kasvilajisto, puuston rakennepiirteet, lahopuusto sekä muut ominaispiirteet kirjattiin kattavasti maastolomakkeelle. Kasvilajit määritettiin paikan päällä. Kartoituksen yhteydessä tehtiin myös havaintoja uhanalaisesta ja suojeltavasta eläinja kasvilajistosta ja niille sopivien elinympäristöjen esiintymisestä. Paikkatiedon ja kartta-aineiston käsittely tehtiin ESRI ArcGis-ohjelmistolla; rajauksien tekemisessä ja tulkinnoissa apuna käytettiin tarvittaessa myös ilmakuvatarkastelua (ilmakuvat: Maanmittauslaitos, avoimet aineistot). Raportoinnin yhteydessä (liite 2) on kuvioiden kuvausten yhteydessä selostettu luonnonsuojelulliseen arvoon vaikuttavat tekijät. Luontotyyppikuviot on luokiteltu arvoluokkiin niiden luonnonsuojelullisen arvon perusteella:

17 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Luokka I (huomattavan arvokas): Alueellisesti huomattavan merkittävä tai jopa valtakunnallisesti merkittävä kohde. Harvinaista lajistoa ja/tai luontotyyppejä. Luontoarvot eivät merkittävästi heikentyneet. Luokka II (arvokas): Luokka III (kohtalainen): Luokka IV (ei merkittävä): Alueellisesti merkittävä tai paikallisesti huomattavan merkittävä kohde. Luontoarvot eivät merkittävästi heikentyneet. Alaluokat: II+, II, II- Joitakin (tai joskus runsaastikin) paikallisesti merkittäviä luontoarvoja, luontoarvot korkeintaan hieman heikentyneet. Myös alueellisesti merkittäviä luontoarvoja voi olla, mutta tällöin luonnontila on selvästi heikentynyt. Alaluokat: III+, III, III- Vain niukasti luontoarvoja; kohde ei luontoarvoiltaan erotu ympäröivästä alueesta. Luonnontila selvästi heikentynyt. Luokan IV kohteita ei tavallisesti esitellä raportissa, eikä niiden perusteella esitetä suosituksia maankäytölle. Tässä raportissa kuitenkin on esitelty kaikki vuoden 2009 raportissa esitellyt kohteet, joten osa esitellyistä kohteista on arvoluokkaa IV. Metsälakikohteiden osalta luokan III kohteissa on otettu huomioon ns. alueellisen turvaamisen tarve (Meriluoto & Soininen 2002), toisin sanoen luokan III kohteiden määrää on karsittu silloin, kun kysymyksessä on alueella runsaana esiintyvä elinympäristö. Viitteet Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen annettu muutos (913/2005) [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/ ; Luonnonsuojelulaki 1996: annettu luonnonsuojelulaki (1096/1996) sekä luonnonsuojelulain perustelut (HE 79/1996) [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/ ; Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. Metsäasetus 1996: annettu metsäasetus (1200/1996) [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/ ]. Metsälaki 1996: annettu metsälaki (1093/1996) sekä metsälain perustelut (HE 63/1996) [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/ ; Ohtonen, A., Lyytikäinen, V., Vuori, K.-M., Wahlgren, A. & Lahtinen, J. 2005: Pienvesien suojelu metsätaloudessa. Suomen ympäristö 727, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuu. Pääkkönen, P. & Alanen, A Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen ympäristökeskuksen moniste 188. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen Kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Osa 1: Tulokset

18 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset ja arvioinnin perusteet. Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus., Helsinki. Vesilaki 2011: annettu vesilaki (587/2011) [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/ ]. Ympäristöministeriö 2001: Alueellisesti uhanalaiset lajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2008: Suomen kansainväliset vastuulajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2010a: Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien luettelo luonnonsuojeluasetuksessa. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2010b: Luontotyyppien suojelu. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2011a: Suomen lajien punainen lista Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2011b: Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2012: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. Internet-sivut, viitattu Linnusto Linnustoselvityksen tavoitteet olivat: Linnustollisesti monipuolisten alueiden paikallistaminen. Nämä kohteet indikoivat osaltaan alueella olevia luontoarvoja. Rauhoitettujen, uhanalaisten, silmälläpidettävien, EU:n lintudirektiivin mukaisten ja muiden huomionarvoisten lintulajien esiintymisen selvittäminen. Linnusto laskettiin kartoitusmenetelmällä soveltaen maalintujen kartoituslaskentaohjeita (Koskimies & Väisänen 1988). Koko aluetta ei voitu kartoittaa kerralla, joten selvitysalue jaettiin kahteen osaan. Eri käynneillä pyrittiin tutkimaan kaikki kohdat kattavasti. Estböleberget ja sen länsipuoleinen metsäalue haravoitiin käyttäen hieman eri reittejä eri käynneillä. Kartoituskäyntejä oli kolme (kukin käynti kesti kaksi päivää). Pesimälinnuston kartoituksessa keskityttiin uhanalaisten ja silmälläpidettävien (Rassi ym. 2010), EU:n lintudirektiivin I-liitteen (Ympäristöministeriö 2007), alueellisesti uhanalaisten (vyöhyke 1b; BirdLife Suomi 2011) ja Suomen kansainvälisten vastuulajien (Ympäristöministeriö 2008) sekä muiden vähälukuisten tai mielenkiintoisten alueen luontoarvoista kertovien indikaattorilajien esiintymiseen. Linnustoselvityksen maastotyöt, reviirien tulkinnan ja raportoinnin teki Seppo Niiranen. Havainnointi alkoi aamuisin useimmiten auringonnousun aikoihin. Havainnointipäivät olivat 3.5., 4.5., 12.5., 20.5., 18.6., ja Erillinen yölaulajaretki tehtiin Tämän lisäksi useimmilla käyntikerroilla alueelle saavuttiin niin aikaisin, että yöaktiiviset linnut olivat vielä äänessä. Muutama lintuhavainto saatiin alueella satunnaisesti käyviltä lintuharrastajilta. Sää oli jokaisella käyntikerralla vähintään kohtalaisen hyvä:

19 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset klo 4:25-9:15. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +3, tuuli 2 bf NW, pilvisyys 8/8, näkyvyys >10 km; +7, 3-4 bf NW, 8/8, >10 km klo 4:30-9:30. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +3, tyyntä, 8/8, >10 km; +7, 2-3 bf E, 6/8, >10 km klo 4:15-8:45. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +8, 3-4 bf WSW, 8/8, >10 km; +8, 5 bf WSW, 8/8, >10 km. Kova tuuli hieman haittasi havainnointia, linnut olivat kuitenkin äänessä klo 3:18-7:00. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +6, 2 bf S, 2/8, >10 km; +8, tyyntä, 4/8, >10 km klo 3:25-7:10. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +12, 2-3 bf W, 0/8, >10 km; +15, 4 bf W, 2/8, >10 km. Edellisenä päivänä ja yöllä satoi paljon, sade loppui ennen kartoitusta klo 2:20-3:15. Säätila (selvityksen alussa): +8, 2 bf NW, 8/8, >10 km klo 2:15-8:30. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +13, 2 bf SW, 8/8, 4-10 km; +15, 2-3 bf SW, 6/8, 4-10 km. Välillä näkyvyys vain 2-4 km, ei kuitenkaan haitannut kartoitusta. Kaikki havainnot huomionarvoisista lintulajeista merkittiin maastossa kartoille. Lisäksi kirjattiin muistiin kaikki selvitysalueella todennäköisesti tai mahdollisesti pesivät lajit. Äänihoukutinta käytettiin pyylle, idänuunilinnulle ja pikkusiepolle Havainnot merkittiin maastossa kartoille. Äänihoukutinta käytettiin pyylle, varpushaukalle, pikkusiepolle ja idänuunilinnulle sopivannäköisissä elinympäristöissä. Yöllä ja aamuvarhaisella houkuttimena soitettiin lehtopöllön ja kehrääjän soidinääniä. Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston tietokannasta tehtiin selvitysalueen lintujen rengastustietojen poiminta Ainoa merkittävämpi rengastustieto on huuhkajasta. Laji pesi selvitysalueella ennen Nordcenterin perustamista rengastettiin kaksi poikasta suunnilleen alueen keskikohdassa, nykyisin golf-rataan kuuluvalla alueella rengastettiin kaksi poikasta alueen korkeimman kohdan jyrkänteellä. Ei ole täysin mahdotonta, että huuhkaja vielä joskus palaisi Nordcenterin pesimälajiksi. Se kuitenkin vaatii pesimistä varten rauhallisen kolkan, vaikka ympäristössä voi olla ihmisen toimintaa. Pohjanpitäjänlahdella on perinteisesti ollut huuhkajareviirejä, joten varmaankin ajoittain golf-kentillä liikkuu huuhkajia saalistamassa. Viitteet BirdLife Suomi 2011: Suomen alueellisesti uhanalaiset lintulajit. Internet-sivut, viitattu Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. 143 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen Kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. <http://atlas3.lintuatlas.fi> (viitattu ). Ympäristöministeriö 2007: Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2008: Suomen kansainväliset vastuulajit. Internet-sivut, viitattu Lepakot Työn tavoitteet olivat: Lepakoille tärkeiden ruokailualueiden selvittäminen

20 Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset Lepakoille tärkeiden talvehtimis-, lisääntymis- ja päiväpiilojen havainnointi. Kaavoituksia suunniteltaessa lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat tulisi ottaa huomioon EU:n luontodirektiivin mukaan. Lepakkokartoituksissa pyritään selvittämään ne alueet, joilla on vaikutusta lepakoiden selviämiselle. Erityisesti tärkeää olisi vaalia lepakoiden lisääntymis- ja talvehtimispaikkoja. Lisääntymisaikaan tapahtuva häirintä vaikuttaa niiden lisääntymiseen ja siten suoraan niiden populaatioihin alueella. Lisääntymiskauden jälkeen on oleellista, että lepakot voivat kerätä tarvittavan määrän rasvaa kehoonsa, jotta talvehtiminen onnistuisi. Lepakot talvehtivat horroksessa, eivätkä ne pysty juurikaan vaihtamaan talvehtimispaikkaa mahdollisen häirinnän seurauksena. Lepakoiden biologiaa esitellään tarkemmin liitteessä 7. Lepakkokantoihin ja erityisesti niiden taantumiseen vaikuttavat monet tekijät. Yksi keskeisimmistä uhkakuvista lepakoiden elämässä ovat ympäristössä tapahtuvat muutokset. Jotkut lajit pärjäävät melko hyvin muuttuvassa ympäristössä, kun taas toiset ovat hyvinkin tiukasti erikoistuneita ympäristön suhteen. Suomen kaikki lepakot ovat hyönteissyöjiä ja siten hyönteisten määrällä on vaikutusta lepakoiden määriin. Lepakoille tyypillisissä ympäristöissä metsänhoidon ja maatalouden muutokset näkyvät hyönteismäärissä. Joihinkin lajeihin vaikuttaa keinotekoinen valaistus populaatiota pienentävästi, kun taas toiset lajit voivat hakeutua nimenomaan valolle. Lisäksi lepakoiden talvehtimispaikat ja päiväpiilot ovat keskeisiä lepakoiden selviämiselle. Asuntojen peruskorjaus vähentää lepakoiden asuinpaikkoja. Eräs keskeinen uhkakuva on ympäristön kemikalisoituminen. Erityisesti Keski-Euroopassa on todettu ympäristömyrkkyjen vaikuttavan lepakkokantoihin. Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit on rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Lisäksi ne ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) suojelemia, mikä edellyttää lajien tiukkaa suojelua eli niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen erityisesti pesinnän aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lampisiippa on lisäksi luokiteltu EU:n luontodirektiivin II-liitteen lajiksi. Liitteessä mainitut lajien suojelemiseksi on osoitettava erityisen suojelutoimien alueita. Uhanalaisia lajeja on kaksi: Ripsisiippa on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi ja pikkulepakko vaarantuneeksi. Tässä raportissa käytetään Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen suosittelemaa kolmeportaista luokittelua (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys 2012): Luokka I: Lisääntymis- tai levähdyspaikka Ehdottomasti säilytettävä, hävittäminen tai heikentäminen luonnonsuojelulaissa kielletty. Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti Alueen arvo lepakoille huomioitava maankäytössä. Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue Maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille. Paavo Hellstedt tarkasti alueen maastokäynneillä (kahtena perättäisenä yönä), (päiväsaikaan), ja Alueet käytiin huolellisesti läpi tasaisella hitaalla nopeudella. Koko kartoitusreitin pituus oli noin 8,2 kilometriä (kuva 1.1). Päiväkäynnillä etsittiin lepakoiden potentiaalisia levähdys- ja lisääntymispaikkoja. Arviossa otettiin huomioon ne kohdat alueella, joilla voisi olla reaalisia mahdollisuuksia olla merkittäviä lepakoiden kannalta. Tämä on

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys

Pesimälinnustoselvitys Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 APUS RY:N RAPORTTEJA 2 2015 Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016

Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2016 Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 Juha Honkala Jukka Tanner Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Hyvinkään seurakunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN

Lisätiedot

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys TAIPALSAAREN KUNTA Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29913 Raportti 1 (10) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Tampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008. Paavo Hellstedt

Tampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008. Paavo Hellstedt Tampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008 Paavo Hellstedt Sisällys: Tiivistelmä 3 Johdanto 4 Lepakkokartoituksista yleisesti 4 Lepakkokantojen uhkakuvia 4 Lepakoiden ekologiasta 5 Lepakkolajien

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Lepakkokartoitusohjeet

Lepakkokartoitusohjeet Lepakkokartoitusohjeet avuksi tilaajalle ja kartoittajalle Lepakkoseminaari 19.3.2011 Markku Lappalainen Lepakkokartoitusohjeet Miksi lepakot tulee kartoittaa? Tarve ohjeelle ja hyville käytännöille SLTY:n

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Tammelan kunta Kaukjärven luontoselvitys 2 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1 LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Toimittaja: Kiitokset: Matti Sissonen

Lisätiedot

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmonen Urho Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 30.8.2011 Viite 82137444 MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 30.8.2011

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2009 Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Tuusulan kunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys TAMPEREEN KAUPUNKI Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys Raportti ID: 1 576 621 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29253 Raportti 1 (9) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

luontoselvitys Petri Parkko

luontoselvitys Petri Parkko 2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen

Lisätiedot

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A UPM KYMMEN OYJ Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY [Asiakasnro-projektinro] Raportti 1 (9)

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS

PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26048 PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS PUDASJÄRVI SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 3 3 SUOJELUALUEET... 6 4 KASVILLISUUDEN

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio. 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio. 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

RAPORTTI. Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset vuonna 2012

RAPORTTI. Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset vuonna 2012 RAPORTTI Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset vuonna 2012 Espoo 2012 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset 2012 1 Kannen kuva: Rantalehtoa Santalassa (osa-alue A, kuvio E). Kuva:

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 MENELMÄT... 1 3 TOPOGRAFIA, KALLIO- JA MAAPERÄ... 2 4 VESISTÖT... 3 5 SUOJELUALUEET...

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS

ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2962015 Viite 1510019143 ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS ASIKKALAN KUNTA Päivämäärä 2962015

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Timo Pylvänäinen Jyväskylän kaupunki kaavoitus 19.8.2011 Tourujoen rantaa kävelysillalta ylävirtaan Johdanto Sappi Oy:n lakkautetun ja etuostoikeuden

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 Pirkka Aalto Johdanto ja selvitysalueen yleiskuvaus Tämä linnustoselvitys on tehty Kemijärven kaupungin tilauksesta Patokankaan (Patovaaran) alueelle suunniteltua

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014

Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 Lokakuu 2014 Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. KARTOITUSALUE... 2 3. LEPAKOIDEN SUOJELU SUOMESSA... 3 4.

Lisätiedot

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Seppo Lamppu t:mi. Savonlinnan Oravin rantaasemakaavoitukseen. luontoselvitys 2012

Seppo Lamppu t:mi. Savonlinnan Oravin rantaasemakaavoitukseen. luontoselvitys 2012 Seppo Lamppu t:mi Savonlinnan Oravin rantaasemakaavoitukseen liittyvä luontoselvitys 2012 Petri Parkko 2.10.2012 1. Taustoja DI Seppo Lamppu tilasi luontoselvityksen Oravin ranta-asemakaavan laadintaa

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Pyhäjärven rantaosayleiskaava KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot