RAPORTTI. Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset vuonna 2012

Transkriptio

1 RAPORTTI Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset vuonna 2012 Espoo 2012

2 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Kannen kuva: Rantalehtoa Santalassa (osa-alue A, kuvio E). Kuva: Aapo Ahola / Faunatica Oy Valokuvat Karttakuvat Pohjakartat Kirjoittajat: Faunatica Oy Faunatica Oy Maanmittauslaitos lupanro 792/MML/11 Marko Nieminen (toim.) Aapo Ahola (luontotyypit ja kasvillisuus) Paavo Hellstedt (lepakot) Seppo Niiranen (linnut) Pekka Sundell (suppilohämähäkki)

3 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TULOKSET Luontotyypit ja kasvillisuus Luontotyypit Kasvilajit Linnusto Viitasammakko Lepakot Niittysuppilohämähäkki Muut havainnot JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Luontotyypit ja kasvillisuus Linnusto Lepakot Niittysuppilohämähäkki...14 LIITE 1. MENETELMÄKUVAUKSET LIITE 2. LUONTOARVOJEN TAUSTASELVITYKSEN TULOKSET LIITE 3. LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN YKSITYISKOHTAISET TULOKSET.. 25 LIITE 4. LINNUSTO- JA VIITASAMMAKKOSELVITYKSEN TULOKSET LIITE 5. LEPAKKOSELVITYKSEN TULOKSET LIITE 6. NIITTYSUPPILOHÄMÄHÄKKISELVITYKSEN TULOKSET LIITE 7. LUONNONSUOJELU-, METSÄ- JA VESILAIN MUKAISET LUONTOTYYPIT LIITE 8. TAUSTATIETOA SUOMEN LEPAKOISTA LIITE 9. HUOMIONARVOISTEN LINTULAJIEN ESITTELYT LIITE 10. UHANALAISLUOKAT, ERITYISESTI SUOJELTAVAT LAJIT, EU:N DIREKTIIVIT, SUOMEN KANSAINVÄLISET VASTUULAJIT JA RAUHOITETUT LAJIT... 86

4 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Tiivistelmä Tässä raportissa esitellään tulokset vuonna 2012 tehdyistä Hangon Santalan asemakaava-alueen ja Tränuholmenin luontoselvityksistä. Selvitykset tilasi Wixplan Oy ja toteutti Faunatica Oy. Luontoselvityksiin sisältyivät seuraavat osatyöt: 1a. Luontoarvojen taustaselvitys: Hertta-tietojen hankinta 1b. Luontoarvojen perusselvitys: luontotyyppien ja huomionarvoisten putkilokasvien kartoitus 2. Linnustoselvitys 3. Viitasammakkoselvitys 4. Lepakkoselvitys 5. Niittysuppilohämähäkkiselvitys Selvitysalueelta löytyi 3 luonnonsuojelukohdetta, 18 metsälakikohdetta ja 1 vesilakikohde sekä 14 muuta arvokasta luontotyyppikohdetta (luokitukset osin päällekkäisiä; yht. 35 arvokasta luontotyyppikuviota). Työssä tarkastettiin erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan niittylaukkaneilikan esiintymä: n. 7x6 m 2 alueella oli n. 75 yksilöä. Lisäksi havaittiin 1 uhanalaisen (vaarantuneen), 5 silmälläpidettävän ja 1 rauhoitetun lajin esiintymä. Suosittelemme kaikkien arvoluokkiin I (huomattavan arvokas) ja II (arvokas) kuuluvien luontotyyppikohteiden säästämistä luonnontilaisina. Arvoluokan III (kohtalainen) kohteet suosittelemme huomioimaan maankäytössä aina, kun se kohtuullisin keinoin on saavutettavissa. Suosittelemme myös säästämään uhanalaisten, silmälläpidettävien ja harvinaisten kasvilajien (paitsi idänukonpalko) esiintymät sekä huomionarvoiset isot puuyksilöt. Linnustoselvityksessä havaittiin Santalassa 64 (luokiteltuja 14) ja Tränuholmenilla 27 (luokiteltuja 6) pesivää tai mahdollisesti pesivää lintulajia. Ylivoimaisesti tärkein linnustoalue on Santalan rantaalue mukaan lukien rehevät metsäalueet. Suosittelemme alueen säästämistä voimakkailta käsittelyiltä monipuolisen linnuston vuoksi. Viitasammakkoa ei havaittu. Lepakkoja havaittiin yht. 18 pohjanlepakkoa, 2 vesisiippaa, 4 viiksi-/isoviiksisiippa, 1 tunnistamatta jäänyt siippa ja 2 korvayökköä, joista suurin osa Santalassa. Santalan alueelta löytyi lepakoiden levähdyspaikka (Teologisen opiston läheisyydessä oleva varastorakennus), joka tulee luonnonsuojelulain mukaisesti säästää. Niittysuppilohämähäkki havaittiin 16 paikalla, joista suurin osa on tienvarsia ja sähkölinjanalusia. Suosittelemme niittysuppilohämähäkkien esiintymispaikkojen huomioimista ja säästämistä esim. teiden mahdollisten levennysten ja alueen rakentamisen yhteydessä

5 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Johdanto Tässä raportissa esitellään tulokset vuonna 2012 tehdyistä Hangon Santalan asemakaava-alueen luontoselvityksistä. Selvitysalue oli kaksiosainen sisältäen Hankoniemellä sijaitsevan Santalan alueen ja Tränuholmenin saaren, joiden yhteispinta-ala on noin 136 ha (kuva 1). Selvitykset tilasi Wixplan Oy ja toteutti Faunatica Oy. Työssä noudatettiin soveltuvin osin Södermanin (2003) ohjeistusta kaavoitusta varten tehtävistä luontoselvityksistä. Luontoselvityksiin sisältyivät seuraavat osatyöt (osatöiden sisällöt kuvaillaan yksityiskohtaisesti liitteessä 1): 1a. Luontoarvojen taustaselvitys: Hertta-tietojen hankinta 1b. Luontoarvojen perusselvitys: luontotyyppien ja huomionarvoisten putkilokasvien kartoitus 2. Linnustoselvitys 3. Viitasammakkoselvitys. 4. Lepakkoselvitys 5. Niittysuppilohämähäkkiselvitys. Viite Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus., Helsinki. Kuva 1. Selvitysalueen rajaus: pohjoisempi alue on Tränuholmen ja eteläisempi Santala.

6 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Tulokset Selvitysmenetelmät kuvataan liitteessä 1 ja eri osaselvitysten yksityiskohtaiset tulokset liitteissä 2 6. Tässä jaksossa esitetään tiivistetysti tärkeimmät tulokset Luontotyypit ja kasvillisuus Santalan selvitysalueen ranta-alue todettiin luontoarvoiltaan kokonaisuutena arvokkaaksi. Arvokkaita luontotyyppi- ja lajiesiintymiä löytyi lähes koko rannan pituudelta kaikkein itäisintä ja läntisintä päätä lukuunottamatta. Luontotyypeissä korostuvat rehevät korpi- ja lehtoalueet, joiden suhteen alue muodostaa maakunnallisesti arvokkaan keskittymän. Rannan luontotyypit muodostavat paikoin arvokkaita kehitysvaiheiden sarjoja maalta merelle päin (lehto-korpi-rantaniitty-ruovikko). Santalan sisämaa-alue sen sijaan on vähemmän viljavaa, hiekkapohjaista mäntykangasta, joka on talousmetsäkäytössä. Täältä löytyi melko niukasti luontoarvoiltaan erityisiä kuvioita. Samoin Tränuholmenin karulla, kallioisella maa-alueella erityisiä luontoarvoja on melko niukasti Luontotyypit Selvitysalueelta löytyi 3 luonnonsuojelulain mukaisen suojeltavan luontotyypin esiintymää. Nämä edustavat kaikkein harvinaisimpia ja uhanalaisimpia luontotyyppejä maassamme. Löytyneistä kuvioista yksi on jalopuulehto ja kaksi on matalakasvuisia merenrantaniittyjä. Selvityksen kaikkiaan 35 arvokkaasta luontotyyppikuviosta yli puolet, 18 kpl, on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Nämä edustavat puustoisia suojelun arvoisia luontotyyppejä, jotka ovat tärkeitä metsäluonnon monimuotoisuudelle. Yksi näistä kohteista voi lisäksi olla vesilain mukainen kohde (lähteet). Peräti 13 metsälakikohdetta kuuluu lähekkäisiin tyyppeihin rehevät korvet, rehevät lehtolaikut ja metsäluhdat. Tämä on varsin poikkeuksellista, ja kertoo Santalan alueen merkityksestä näiden luontotyyppien kannalta. Rehevät korvet ja lehtolaikut ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta eräitä merkittävimmistä luontotyypeistä koko maassa. Loput 14 arvokasta luontotyyppikohdetta ovat muita selvityksen piiriin kuuluneita, luontoarvoiltaan merkittäviä kuvioita (ks. liite 1). Näitä ovat esim. luonnonsuojelulain tai metsälain kaikkia kriteerejä täyttämättömät, mutta silti arvokkaat kohteet. Tähän joukkoon kuuluvat lisäksi mm. perinnebiotoopit, jollaisia ovat kaksi niittykuviota alueella. Muihin arvokkaisiin luontotyyppeihin kuuluvat myös selvityksessä havaitut kolme vesialuetta, jotka todettiin luonnon monimuotoisuudelle todennäköisesti tärkeiksi. Kaikki kolme vesialuekohdetta sijaitsevat Tränuholmenin alueella. Kohteet jaettiin luontoarvojensa perusteella arvoluokkiin I IV (ks. liite 1). Kolme kohdetta sai arvoluokakseen korkeimman eli I. Seuraavaan arvoluokkaan II eli alueellisesti arvokkaat tai paikallisesti huomattavan arvokkaat kohteet sijoittui 16 kohdetta. Paikallisesti arvokkaisiin eli arvoluokan III kohteisiin luokiteltiin 16 kohdetta. Edellä mainittujen 35 luontoarvoiltaan merkittävän luontotyyppikohteen lisäksi raportissa esitellään kaksi pienialaista kosteikkoa (soistumaa), jotka on nostettu erikoisuutensa vuoksi esiin, vaikka kuuluvatkin arvoluokkaan IV ( luontoarvoiltaan ei merkittävä ).

7 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Taulukko 1. Luontoarvojen perusselvityksessä havaitut luontotyyppikohteet. Arvoluokka Lakikohde Pintaala (ha) Kuvio Tyyppi Lisätiedot luontotyypistä Osa-alue A: Santalan ranta A kalliot II Metsälaki 1,36 B rehevät lehtolaikut II Metsälaki 0,50 tuore lehto C kalliot III(-IV) Metsälaki 0,14 D jalopuulehdot II - 0,23 ilmeisesti istutusperäinen; linnustoll. arvokas E rehevät lehtolaikut II Metsälaki 0,47 kostea lehto F merenrantaniityt I Luonnonsuojelulaki 0,64 G rantaluhdat II Metsälaki 0,26 tervaleppäluhta H laidunmetsät, tervaleppäluhdat II - 1,17 tihkuisuutta; ei metsälakikohde, koska alue on maatalousmaata (ollut hiljattain laidunkäytössä) J perinnebiotoopit (niityt) III - 0,83 kostea niitty, harvapuustoinen; ollut laitumena K jalopuumetsiköt II Luonnonsuojelulaki 0,44 luonnontilaisen kalt. jalopuulehto (+yläosassa lehtomainen kangas) L metsäluhdat III - 0,33 ei metsälaki (puusto hoidettua, ollut laitumena) M rehevät korvet, rehevät lehtolaikut, rantaluhdat II Metsälaki 0,57 N perinnebiotoopit (niityt) II - 0,38 kuiva pienruohoniitty; sis. pienen luonnonsuojelualueen O merenrantaniityt I Luonnonsuojelulaki 0,49 P1 rehevät lehtolaikut, rehevät korvet I Metsälaki 1,29 kostea runsasravinteinen lehto + lehtokorpi + tervaleppäkorpi (+tervaleppäluhta) P2 rehevät lehtolaikut, rehevät korvet I Metsälaki 0,38 saniaislehto + saniaislehtokorpi P3 rehevät korvet, lähteiköt I Metsälaki, vesilaki 0,08 saniaislehtokorpi (lähteinen) Q perinnebiotoopit: niityt III - 0,04 tuore pienruoho- ja heinäniitty R rehevät lehtolaikut, rehevät korvet III Metsälaki 0,48 S1 rehevät korvet II Metsälaki 0,19 saniaiskorpi + ruohokorpi + tervaleppäluhta S2 luonnontilaiset lehtometsät II - 0,32 kostea lehto; ei metsälakikohde, koska ei poikkea rehevyydeltään riittävästi alueen yleistasosta T rehevät korvet II Metsälaki 0,68 ruoho- ja heinäkorpi, luhtanevakorpi U rantaluhdat II Metsälaki 0,10 tervaleppä- ja haapaluhta V luonnontil. kangasmetsät II - 0,13 lahopuustoinen lehtomainen kangas (lehtipuuvaltainen) Osa-alue B: Santalan kangas A jalopuumetsiköt III - 0,20 luonnontilaisen kaltaista, jalopuustoinen metsikkö B kalliot III Metsälaki 0,22 kallion N-reunan tammet rajattu mukaan kuvioon C lehdot III - 0,43 kostea keskiravinteinen lehto; talousmetsää D rehevät lehtolaikut III Metsälaki 0,21 tuore lehto ja tihkuinen, rehevä korpipainanne E muut kosteikot IV - 0,06 tulviva soistuma, epäluonnontilainen F muut kosteikot IV - 0,33 tulviva soistuma, epäluonnontilainen? Osa-alue C: Tränuholmen A vedenalaiset luontotyypit II - 1,06 monipuolinen pohjakasvillisuus, eri pohjanlaatuja, linnustoll. arvokas alue, mahdoll. tärkeä kutualue B vedenalaiset luontotyypit II - 0,38 monipuolinen pohjakasvillisuus ja vesikasvillisuus, rakkolevää, linnustoll. arvokas alue C vedenalaiset luontotyypit III - 0,14 monipuolinen pohjakasvillisuus, rakkolevää, linnustoll. arvokas alue D rehevät lehtolaikut III Metsälaki 0,10 rantalehto E kalliot III Metsälaki 0,77 F korvet III Metsälaki 0,19 lahopuustoinen korpipainanne G rehevät lehtolaikut III Metsälaki 0,07 kuivahko rantalehto H korvet III - 0,20 mustikkakorpi (+ nevakorpi) J merenrantaniityt + luonnontil. kalt. metsät II - 0,16 K lohkareikot III Metsälaki 0,03

8 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Kuva 2. Yleisnäkymä luontoarvojen perusselvityksessä havaituista luontotyyppikohteista luontoarvoluokittain (tarkemmat kartat: ks. liite 3).

9 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Kuva 3. Yleisnäkymä luontoarvojen perusselvityksessä havaituista luontotyyppikohteista ja pistemäisistä havainnoista (tarkemmat kartat: ks. liite 3).

10 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Kasvilajit Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksessä tarkastettiin ennestään tiedossa oleva erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan lajin niittylaukkaneilikan (EN) esiintymä, jolla laskettiin olevan n. 7x6 m 2 kokoisella alueella n. 75 yksilöä. Tämän lisäksi kartoituksessa havaittiin 1 uhanalaisen vaarantuneen (VU) lajin, 5 silmälläpidettävän (NT) lajin ja 1 rauhoitetun lajin esiintymää (taulukko 2 ja liite 3). Kaikkien lajihavaintojen tarkat tiedot ja sijainnit käyvät ilmi liitteestä 3 ja kuvista Kaikkien huomattavan isojen puuyksilöiden tiedot kirjattiin selvityksessä ylös. Näistä on poimittu taulukkoon luonnonmuistomerkkinä tai luontotyyppikohteena rauhoitettavaksi sopivat 4 puuta ja muuten huomionarvoisina kohteina merkittävimmät 3 puuta. Harvinaisten lajien esiintymistä merkittävimmät koskivat rantaniityillä havaittuja hirssisaran ja jouhiluikan esiintymiä sekä tienpientareella havaittua ketotyräruohon esiintymää. Lisäksi havaittiin mm. alueellisesti harvinaisehko harjujen indikaattorilaji kangaskorte sekä mielenkiintoinen kulttuuritulokas idänukonpalko. Näiden lisäksi useilla luontotyyppikuvioilla havaittiin arvokasta lajistoa, joka on listattu näiden kohteiden luontotyyppikuvausten yhteydessä liitteessä 3. Taulukko 2. Luontoarvojen perusselvityksessä havaitut huomionarvoiset lajikohteet. Tyyppi 1) Suom. nimi Laji Piste 2) Lisätiedot 1 EN* niittylaukkaneilikka Armeria maritima n. 75 yksilöä (fert. + ster.), kukintoa (kukkineet 11 ssp. elongata + kukkivat + nupulla) 2 VU keltamatara Galium verum 12 siellä täällä kuivan niityn alueella; myös risteymää 3 NT ketoneilikka Dianthus deltoides 17 ajouralla ja niityllä; ajouralla pisteessä ja pisteestä 10 m NW yht. n. 40 yksilöä; lisäksi niityllä n. 200 yksilöä. 3 NT ruskokaisla Blysmus rufus 3 5 useassa kohtaa matalakasvuisella merenrantaniityllä; sopivaa aluetta melko runsaasti 3 NT ruskokaisla Blysmus rufus 14 suurella osalla merenrantaniittyä, satoja 4 hirssisara Carex panicea 6 merenrantaniityllä 4 idänukonpalko Bunias orientalis 10 muutaman aarin alalla, melko runsaasti 4 jouhiluikka Eleocharis quinqueflora 7 merenrantaniityllä 4 jouhiluikka Eleocharis quinqueflora 13 pitkin merenrantaniittyä siellä täällä 4 kangaskorte Equisetum hyemale 20 n. 10 säteellä pisteestä yht pystyversoa 4 ketotyräruoho Herniaria glabra 1 aivan tien reunassa ennen päällystettä pieni kasvusto 4 lehtomaitikka Melampyrum nemorosum 18 pisteen ja tien välillä rinteessä melko runsaasti 4 lehtomaitikka Melampyrum nemorosum 22 4 mänty Pinus sylvestris 2 iso mänty; rinnanymp.läpimitta n. 70 cm. 4 mänty Pinus sylvestris 8 kaksi maisemallista isoa mäntyä 8 metrin päässä toisistaan; rinnankork. läpimitta n. 60 cm 4 mänty Pinus sylvestris 16 iso mänty hieman kauempana tiestä; n. 60 cm 5 r valkolehdokki Platanthera bifolia 21 muutamia yksilöitä pienellä merenrantaniittylaikulla 6 ls haapa Populus tremula 23 iso haapa; rinnankork.läpimitta n. 65 cm 6 ls mänty Pinus sylvestris 9 erittäin järeä mänty lähellä kärrypolkua; rinnankork. ympärysmitta 275 cm, läpimitta n. 90 cm 6 ls mänty Pinus sylvestris 15 Iso mänty aivan tien vieressä, hallitsee puoliavointa maisemaa; rungon läpimitta n. 60 cm 6 ls tammi Quercus robur 19 hyvin järeä tammi saaressa; rinnankork. ympärysmitta yli 200 cm, läpimitta n. 65 cm 1) Tyyppi: 1 Erittäin uhanalainen, erityisesti suojeltava 2 Vaarantunut 3 Silmälläpidettävä 4 Muu huomionarvoinen 5 Rauhoitettu 6 Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavaksi sopiva kohde 2) Pisteen numero viittaa liitteen 3 kartoissa oleviin pistenumeroihin

11 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Linnusto Santalan linnustoselvityksessä havaittiin 64 pesivää tai mahdollisesti pesivää lintulajia vuonna 2012 (taulukko 2, liite 4). Selvitysalueeseen kuuluvalla merenrannalla havaittiin lisäksi seuraavat lintulajit, jotka eivät pesi alueella, vaan sen välittömässä läheisyydessä luodoilla tai saarilla: meriharakka, nuolihaukka, harmaalokki, kalatiira ja lapintiira. Tränuholmenin linnustoselvityksessä havaittiin 27 pesivää tai mahdollisesti pesivää lintulajia vuonna 2012 (taulukko 3, liite 4). Lisäksi rannan tuntumassa havaittiin isokoskeloita, joiden pesintä oli kuitenkin Tränuholmenissa epätodennäköistä, koska sopivia pesäpaikkoja ei näyttänyt olevan. Kartoituskäynneillä havaittiin lisäksi varpushaukka ja nuolihaukka, jotka ilmeisesti pesivät isommissa saarissa tai mantereella. Valkoselkätikka (EN, EU D1) havaittiin kerran: oli koiras ruokailemassa Tränuholmenin itäreunan metsässä. Läheisessä Kadermossa pesii valkoselkätikka, joten sen reviiri ulottuu myös Tränuholmeniin. Valkoselkätikan tekemiä lajille tyypillisiä suppilomaisia koloja löytyi jonkin verran saaren lehtipuista. Taulukko 2. Vuoden 2012 selvityksessä Santalassa havaitut lintulajit (todennäköinen tai mahdollinen pesintä). Silkkiuikku Podiceps cristatus Kyhmyjoutsen Cygnus olor Haahka Somateria mollissima NT, vl Sinisorsa Anas platyrhynchos Telkkä Bucephala clangula vl Tukkakoskelo Mergus serrator NT, vl Isokoskelo Mergus merganser NT, vl Ruisrääkkä Crex crex EU D1, vl Taivaanvuohi Gallinago gallinago Lehtokurppa Scolopax rusticola Metsäviklo Tringa ochropus Rantasipi Actitis hypoleucos NT, vl Kalalokki Larus canus Sepelkyyhky Columba palumbus Käki Cuculus canorus Lehtopöllö Strix aluco Kehrääjä Caprimulgus europaeus EU D1 Käenpiika Jynx torquilla NT Palokärki Dryocopus martius EU D1 Käpytikka Dendrocopos major Pikkutikka Dendrocopos minor Haarapääsky Hirundo rustica Metsäkirvinen Anthus trivialis Västäräkki Motacilla alba Peukaloinen Troglodytes troglodytes Rautiainen Prunella modularis Punarinta Erithacus rubecula Satakieli Luscinia luscinia Leppälintu Phoenicurus phoenicurus vl Kivitasku Oenanthe oenanthe VU Mustarastas Turdus merula Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus Kultarinta Hippolais icterina Hernekerttu Sylvia curruca Pensaskerttu Sylvia communis Lehtokerttu Sylvia borin Mustapääkerttu Sylvia atricapilla Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Tiltaltti Phylloscopus collybita Pajulintu Phylloscopus trochilus Hippiäinen Regulus regulus Harmaasieppo Muscicapa striata Pikkusieppo Ficedula parva RT, EU D1 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Töyhtötiainen Parus cristatus Kuusitiainen Parus ater Sinitiainen Parus caeruleus Talitiainen Parus major Puukiipijä Certhia familiaris Närhi Garrulus glandarius Varis Corvus cornix Peippo Fringilla coelebs Viherpeippo Chloris chloris Vihervarpunen Carduelis spinus Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus vl Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Keltasirkku Emberiza citrinella Pajusirkku Emberiza schoeniclus EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, EU D1 = lintudirektiivin liitteen I laji, RT = alueellisesti uhanalainen (vyöhyke 1b), vl = Suomen kansainvälinen vastuulaji.

12 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Taulukko 3. Vuoden 2012 selvityksessä Tränuholmenilla havaitut lintulajit (todennäköinen tai mahdollinen pesintä). Silkkiuikku Podiceps cristatus Sinisorsa Anas platyrhynchos Tukkasotka Aythya fulicula VU, vl Haahka Somateria mollissima NT, vl Telkkä Bucephala clangula vl Rantasipi Actitis hypoleucos NT, vl Kalalokki Larus canus Sepelkyyhky Columba palumbus Palokärki Dryocopus martius EU D1 Käpytikka Dendrocopos major Metsäkirvinen Anthus trivialis Punarinta Erithacus rubecula Kivitasku Oenanthe oenanthe VU Mustarastas Turdus merula Laulurastas Turdus philomelos Hernekerttu Sylvia curruca Pensaskerttu Sylvia communis Lehtokerttu Sylvia borin Pajulintu Phylloscopus trochilus Hippiäinen Regulus regulus Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Töyhtötiainen Parus cristatus Sinitiainen Parus caeruleus Talitiainen Parus major Varis Corvus cornix Peippo Fringilla coelebs Vihervarpunen Carduelis spinus EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, EU D1 = lintudirektiivin liitteen I laji, RT = alueellisesti uhanalainen (vyöhyke 1b), vl = Suomen kansainvälinen vastuulaji Viitasammakko Viitasammakosta ei kertynyt havaintoja (ks. liite 4) Lepakot Koko selvitysalueelta saatiin yhteensä 17 lepakkohavaintoa (kuvat 1.1 & 1.2 [liite 1]; taulukko 5.1 [liite 5]). Santalassa havaitun noin kymmenen pohjanlepakon keskittymän lisäksi havaittiin yhteensä kahdeksan pohjanlepakkoa, kaksi vesisiippaa, neljä viiksi-/isoviiksisiippa, yksi tunnistamatta jäänyt siippa ja kaksi korvayökköä, joista 13 havaintoa tehtiin Santalassa ja ainoastaan neljä Tränuholmenin saarella. Teologisen opiston läheisyydessä olevan varastorakennuksen ympärillä liikkui kesäkuun kartoituksessa useita pohjanlepakoita (paikka numero 9, kuva 1.1 [liite 1]; ks. kuvat 5.1 & 5.2). Varmistusta lisääntymiskoloniasta ei tässä kartoituksessa saatu, sillä vaikka kesäkuussa Teologisen opiston läheisyydessä havaittiin useita pohjanlepakkoyksilöitä, ei niitä ollut samalla paikalla heinäkuun tarkastuksessa kuin yksi. Tämä alue luokitellaan luokkaan I. EU:n luontodirektiivin mukaan tämän paikan heikentäminen tai hävittäminen lepakoiden kannalta on kielletty. Tämän karttaan 3 merkityn alueen lisäksi tarkastelussa löytyi muutama luokkaan III luettava lepakoiden käyttämä alue Niittysuppilohämähäkki Niittysuppilohämähäkille sopivia avoimia alueita on kohtalaisesti Santalan alueella (ks. liite 6). Laji havaittiin yhteensä 16 paikalla, joista suurin osa on tienvarsia ja sähkölinjan alusia.

13 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Muut havainnot Linnustoselvityksen yhteydessä havaittiin EU:n luontodirektiivin laji saukko uiskentelemassa Tränuholmenin pohjoiskärjen tuntumassa Saukkoasiantuntija, FT Risto Sulkava kommentoi havaintoa seuraavasti: Pitäisin hyvin epätodennäköisenä, että saukko pesisi ko. saaressa. Viereisillä vähän isommilla saarilla olisi jokunen makeavesiuoma (jopa pieni lampi) ja pikavilkaisulla pehmeäpohjaisempaa rantaviivaakin. Läheisillä luodoilla ja parissa lahdelmassa ruokokasaumat voisivat sopia lepäilyyn (pesiminen???). Tränuholmenin kalliosaarta on kuitenkin aika vaikea kuvitella pesäpaikaksi - nykytiedon perusteella, eli muistutan vielä, että kukaan ei tiedä miten saukot ennen 1970-lukua oikein Itämeren alueella käyttäytyivät, missä pesivät ja tarvitsivatko esim. makeaa vettä vai eivät. Valokuvan perusteella veikkaisin, että kyseessä on nuori uros (matala otsa, mutta silti aika lyhyt kuono). Määritys on luokkaa valistunut arvaus. Sopisi siis ehkä hyvinkin uuden reviirin etsijäksi.

14 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 3.1. Luontotyypit ja kasvillisuus Santalan ranta-alueelle eli osa-alueelle A (liite 3) keskittyvät melkein kaikki selvitysalueen merkittävimmät luontoarvot; muilla osa-alueilla ei esimerkiksi ole juuri lainkaan luontoarvoluokan I tai II kohteita maa-alueilla (Tränuholmenissa on yksi luokan II kuvio maalla ja kaksi luokan II kuviota merialueella). Ranta-alueelta rajatuista arvokkaista luontotyypeistä muodostuu kokonaisuutena hyvin merkittävä rannanläheisten, tulvaisten, lähteisten ja ravinteikkaiden luontotyyppien kokonaisuus, jolla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Alueella on useita harvinaiseksi ja uhanalaiseksi käyneitä luontotyyppejä, kuten matalakasvuista merenrantaniittyä (kuviot F ja O), jalopuumetsiköitä (kuviot D ja K) ja erityisesti useita reheviä korpia ja metsäluhtia (kuviot G, H, L, M, P, R, S, T ja U). Kuvioista moni on saanut kehittyä kohtalaisen rauhassa, mikä näkyy kuvioiden yleisesti hyvänä luonnontilaisuutena. Erityisen harvinaiseksi käyneitä luontotyyppejä edustavat alueen perinnebiotooppikuviot (F, H, J, N, O ja Q). Ne tarvitsevat kuitenkin hoitoa, jotta niiden luontoarvot voivat säilyä. Santalan alueen luontoarvot rannanläheisen kaistaleen ulkopuolella jäävät vähäisiksi jo lähtökohtaisesti matalamman ravinteisuus- ja kosteustason sekä ihmisen vaikutuksen takia. Samoin Tränuholmenin maa-alue on yleisesti ottaen hyvin tavanomaista, suhteellisen karua metsä- ja kallioaluetta, jolla erityisiä luontokohteita on niukasti. Tränuholmenin vesialueilta löydettiin kolme merkittävää aluetta, joista kaksi on jopa kohtalaisen arvokkaita suppean havaintoaineiston perusteella. Tarkempi kartoitus esim. sukeltamalla tai muuten enemmän aikaa käyttäen toisi paljon lisätietoa vedenalaisesta luonnosta. Tränuholmenin kallioilla ja rannoilla on myös maisemallisia arvoja; näiden kartoittaminen ei kuitenkaan kuulunut työn sisältöön. Suosittelemme kaikkien raportissa mainittujen arvoluokkiin I ja II kuuluvien luontotyyppikohteiden säästämistä luonnontilaisina maankäytön suunnittelussa. Suosittelemme kaikkien arvoluokkaan I (huomattavan arvokas) kuuluvien luontotyyppikohteiden merkitsemistä kaavaan suojelu- taikka muulla kohdetta turvaavalla aluevarausmerkinnällä. Arvoluokkaan II (arvokas) kuuluvat kohteet voidaan merkitä kaavaan suojelu- taikka muulla kohdetta turvaavalla aluevarausmerkinnällä taikka luonnon monimuotoisuuden säilymistä turvaavalla aluelisämerkinnällä (luo). Rakennusaloja ei tule ulottaa näille kohteille. Harkinnan mukaan on myös jätettävä suojaetäisyyttä rakennettuun alueeseen. Arvoluokan III kohteet suosittelemme huomioimaan maankäytössä aina, kun se kohtuullisin keinoin on saavutettavissa. Suosittelemme näille kohteille yleensä vähintään kohteiden luonnon monimuotoisuuden säilymistä turvaava aluemerkintä (luo). Arvoluokan III kohteista Santalan rannan kohde C, Santalan kankaan kohteet B ja C sekä Tränuholmenin kohde G eivät ole alueen luontoarvot kokonaisuutena huomioon ottaen erityisen merkittäviä luonnon monimuotoisuudelle, joten näiden kohdalla voidaan tarvittaessa joustaa luontoarvojen huomioimisessa enemmän kuin muiden kohteiden osalta. Suosittelemme myös turvaamaan raportissa mainitut pistemäiset lajikohteet (uhanalaisten, silmälläpidettävien ja harvinaisten kasvilajien esiintymät sekä huomionarvoiset isot puuyksilöt). Tämä suositus ei koske kuitenkaan idänukonpalkoa, joka on suhteellisen uusi kulttuuritulokas.

15 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Linnusto Santalan selvitysalueella havaittiin 64 pesimälajia, joista 14 sisältyy uhanalaisluokiteltuihin, EU:n lintudirektiivin tai Suomen vastuulajeihin. Pääosa luokiteltujen tai muiden huomionarvoisten lajien reviireistä painottuu rannan tuntumaan (ks. liite 4), joten lähes koko ranta-alue on linnustollisesti arvokasta aluetta (rakennetut tontit ja venesatamat pois lukien). Opiston ranta on kokonaisuutena hyvä alue, Leirisaaren länsipuolen ruovikosta Bärnäsetiin. Koko ranta-alue olisikin syytä säästää voimakkailta käsittelyiltä monipuolisen linnuston vuoksi. Monien huomionarvoisten lajien reviirimäärä oli korkea. Kultarintoja, mustapääkerttuja ja tiltaltteja lauloi alueella runsaasti. Sirittäjien reviirimäärää voidaan myös pitää korkeana, vaikka tällä selvitysalueella onkin runsaasti lajille elinympäristöksi sopivaa lehtipuuvaltaista metsää. Santalan Kartanontien varren mäntyvaltaiset metsät ovat melko nuoria ja lintulajisto on siellä paljon vaatimattomampaa kuin rannan tuntumassa. Kuitenkin kaksi luokiteltua lajia (isokäpylintu ja kehrääjä) viihtyvät tämäntyyppisissä metsissä ja ne varmaankin pesivät alueella. Tränuholmenin selvitysalueella havaittiin 27 lintulajia, joista luokiteltuja on kuusi lajia. Metsää on saarella hakattu vuosien saatossa sen verran, että se on varmaankin pudottanut pesimälajiston määrää ainakin jonkin verran. Saarella ei ole asutusta, joten se on rauhallinen linnustolle. Siellä voisi ehkä pesiä esim. erittäin uhanalaiseksi luokiteltu valkoselkätikka, josta saatiin yksi havainto saaresta ja jolle tyypillisiä koverruksia havaittin saaren itärannan rantalehdoissa. Vuonna 2012 laji ei kuitenkaan pesinyt saarella. Lajista on pesimätietoja läheisestä Kadermosta. Saarella ei näytä olevan linnunpönttöjä. Ripustamalla ainakin telkälle ja isokoskelolle pönttöjä, voisi näiden lajien parimäärää nostaa selvitysalueella ja sen tuntumassa. Näille ja muille veden ääressä viihtyville lajeille on rauhallisia ruokailualueita Lepakot Santalan alueelta löytyi lepakoiden levähdyspaikka: Teologisen opiston läheisyydessä olevan varastorakennuksen ympärillä liikkui kesäkuun kartoituksessa kymmenkunta pohjanlepakkoa (paikka numero 9, kuva 1.1 [liite 1]; ks. myös kuvat 5.1 & 5.2). Tämä paikka luokitellaan EU:n luontodirektiivin mukaiseksi lisääntymis- tai levähdyspaikaksi (ks. liite 1). Luontodirektiivin mukaisesti tämän paikan hävittäminen tai heikentäminen lepakoiden kannalta on kielletty, ja kaavassa kohde tulee turvata esim. /s -merkinnällä. Lisäksi selvityksessä löytyi muutama luokkaan III luettava alue (muu lepakoiden käyttämä alue, kuvat 5.2 & 5.3 [liite 5]). Alueiden arvo lepakoille tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida maankäytössä Niittysuppilohämähäkki Suosittelemme niittysuppilohämähäkkien esiintymispaikkojen huomioimista ja säästämistä esim. teiden mahdollisten levennysten ja alueen rakentamisen yhteydessä

16 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Liite 1. Menetelmäkuvaukset 1a. Luontoarvojen taustaselvitys Selvitysten taustatiedoiksi tehtiin poiminta Eliölajit-tietokannassa (ns. Hertta-tiedot) olevista uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien havainnoista (poiminta tehty , Ilpo Mannerkoski). Isännöitsijä Risto Ihatsulta saatiin Janne Jokisen ja Reijo Teriahon lajilista ilmeisesti opiston niityn valopyydyksen perhoshavainnoista vuodelta Havainnoista poimittiin uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit. 1b. Luontoarvojen perusselvitys Työn tavoitteena oli paikallistaa seuraavat kohteet: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996, Luonnonsuojeluasetus 1997/2005, Pääkkönen & Alanen 2000; ks. liite 7). Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (Metsäasetus 1996, Metsälaki 1996, Meriluoto & Soininen 2002; ks. liite 7). Vesilain mukaiset suojeltavat kohteet (Ohtonen ym. 2005, Vesilaki 2011; ks. liite 7). Muut huomionarvoiset luontotyypit ja mahdolliset monimuotoisuusalueet (esim. runsaasti lahopuuta sisältävät kohteet) sekä muilla tavoilla arvokkaat luontokohteet (esim. kulutukselle herkät alueet) (mm. Airaksinen & Karttunen 2001, Raunio ym. 2008, Ympäristöministeriö 2010b) ja alueellisesti arvokkaat kohteet. Valtakunnallisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien, alueellisesti uhanalaisten, EU:n luontodirektiivin mukaisten, Suomessa rauhoitettujen ja Suomen vastuulajien sekä muiden huomionarvoisten putkilokasvilajien esiintymät (Ympäristöministeriö 2001, 2008, 2010a, 2011a,b, 2012, Rassi ym. 2010; ks. liite 10). Kaikkien huomattavan isojen puuyksilöiden tiedot kirjattiin ylös; yleisesti ottaen tämä tarkoittaa rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 50 cm olevia lehtipuita ja vähintään 60 cm olevia havupuita. Työssä noudatettiin soveltuvin osin mm. teosten Pääkkönen & Alanen (2000), Meriluoto & Soininen (2002) ja Söderman (2003) ohjeistuksia ja määrittelyjä huomioitavista luontoarvoista. Aapo Ahola teki maastotyöt Maa-alueet kierrettiin jalan kattavasti läpi kasvillisuutta ja elinympäristöjä havainnoiden. Vesialueella käytettiin soutuvenettä, josta käsin tutkittiin vesikasvillisuutta ja muuta eliöstöä vesikiikarilla sekä tarvittaessa jatkovarsiharaa käyttäen. Yllä lueteltujen kohteiden sijainnit rajattiin maastossa tarkasti kartalle. Tarvittaessa paikannuksessa käytettiin apuna GPS-laitetta (Garmin etrex HCx Legend). Kunkin luontotyyppikuvion kasvillisuus ja kasvilajisto, puuston rakennepiirteet, lahopuusto sekä muut ominaispiirteet kirjattiin kattavasti maastolomakkeelle. Kasvilajit määritettiin paikan päällä. Kohteet valokuvattiin. Maastotyön aikana havainnoitiin kaikkien eliöryhmien huomionarvoista lajistoa, joista tehdyt havainnot kirjattiin, paikannettiin tarvittaessa GPS-laitteella ja merkittiin kartalle. Ajankohta oli erinomainen luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoituksen tekemiseen.

17 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Paikkatiedon ja kartta-aineiston käsittely tehtiin ESRI ArcGis-ohjelmistolla; rajauksien tekemisessä ja tulkinnoissa apuna käytettiin tarvittaessa myös ilmakuvatarkastelua (ilmakuvat: Maanmittauslaitos). Huomionarvoiset luontotyyppikuviot luokiteltiin arvoluokkiin niiden luonnonsuojelullisen arvon perusteella: Luokka I (huomattavan arvokas): Alueellisesti huomattavan merkittävä tai jopa valtakunnallisesti merkittävä kohde. Harvinaista lajistoa ja/tai luontotyyppejä. Luontoarvot eivät merkittävästi heikentyneet. Luokka II (arvokas): Luokka III (kohtalainen): Luokka IV (ei merkittävä): Alueellisesti merkittävä tai paikallisesti huomattavan merkittävä kohde. Luontoarvot eivät merkittävästi heikentyneet. Joitakin (tai joskus runsaastikin) paikallisesti merkittäviä luontoarvoja, luontoarvot korkeintaan hieman heikentyneet. Myös alueellisesti merkittäviä luontoarvoja voi olla, mutta tällöin luonnontila on selvästi heikentynyt. Vain niukasti luontoarvoja; kohde ei erotu ympäröivästä alueesta. Luonnontila selvästi heikentynyt. Luokan IV kohteita ei tavallisesti esitellä raportissa, eikä niiden perusteella esitetä suosituksia maankäytölle. Metsälakikohteiden osalta myös luokan III kohteiden osalta on otettu huomioon ns. alueellisen turvaamisen tarve (Meriluoto & Soininen 2002), toisin sanoen luokan III kohteiden määrää on karsittu silloin, kun kysymyksessä on alueella runsaana esiintyvä elinympäristö. Kunkin kuvion yleiskuvauksen yhteydessä (ks. liite 2) kerrotaan myös, mikäli kyseessä on jonkin lain määritelmien mukainen kuvio, sekä muista mahdollisista luontoarvoihin vaikuttavista tekijöistä. Viitteet Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen annettu muutos (913/2005) [ Luonnonsuojelulaki 1996: annettu luonnonsuojelulaki (1096/1996) sekä luonnonsuojelulain perustelut (HE 79/1996) [ Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. Metsäasetus 1996: annettu metsäasetus (1200/1996) [ Metsälaki 1996: annettu metsälaki (1093/1996) sekä metsälain perustelut (HE 63/1996) [ Ohtonen, A., Lyytikäinen, V., Vuori, K.-M., Wahlgren, A. & Lahtinen, J. 2005: Pienvesien suojelu metsätaloudessa. Suomen ympäristö 727, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuu. Pääkkönen, P. & Alanen, A Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen

18 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset ympäristökeskuksen moniste 188. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen Kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus., Helsinki. Vesilaki 2011: annettu vesilaki (587/2011) [ Ympäristöministeriö 2001: Alueellisesti uhanalaiset lajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2008: Suomen kansainväliset vastuulajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2010a: Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien luettelo luonnonsuojeluasetuksessa. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2010b: Luontotyyppien suojelu. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2011a: Suomen lajien punainen lista Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2011b: Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2012: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. Internet-sivut, viitattu Linnusto Linnustoselvityksen tavoitteet olivat: Linnustollisesti monipuolisten alueiden paikallistaminen. Nämä kohteet indikoivat osaltaan alueella olevia luontoarvoja. Rauhoitettujen, uhanalaisten, silmälläpidettävien, EU:n lintudirektiivin mukaisten ja muiden huomionarvoisten lintulajien esiintymisen selvittäminen. Linnusto laskettiin kartoitusmenetelmällä soveltaen maalintujen kartoituslaskentaohjeita (Koskimies & Väisänen 1988). Selvitysalue on iso ja Tränuholmenin saaressa käyntiin tarvittiin venettä. Koko aluetta ei voitu kerralla kartoittaa, mutta eri käynneillä katettiin koko selvitysalueen kaikki osat. Kartoituskäyntejä oli kolme (kukin käynti kesti kaksi päivää). Pesimälinnuston kartoituksessa keskityttiin uhanalaisten ja silmälläpidettävien (Rassi ym. 2010), EU:n lintudirektiivin I-liitteen (Ympäristöministeriö 2007), alueellisesti uhanalaisten (vyöhyke 1b; BirdLife Suomi 2011) ja Suomen kansainvälisten vastuulajien (Ympäristöministeriö 2008) sekä muiden vähälukuisten tai mielenkiintoisten alueen luontoarvoista kertovien indikaattorilajien esiintymiseen. Linnustoselvityksen maastotyöt, reviirien tulkinnan ja raportoinnin teki Seppo Niiranen. Havainnointi alkoi aamuisin useimmiten auringonnousun aikoihin. Yksi käynti Tränuholmeniin oli iltapäivällä. Havainnointipäivät olivat 2.5., 3.5., 17.5., 20.5., ja Sää oli jokaisella käyntikerralla vähintään kohtalaisen hyvä:

19 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset klo 4:30-09:40. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +4 C, tyyntä, pilvisyys 0/8, näkyvyys >10 km; +8 C, 3-4 bf W, 0/8, >10 km. Hyvä sää, lopussa tuulisempaa klo 17:00-19:30. Säätila (selvityksen alussa): +7 C, tuuli 4 bf W, 2/8, >10 km. Pääosin hyvä sää; tuuli hieman haittasi klo 04:55-10:45. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +10 C, 2 bf NE, 8/8, >10 km; +12 C, tyyntä, 8/8, 2-4 km. Klo 8:45 alkoi vesisade, joka jatkui kartoituksen loppuun asti heikkona tai kohtalaisena klo 07:35-10:45. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +10 C, 2 bf S, 4/8, >10 km; +15 C, 2-3 bf SSW, 6/8, >10 km klo 08:10-10:05. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +15 C, 4 bf W, 2/8, >10 km klo 04:00-09:30. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +8 C, 2-3 bf NW, 4/8, >10 km; +14 C, 3 bf NW, 6/8, >10 km. Kaikki havainnot huomionarvoisista lintulajeista merkittiin maastossa kartoille. Lisäksi kirjattiin muistiin kaikki selvitysalueella todennäköisesti tai mahdollisesti pesivät lajit. Äänihoukutinta käytettiin pyylle, idänuunilinnulle ja pikkusiepolle sopivannäköisissä elinympäristöissä. Arvokkaita lisähavaintoja saatiin selvitysalueella asuvalta Risto Ihatsulta. Muutama havainto saatiin alueella retkeileviltä lintuharrastajilta. Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimiston tietokannasta tehtiin poiminta Ainoa rengastus selvitysalueelta on lehtopöllöpoikue Santalan pihalla. Viitteet BirdLife Suomi 2011: Suomen alueellisesti uhanalaiset lintulajit. Internet-sivut, viitattu Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. 143 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen Kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöministeriö 2007: Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2008: Suomen kansainväliset vastuulajit. Internet-sivut, viitattu Viitasammakko Työn tavoitteena oli: Viitasammakon lisääntymispaikkojen sijaintien selvittäminen. Potentiaaliset lisääntymispaikat (reheväkasvuiset lahdet, erilaiset lammet ja lammikot) tarkistettiin linnustoselvityksen toukokuun maastokäyntien yhteydessä. Selvitys tehtiin kuuntelemalla lajityypillisiä ja yksiselitteisiä soidinääniä (koiraiden pulputtava ääntely).

20 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Lepakot Työn tavoitteet olivat: Lepakoille tärkeiden ruokailualueiden selvittäminen Lepakoille tärkeiden talvehtimis-, lisääntymis- ja päiväpiilojen havainnointi. Kaavoituksia suunniteltaessa lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat tulisi ottaa huomioon EU:n luontodirektiivin mukaan. Lepakkokartoituksissa pyritään selvittämään ne alueet, joilla on vaikutusta lepakoiden selviämiselle. Erityisesti tärkeää olisi vaalia lepakoiden lisääntymis- ja talvehtimispaikkoja. Lisääntymisaikaan tapahtuva häirintä vaikuttaa niiden lisääntymiseen ja siten suoraan niiden populaatioihin alueella. Lisääntymiskauden jälkeen on oleellista, että lepakot voivat kerätä tarvittavan määrän rasvaa kehoonsa, jotta talvehtiminen onnistuisi. Lepakot talvehtivat horroksessa, eivätkä ne pysty juurikaan vaihtamaan talvehtimispaikkaa mahdollisen häirinnän seurauksena. Lepakoiden biologiaa esitellään tarkemmin liitteessä 8. Lepakkokantoihin ja erityisesti niiden taantumiseen vaikuttavat monet tekijät. Yksi keskeisimmistä uhkakuvista lepakoiden elämässä ovat ympäristössä tapahtuvat muutokset. Jotkut lajit pärjäävät melko hyvin muuttuvassa ympäristössä, kun taas toiset ovat hyvinkin tiukasti erikoistuneita ympäristön suhteen. Suomen kaikki lepakot ovat hyönteissyöjiä ja siten hyönteisten määrällä on vaikutusta lepakoiden määriin. Lepakoille tyypillisissä ympäristöissä metsänhoidon ja maatalouden muutokset näkyvät hyönteismäärissä. Joihinkin lajeihin vaikuttaa keinotekoinen valaistus populaatiota pienentävästi, kun taas toiset lajit voivat hakeutua nimenomaan valolle. Lisäksi lepakoiden talvehtimispaikat ja päiväpiilot ovat keskeisiä lepakoiden selviämiselle. Asuntojen peruskorjaus vähentää lepakoiden asuinpaikkoja. Eräs keskeinen uhkakuva on ympäristön kemikalisoituminen. Erityisesti Keski-Euroopassa on todettu ympäristömyrkkyjen vaikuttavan lepakkokantoihin. Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit on rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Lisäksi ne ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) suojelemia, mikä edellyttää lajien tiukkaa suojelua eli niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen erityisesti pesinnän aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lampisiippa on lisäksi luokiteltu EU:n luontodirektiivin II-liitteen lajiksi. Liitteessä mainitut lajien suojelemiseksi on osoitettava erityisen suojelutoimien alueita. Uhanalaisia lajeja on kaksi: Ripsisiippa on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi ja pikkulepakko vaarantuneeksi. Tässä raportissa käytetään Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen suosittelemaa kolmeportaista luokittelua (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys 2012): Luokka I: Lisääntymis- tai levähdyspaikka Ehdottomasti säilytettävä, hävittäminen tai heikentäminen luonnonsuojelulaissa kielletty. Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti Alueen arvo lepakoille huomioitava maankäytössä. Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue Maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille.

21 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Paavo Hellstedt tarkasti alueet maastokäynneillä , , ja Alue kuljettiin läpi ennen varsinaista kartoitusta tarkastamalla päiväsaikaan lepakoiden potentiaaliset levähdys- ja lisääntymispaikat. Arviossa otettiin huomioon ne kohdat alueella, joilla voisi olla reaalisia mahdollisuuksia olla merkittäviä lepakoiden kannalta. Tämä on monesti hankalaa, sillä erittäin potentiaalinen paikka voi osoittautua lisääntymisaikaisessa tarkastelussa täysin käyttämättömäksi. Myös suuren alueen täydellinen kattaminen on ajankäytön vuoksi hankalaa. Koska alueella käytiin kesän aikana vain kolmena yönä, saattaisivat tulokset olla jonkin verran erilaisia, jos kartoituskerroiksi olisivat valikoituneet jotkin muut päivät. Lepakot käyttävät soidinaikaan ja saalistuksessa/lennossa erilaisia ääniä. Lisääntymiseen ja sosiaalisuuteen liittyvät äänet ovat ihmiskorvin kuultavia. Liikkuessaan ja saalistaessaan ne käyttävät ihmiskorvin kuulumattomia ultraääniä. Lepakoiden lajinmääritykseen ja niiden etsimiseen käytettiin Petterssonin nauhoittavaa yliääni-ilmaisinta, joka muuntaa lepakon kaikuäänen ihmiskorvin kuultavaksi. Näistä yliäänistä voidaan lepakon laji yleensä määrittää. Nauhoitetut äänet voidaan tarkistaa myöhemmin. Myös muu käyttäytyminen kuten lentokorkeus sekä ulkonäkö voivat antaa viitteitä lajista. Lisäksi havaintopaikat merkittiin sekä GPS-paikantimen avulla että karttaan ja havaintovihkoon. Tarvittaessa tehtiin näköhavaintoja voimakasta led-taskulamppua ja kiikareita hyväksikäyttäen. Valoisan aikainen tarkastus tehtiin kiertämällä alue samalla tarkastellen lepakoiden kannalta sopivan näköisiä paikkoja. Kolonioiksi soveltuvat paikat arvioitiin tarkastelemalla niitä ulkopuolelta. Koska alue oli selvästi kaksiosainen, käytin heinä- ja elokuussa alkuyön Tränuholmenin saarella ja loppuyön Santalan mantereen puoleisella alueella. Kartoitukset jatkuivat Santalassa auringonnousuun asti. Alueet käytiin huolellisesti läpi tasaisella hitaalla nopeudella. Santalan mannerosuuden tarkastelureitin pituus oli noin 7 km, Tränuhomenilla reitin pituus oli noin 2,6 km (kuvat 1.1 & 1.2). Kuva 1.1. Santalan lepakkokartoituksessa kuljettu reitti (punaiset viivat). Lepakkohavainnot on merkitty punaisilla tähdillä, numeroiden selitykset ovat liitteessä 5.

22 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Santalan alueen erityispiirteet lepakoiden kannalta Hankoniemellä on melko usein havaittu harvalukuisia lepakkolajeja, jotka ovat saapuneet Virosta meren yli. Santalan mannerosio koostuu monipuolisesta ympäristöstä. Iso osa alueesta on harvahkoa metsää, ja vain muutama tiheämpi kasvusto löytyy alueelta. Alueella on keskeisellä paikalla Suomen teologinen opisto. Opiston alueella on sekä vanhaa rakennuskantaa että uudempia toimisto- ja asuntolarakennuksia. Opiston pihapiiri on puistomainen. Siitä kulkee polku lyhyellä sillalla yhdistävään saareen, jossa on saunarakennus. Useita muita rakennuksia löytyy kartoitettavalta alueelta. Osa niistä on mökkityyppisiä, mutta myös omakotitaloja pihavarastoineen. Keskeisenä tekijänä aluetta luonnehtii pitkä merenranta, jonka läheisyydessä on runsaasti avokallioita. Tränuholmenin saari on noin 26 ha kokoinen. Se on puustoinen saari, jossa on myös runsaahkosti avokallioita. Muutama korkeampi kukkula on saarella. Kartoitusten säätiedot: lämpötila aloitettaessa 11 ºC tyyntä lämpötila aloitettaessa 12 ºC tuuli heikko, ajoittain tihkusadetta lämpötila aloitettaessa 13 ºC tuuli heikko, ajoittain sadetta lämpötila aloitettaessa 14 ºC tuuli heikko. Kartta 1.2. Tränuholmenin lepakkokartoituksessa kuljettu reitti (punaiset viivat). Lepakkohavainnot on merkitty punaisilla tähdillä, numeroiden selitykset ovat liitteessä 5.

23 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Viite Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry 2012: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. viitattu Niittysuppilohämähäkki Hertta-ympäristötietojärjestelmässä on selvitysalueelta niittysuppilohämähäkkihavainto vuodelta 2004, minkä vuoksi lajin esiintyminen selvitettiin vuonna Niittysuppilohämähäkki (Agelena labyrinthica) luokiteltiin viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi (VU). Laji esiintyy nykyisin Hankoniemellä, lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalla niittysuppilohämähäkki esiintyy lähinnä kedoilla ja laitumilla, mutta Hankoniemellä lisäksi myös paahteisilla hakkuuaukeilla ja pellonreunoilla. Vaikka laji on kookas (15 mm), sillä on yksivuotinen kehitys. Näin nopea kehitys vaatii lämpöä ja runsaasti saalista (heinäsirkkoja ym. isoja hyönteisiä), joita laji pyydystää kookkaalla suppilomaisella verkollaan. Niittysuppilohämähäkin esiintyminen ja lajille sopivat avoimet elinympäristöt selvitettiin aluksi kartta- ja ilmakuvatarkastelulla, ja sopivaksi arvioidut kohteet tarkastettiin maastokäynnillä. Selvitys tehtiin klo 11:30-16:35. Tekijänä oli Faunatican Pekka Sundell. Säätila : Klo 11:40 lämpötila oli 19 ºC, pilvisyys 2/8 (ohutta harsopilveä), tuuli noin 2 m/s NW; klo 16:35 lämpötila oli 19 ºC, pilvisyys 1/8 (ohutta harsopilveä), tuuli noin 2 m/s NW. Olosuhteet olivat erittäin hyvät kohdelajin havainnointiin.

24 Hangon Santalan ja Tränuholmenin luontoselvitykset Liite 2. Luontoarvojen taustaselvityksen tulokset Ympäristöhallinnon lajitiedot Eliölajit-tietokannan (ns. Hertta-tiedot) havainnot selvitysalueelta (poiminta tehty , Ilpo Mannerkoski): Tieteellinen nimi Agelena labyrinthica Armeria maritima ssp. elongata Suomenkielinen nimi Pohj. (YKJ) Itä (YKJ) Havaintopaikka Pvm Lkm niittysuppilohämähäkki Santalan kylän eteläpuoli 2004 niittylaukkaneilikka Santalan kristillisen opiston niityllä, päärakennuksesta rantatielle vievän polun W-puolella n. 65 Armeria niittylaukkaneilikka Ks. ed n. 45 maritima ssp. elongata Armeria niittylaukkaneilikka Ks. ed n. 60 maritima ssp. elongata Armeria niittylaukkaneilikka Ks. ed n. 20 maritima ssp. elongata Armeria niittylaukkaneilikka Ks. ed maritima ssp. elongata Armeria niittylaukkaneilikka Ks. ed maritima ssp. elongata Armeria niittylaukkaneilikka Ks. ed maritima ssp. elongata Armeria niittylaukkaneilikka Ks. ed maritima ssp. elongata Armeria niittylaukkaneilikka Ks. ed maritima ssp. elongata Armeria niittylaukkaneilikka Ks. ed maritima ssp. elongata Armeria niittylaukkaneilikka Ks. ed maritima ssp. elongata Armeria niittylaukkaneilikka Ks. ed maritima ssp. elongata Armeria maritima ssp. elongata niittylaukkaneilikka Ks. ed Perhoset Janne Jokisen ja Reijo Teriahon lajilista ilmeisesti opiston niityn valopyydyksen perhoshavainnoista vuodelta 2008 sisältää useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja: rusolehtimittari (Scopula rubiginata) VU, vuotamittari (Rhodostrophia vibicaria) NT, hietamittari (Phibalapteryx virgata) EN, saaristoraanumittari (Epirrhoe pupillata) VU, tulimittari (Eulithis pyropata) NT, harmokuismayökkönen (Chloantha hyperici) NT, ruso-olkiyökkönen (Mythimna pudorina) VU ja