VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN LIITE 4 OULAINEN - MAASELÄNKANGAS LINNUSTOSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN LIITE 4 OULAINEN - MAASELÄNKANGAS LINNUSTOSELVITYS"

Transkriptio

1 VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN LIITE 4 OULAINEN - MAASELÄNKANGAS LINNUSTOSELVITYS

2 LINNUSTOSELVITYS 1 Vastaanottaja wpd Finland Asiakirjatyyppi Linnnustoselvitys Päivämäärä Kansikuva: Mehiläishaukka Tarkastus Päivämäärä 30/12/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Heikki Tuohimaa Hannu Tikkanen Jouni Laitinen Sisällys 1. Johdanto 2 2. Voimalapaikkojen pistelaskennat Menetelmät Tulokset 3 3. Metson soidinpaikkakartoitukset Menetelmät Tulokset 6 4. Päiväpetolintu- ja pöllöreviirien selvitykset Menetelmät Tulokset 6 5. Likalanjärven laskenta Menetelmät Tulokset 8 6. Muut pesimälintuja koskevat havainnot 8 7. Huomionarvoiset pesimälintulajit 9 8. Muuttolintulaskennat Menetelmät Tulokset Vaikutusarviointi Yleistä Elinympäristövaikutukset pesimälinnustoon Häiriö- ja estevaikutukset pesimälinnustoon Törmäysvaikutukset pesimälinnustoon Vaikutukset muuttolinnustoon Yhteisvaikutukset Päätelmät Epävarmuustekijät Kirjallisuus 22 Liite. Suunnittelualue ja huomionarvoisimmat lintuhavainnot

3 LINNUSTOSELVITYS 2 1. JOHDANTO Hankkeen valmisteluvaiheessa laadittiin sekä pesimälinnustoselvitys että muuttolinnustoselvitys. Pesimälinnustoselvityksen tavoitteena oli kartoittaa suunnittelualueen arvokkaat linnustokohteet ja uhanalaisten lajien esiintymät sekä antaa niiden perusteella maankäyttösuosituksia alueen yleiskaavoituksen ja sekä voimaloiden ja huoltoteiden rakennussuunnitelmien avuksi. Käytössä olivat voimaloiden alustavat sijaintitiedot keväältä Tuulivoimarakentamiseen suunnitellut kohteet voimalapaikat ja tieverkko kohtaisivat suurimmat elinympäristömuutokset. Maastotyö kohdistettiin sen vuoksi etenkin voimalapaikkojen linnuston selvittämiseen. Muuttolintujen kohdalla pyrittiin selvittämään alueen ylittävän muuton voimakkuus keskeisten lajien osalta. Rakentamiskohteiden lisäksi kartoitettiin suunnittelualueen muilla osilla lähinnä suojelullisesti merkittävien lajien esiintymistä. Linnustonsuojelun kannalta merkittävimmiksi lajeiksi arvioitiin tässä yhteydessä erityisesti luonnonsuojelulain 46 :n ja 47 :n nojalla uhanalaisiksi ja erityisestä suojelua vaativat lintulajit, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, Birdlife Suomi 2013) sekä Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin sekä Suomen kansainväliset erityisvastuulajit. Suunnittelualue sijoittuu metsätalousvaltaiselle alueelle, jonka pesimälinnustosta ei ollut tiedossa aikaisempia kartoitustuloksia. Tästä syystä eri laskentamenetelmien yhdistäminen arvioitiin parhaaksi lähestymistavaksi suunnittelualueella pesivän linnuston selvittämiseksi. Käytettyjä kartoitusmuotoja olivat voimalapaikkojen maalinnuston pistelaskennat, metsojen soidinpaikkakartoitus, petolintureviirien tarkkailu, Likalanjärven laskenta sekä muut luontokartoitukset. Raportoinnista ja linnuston maastoselvityksistä vastasi pääosin suunnittelija linnustoasiantuntija Heikki Tuohimaa. Lisäksi maastohavaintoja linnuista tekivät eri luontokartoitusten yhteydessä Petri Hertteli, Jukka Silvola, Mika Sievänen ja Antje Neumann. Tietoa suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevista mahdollisista erityisseurannassa olevien petolintulajien (sääksi, kotkat ja muuttohaukka) pesäpaikoista tiedusteltiin Metsähallitukselta ja Eläinmuseon sekä merikotkatyöryhmän laatimista paikkatietorekisteristä. Lisäksi työtä varten kysyttiin alueen linnustotietoja Oulaislaisilta lintuharrastajilta Vesa Heikkilältä ja Riku Rantalalta. Muuttolintulaskennoista vastasivat Heikki Tuohimaa ja Seppo Pudas. Selvityksiin liittyvät maastotyöt ajoittuivat huhtikuun ja marraskuun välille vuodelle Vaikutusarviointi perustui kirjallisuustietoihin maailmalla tehdyistä havainnoista tuulivoiman vaikutuksista sekä törmäysmallinnuksiin. 2. VOIMALAPAIKKOJEN PISTELASKENNAT 2.1 Menetelmät Pistelaskenta (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2013) on monissa maissa maalintujen kannanmuutosten seurannan päämenetelmä. Pistelaskennassa havainnoidaan valitulla pisteellä lintuja viiden minuutin ajan. Havainnoista pääosa on kuulohavaintoja. Lajit kirjataan muistiin sitä mukaa kuin ne havaitaan ja lajinimen kohdalle merkitään parimäärät etäisyysluokittelun mukaan siten, että laskijasta (s = sisällä) alle ja (u = ulkona) yli 50 m:n päässä olevat merkitään erikseen omille sarakkeilleen. Havainnot tulkitaan parimääriksi. Sopiva laskentaajankohta on toukokuun lopusta kesäkuun loppuun ja vuorokauden sisällä aamulla noin klo 4 9, jolloin linnut ovat pesimäreviireilleen ja niiden lauluaktiivisuus on korkea. Sään on oltava hyvä, laskennasta on luovuttava jo kohtalaisessa tuulessa tai sateessa. Pistelaskenta suunnittelualueella toteutettiin jokaisella kahdeksalla alkuperäisen suunnitelman voimalapaikalla (voimalapaikat muuttuivat myöhemmin) sekä lisäksi siirtymätaipaleilla satunnaisesti valituilla neljällä pisteellä. Ylimääräisten pisteiden laskennan tarkoituksena oli luotettavuuden lisääminen suunnittelualueen linnuston kokonaisuuden arviointia ajatellen. Laskenta tehtiin noin klo 4 9 välisenä aikana sään ollessa laskennalle hyvin suosiollinen: tyyni ja kirkas.

4 LINNUSTOSELVITYS 3 Laskentojen tuloksista lintukannan tiheys muodostettiin Järvisen (1978) ohjeiden mukaan. Tiheyden laskemiseen tarvittavina kuuluvuuskertoimina käytettiin luonnontieteellisen keskusmuseon kertoimia (Väisänen ym. 1998). Kunkin voimalapaikan lähiympäristö noin 100 metrin säteeltä kartoitettiin laskennan jälkeen linnuille arvokkaita pesimäalueita etsien. Tämän yhteydessä tehtyjä havaintoja ei kirjattu pistelaskennan tuloksiin. 2.2 Tulokset Laskentapisteillä 50 metrin säteen sisäpuolella havaittiin keskimäärin 1,8 lintuparia, joka tuottaa tiheydeksi 234 paria/km 2. Todellisuudessa osa ympyrän sisäpuolella olevista linnuista jää näkemättä, joten alueen lintukannan tiheys on todennäköisesti jonkin verran korkeampi. Järvisen (1978) menetelmiä käyttäen pistelaskennan koko aineistosta lintukannan tiheydeksi muodostuu 289 paria/km 2 (taulukot 1.-2.). Tässä osassa Suomea vallitseva maalinnuston tiheys on yleensä paria/km 2 (Väisänen 1998 ym.). Suunnittelualueella vaikuttaa olevan alueellisesti keskimääräistä tiheämpi linnusto. Sitä selittävät suunnittelualueen ja sen lähiympäristön kohtuullinen rehevyys ja elinympäristöjen vaihtelevuus ja niiden aikaan saama reunavyöhykkeiden runsaus. Myös laskijalla ja laskennan aikaan vallitsevilla olosuhteilla on aina vaikutusta tuloksiin. Yhteensä pisteillä havaittiin 32 lintulajia, joista 30 oli varsinaisia ns. maalintulajeja. Pistelaskentapaikoilla 50 metrin säteen sisäpuolisella alueella havaittiin vain tavallisia metsälintulajeja, havaintojen koskiessa yhteensä 11 eri lajia. Kauempaa tehdyistä merkittävimpänä havaintona voidaan pitää rummuttavaa pohjantikkaa. Kyseessä saattoi olla Jäneskurun metsäalueella syömisjälkien ja kolojen perusteella reviiriä pitävä pohjantikka. Tulosten mukaan runsaslukuisin laji alueella on peippo, jota seuraavat töyhtötiainen, harmaasieppo ja pajulintu. Pienessä aineistossa korostuu sattuman merkitys. Yleensä vaikeasti havaittavia ja siitä syystä suuren kuuluvuuskertoimen lajeja, harmaasieppoja ja töyhtötiaisia lienee havaittu ylisuhteessa. Pisteiden siirtymien välillä havaittiin mm. tilhi, pensastasku, metso ja teeri. Kokonaisuutena pistelaskennassa havaittu lajisto oli Pohjois-Pohjanmaan länsiosien talousmetsäalueelle tavanomainen, joskin myös maaseutuympäristön läheisyys näkyy lajistossa. Niistä esimerkkinä laskentapisteillä havaittiin mm. haarapääsky ja keltasirkku. Kuva 1. Maaselänkankaan metsäluontoa

5 LINNUSTOSELVITYS 4 Taulukko 1. Pistelaskennan tulokset 1/2 Numero t_1 t_4 Aloitusaika 4:15 5:14 4:50 5:45 6:32 6:05 9:00 Koord_N Koord_E Laji Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk Laulujoutsen ä Kurki 1 1 Metsäviklo 1 Naurulokki ä lenteleviä lenteleviä Sepelkyyhky 1 2 Käki Käpytikka 1 Pohjantikka 1 Haarapääsky Metsäkirvinen Punarinta 1 Leppälintu Mustarastas 1 2 Laulurastas Punakylkirastas 1 Hernekerttu Lehtokerttu 1 Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Kirjosieppo Hömötiainen 1 Töyhtötiainen 1 1 Talitiainen Närhi 1 Varis 1 Korppi Peippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu 2 1 Punatulkku 1 1 Keltasirkku 1 Yhteensä

6 LINNUSTOSELVITYS 5 Taulukko 2. Pistelaskennan tulokset 2/2 t_2 1 t_3 7 8 Yhteensä Aloitusaika 7:30 8:42 8:24 8:10 7:49 Koord_N Koord_E Laji Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk Laulujoutsen ä ä et Kurki Metsäviklo 0 1 Naurulokki et Sepelkyyhky Käki Käpytikka Pohjantikka 0 1 Haarapääsky Metsäkirvinen Punarinta Leppälintu Mustarastas 0 3 Laulurastas Punakylkirastas Hernekerttu Lehtokerttu Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Kirjosieppo Hömötiainen Töyhtötiainen Talitiainen Närhi 0 1 Varis 0 1 Korppi Peippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu 0 3 Punatulkku 0 2 Keltasirkku Yhteensä Tiheys/km2 et 0,2 0,5 et 1,0 0,2 2,9 3,1 0,7 9,3 7,7 6,3 5,5 9,4 2,9 1,6 4,3 36,3 4,8 37,6 1,4 14,6 27,0 19,0 3,9 0,2 0,0 65,3 8,3 8,7 2,5 3,8 289,0 3. METSON SOIDINPAIKKAKARTOITUKSET 3.1 Menetelmät Keväällä metsot kerääntyvät ryhmäsoitimiin, joiden yhteydessä parittelut tapahtuvat. Soidinpaikat ovat yleensä pysyviä, mutta myös uusia soidinpaikkoja syntyy ja vanhoja häviää alueen muuttumisen esimerkiksi metsän käsittelyn seurauksena. Vanhat metsokoiraat ovat kuitenkin hyvin uskollisia kerran valitsemilleen soidinpaikoille. Metsojen soidinpaikat sijaitsevat yleensä yhtenäisillä metsäalueilla. Laji suosii soidinalueena vanhaa metsää, mutta soidinpaikkoja on myös nuorissa kasvatusmetsissä. Tyypillisesti yhden metsokukon soidinreviiri on noin 2 3 hehtaaria ja koko soidinalueen noin 300 hehtaaria. Koiraiden reviirit kohtaavat ns. soidinkeskuksessa. Tässä työssä pyrittiin löytämään erityisesti juuri soidinkeskuksen alueet. Maastokartoitukset tapahtuivat aikavälillä kuutena eri päivänä. Suunnittelualue kuljettiin kartoituksessa läpi systemaattisesti. Huhtikuun alkupuolella metson soidinpaikkoja pyrittiin löytämään etsimällä soitimesta kertovia jälkiä lumen pinnalta, soidinalue on todettavista mm. metsokoiraiden siipien laahausjäljistä. Huhti-toukokuun selvitettiin paikalla olevien metsokukkojen määrä näkö- ja kuulohavainnoin. Kiivaimpaan soidinaikaan näytti osuneen

7 LINNUSTOSELVITYS 6 maastokäynti , jolloin myös metsonaaraat (koppelot) olivat soidinpaikan läheisyydessä. Metsojen soidinpaikkakartoituksen ohella kiinnitettiin huomiota myös teerien soitimeen. Teerellä soidinalueet sijoittuvat erilaisille avomaa-alueille mm. soille, hakkuuaukeille ja pelloille. 3.2 Tulokset Metsoja havaittiin eri maastokartoitusten yhteydessä varsin runsaasti suunnittelualueella, sekä koiraita että naaraita. Yksi varsinainen soidinalue löytyi. Tällä alueella metsoja havaittiin maastokäynnillä kahdella noin kilometrin etäisyydellä toisistaan sijaitsevilla paikoilla yhteensä kuusi koirasta ja kuusi naarasta. Toinen näistä paikoista sijoittuu suunnittelualueelle ja toinen ulkopuolelle 500 metrin etäisyydelle rajasta. Molemmilla paikoilla havaittiin kolme koirasta ja kolme naarasta. Koska paikkojen välillä samanaikaisesti kykeni kuulemaan molemmilta suunnilta metsojen ääntelyä, yksilöitä oli varmuudella yhdellä paikalla havaittua enemmän. Todennäköisesti nämä metsot kuuluvat kuitenkin samaan soidinryhmään yksilöiden pieni välimatka huomioiden. Suunnittelualueen sisälle sijoittuvalla paikalla soidin oli säännöllistä ja on ilmeisesti varsinainen soidinalueen keskus. Teerien osalta aiemman tiedon perusteella Äijönneva on erinomainen soidinalue (Riku Rantala, kirj.). Keväällä 2013 havaittiin Likalanperältä luoteeseen lähtevän metsäautotien ensimmäisellä hakkuuaukolla kymmenien teerikoiraiden soidinparvi. Tämä parvi oli luultavasti samaa soidinryhmää Äijönnevan perinteisen soidinparven kanssa. Etäisyyttä alueiden välillä on n. 700 metriä. 4. PÄIVÄPETOLINTU- JA PÖLLÖREVIIRIEN SELVITYKSET 4.1 Menetelmät Päiväpetolintuja kartoitettiin kevätmuuttotarkkailun lomassa neljänä päivänä sekä 16.5., 2.6. ja Lisäksi reviirejä pyrittiin löytämään muiden kevään ja kesäaikaisten lähinnä kartoitusten yhteydessä. Huomiota kiinnitettiin erityisesti saaliinkantoihin, soidinlentoihin ja poikueisiin, jotka helpoimmin paljastavat reviirin olemassa olon. Pöllöjen kartoitus tapahtui kuuntelemalla niiden soidinääntelyitä puolilta öin auringonnousuun saakka. Maastotöissä liikuttiin sekä autolla että jalkaisin. Autolla ajettavilla teillä kuuntelemaan pysähdyttiin noin 500 metrin välein ja yksi kuuntelu kesti muutaman minuutin. Muu osa kierrettiin kävelemällä, samanaikaisesti kuunnellen. Kartoitukset suoritettiin siten, että mikään kohta selvitysalueesta ei jäänyt 500 metriä kauemmas kuuntelijasta. Sää oli tyyni ja kirkas ja kuuluvuus erinomainen. Pöllöjen havainnointia jatkettiin vielä kesällä lähinnä lepakkokartoitusten yhteydessä. Lisäksi pitemmältä ajalta suunnittelualueella ja sen ympäristössä olevista pöllöjen ja päiväpetolintujen reviireistä ja pesäpaikoista tietoja antoi Oulaisissa asuva lintuharrastaja Riku Rantala (kirj.). Tietoa suunnittelualueen ja sen lähiympäristön mahdollisista isoista petolinnuista (merikotka, kalasääski) tiedusteltiin vielä Eläinmuseon sekä merikotkatyöryhmän laatimista paikkatietorekistereistä. 4.2 Tulokset Lähimpänä suunnittelualuetta havaitut petolintujen reviirit on merkitty kartalle (liite). Tehdyn pöllökuuntelun yhteydessä havaittiin soidinääntelevänä 1 2 viirupöllöä, kaksi helmipöllöä ja yksi varpuspöllö. Suunnittelualueen sisällä havaittiin (sekä kuultiin että nähtiin) yksi viirupöllö. Muiden pöllöjen soidinääntelyt tapahtuivat suunnittelualueen ulkopuolelta. Todennäköisesti tuolloin havaittiin kaksi eri viirupöllökoirasta, havaintopaikkojen etäisyys huomioiden. Koska samanaikaishavaintoa ei kuitenkaan tehty, viirupöllön siirtymisen mahdollisuutta ei voitu pois sulkea. Helmipöllöjen soidinääntelyt kuuluivat melko kaukaa suunnittelualueen itä- ja länsipuolelta. Myös varpuspöllön soidinpaikka sijaitsi suunnittelualueen ulkopuolella, jonka kohdalla suunnittelualueen rajaan oli matkaa noin 300 metriä. Myöhemmin kesällä suopöllö havaittiin suunnittelualueesta itään noin 400 metrin päässä Honganpuhdonsuon pelloilla. Aktiivi-

8 LINNUSTOSELVITYS 7 sesti soidinääntelevä lapinpöllö puolestaan kuultiin kahtena elokuun yönä lepakkokartoitusten yhteydessä Jäneskurun suunnalla. Tiedustelulla esille saadut pöllöjen reviiri- ja pesäpaikkatiedot (Riku Rantala kirj.) alueelta olivat varsin samansuuntaisia. Viirupöllö on aiemmin asuttanut näitä alueita, mutta pesintää havaittu moneen vuoteen. Varpuspöllö on ollut säännöllinen pesijä Kastarin kärrytien alueella. Pesä on useimmiten löydetty tien länsipuolelta, mutta joskus myös itäpuolelta. Viimeksi pesä on löydetty vuonna Lapinpöllö on ollut säännöllinen pesijä 80-luvun lopulta alkaen Kastarin kärrytien varressa, jossa sen tiedetään pesineen viimeksi vuonna Tunnettu pesäpaikka sijoittuu suunnittelualueen ulkopuolelle noin 500 metrin päähän. Hakkuut ovat saaneet pöllöjä siirtymään paikasta toiseen muutaman vuoden välein. Huuhkaja, joka jäi vuonna 2013 tapaamatta, on aiemmin pesinyt säännöllisesti Maaselänkankaalla ja soidinhavaintoja alueelta on lähes vuosittain vielä 2000-luvulta. Pesää ei kuitenkaan ole löydetty 2000-luvulla. Huuhkajakannan taantuminen on voinut autioittaa reviirin. Sääksi- tai kotkien pesäpaikkoja ei suunnittelualueen läheisyydessä (alle 5 km) tiedetä olevan. Päiväpetolintujen pesiä ei löydetty suunnittelualueelta, mutta varpushaukka hyvin todennäköisesti ja sinisuohaukka mahdollisesti pesivät alueella. Tuulihaukan pesäpaikka havaittiin Honganpuhdonsuon pelloilla suunnittelualueen itäpuolella, noin 200 suunnittelualueen rajasta. Varpushaukan maastopoikue havaittiin Maaselänkankaan itäreunalla, jossa elinympäristö (nuorta tiheää kuusikkoa) oli soveliasta pesintään. Sinisuohaukan reviiri sijaitsi Äijönnevan- Jounikurun suunnalla (havaittiin useita kertoja pari soidinlennossa). Maassa pesivän sinisuohaukan pesä on vaikeasti löydettävissä, eikä sitä juuri etsitty. Kauempana Likalanperällä, suunnittelualueen pohjoispuolella, olivat mehiläishaukan ja tuulihaukan reviirit. Tarkkailujen yhteydessä havaittiin myös saalistelevat sääksi ja kanahaukka, mutta niiden pesinnästä suunnittelualueen läheisyydessä ei saatu viitteitä. Tiedustelulla esille saadut päiväpetolintujen (Riku Rantala, kirj.) reviiri- ja pesäpaikkatietoja olivat pöllöjen tavoin samansuuntaisia. Kanahaukka on pesinyt perinteisesti Jäneskurun lounaispuolella, mutta pesämetsä on tuhoutunut hakkuissa. Vuosina kanahaukka on pesinyt suunnittelualueen kaakkoispuolella yli kilometrin etäisyydellä rajasta, jonka jälkeen pesinnöistä ei ole tietoa. Tuulihaukan lähimmät tiedetyt pesät ovat Irvantien varren peltoalueitten pöntöissä ja Maaselänkankaan itäpuolen peltoalueilla on alle kilometrin päässä lähes vuosittain ladon seinässä olevassa pöntössä. Pöllöjen ja joidenkin päiväpetolintulajien esiintyminen riippuu voimakkaasti paikallisesta myyräkannasta. Keväällä 2013 myyräkanta oli alhaalla, mutta alkoi vahvistua kesän aikana (Metsäntutkimuslaitos 2013). Soidinhavainnoista huolimatta ainakaan suuria pöllöjä ei todennäköisesti pesinyt onnistuneesti suunnittelualueella, sillä näiden lajien melko kuuluvia poikasten kerjuuääniä ei havaittu lepakkokartoitusten yhteydessä. 5. LIKALANJÄRVEN LASKENTA 5.1 Menetelmät Likalanjärven vesi- ja rantalinnut laskettiin linnustonseurannan havainnointiohjeiden (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2013, Koskimies 1994) mukaisesti pistelaskentamenetelmällä. Havainnointipaikka oli järven pohjoisreunalla sijaitseva lintutorni. Tornista katsottuna puiden katveeseen jäävän järven koillislahden linnut laskettiin viereisestä niemestä. Ensimmäinen laskentakerta oli 9.5. ja toinen laskentakerta 3.6. Molemmilla kerroilla laskenta ajoittui aamupäivälle muutaman tunnin ajalle. Laskenta yhdistettiin lintumuuton ja petolintujen tarkkailuun. Parimäärät tulkittiin linnustoseurannan havainnointiohjeiden käytäntöjen mukaan. Tehdyt kartoitukset tuottivat luotettavat parimäärät vesilinnuille ja lokkilinnuille. Vesistöjen rannoilla pesiville varpuslinnuille ja osin ehkä kahlaajillekaan parimäärät eivät sen sijaan olleet luotettavia, koska niiden varma havaitseminen olisi vaatinut kaikkien rantaosien tarkan läpikäynnin. Etenkin varpuslintuja pesii alueella monenkertaisesti havaittuun nähden.

9 LINNUSTOSELVITYS Tulokset Likalanjärvi on linnustollisesti edustava kosteikko (taulukko 3). Suojelullisesti merkittävimpänä on pidettävä alueella esiintyvää naurulokkiyhdyskuntaa. Järven pesimäkanta käsittää noin 500 paria naurulokkeja. Parimäärä muodostettiin kertomalla luvulla 0,7 paikalla olevien yksilöiden määrä. Myös vesilinnusto on sangen monipuolinen. Merkittäviä pesimälajeja järvellä ovat jouhisorsa, mustakurkku-uikku, uivelo, kurki ja laulujoutsen. Uivelo on Pohjois- Pohjanmaan eteläosissa pesivänä varsin harvinainen laji. Likalanjärvellä parin käytös viittasi pesintään, naaras oli välillä poissa eli todennäköisesti käymässä pesällä. Huomiota herättävän runsas on telkkä, joita laskennan valossa pesii järvellä jopa 16 paria. Myös Vesa Heikkilä oli päätynyt täsmälleen samaan parimäärän Kahlaajia järvellä pesii laskennan valossa niukasti ja vain tavallisimpia lajeja. Linnusto on muuttunut jonkin verran vuosien varrella. Suuri naurulokkiyhdyskunta järvellä on kuitenkin ollut pitkään (Vesa Heikkilä, suull.). Joinakin vuosina 2000-luvulla linnusto on käsittänyt mm. useita pareja mustakurkku-uikkuja, tukkasotkia ja pikkulokkeja (Vesa Heikkilä, suull.). Taulukko 3. Likalanjärven pesimälinnusto 2013 Laji Pareja havainnot havainnot Laulujoutsen 1 kn 1 Haapana 3 3 x kn k, 2k Tavi 8 2 x kn, 3k1n, 3xk 5k, 2 x n Sinisorsa 4 k, 2k n+pue, n+7pull, n, kn, 2k Jouhisorsa 1 kn - Tukkasotka - kn, 2k2n, 2k2n - Telkkä 16 9 x kn, 4x k, n, 3k1n, n 2 x k, n Uivelo 1 kn - Silkkiuikku 3 kn 3 x 1, 1+pesä Mustakurkku-uikku 1 1, 1 => tulk. 1 pari Kurki 2 kn 1, 1 => tulk. 2 paria Suokukko - 4 k - Taivaanvuohi 7 7 x Ä - Kuovi 2 kn, 1 - Rantasipi 4 4xkn 4 rev Valkoviklo 1 muuttavia 1 Liro 1 muuttavia Ä Naurulokki (774 yks 12.5.) Pikkulokki - 1 hetken järvellä Kalalokki 1 5 kiert 1 Harmaalokki - 5 kiert - Kalatiira 1 kn Västäräkki 3 n. 1, kn, 1 Ruokokerttunen >4 väh 4 Ä, tn. kymmeniä Pajusirkku >10 väh. 10 x Ä tn. kymmeniä rev Selityksiä: kn =pari, 3k1n = kolmen koiraan ja yhden naaraan parvi, 3 x k = kolme erillistä koirasta, Ä = laulava. Pull = Poikanen, Pue = poikue. Parvi samaa kokonaisuutta (+) plus-merkki tai eri kokonaisuutta (,) pilkku-merkki. Naurulokkien laskentatulos on saatu Vesa Heikkilältä (suull.) 6. MUUT PESIMÄLINTUJA KOSKEVAT HAVAINNOT Kastarin kärrytien länsipuolisella metsäalueella mm. suojelualueella tavataan säännöllisesti kuukkeleita (Riku Rantala, suull.). Kuukkelin esiintyminen on Suomessa Oulujoen eteläpuolella hyvin sirpalemaista. Äijönneva on ollut kurjen pesimäaluetta (Riku Rantala, suull.). Maaselänkankaalla oli palokärjen reviiri. Kanalinnuista teerien ja metsojen lisäksi tavattiin pyitä. Tiltaltin kohdalla suunnittelualueella havaittiin ainakin neljä reviiriä.

10 LINNUSTOSELVITYS 9 Honganpuhdonsuon pohjoispuolisella soranottoalueella, joka on suunnittelualueesta alle kilometrin etäisyydellä, havaittiin todennäköisesti pesivänä vesi- ja rantalintuja seuraavasti mm. kalatiiroja (n. 3 paria), kalalokkeja (1 pari), naurulokki (n. 3 paria), pikkutylli (1 pari), törmäpääskyjä (vähintään 5 paria) ja kivitaskuja, telkkä (2 paria). Myös muita vesilintu- (mm. haapana havaittiin) ja kahlaajalajeja voi soran-ottoalueella pesiä. 7. HUOMIONARVOISET PESIMÄLINTULAJIT Selvityksissä tuli esille valtakunnallisessa uhanalaisuustarkastelussa (Rassi ym. 2010) seitsemän vaarantuneeksi luokiteltua lajia, kuusi silmälläpidettäväksi luokiteltua lajia. Lisäksi kahden vaarantuneeksi luokitellun ja viiden silmälläpidettäväksi luokitellun tapaamatta jääneen lajin esiintymistä alueella on todennäköistä aiemman tiedon tai elinympäristötarkastelun perusteella. Yksikään vaarantuneeksi luokiteltu laji ei pesinyt varmuudella suunnittelualueen sisäpuolella, mutta sinisuohaukan ja pohjansirkun kohdalla se on mahdollista. Silmälläpidettävistä suunnittelualueella pesivät ainakin teeri ja metso. Alueellisesti uhanalaisiksi katsotuista (Birdlife suomi ry 2013) merkittävimpiä esiintymiä ovat kuukkelin (ainakin reuna-alue) ja tiltaltin (suunnittelualueen sisällä) esiintymät. Lintudirektiivin 1.liitteen lajeista suunnittelualueella pesivät palokärki, pohjantikka, kurki, pyy, teeri ja metso. Aiempi tieto ja elinympäristötarkastelu huomioituna suunnittelualueella ja sen reunoilla pesii todennäköisesti 21 direktiivin liitteen lajia. Vastaavasti suunnittelualueen sisällä pesiviä erityisvastuulajeja ovat jälleen teeri, metso, pohjantikka ja lisäksi leppälintu. Yhteensä näitäkin lajeja on 21 vastaavalla tarkastelutavalla. Suojelullisesti huomionarvoisten lajien voimakas painottuminen suunnittelualueen sijasta sen reuna-alueelle johtuu Likalanjärvestä. Suunnittelualueen sisällä vanhan metsän alueet, metsojen soidinalue ja Äijönnevan suo ovat linnuston suojelun kannalta merkittävimmät alueet. Lajit ja niiden statukset on lueteltu taulukossa 4. Tärkeimpien lajien havaintopaikkoja on nähtävillä kartta-liitteessä. Taulukko 4. Selvityksissä havaitut suojelullisesti huomionarvoiset pesimälajit Laji Tieteellinen Uhanal. I-d Vast. Tila Laulujoutsen Cygnus cygnus x x R Haapana Anas penelope x R Tavi Anas crecca x R Jouhisorsa Anas acuta VU R Tukkasotka Aythya fuligula VU x (R) Telkkä Bucephala clangula x R Uivelo Mergellus albellus x x R Pyy Tetrastes bonasia x S Riekko Lagopus lagopus NT, RT (S) Teeri Tetrao tetrix NT x x S Metso Tetrao urogallus NT x x S Mustakurkku-uikku Podiceps auritus VU x R Mehiläishaukka Pernis apivorus VU x R Sinisuohaukka Circus cyaneus VU x R/S Kurki Grus grus x R Pikkutylli Charadrius dubius RT R Kuovi Numenius arquata x R Rantasipi Actitis hypoleucos NT x R Valkoviklo Tringa nebularia x R Liro Tringa glareola x x R Naurulokki Larus ridibundus NT R Pikkulokki Hydrocoloeus minutus x x (R) Kalatiira Sterna hirundo x x R Huuhkaja Bubo bubo NT x x (S) Varpuspöllö Glaucidium passerinum x x R Viirupöllö Strix uralensis x (R)

11 LINNUSTOSELVITYS 10 Lapinpöllö Strix nebulosa x R Suopöllö Asio flammeus x R Helmipöllö Aegolius funereus NT x x R Käenpiika Jynx torquilla NT (S) Palokärki Dryocopus martius x S Pohjantikka Picoides tridactylus x x S Törmäpääsky Riparia riparia VU R Niittykirvinen Anthus pratensis NT R Keltavästäräkki Motacilla flava VU R Leppälintu Phoenicurus phoenicurus x S Kivitasku Oenanthe oenanthe VU R Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT (S) Tiltaltti Phylloscopus collybita RT S Pikkulepinkäinen Lanius collurio x (S) Kuukkeli Perisoreus infaustus NT, RT x (R) Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus x (S) Pohjansirkku Emberiza rustica VU (S) Selityksiä: Uhanal.: VU =vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, RT = alueellisesti uhanalainen. I-d = lintudirektiivin liitteen 1.laji. EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji. Tila: S = pesii suunnittelualueen sisällä tai R = reunalla noin kilometrin säteellä. Merkintä suluissa, jos lajin esiintyminen elinympäristön tai aiemman tiedon perusteella on todennäköistä, mutta lajia ei havaittu vuoden 2013 kartoituksissa. 8. MUUTTOLINTULASKENNAT 8.1 Menetelmät Muuttolintuselvityksen maastotyö toteutettiin muuttolintujen tarkkailuun vakiintuneella menetelmällä. Lintuja havainnoitiin kokoaikaisesti kiikareiden ja kaukoputken avulla hyviltä näkymäpaikoilta, joilta kyettiin havaitsemaan hankealueen kautta tapahtuvaa muuttoa. Tarkkailuajankohdat valittiin siten, että tuulivoimalla herkkinä pidettävien lajien, lähinnä petolintujen, hanhien, joutsenten ja kurkien muuttokaudet tulisivat kattavimmin havainnoiduksi. Keväällä käytetty tarkkailupiste oli Likalanjärven lintutorni, josta on erinomainen näkyvyys etelän ja lännen suuntaa (kuva 2). Muutonhavainnointia oli neljänä päivänä, välillä , yhteensä noin 21 tuntia. Lisäksi petolintukartoitusten ohella tarkkailtiin lentäviä lintuja näkemättä juuri muuttavia lintuja. Syysmuuttoa havainnoitiin Lantastennevan peltoaukealla (kuva 2) välillä neljänä päivänä noin 23 tuntia. Tältä pisteeltä oli hyvä havaittavuus kaakkoon ja kohtuullinen muihin suuntiin.

12 LINNUSTOSELVITYS 11 Kuva 2. Muuton havainnointipisteet. Pohjoisempana keväällä käytetty Likalanjärven lintutorni, josta on hyvä näkyvyys lännen ja etelän välisiin suuntiin, mutta heikko idän ja pohjoisen välille. Etelämpänä syksyllä käytetty Lantastennevan peltoaukea, josta on hyvä näkyvyys kaakkoon ja muihin suuntiin kohtuullinen näkyvyys. Havainnointi pyrittiin suorittamaan vilkkaina muuttopäivinä. Vuorokauden sisällä havainnointi ajoitettiin auringonnousun ja iltapäivän välille. Lintuja havaitaan muuttolennossa yleensä eniten aamulla. Eri lajeilla on kuitenkin vaihtelevia muuttorytmejä. Esimerkiksi kohoavia ilmavirtauksia hyödyntävien petolintujen ja kurjen muutto on vilkkainta yleensä keskipäivällä. Merkittävä osa linnuista muuttaa yöaikaan, mutta yömuuton tarkkailu tässä työssä käytetyllä menetelmällä olisi hyvin vaikeaa. Tämä ei johdu yksin pimeydestä vaan myös syistä, kuten että yö-

13 LINNUSTOSELVITYS 12 muuttajat muuttavat keskimäärin korkeammalla, useimmiten yksinään ja eivät juuri ääntele muuttolennollaan ja ovat siten vaikeita havaita ja tunnistaa. Enimmäkseen yöllä muuttavia lajeja ovat mm. monet vesilinnut, kahlaajat ja pääosa hyönteissyöjävarpuslinnuista. Keskeisistä lajeista yksilömäärät, ohituspuolet ja lentokorkeudet kirjattiin mahdollisimman tarkasti. Eri lajien muuttovuon (tiheys/km) voimakkuuden arviointi pohjautuu samanaikaistarkkailujen tuloksiin eri alueilta (Oulainen, Toholampi, Kannus ja Kalajoki). Muuttovuon arvioissa huomioitiin lajien havaittavuus ja toisaalta havaittavuus havaintopaikalta. Noin metrin korkeudella lentävistä linnuista suurimmat lajit (joutsen, hanhet, kurki ja kotkat), arvioidaan tulevan havaituksi luotettavasti 8 km etäisyydelle ja keskisuuret petolinnut (mm. piekana, hiiirihaukka, sinisuohaukka, kanahaukka, mehiläishaukka) 4 km etäisyydelle silloin kun näkymäestettä ei olisi. Lähinnä puista aiheutuvien näkymäesteiden vaikutuksesta keväällä Likalanjärven havaintopaikalta arvioitiin havaitun luotettavasti idänpuolelta ohittavat 1km saakka ja länsipuolelta ohittavat em. lajin havaittavuuden mukaan. Vastaavasti syksyllä Lantastennevan peltoaukealla idänpuolelta ohittavat arvioitiin näkyneen 7 km ja länsipuolelta ohittavat 3 km etäisyydelle tai lajin havaittavuuden mukaan. Tiheysarviot siis perustuivat näihin "havaittavuuskaistoihin". Analysoinnissa ei otettu huomioon sitä, mikä osa havaituista linnuista ylitti suunnitellun tuulivoimapuiston, koska muuttovuot eivät merkittävästi poikenneet tuulivoima-alueella sitä ympäröivästä lähialueesta. Paikalliset kiertelevät linnut pyrittiin jättämään tuloksista pois, so. ne eivät ole muuttavien lintujen tuloksissa mukana. Rajan veto kiertelevän ja muuttavan välillä on joissakin tapauksissa vaikeaa. Periaatteena muutto liittyy kuitenkin pitempään siirtymiseen lähemmäs pesimä- tai talvehtimisaluetta. Esimerkiksi paikallisten petolintujen saalistelut eivät ole muuttoa. 8.2 Tulokset Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa lintujen muutto on ylivoimaisesti runsainta rannikolla, etenkin Kalajoen ja Pyhäjoen välisellä saarettomalla rannikko-osuudella. Keväällä käytännössä kaikilla tuulivoimalle herkkinä pidetyillä lajeilla muutto keskittyy rannikon läheisyyteen, km levyiselle vyöhykkeelle. Myös syksyllä lintujen muutto on runsaimmillaan rannikolla, mutta lajikohtaista vaihtelua on kevättä enemmän. Syksyllä tuulivoimalle herkistä lajeista rannikolle keskittyy joutsen. Sen sijaan esimerkiksi metsähanhi ja petolinnut muuttavat hajanaisesti. Kurjen kohdalla syksyn päämuuttoreitti kulkee selkeästi sisämaassa, koska maamme tärkein levähdysalue sijaitsee Muhoksella, josta muutto suuntautuu etelään. Oulaisen Maaselänkangas ei sijoitu vuoden 2013 havaintojen tai muiden taustatietojen perusteella keskeiselle lintujen muuttoreitille. Kevätmuutontarkkailujen ajankohdat ja niiden yhteydessä havaitut muuttavat linnut on esitetty taulukossa 5. Pienten varpuslintujen ja rastaiden havaintomäärät lukumäärät ovat aliarvioita. Niiden muuttoa ei laskettu aktiivisesti. Taulukko 5. Kevätmuuton tarkkailun tulokset Laji Yhteensä Havainnointiaika 7:00 12:00 7:15 13:10 5:45 7:15 7:00 12:00 9:15 11:15 Havainnoija H. T. H. T. H. T. H. T. H. T. Laulujoutsen Metsähanhi Lyhytnokkahanhi 2 2 Merihanhi Hanhilaji Haapana 2 2 Telkkä 2 2 Kuikka/Kaakkuri 1 1 Merikotka 1 1 Ruskosuohaukka 1 1 Sinisuohaukka

14 LINNUSTOSELVITYS 13 Varpushaukka Hiirihaukka 1 1 Piekana Maakotka 1 1 Sääksi 1 1 Tuulihaukka Ampuhaukka 1 1 Iso petolintulaji 1 1 Kurki Kapustarinta Töyhtöhyyppä Lapinsirri 1 1 Suokukko 9 9 Taivaanvuohi 3 3 Mustapyrstökuiri 2 2 Pikkukuovi 3 3 Kuovi Metsäviklo Liro 5 5 Naurulokki Pikkulokki Sepelkyyhky Käpytikka 1 1 Haarapääsky 1 1 Niittykirvinen 1 1 Keltavästäräkki Västäräkki 9 9 Tilhi Räkättirastas 8 8 Punakylkirastas 1 1 Kulorastas 1 1 Isolepinkäinen 1 1 Närhi Harakka Varis Peippo Vihervarpunen 1 1 Taviokuurna 2 2 Pulmunen 5 5 Rastaslaji Pikkulintulaji Yhteensä Syysmuutontarkkailujen ajankohdat ja niiden yhteydessä havaitut muuttavat linnut on esitetty taulukossa 6. Varpuslintuja ei laskettu muulloin kuin Taulukko 6. Syysmuuton tarkkailun tulokset laji Yhteensä Havaintoaika 8:30 13:00 7:30 15:30 8:00 14:00 8:30 13:00 Havainnoija S. P. S. P. S. P. H. T. Laulujoutsen Metsähanhi Hanhilaji

15 LINNUSTOSELVITYS 14 Haapana Merikotka Ruskosuohaukka 1 1 Sinisuohaukka 1 1 Varpushaukka Hiirihaukka Piekana 2 2 Hiirihaukkalaji 2 2 Sääksi 2 2 Tuulihaukka 4 4 Muuttohaukka Kurki Harmaalokki 9 9 Sepelkyyhky Varislintulaji Urpiainen Punatulkku 1 1 Pulmunen 1 1 Yhteensä Lajikohtaisissa tarkasteluissa rannikkoseudun pitkäaikaiset muuttajamäärätiedot pohjautuvat lähinnä Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen maakuntaliitolle tekemään muuttolintuselvitykseen (Hölttä 2013) ja vuoden 2013 havainnot Toholammilta, Kannuksesta ja Kalajoelta Rambollin WPD:lle muiden tuulivoimapuistosuunnitelmien yhteydessä tekemiin muuttolintutarkkailuihin. Laulujoutsen Keväällä havaittiin 25 muuttavaa ja syksyllä 315 muuttavaa joutsenta. Keväällä samanaikaistarkkailuissa muutto oli voimakkuudeltaan samaa luokkaa kun Kannus-Toholampi-alueella (joilla alueilla samoina päivinä havaittiin yksilöä). Verrattaessa Oulaisen, Kannuksen, Toholammen sekä rannikon välistä joutsenmuuttoa, voidaan arvioida, että joutsenmuutto oli tiheydeltään noin 5 15 % verrattuna rannikon päämuuttolinjalle (noin yks. /10 km kaistalla). Maaselänkankaan muuttovuoksi koko kevään osalta arvioidaan yks./km. Syksyllä muutto oli runsaampaa Oulaisissa kuin Kannus- Toholampi-alueella, mutta selvästi vaimeampaa kuin rannikolla. Pohjoismyrskyssä (13.10.) joutsenia havaittiin kuitenkin Oulaisissa jopa samaa tahtia kuin rannikolla. Tuolloin Pyhäjoen Yppärissä havaittiin vain 37 muuttavaa kahdessa tunnissa (Kari Varpenius, suull.) ja Toholammilla 110 muuttavaa samassa ajassa Oulaisten kanssa. Syksyllä 2013 joutsenten vilkkain muuttopäivä oli kuitenkin , jolloin havaittiin Oulaisissa 146 joutsenta. Samanaikaisesti havaittiin Toholammilla noin 60 ja Kalajoella noin Yleensä joutsenten päämuuttosuunta oli lajille tyypillisesti keväällä koilliseen ja syksyllä lounaaseen, kuitenkin lähes puolet suuntasi länteen. Kokonaiskuvaksi syksyltä muodostui, että osa Oulu-Muhos-Tyrnävä-Limingan-alueen peltoaukeille kerääntyvistä tuhansista joutsenista suuntaa sisämaan halki kohti Kokkolaa ja toisaalta Haapaveden lintujärvien ympäristöstä kohti rannikkoa. Tästä syystä joutsenia ilmeisesti muuttaa Oulaisissa jonkin verran taajemmin kuin Toholampi-Kannus-alueella. Muutto on kuitenkin vähäistä verrattuna rannikon päämuuttoreitille. Rannikon muuttolinjaan ( yks./10 km kaistalla) verrattuna muuttovuon arvioidaan olevan 5 20 % eli Koko syksyn ajalta luokkaa yks./km. Kevään ja syksyn lentokorkeusarvioiden perusteella joutsenista 40 % lensi metrin välillä. Syksyllä joutsenet lensivät keskimäärin korkeammalla kuin keväällä. Yleisin lentokorkeus oli noin metriä, vain yhden parven arvioitiin lentäneen yli 230 metrissä. Metsähanhi Lajilleen tunnistamattomat hanhet metsähanhiksi tulkiten keväällä havaittiin n. 290 ja syksyllä n. 420 muuttavaa metsähanhea. Keväällä samanaikaistarkkailuissa muutto oli odotetusti heikompaa kuin Kalajoella, mutta runsaampaa kuin Toholampi-Kannus-alueella. Oulaisten kanssa samoina päivinä Kalajoella havaittiin noin 1070 ja Kannuksessa 106 muuttajaa. Luultavasti pieneen aineistoon sattui Oulaisten olosuhteissa keskimääräistä vilkkaampia muuttopäiviä. Koko kevään muuttovuon arvioidaan olevan % verrattuna rannikon päämuuttolinjalle

16 LINNUSTOSELVITYS 15 (noin yks. /15 km kaistalla), jolloin se on yks./km. Syksyllä metsähanhien muutto tapahtuu hajallaan laajana rintamana, eikä muutto keskity rannikolle kevään tavoin. Vilkkaimpana muuttopäivänä (23.9) havaittiin sekä Oulaisissa, Kannuksessa että Toholammilla todennäköistä tai varmaa metsähanhea per piste (Toholammilla havaittiin myös valkoposkihanhia). Pitkäaikaisen kokemuksen (lähinnä tiedot rannikolta) perusteella on arvioitavissa tuona ajankohtana muuttaneen 1/3 1/7 koko syksyn metsähanhista. Kyseisenä ajankohtana havaittu muuttovuo oli 30 yks./km, joten koko syksyn osalta muuttovuoksi arvioidaan yks./km. Kevään ja syksyn lentokorkeusarvioiden perusteella metsähanhista 60 % lensi metrin välillä. Syksyllä metsähanhet lensivät keskimäärin korkeammalla kuin keväällä. Keväällä liki puolet lensi alle 40 metrissä, mutta ani harva yli 230 metrin korkeudella. Syksyllä neljännes lensi yli 230 metrissä. Kurki Keväällä havaittiin n. 200 ja syksyllä n muuttajaa. Keväällä samanaikaistarkkailuissa muutto oli odotetusti heikompaa kuin Kalajoella. Oulaisten kanssa samoina päivinä Kalajoella havaittiin noin 1100 ja Kannuksessa 320 muuttajaa. Rannikkoseudulla havaittavat kurkimäärät vaihtelevat vuosien välillä lähinnä tuuliolojen mukaan. Kalajoella on havaittavissa kevään aikana tyypillisesti kurkea. Maaselänkankaalla havaittu muuttovuo oli 12 yks./km. Kun arvioidaan rannikkoseudun tietojen perusteella, että valituilla havainnointiajoilla % koko kevään aikana muuttavista kurjista tuli havaituksi, saadaan Maaselänkankaan muuttovuoksi yks./km. Syksyllä kurkien muutto on voimakkainta Suomessa Muhos- Hanko- linjalla, jossa 20 km levyistä kaistaa pitkin muuttaa yli kurkea. Päämuuttoreitti sijoittuu noin km Maaselänkankankaan itäpuolelle. Muuttoa tapahtuu kuitenkin laajalla rintamalla. Syksyllä 2013 kurkien muutto tapahtui lähes kokonaan yhden päivän (23.9) aikana, jolloin Oulaisissa havaituksi muuttovuoksi saatiin 200 yks./km. Osa kurjista ennätti muuttaa aiemmin aamulla ennen havainnoinnin aloitusta. Jonkin verran muuttoa tapahtui muinakin päivinä, vertailuksi mm. Toholammin paukanevalla 3000 (23.9) ja 900 (24.9.) joskin toisaalta Kannuksessa yksilöä, muttei ainuttakaan Maaselänkankaan kohdalla koko syksyn muuttovuon voidaan arvioida olevan yks./km. Kurkien vallitseva muuttosuunta on etelä-pohjoinen. Havaituista kurjista arvioitiin lentäneen metrin välillä noin 60 % sekä keväällä että syksyllä. Tavallisesti syksyllä huomattavasti suurempi osa kurjista muuttaa tätä korkeammalla, mutta syksyn 2013 päämuuton aikaan vallinnut sateinen sää pudotti kurkiparvet normaalia matalammalle. Petolinnut Keväällä havaittiin noin 40 ja syksyllä 35 muuttavaksi tulkittavaa petolintua. Eniten havaittiin varpushaukkoja. Merkittävimmistä lajeista havaittiin mm. useita merikotkia, yksi maakotka, kaksi muuttohaukkaa sekä useita sinisuo- ja hiirihaukkoja sekä piekanoja. Kokonaisuudessa petolintujen muutto ei merkittävästi poikennut samanaikaistarkkailuissa verrattuna Toholammilla tai Kannukseen. Läpimuuttoarvio laskettiin kahdelle petolintulajille, piekanalle ja merikotkalle. Nämä lajit valittiin siksi, että lajit esiintyvät Pohjois-Pohjanmaalla runsaslukuisina ja ovat tuulivoimalle herkkiä lajeja. Petolinnut muuttavat aiemmin tarkasteltuja lajeja tasaisemmin, ts. muuttopiikkien osuus kauden kokonaismuutosta on pienempi. Piekanan havaituksi muuttovuoksi saatiin keväällä 1,4 yks./km. Kun arvioidaan, että muuton voimakkuus olisi keskimäärin samaa luokkaa välisenä aikana 10 tuntia päivässä, saadaan koko kevään muuttovuoksi 20 yks./km. Vastaavasti syksyllä havaituksi muuttovuoksi saatiin 0,3 yks./km. Jos vastaavasti arvioidaan, että muuton voimakkuus olisi samaa luokkaa välisenä aikana 8 tuntia päivässä, saadaan koko syksyn muuttovuoksi 7 yks./km. Merikotkan havaituksi muuttovuoksi saatiin keväällä 0,1 yks./km. Kun arvioidaan, että muuton voimakkuus olisi keskimäärin samaa luokkaa välisenä aikana 10 tuntia päivässä, saadaan koko kevään muuttovuoksi 3 yks./km. Syksyllä havaituksi muuttovuoksi saatiin 0,5 yks./km. Jos arvioidaan, että muuttovuo olisi keskimäärin samaa luokkaa välisenä aikana 8 tuntia päivässä, saadaan koko syksyn muuttovuoksi 15 yks./km. Tämä on kuitenkin yliarvio, koska ja olivat varmuudella tavallista vilkkaampia merikotkien muuttopäiviä. Koko syksyn muuttovuoksi arvioidaan 5 15 yks./km. Petolintujen muuttosuunnissa on sekä yksilöllistä että lajikohtaista vaihtelua. Piekana on tyypillisesti kaakko-luode-suuntainen muuttaja ja merikotka lounais-koillis-suuntainen muuttaja. Havaituista piekanoista 70 % lensi välillä metriä. Vastaava luku merikotkilla oli 83 %.

17 LINNUSTOSELVITYS 16 Muut lajiryhmät Muidenkaan lajiryhmien muutto ei ollut erityisen runsasta. Useimpia lajeja havaittiin selkeästi vähemmän kuin rannikolla. Etenkin sisämaassa harvinaisemmista lajeista maininnan arvoinen on erittäin uhanalaisiksi luokiteltu mustapyrstökuiri. Muuttoaikoina melko yleinen suokukko luokitellaan myös erittäin uhanalaiseksi. 9. VAIKUTUSARVIOINTI 9.1 Yleistä Tuulivoimapuiston toteuttaminen vaikuttaa linnustoon pääsääntöisesti kolmella eri tavalla (kuva 1.): Rakentamisen aiheuttama elinympäristöjen muuttuminen ja sen vaikutukset alueen linnustoon Voimaloiden ja muiden rakennelmien sekä ihmistoiminnan aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset lintujen käyttäytymiseen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä yhdyskäytävillä sekä muuttoreiteillä Voimaloiden ja voimalinjojen aiheuttaman törmäyskuolleisuuden vaikutukset lintuihin ja lintupopulaatioihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Kuva 3. Tuulivoimaloiden vaikutusmekanismit linnustoon 9.2 Elinympäristövaikutukset pesimälinnustoon Elinympäristömuutokset ovat tuulivoimapuistoalueelle aiheutuvia suoria vaikutuksia voimaloiden, teiden ja muiden rakenteiden johdosta. Tuulivoimarakentaminen aiheuttaa myös elinympäristöjen pirstoutumista, erityisesti teiden ja voimalinjojen vaikutus, jota tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset lisäksi korostavat. Elinympäristömuutosten merkitys alueen linnuston kannalta voisi korostua mikäli rakennustoimet kohdistuvat erityisen herkkiin tai harvinaisiin elinympäristöihin. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu asumattomalle metsäalueelle, jolla aktiivista ihmistoimintaa ei nykyisin juurikaan ole metsätaloutta ja virkistyskäyttöä lukuun ottamatta. Tässä

18 LINNUSTOSELVITYS 17 hankkeessa suorat elinympäristömuutokset kohdistuisivat noin 5 10 hehtaarin kokoiselle alueelle tavallista metsämaastoa. Tämä tarkoittaa, että suorat elinympäristömuutokset vaikuttaisivat tilastollisesti (havaitun tiheyden perusteella noin 290 paria/neliökilometri) noin lintupariin. Tämän verran metsälintuja todennäköisesti menettäisi pesimäympäristönsä. Vaikutuksen kohteena olisivat todennäköisimmin yleisimmät metsälintulajit suunnilleen sillä todennäköisyydellä kuin ne alueella esiintyvät. Vastaavasti elinympäristömuutokset hyödyntäisivät joitakin lajeja, kuten västäräkkiä ja kivitaskua, jotka käyttävät rakennettuja avomaita pesimäympäristönään. 9.3 Häiriö- ja estevaikutukset pesimälinnustoon Häiriövaikutukset ovat epäsuoria ja niillä tarkoitetaan lintujen siirtymistä kauemmas rakennettavien tuulivoimaloiden läheisyydestä, mikä voi vähentää niille soveltuvien ruokailu- tai lisääntymisalueiden määrää. Tuulivoimaloiden häiriövaikutukset voivat aiheutua esimerkiksi niiden melusta, välkkeestä ja muista visuaalisista vaikutuksista. Myös ihmistoiminnasta aiheutuu etenkin rakennusvaiheessa ympäristöön lintuihin kohdistuvaa häiriötä. Estevaikutus taas syntyy lintujen taipumuksesta vältellä lentämistä tuulivoimaloiden läheisyydessä lisää lintujen energiankulutusta, kun lentomatkat pitenevät esimerkiksi pesimä- ja ruokailupaikan välillä. Häiriövaikutukset eivät kohdistu pelkästään rakennusalueisiin vaan voivat ulottua useiden satojen metrien tai joskus jopa kilometrien päähän voimala-alueesta. Suoran ihmishäirinnän saattaa olla linnuille haitallisin häirinnän muoto, mikä vähenee rakennusvaiheen jälkeen, koska yleensä linnut oppivat sietämään kohtalaisesti passiivisten rakenteiden (mm. mastot, voimalinjat) olemassaoloa niiden elinpiirillä. Kirjallisuustietojen perusteella mm. Norjan Smølassa useiden merikotkaparien on havaittu jatkaneen pesimistä tuulivoimapuistoalueella vielä voimaloiden rakentamisen jälkeen, mutta näiden parien poikastuotto on jäänyt säännöllisesti alueen keskimääräistä alemmalle tasolle, minkä lisäksi uusien reviirien muodostuminen alueelle vanhojen reviirien autioitumisen jälkeen on ollut vähäistä (Bevanger ym. 2010). Isossa- Britanniassa ja Norjassa puolestaan hiirihaukan (Pierce-Higgins ym. 2009) ja merikotkan (Bevanger ym. 2010) pesivien parimäärien on havaittu tuulivoima-alueilla jäävän hankkeen toteuttamisen jälkeen alueen keskiarvoja pienemmiksi tai niiden on havaittu taantuvan tuulivoimaloiden toteuttamisen jälkeen. Mahdollisiksi syiksi parimäärien pienenemiselle on arvioitu mm. tuulivoimala-alueilla pesivien parien siirtymistä pesimään alueen ulkopuolelle, emolintujen heikompaa pesimämenestystä tai alueen houkuttelevuuden alentumista uusien parien pesimäalueena (Bevanger ym. 2010). Suunniteltujen voimaloiden sisäpuolisella alueella ei havaittu vuonna 2013 tehdyissä kartoituksissa petolintujen pesiä, eikä niitä ole tiedossa 2000-luvulta. Selvitysten perusteella lähimmäksi tuulivoimaloita (alle kilometrin etäisyydelle) sijoittuisivat suurista petolinnuista sinisuohaukan, lapinpöllön sekä mahdollisesti viirupöllön, huuhkajan ja kanahaukan reviirit. Mehiläishaukan reviiri on jonkin verran tätä kauempana. Pienemmistä petolinnuista voimaloiden läheisyydessä pesivät tuuli- ja varpushaukka, joiden sietokyky ketteräliikkeisinä lentäjinä on todennäköisesti edellä mainittuja parempi tuulivoimapuistoja kohtaan. Reviirien sijaintien perusteella hankkeesta suurin riski arvioidaan kohdistuvan petolinnuista sinisuohaukkaan ja lapinpöllöön. Sinisuohaukalla on kuitenkin tapana vaihdella pesimäpaikkaansa vuosien välillä (Väisänen ym. 1998). Lisäksi lajille mahdollista pesimäaluetta on tarjolla hyvin runsaasti sen pesiessä maassa rämeillä ja taimikoissa. Nämä tekijät saattaisivat suojata sitä puiston vaikutuksilta. Lapinpöllön ei tiedetä pesineen suunnittelualueen sisällä. Vuonna 2013 suunnittelualueen sisäpuolella tehdyt havainnot soidinääntelevistä viiru- ja lapinpöllöstä osoittavat suunnittelualueen olevan osa niiden reviiriä, johon ne suotuisissa oloissa voisivat luultavasti asettua myös pesimään. Tuulivoimalat todennäköisesti alentaisivat kyseisen alueen houkuttelevuutta petolintujen pesimäpaikkana. Petolintujen pesimäpaikat ovat vaihdelleet alueella metsien hakkuiden myötä (Riku Rantala, kirj), mikä on voinut johtaa joidenkin reviirien autioitumiseen. Tuulivoimaloiden vaikutus petolintuihin voisi olla samaa luokkaa kuin pesämetsien hakkuiden. Suurikokoiset petolinnut ovat keskimäärin reviiriuskollisia ja ne voivat pesiä usein vuosia samalla reviirillä tai samassa pesäpuussa. Petolintujen reviiriuskollisuus voi toisaalta ehkäistä hankkeen petolintuihin kohdistamia vaikutuksia erityisesti suunnittelualueen reuna-alueilla. Metsojen havaittu soidinkeskus sijoittuisi useiden voimaloiden väliin. Kuitenkaan varsinaista rakennustoimintaa ei sijoittuisi soidinalueelle. Metsojen soidinpaikat ovat varsin pysyviä ja koiraat ovat uskollisia kerran valitsemilleen soidinpaikoille. Valtakukon menehtyessä soidinkeskus

19 LINNUSTOSELVITYS 18 voi kuitenkin siirtyä uuden koiraan reviirille tai esimerkiksi avohakkuun seurauksena metsän reunaan. Soidinpaikkoja on havaittu usein sijoittuvan lähelle voimalinjoja, harvaan käytössä olevia passiivisia rakennuksia tai metsäautoteitä (Asko Ijäs, havainnot Keski-Suomesta). Siten metsot ehkä tulisivat sietämään myös voimalarakennuksia. Joka tapauksessa metsojen soidinpaikan autioitumista pitkällä aikavälillä hankeen toteutuessa on pidettävä mahdollisena, mikä voi johtaa suunnittelualueen metsokannan pienentymiseen. Vastaavasti mikäli metsokanta säilyy, soidin tulee jatkumaan entisellä paikalla tai siirtymään uuteen paikkaan. Hanke synnyttää jonkin verran estevaikutuksia lentäville linnuille. Metsälintujen kohdalla huomionarvoisimpia ovat ehkä saalistelevat petolinnut. Ympäristön tasalaatuisuus huomioituna petolintujen lennot eivät kuitenkaan keskity suunnittelualueelle sen enempää kuin muuallekaan läheisille metsäalueille. Selkeämpi estevaikutus voisi olla Likalanjärven ja Pyhäjokivarren väliselle lintujen liikehdinnälle, mikä erityisesti koskee naurulokkeja. Perämeren rannikolla tehtyjen havaintojen perusteella lokkilintujen liikehdintää tapahtuu runsaasti myös voimaloiden läheisyydessä ja myös voimaloiden välistä. Näistä syistä estevaikutusten merkitys arvioidaan vähäiseksi. 9.4 Törmäysvaikutukset pesimälinnustoon Törmäyskuolleisuus aiheutuu lintujen törmäämisestä voimaloihin, voimajohtoihin tai muihin rakennelmiin. Sillä voi olla vaikutusta lajin esiintymiseen alueella, mikäli populaatio ei pysty kompensoimaan törmäysten aiheuttamaa kuolleisuutta. Rydell ym. (2011) ovat kirjallisuuskatsauksessaan tarkastelleet eri elinympäristöihin sijoitettujen tuulivoimapuistojen aiheuttamia törmäysvaikutuksia jo rakennetuilla tuulivoima-alueilla. Suurimpia törmäysvaikutukset ovat yleensä rannikolle ja suurien vesistöreittien rantavyöhykkeille rakennetuissa tuulivoimapuistoissa (keskimäärin 15,5 lintua/voimala/vuosi), kun taas esimerkiksi avoimilla maatalousalueilla törmäysriskit ovat huomattavasti pienempiä (1,4 lintua/voimala/vuosi). Petolintu- sekä metsäkanalintulajit kuuluvat lajeihin, jotka arvioidaan alttiimmiksi tuulivoimahankkeiden aiheuttamille törmäysvaikutuksille (Hötker ym. 2006, Lekuona & Ursúa C. 2007). Petolintujen on havaittu osoittavan jopa melkoista välinpitämättömyyttä niiden lentoreitille osuvista tuulivoimaloista (Bevanger ym. 2010). Petolinnut lisäksi suosivat saalistuslentojen yhteydessä nousevia ilmavirtauksia, minkä vuoksi ne voivat saalistuslennoilla kaarrella pitkään tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla. Vastaavasti metsäkanalinnuilla syiksi on arveltu melko huonoa lentotaitoa, mikä altistaa ne törmäyksille sekä tuulivoimaloiden mutta myös niiden edellyttämien oheisrakenteiden (mm. voimajohdot) kanssa (Zeiler & Grünschachner-Berger 2009, Bevanger ym. 2010). Kanalintujen liikkuminen tuulivoimaturbiinien toimintakorkeuksilla (> 50 m) on harvinaista, joten niiden kannalta suuremman törmäysriskin muodostavat todennäköisesti muut tuulivoimapuiston edellyttämät rakenteet. Myös lokkilintujen on havaittu olevan toisinaan melko alttiita törmäyksille. Riskiä kohottaa erityisesti lokkilintujen korkea lentoaktiivisuus. Tässä hankkeessa huomioitava on Likalanjärven naurulokkiyhdyskunta. Vaikka Likalanjärvi rantapeltoineen itsessäänkin tarjoaa naurulokeille suosiollinen ruokailualueen, niin ruokailuliikehdintä myös kaukaisempiin kohteisiin havaittiin runsaaksi. Havaintojen mukaan ruokailulennot suuntautuvat Likalanjärveltä enimmäkseen lounaan ja kaakon välisiin suuntiin eli suunniteltua tuulivoimapuistoaluetta päin. Tässä suunnassa sijaitsevat Pyhäjokivarren laajat pellot, jotka ovat naurulokille suotuisaa ravinnonhakualuetta. Naurulokit ovat monipuolisia ravinnonkäyttäjiä ja hakevat ravintoa myös mm. metsien yltä lentävien hyönteisten parvista. Kaarrellessaan metsien yllä naurulokit voivat altistua tavallista suuremmalla riskillä törmäykseen. Lentäviä hyönteisiä naurulokit saalistavat todennäköisesti yhtä yleisesti kaikissa suunnissa Likalanjärveen nähden. Mikäli voimalakohtainen vuosittainen törmäysmäärä olisi 1,4 15,5 lintua per voimala, tarkoittaisi tämän puiston kohdalla (8 voimalaa) yhteensä yksilöä per vuosi. Todennäköisesti kuolleisuus tulisi olemaan lähempänä alarajaa. Suurin törmäysriski arvioidaan kohdistuvan tällä alueella roottorien osalta maalinnuista sinisuohaukkaan, mehiläishaukkaan ja muihin suuriin petolintuihin. Pöllöjen ja kanalintujen kohdalla riski on pienempi, sillä ne harvoin lentävät roottorien korkealla. Kokonaisuutena törmäysriski maalinnuille olisi todennäköisesti samaa luokkaa kuin se on yleensäkin Pohjanmaan metsäalueille rakennettavalla puistolla.

20 LINNUSTOSELVITYS 19 Naurulokille voimalakohtainen riski arvioidaan Maaselänkankaalla korkeammaksi kuin yleensä metsätuulipuistolla. Tehdyssä tarkkailussa Honganpuhdonsuon soranottoaluella laskettiin 122 lentoa kahden tunnin aikana kahden kilometrin kaistalla. Tämä tarkoittaisi koko puistoalueen läpi (luoteis-kaakkois-suunnassa 2,5 km) noin 76 lentoa/ tunti. Kröpulnin tuulivoima-alueella (Kylmänen ym. 2013) tehdyssä seurannassa 3000 parin naurulokkikoloniasta havaittiin (5 minuutin jaksoja 25 kpl) yhteensä 4630 ruokailulentoa mantereen suuntaan, jossa suunnassa tämän yhdyskunnan naurulokit lähes yksinomaan ruokailivat. Mikäli ruokailulentotiheys Likalanjärvellä olisi sama parimäärään suhteutettuna, se tarkoittaisi tällä alueella 370 lentoa tunnissa. Kröpulnin lukua käyttäen, ja olettaen lokkiliikkeen jakaantuvan tasaisesti lännen ja kaakon väliseen sektoriin (tuulivoimaloiden kohdalla noin 10 km leveydelle) saadaan puiston läpi tiheydeksi 92 lentoa tunti. Havaittu ja teoreettisesti laskettu lentotiheys ovat siten samansuuntaisia. Mikäli naurulokkien koko kesän lentomäärä olisi 90 pvä x 24 tuntia/pvä x 80 lentoa / tunti ja lennot jakaantuisivat tasaisesti metrin välille, muodostuisi Bandin (2007 & 2013, vrt kpl 9.5.) mallilla vuosittaiseksi törmäyskuolleisuudeksi (yleisesti käytetyllä 95 % väistöarviolla) 24 yksilöä vuodessa. Tämä on laskettu varovaisuusperiaatteiden mukaisesti, todennäköisesti todellinen kuolleisuus tulisi olemaan alempi. Koistisen (2004) esittämien laskelmien perusteella keskimääräinen kuolleisuus voimalinjakilometriä kohden on keskimäärin noin 0,7 yksilöä/vuosi. Tässä tapauksessa sähkölinjana käytettäisiin 110 kv:n ilmajohtoa tai maakaapelia, jonka pituus on noin 5 km, jolloin keskimääräinen kuolleisuus koko alueen lintupopulaatiossa olisi keskimäärin noin 4 lintua/vuosi. Maakaapelointi ei aiheuttaisi kuolleisuutta. 9.5 Vaikutukset muuttolinnustoon Teoriassa muuttolintuihin voisi vaikutusta syntyä lähinnä estevaikutuksesta sekä törmäyskuolleisuuden vaikutuksesta. Maaselänkankaan tuulivoima-alue ei sijoitu keskeiselle muuttoreitille tai muuton aikaisten levähdysalueiden tuntumaan. Näistä syistä estevaikutus kohdistuisi pieneen osaan kannasta ja vain lyhyen ohilennon ajalle ja arvioidaan siten merkitykseltään olemattomaksi tai vähäiseksi. Muuttolintujen törmäyskuolleisuuden arvioinnissa käytetään matemaattisia mallinnuksia. Lintujen törmäysriskiä arvioitiin laskentamenetelmällä, jonka teoreettinen mallinnus on peräisin Lucas ym. (2007) teoksesta Birds and windfarms kappaleessa 15 esitetyn teorian mukaan (Band ym. 2007). Arviointi tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan maastohavaintojen ja todennäköisyyslaskelmien perusteella todennäköisyys, jolla tutkittava lintulaji kohtaa pyörivän tuulivoimalan. Laskelmassa huomioidaan tuulivoimala-alueen läpi riskikorkeudella lentävien lintujen määrät ja roottorien yhteispinta-ala. Toisessa vaiheessa lasketaan tuulivoimalan pyörivien lapojen läpi lentävän linnun todennäköisyys osua lapoihin. Osumatodennäköisyyteen vaikuttavat linnun nopeus, linnun koko, lentotapa, roottorin pyörimisnopeus, roottorin lavan pituus ja leveys, lapakulma ja lapojen lukumäärä. Laskennassa käytettiin tekijöiden laatimaa excel-taulukkoa (Band ym. 2013). Muuttovuoarviot ovat lähtökohta törmäysriskin arviointiin. Lintumäärien lisäksi numeerisen törmäysriskin arviointiin tarvitaan myös muita parametreja. Koska lintujen tiedetään yleensä ottaen väistävän lentoreitilleen osuvat voimalat, käytetään törmäysmallinnuksissa väistökertoimia. Yleisimmin on käytetty 95 % väistökerrointa, mikä on varovainen arvio. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että todellisuudessa jopa % linnuista väistää roottoreita (mm. Desholm & Kahlert 2006, Scottish Natural Heritage 2010). Väistävien osuus vaihtelee myös paikallisten maasto- ja sääolosuhteiden mukaan ja muodostaneekin suurimman epävarmuustekijän törmäyskuolleisuuden arvioinnissa. Tässä yhteydessä törmäyskuolleisuus arvioidaan jokaiselle tarkasteltavalle lajille kahdella väistökertoimella. Muista parametreista tuulivoimaloiden oletettiin pyörivän nopeudella 6 sekuntia/kierros ja roottorin säteenä käytettiin 65 metriä. Voimaloiden oletetaan pyörivän 75 % ajasta. Törmäyslaskelmassa tarvittavien lajien fyysisten ominaisuuksien tiedot perustuvat kirjallisuuteen (Jonsson 1995) ja (Solonen 1979). Taulukossa 7 on esitetty Bandin tasomallia käyttäen arvio keskeisten lajien törmäysmääristä, mikäli alueelle sijoitettaisiin suunnitellut 8 voimalaa. Törmäyskuolleisuuden alaraja laskettiin suuremmalla väistävien osuuden oletuksella ja muuttovuon minimistä ja yläraja vastaavasti

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Prokon Wind Energy Finland Oy Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 13.5.2015 MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS MUTKALAMMIN TUULIVOIMAPUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Intended for WPD Finland Oy. Document type Linnustoselvitys. Päivämäärä 12/8/2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET

Intended for WPD Finland Oy. Document type Linnustoselvitys. Päivämäärä 12/8/2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET Intended for WPD Finland Oy Document type Linnustoselvitys Päivämäärä 12/8/2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Taikapolku 8/2013 Ismo Nousiainen 1. Johdanto O2 Vindkompaniet AB suunnittelee Karijoen kuntaan kahta tuulivoimahanketta. Yhdeksän

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5

Lisätiedot

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja wpd Finland Oy LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTO LINNUSTOSELVITYS Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 14.2.2015 Tarkastus 16.2.2015

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 Leppälintu pesii alueen männiköissä Suomen Luontotieto Oy 20/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ Vastaanottaja Triventus Wind Power AB Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510015995 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ SYYSMUUTONSEURANTA 2014 Päivämäärä 22.9.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014

Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014 Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014 Vesa Hyyryläinen/PaltamoPandion Kartoituksen tavoitteena oli toteuttaa Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn luontoselvitykseen

Lisätiedot

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys Raportti 13.8.2013 Lintujen kevätmuuton seuranta maakuntakaavan tuulivoima-alueilla Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Raportti: Ismo Nousiainen, Jukka-Pekka Taivalmäki

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Toimittaja: Kiitokset: Matti Sissonen

Lisätiedot

KANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012

KANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012 PROKON Energiesysteme GmbH KANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012 Heikki Tuohimaa & Hannu Tikkanen 14.11.2013 Kokkola 1 Tarkastus Päivämäärä 19/11/2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA GREENWATT OY JA VIITASAAREN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (8) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4 3.1 Kartoituslaskentamenetelmä... 4 4.1 Alueella pesivät

Lisätiedot

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6

Lisätiedot

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun aikana.

Lisätiedot

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 18/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 Alueen poikki muutti kaksi kalasääkseä Suomen Luontotieto Oy 22/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1.

Lisätiedot

Tekijät Hannu Klemola Ari Kuusela

Tekijät Hannu Klemola Ari Kuusela Sisällys Tekijät Johdanto ja menetelmät.. Rajamäenkylän muuttolintujen tarkkailu keväällä 2014 ja syksyllä 2014. Kevätmuutto 2014 Syysmuutto 2014 10 Rajamäenkylän hankealueen linnusto Tiira-aineistossa.

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Kauniaisten linnustoselvitys 2005

Kauniaisten linnustoselvitys 2005 Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27655.30 METSÄHALLITUS JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sweco Ympäristö Oy PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669,

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A GREENWATT OY JA KARSTULAN KUNTA Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Koiramäen soidinselvitys

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON PESI- MÄLINNUSTO-, LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON PESI- MÄLINNUSTO-, LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnusto- ja luontotyyppiselvitys Päivämäärä 15.6.2015 Viite 1510011224 PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON PESI- MÄLINNUSTO-,

Lisätiedot

Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y.

Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. 12.10.2009 2 (13) Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 KEVÄTMUUTTOLASKENNAT 3 2.1

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Ojakylänlahden, Hailuodon pohjoisrannan sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009 Mustakurkku-uikku kuuluu Akionlahden pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys

Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A METSÄHALLITUS Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27043 Vihisuon lisäselvitykset

Lisätiedot

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011 Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

Kurikka. Ponsivuori linnustoselvitys 2013

Kurikka. Ponsivuori linnustoselvitys 2013 Kurikka Ponsivuori linnustoselvitys 2013 Silvestris luontoselvitys oy 8.1.2014 Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 2 (33) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Hankealue... 4 3. Aineisto

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Selvitysalueella tavattu hiiripöllö. Matti Sissonen Karttakuvat: Faunatica Oy Pohjakartat ja ilmakuvat:

Lisätiedot

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3

Lisätiedot

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 Ympäristökonsultointi Jynx Oy Kaarinan kaupungin rakennuttama lintulava on hyvin suosittu retkeilykohde. Kuva: Jynx Oy. Johdanto Kaarinan kaupunki tilasi loppuvuodesta

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE

LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE S U U N N IT T E L U JA T EK N IIK K A INNOPOWER OY LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE TUULIVOIMASELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.10.2012, rev 20.5.2013 YMPÄRISTÖSELVITYS

Lisätiedot

Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan

Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan Pisavaaran luonnonpuiston pesimälinnustosta Pentti Rauhala Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan rajalla noin 7 km Kemijoesta länteen hallitsee maisemaa Pisavaara, jonka yhtenäinen metsäpatja muodostaa

Lisätiedot

Päivämäärä 28.5.2012 EPV TUULIVOIMA OY METSON SOIDINPAIKKAKARTOITUS TEUVAN PASKOONHARJUN TUULIVOIMA-ALUEELLA

Päivämäärä 28.5.2012 EPV TUULIVOIMA OY METSON SOIDINPAIKKAKARTOITUS TEUVAN PASKOONHARJUN TUULIVOIMA-ALUEELLA Päivämäärä 28.5.2012 EPV TUULIVOIMA OY METSON SOIDINPAIKKAKARTOITUS TEUVAN PASKOONHARJUN TUULIVOIMA-ALUEELLA EPV TUULIVOIMA OY METSON SOIDINPAIKKAKARTOITUS TEUVAN PASKOONHARJUN TUULIVOIMA-ALUEELLA Päivämäärä

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Rovaniemen pesimälinnusto. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.)

Rovaniemen pesimälinnusto. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.) A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i t a 5 7 Rovaniemen pesimälinnusto Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.) 2012 A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY Kankaanpään kaupunki Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 0 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 78/0 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Tulokset...

Lisätiedot

Nybyn Olhavan tuulivoimapuistot

Nybyn Olhavan tuulivoimapuistot S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAALERITEHDAS OY, TUULIWATTI OY Nybyn Olhavan tuulivoimapuistot LINNUSTOSELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18173 2 (34) Suorsa Ville

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liitteessä käytettyjen lyhenteiden selitykset: VU=vaarantunut, RT=alueellisesti uhanalainen NT=silmälläpidetävä,

Lisätiedot

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO Juha Repo LUONTO-OSUUSKUNTA Tutkimusraportti 17 2006 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO VUOSINA 1997 98 JA 2006... 2 2.2.

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SEKÄ METSON JA TEEREN SOIDINPAIKKASELVITYS 2015

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SEKÄ METSON JA TEEREN SOIDINPAIKKASELVITYS 2015 KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SEKÄ METSON JA TEEREN SOIDINPAIKKASELVITYS 2015 Metso soitimella Suomen Luontotieto Oy 21/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 8/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Marko Ruti EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin aurinkoisessa säässä lauantaina 23.4.2011. Yhtään sellaista havainnointipaikkaa,

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012.

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. Suomen Luontotieto Oy Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Hallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Hallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KYYJÄRVEN KUNTA tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.1.2015 P20221 1 (23) Tuomo Pihlaja 19.1.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue...

Lisätiedot