SISÄLLYSLUETTELO. Kansikuva: Vuorelan kirkko ulkoapäin joulukuussa Kuva Urpo Reponen.

Transkriptio

1 SEKIRJA

2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINKERTOMUS... 1 Yleiskatsaus... 1 Hallintoelinten kokoonpano ja toiminta... 4 Henkilöstö... 6 Väkiluku... 6 Talousarvion toteutuminen... 7 Hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi... 7 Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Verotulojen erittely...57 Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut...60 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut...61 Tase ja sen tunnusluvut...62 Kirkkoneuvoston esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. 63 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot...67 Taseen liitetiedot...69 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot...71 Omana taseyksikkönä hoidetun rahaston tilinpäätöslaskelma...72 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ KIRJANPITOKIRJOJA JA TOSITTEI KOSKEVAT LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Selvitys kirjanpitokirjojen ja tositteiden säilytystavoista Kansikuva: Vuorelan kirkko ulkoapäin joulukuussa. Kuva Urpo Reponen.

3 TOIMINKERTOMUS Yleiskatsaus Seurakuntatyön kehityksen olennaisimmat ja tapahtumat Kulunut toimintavuosi oli edelleen yksi poikkeuksellisten vuosien ketjussa. Vuorelan kirkon tiedossa ollut korjaustarve osoittautui ennakoitua suuremmaksi ja muutamaksi kuukaudeksi arvioitu urakka venyi lopulta puolen vuoden mittaiseksi. Vaikka toimintoja pystyttiin osin toteuttamaan korvaavissa tiloissa, oman toimitilan puute vähensi tai ohensi väistämättä toimintaa Etelä-Siilinjärvellä. Seuraukset näkyvät muun muassa jumalanpalveluskäyntien vähenemisenä. Siilinjärven kirkon ilme uudistui uuden alttarin ja muiden kalusteiden sekä kirkkotekstiilien saamisen myötä. Kalusteet ovat rakennusarkkitehti Helvi Miettisen ja kirkkotekstiilit Hanna Korvelan suunnittelemat. Jumalanpalveluselämän käytäntöjä on uudistettu samaan aikaan edelleen. Kuopion tuomiokirkon ollessa korjauksen alla hiippakunnan toukokuun pappisvihkimys tuotiin Siilinjärven kirkkoon. Verkkokirkot ovat omalta osaltaan lisänneet seurakunnan jumalanpalveluselämän näkyvyyttä. Henkilöstön uusiutuminen jatkui edelleen, tällä kertaa diakoniatyöntekijöiden puolella. Tiedossa ollut yksi vaihdos muuttui syksyllä kahdeksikin. Myös siivoustyössä ja hautausmaalla vaihtui yksi työntekijä. Joitakin tehtäviä hoidettiin lisäksi vuoden aikana sijaisvoimin. Työyhteisön toimivuutta kartoitettiin syksyllä tehdyssä joka toinen vuosi toteutettavassa työhyvinvointikyselyssä. Virkistystoiminnan merkeissä tehty retki Tarttoon Paavalin ystävyysseurakunnan kirkon uudelleenvihkimiseen jäi vuoden erityisenä kohokohtana mieleen. Täysin ennakoimaton suuri muutos tapahtui syys-lokakuun vaihteessa, jolloin paikkakunnalle tuli lyhyen ajan sisällä yli 300 turvapaikanhakijaa. Seurakunta oli aivan ensimmäisiä toimijoita kantamaan vastuuta Tarinaan sijoitettujen turvapaikanhakijoiden välttämättömistä tarpeista ja kontakteista paikkakunnan elämään. Turvapaikanhakijoiden tukeminen merkitsi tehtävään nimettyjen työntekijöiden työpanoksen lisäksi suurta panostusta vapaaehtoistyön rintamalla ja yhteistyön tiivistymistä paikkakunnan muiden seurakuntien kanssa. Uusia tapahtumia toiminnan piirissä olivat Uskon yö ja Majataloilta alkusyksystä. Näitä erityisesti nuorta aikuisväestöä koonneita tapahtumia suunnitellaan jatkettavaksi myös tulevina vuosina. Muilta osin toiminta eri tehtäväalueilla sujui pääosin totutuissa merkeissä. Seurakunnan pitkäjänteisen toiminnan kannalta vuoden aikana toteutui kaksi merkittävää asiaa. Uusi graafinen ilme ja sen mukaiset materiaalit otettiin käyttöön kevättalvella. Yhtenäinen ilme ja valmiit pohjat yhteiseen viestintään ja eri työalojen tiedotuksen tarpeisiin sekä helpottavat tiedottamista että lisäävät seurakunnan näkyvyyttä. Strateginen linjaus vuosille hyväksyttiin alkukesällä ja se selkeyttää toiminnan suunnittelua tulevina vuosina. Seppo Laitanen kirkkoherra 1

4 Seurakunnan talouskehityksen olennaisimmat ja tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Siilinjärven seurakunnan varsinaisen toiminnan ulkoiset toimintatuotot olivat euroa ja toimintakulut euroa. Toimintatuotot lisääntyivät edellisvuodesta 16,7 % ja toimintakulut kasvoivat 2,5 %. Ulkoisia toimintatuottoja kertyi euroa arvioitua vähemmän ja ulkoiset toimintakulut alittivat talousarvion eurolla. Ulkoisten toimintatuottojen arvioitua huonompaan kertymään vaikutti keskeisesti puutavaran myyntitulojen jääminen arvioitua pienemmäksi. Toimintakulujen säästöt muodostuivat lähinnä palveluiden ja tarvikkeiden hankinnoissa. Ostettujen palveluiden määrä oli euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen 6,5 %. Tarvikehankintojen määrä pieneni 5,7 % ollen euroa. Henkilöstökulut olivat euroa, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 3,6 %. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 67,8 %. Toimintakatteen määrä oli euroa, joka on 0,2 % edellisvuotta heikompi, mutta toisaalta euroa parempi kuin talousarviotaso. Verotuloja kertyi yhteensä euroa, jossa on laskua edellisvuodesta 0,1 %. Ansio- ja pääomatuloista maksettavaa kirkollisverotuloa kertyi euroa, joka on 0,3 % vähemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveroa kertyi euroa; kertymä kasvoi edellisvuodesta 0,9 %. Verotulokertymä ylitti kokonaisuutena talousarviotason eurolla. Tästä euroa kohdistui kirkollisverotuloon. Muiden rahoituserien nettotuotto oli euroa, joka oli euroa arvioitua parempi. Tuottoja kertyi arvioitua enemmän Vuorelan kirkon remontin rahoittamiseksi tehdyistä sijoitusrahoitusosuuksien myynnistä. Toiminnan vuosikatteeksi muodostui euroa, joka on 86,8 % edellisvuotta parempi. Vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaisista käyttöomaisuuden poistoista 77 %. Tilikauden tulos muodostui euroa alijäämäiseksi kun talousarviossa oli varauduttu euron alijäämään. Tulos parani edellisvuodesta 72,5 %. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden alijäämäksi jäi euroa. Vuosikatteen riittävyys poistoihin ja investointeihin ja ennuste Vuosikate Investoinnit Poistot e 2017e 2018e 2

5 Vuoden tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta seurakunnan taloustilanteen ja maksuvalmiuden säilyneen varsin hyvänä. Sijoitusrahaston myynnistä kertyneiden myyntivoittojen, hieman arvioitua paremman verotulokehityksen ja varsinaisen toiminnan säästöjen ansioista vuosikate jopa parani edellisvuodesta. Vuosikatteen paranemisesta huolimatta, kate ei riittänyt kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelmakaudella ei toiminnan vuosikate riitä kattamaan käyttöomaisuuden poistoja, vaan tulosennusteet ovat aiempaa huonompia. Vuosikatteiden yhteismäärä ei myöskään riitä kattamaan suunnittelukauden korvausinvestointeja. Vuosien mittavista korvausinvestoinneista johtuen poistotaso on kasvanut ja kasvaa edelleen tammikuussa 2016 valmistuneen Vuorelan kirkon remontin vuoksi. Poistotason kasvu heikentää merkittävästi suunnittelukausien myös sen jälkeisten vuosien tuloksia. Suunnitelmakauden alussa on tavoitteena kattaa alijäämäiset tulokset talouden kasvun vuosina kertyneillä ylijäämillä. Vuonna 2017 toiminnan vuosikate uhkaa kuitenkin kääntyä negatiiviseksi ja viimeistään vuonna 2018 jouduttaneen turvautumaan tuloveroprosentin korottamiseen tai merkittävään kulujen karsimiseen. Uhkatekijöinä seurakunnan talouskehitykselle ovat talouden taantuman ohella kuolleisuuden kasvu, kirkosta eroaminen ja muuttoliikkeen kääntyminen tappiolliseksi. Seurakunnan jäsenten osuus kunnan väestöstä on kirkosta eroamisten seurauksena jatkuvasti laskenut. Seurakunnan jäsenmäärä on luvulla paria poikkeusvuotta lukuun ottamatta kasvanut, mutta nyt jäsenmäärä näyttää kääntyneen laskuun. Luonnollinen väestönkasvu hidastuu tulevaisuudessa kuolleisuuden lisääntyessä. Kunnan vuoteen 2030 saakka ulottuvien väestöennusteiden mukaan Siilinjärvi säilyisi muuttovoittoisena. Luonnollisen väestön kasvun ja muuttovoiton ansiosta seurakunnan jäsenmäärä säilynee lähes nykyisellä tasolla edellyttäen, ettei kirkosta eroamistaso nykyisestään merkittävästi lisäänny. Turvapaikkahakijatilanteesta seurakuntatalolla järjestettyyn iltaan osallistui runsaasti siilinjärveläisiä. 3

6 Hallintoelinten kokoonpano ja toiminta Kirkkovaltuuston jäsenet Ahonen Ilkka Eskola Suvi Heikkinen Päivi Jauhiainen Ossi Joutsenoja Pekka Jäppinen Eeva Kajan Ritva Kasurinen Janne Katainen Lauri Kerkola Riitta Kiiski Pekka Koivisto Markus Kolehmainen Jari Korhonen Leena Korhonen Tarja Kraft Beatrice Lehtola Saara Markkanen Jukka Markkanen Tapio Niemelä Anne Ojala Pirjo Puustinen Kyllikki Ruuskanen Riitta Sihvonen Helena Venäläinen Ritva Villman Kirsti Väätäinen Liisa projektipäällikkö muotoilija tarkastusasiantuntija kanttori FT opettaja yo-merkonomi toimitusjohtaja prosessiohjaaja, eläkeläinen agronomi eläkeläinen, järjestöohjaaja lehtori lehtori, YTM toimitusjohtaja yksikön päällikkö pankkitoimihenkilö erityisopettaja edustaja autoilija luokanopettaja lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri farmaseutti eläkeläinen eläkeläinen maatalon emäntä projektipäällikkö myyjä, eläkeläinen Kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimi Tapio Markkanen, varapuheenjohtajana Riitta Kerkola ja sihteerinä talousjohtaja Urpo Reponen. Kirkkovaltuusto kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa. Kirkkovaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat on julkaistu seurakunnan kotisivuilla valittiin vuosiksi kirkkovaltuuston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, kirkkoneuvoston jäsenet ja varajäsenet sekä vuosiksi kirkkovaltuuston pöytäkirjanpitäjä, suhteellisten vaalien vaalilautakunta, edustajat rovastikunnalliseen yhteistyön johtokuntaan ja edustaja Tri Matthias Ingmanin säätiön hallitukseen vahvistettiin vuoden 2014 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille, vahvistettiin hautapaikkojen luovutushinnat, päätettiin hallinnon ja talouden tarkastuspalveluiden hankinnasta ja Vuorelan kirkon remonttisuunnitelmien hyväksymisestä valittiin Vuorelan kirkon remontin urakoitsijat, hyväksyttiin muutostalousarvio vuodelle sekä hyväksyttiin seurakunnan toimintalinjaus vuosille vahvistettiin vuoden tuloveroprosentiksi 1,25 ja annettiin lausunto Tri Matthias Ingmanin säätiön sääntöjen muuttamiseen hyväksyttiin vuoden 2016 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi ja päätettiin pääemännän virkanimikkeen muutoksesta keittiöesimieheksi. Kaikki kirkkovaltuuston päätökset on pantu täytäntöön. 4

7 Kirkkoneuvoston jäsenet ja varajäsenet Heikkinen Päivi tarkastusasiantuntija varajäsen Helena Sihvonen Joutsenoja Pekka FT varajäsen Lauri Katainen Kiiski Pekka järjestöohjaaja, eläkeläinen varajäsen Joonas Tolvanen Korhonen Leena toimitusjohtaja varajäsen Pirjo Ojala Laitanen Seppo kirkkoherra Markkanen Jukka edustaja varajäsen Ilkka Ahonen Puustinen Kyllikki farmaseutti varajäsen Suvi Eskola Venäläinen Ritva maatalon emäntä varajäsen Ritva Kajan Väätäinen Liisa myyjä varajäsen Kirsti Villman Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimi kirkkoherra Seppo Laitanen, varapuheenjohtajana Liisa Väätäinen ja sihteerinä talousjohtaja Urpo Reponen. Kirkkoneuvosto kokoontui kertomusvuoden aikana 11 kertaa, joista yksi oli sähköpostikokous. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 136 asiakohtaa. Kirkkoneuvoston esityslistat ja pöytäkirjat on julkaistu seurakunnan kotisivuilla. Kirkkoherra ja talousjohtaja käyttivät kirkkoneuvoston päätäntävaltaa niissä rajoissa kuin kirkkoneuvoston ohjesäännössä on määrätty. Diakoniatyöstä vastaava pappi päätti kirkkoneuvoston määrittämissä rajoissa diakoniarahaston tuoton käyttämisessä avustuksiin. Tilintarkastaja Seurakunnan tilintarkastajana on toiminut Talvea Julkishallinnon Palvelut Oy vastuullisena tilintarkastajanaan saakka JHTT, HTM Pentti Malinen ja lukien KHT, JHTT Marko Paasovaara. Seurakunnan jäsenten ja luottamushenkilöiden tekemät aloitteet ja kirkkoneuvoston toimenpiteet niiden johdosta Kirkkoneuvoston jäsenet Pirjo Ojala ja Raija Hokkanen tekivät aloitteen lähetysjärjestöille annettavan avustuksen korottamiseksi eurolla. Aloite on käsitelty vuoden 2016 talousarvion yhteydessä. Lähetystyön talousarvioesitykseen ei sisällytetty lähetystyön avustusmäärärahojen korottamista vaan talousarvioesityksen pohjaksi otettiin vuoden alusta voimaan tulleet nimikkosopimukset, joilla tuetaan kaikki lähetysjärjestöjä. Sopimusten tarkistustarvetta ei tällä hetkellä ole, joten myöskään avustusmäärärahojen korottamiselle ei nähty perustetta. Toisaalta seurakunnan taloustilanne on heikentynyt ja käyttötalouskulujen kasvua on hillittävä. Aloite ja sen käsittely merkittiin tiedoksi kirkkoneuvostossa

8 Henkilöstö Seurakunnan henkilöstövahvuus oli vuoden lopussa 63 työntekijää, joista 57 oli vakinaisessa virkatai työsuhteessa ja 6 määräaikaisessa virka-/työsuhteessa. Virkasuhteisia henkilöstöstä oli 38 ja työsopimussuhteisia 25. Henkilöstön keski-ikä oli 49,1 vuotta. Miehiä henkilöstöstä oli 15 ja naisia 48. Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 11,6 vuotta. Henkilöstö jakaantui ammattiryhmittäin seuraavasti: seurakuntapapisto 8, hallinto- ja toimistotyöntekijät 8, hautausmaatyöntekijät 2, kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijät 12, perhetyöntekijät 1, kirkkomuusikot 3, diakoniatyöntekijät 5, nuorisotyöntekijät 5, lapsityöntekijät 17 ja muut seurakuntatyöntekijät 2. Seurakunnassa on laadittu henkilöstön osalta erillinen henkilöstökertomus. Väkiluku Seurakunnan jäsenmäärä Seurakuntaan liittyneet Seurakunnasta eronneet Kastetut Kuolleet Solmitut avioliitot Avioerot Seurakuntaan muuttaneet Seurakunnasta muuttaneet Seurakunnan väestökehitys toteutui vuonna ennakkoarvion suuntaisesti. Väestömäärä väheni 41 hengellä, kun talousarvion laadintavaiheessa ennuste oli 65 henkilön vähennys. Luonnollinen väestön kasvu (kastetut-kuolleet) oli 103 henkilöä. Kasvu oli hieman arvioitua suurempi kuolleiden määrän jäätyä edellisvuotta pienemmäksi. Seurakuntaan liittyi uusia jäseniä aiempia vuosia enemmän ja eronneiden määrä laski edellisvuodesta selvästi. Eronneiden määrä oli kuitenkin edelleen huomattavan korkea ja 54 henkilöä arviota suurempi. Liittyneistä naisia oli 31 ja miehiä 28. Eronneista naisia oli 84 ja miehiä 125. Liittyneistä ja eronneista kolmannes oli vuotiaita. Muuttoliike oli kokonaisuutena 40 henkilöä arvioitua parempi. Sekä tulo- että lähtömuutto olivat yli 200 henkilöä ennakoitua pienemmät. Seurakuntaan kuului kunnan väestöstä 79,3 % (edellinen vuosi 79,9 %). Seurakunnan jäsenten suhteellinen osuus kunnan väestöstä on kirkosta erojen johdosta viime vuosina ollut selvässä laskusuunnassa. Alenema on kuitenkin ollut hitaampaa kuin seurakunnissa keskimäärin. Vuonna kirkkoon kuului 72,9 % suomalaisista (edellisvuonna 73,7 %). Koko kirkon jäsenmäärä laski vastaavana aikana 0,9 % (-1,1 %). Lähivuosina väestökehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti väestön vanhenemisesta johtuvan kuolleisuuden kasvun ohella se, mille tasolle seurakunnasta eroavien määrä asettuu. Edellisvuosien kaltainen erotaso johtaa vääjäämättä väestömäärän laskuun. Luonnollinen väestönkasvu ja muuttovoitto eivät riitä paikkaamaan menetystä. 6

9 Talousarvion toteutuminen Hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi YLEISHALLINTO Hallintoelimet Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Tehtäväalue käsittää kirkkovaltuuston ja -neuvoston toiminnan ja seurakuntavaalien järjestämisen, joista keskeiset säädökset ovat kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Uusille luottamushenkilöille järjestetään toiminnan käynnistykseen liittyvät tapahtumat ja koulutukset. Luottamushenkilöille annettiin toimintakauden alussa Paavo Rannan ja Tytti Pietilän toimittama Luottamushenkilön käsikirja. Omaa koulutusta ei uusille luottamushenkilöille järjestetty vaan heillä oli mahdollisuus osallistua Kuopion hiippakunnan ja Seurakuntaopiston Siilinjärvellä järjestämään luottamushenkilöiden koulutustapahtumaan. Tapahtumaan osallistui muutamia luottamushenkilöitä. Luottamushenkilöpuheenjohtajistolle oli tarjolla koulutusta em. järjestäjien toimesta Kuopiossa 21.3., mutta siihen ei osallistuttu. Luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen kirkossa Kuva Tuija Hyttinen. Luottamushenkilöille ja työntekijöille järjestetään yhteisiä tapahtumia ja koulutusta yhteishengen vahvistamiseksi ja yhteisten toimintalinjausten löytämiseksi. Helmikuussa järjestettiin valtuustoseminaari, jossa oli mukana eri työalojen esimiehet. Seminaarissa esiteltiin kokonaiskirkon strategiaa, seurakunnan toimintaympäristöä ja tehtäväalueiden toimintaa sekä pohdittiin yhdessä valmisteilla olleen seurakunnan strategian toimintalinjauksia. 7

10 Nimetään uudet vastuuryhmät eri tehtäväalueille. Vastuuryhmät on nimetty vuosille aikuistyön, diakoniatyön, diakonisen perhetyön, parisuhdetyön, Etelä-Siillinjärven aluetyön, lapsityön, lähetystyön ja musiikkityön tehtäväalueille. Hyväksytään seurakunnan strategia ja otetaan se käyttöön. Seurakunnan strategia vuosille Vahvistaa vanhaa, löytää uutta hyväksyttiin kirkkovaltuustossa kesäkuussa. Strategian pohjalta valmisteltiin vuosien toimintasuunnitelmat. Rahastoidaan tai säätiöidään rahoitusvarallisuutta lasten ja nuorten kristilliseen koulutukseen ja kasvatukseen. Rahoitusvarallisuutta ei rahastoitu eikä säätiöity, koska sitä jouduttiin käyttämään huomattavasti arvioitua enemmän Vuorelan seurakuntakeskuksen saneerauskustannuksiin. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Kirkkovaltuuston kokoukset, kpl Kirkkoneuvoston kokoukset, kpl Talousarvion toteutuminen muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) Toimintakulut (ulkoiset) , ,19 94,2 Toimintakate 1 (ulkoinen) , ,19 94,2 Toimintakulut (sisäiset) , ,56 122,8 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät , ,63 96,8 Sisäiset vyörytyserät , ,63 96,8 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 0 0 0,00 0,00 0,0 8

11 Talous- ja henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: talousjohtaja Urpo Reponen Taloushallinto tuottaa seurakunnan talousarvioon, kirjanpitoon, reskontranhoitoon, maksuliikenteeseen ja tietohallintoon liittyviä palveluja ja antaa niihin liittyvää tietoa luottamushenkilöille, johdolle, henkilöstölle ja seurakuntalaisille. Taloushallintoon sisältyy myös tilintarkastustoiminta. Henkilöstöhallinto tuottaa palkanlaskentaan, työpaikkaruokailuun, työterveyshuoltoon, työsuojelutoimintaan ja työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaan liittyviä palveluja sekä huolehtii seurakunnan hallinnollisen toiminnan vakuuttamisesta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Perehdytetään henkilökunta Kirkon palvelukeskuksen järjestelmien käyttöön. Seurakunta siirtyi Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi 1.1. alkaen. Kirkon Palvelukeskus on huolehtinut siirtymisen jälkeen useista palkanlaskentaan, kirjanpitoon, ostolaskujen käsittelyyn ja maksuliikenteeseen liittyvistä tehtävistä, mutta tehtäviä on jäänyt edelleen taloustoimiston hoidettavaksi. Siirtoon liittyvät valmistelut koulutuksineen käynnistyivät noin vuotta aiemmin ja koulutus on jatkunut kertomusvuoden aikana nettikoulutuksena Lync-yhteydellä. Taloustoimiston henkilökunta on perehdyttänyt yksilökohtaisesti muuta henkilökuntaa Palvelukeskuksen selainpohjaisten sähköisten järjestelmien käyttöön. Taloustoimiston työntekijöitä (takarivi) Kirkon Palvelukeskuksen koulutuksessa Oulussa. Kuvalähde: Kipalainen. Harkinnanvarainen palkanosa otetaan käyttöön 1.4. lukien. Harkinnanvarainen palkanosa (HAVA) otettiin käyttöön tavoitteen mukaisesti. HAVA-arviointeja suoritettiin tammi-helmikuussa yhteensä 47 työntekijälle, joista hyvään työsuoritukseen ylsi 14 työntekijää. HAVAn kustannusvaikutus vuoden palkkoihin oli noin euroa eli noin euroa arvioitua pienempi. HAVAn käyttöönotosta saadussa palautteessa todettiin kehittämistarvetta olevan hava-keskusteluiden ja kehityskeskusteluiden aikataulutuksessa, arviointijakson pituudessa ja erinomaisen työsuorituksen korkeassa pistemäärärajassa. 9

12 Arviointia Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtyminen on onnistunut suhteellisen hyvin vaikkakin järjestelmistä löytyykin vielä paljon kehitettävää ja itsenäiseen työhön tottunutta henkilökuntaa on välillä turhauttanut mm. palvelupyyntö- ja raportointijärjestelmien kankeus. Kirkon Palvelukeskus on kuitenkin kehittänyt jatkuvasti järjestelmiään. Henkilöstön perehdyttämistä järjestelmiin on tarpeen jatkaa. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Palkansaajia Kirjanpidon tositemäärä Palvelukeskuksen kustannukset Nettokulut / palkansaaja Nettokulut / tositemäärä 85, ,98 Talousarvion toteutuminen muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) , ,17 95,3 Toimintakulut (ulkoiset) , ,46 98,1 Toimintakate 1 (ulkoinen) , ,29 98,3 Toimintatuotot (sisäiset) Toimintakulut (sisäiset) , ,25 103,1 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät , ,04 98,8 Sisäiset vyörytyserät , ,04 93,1 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) , ,00 0,0 10

13 Kirkonkirjojenpito Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Seurakunnan kirkkoherranvirasto ja keskusrekisterit pitävät kirkonkirjoja, joita ovat seurakunnan jäsenrekisteri sekä luettelot kastetuista, rippikoulun käyneistä ja konfirmoiduista, henkilöistä, joiden avioliiton esteistä on toimitettu tutkinta, avioliittoon vihityistä, kuolleista ja haudatuista, muuttaneista sekä kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä. Kirkkoherranvirasto huolehtii myös kirkonkirjojen arkistoinnista. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kirkonkirjojen ja perhelehtien digitoidun aineiston muistioiden laatimista ja käytössä esiin tulevien virheiden korjaamista jatketaan. Kirkonkirjojen osalta tehtävä on valmistunut syksyllä, perhelehtien osalta kesken ja sitä jatketaan edelleen. Kirjuri-Digi -järjestelmän aineiston ottaminen päivittäiseen käyttöön sukuselvitysten laatimisessa. Aineistoa on otettu käyttöön enenevässä määrin, mutta käyttö ei ole vielä laajentunut täysimittaiseksi. Digitoituun aineistoon on syötettävä puuttuvat tiedot manuaalisesti, mikä vie paljon aikaa, mutta tekee hauista nopeampia ja luotettavampia. Täydentäminen on edennyt suunnitellusti. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Nettokulut / srk:n jäsen 3,79 3,22 3,23 Talousarvion toteutuminen muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) ,00 382,00 103,7 Toimintakulut (ulkoiset) ,89 46,11 99,9 Toimintakate 1 (ulkoinen) ,89 428,11 99,1 Toimintakulut (sisäiset) ,43-151,43 101,6 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) ,32 276,68 99, ,32 276,68 99,5 11

14 Kirkkoherranvirasto ja muu yleishallinto Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Kirkkoherranvirasto huolehtii kirkollisiin toimituksiin liittyvistä alkuvalmisteluista ja -neuvotteluista, seurakunnan tilojen varauksista, kirkollisten ilmoitusten laadinnasta sekä muista hallintoon ja toimintaan liittyvistä avustavista tehtävistä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kirkkoherranviraston tilojen suunnittelu ja kehittäminen asiakaspalvelun parantamiseksi.. Asiantuntija on tehnyt ergonomisen kartoituksen kirkkoherranviraston tiloissa. Muutostyöhön on varattu määräraha vuoden 2016 talousarvioon. Viraston tilat on todettu ergonomialtaan hyviksi ja tehtävänä on lähinnä asiakaspalvelua parantavien ratkaisujen löytäminen uusien kalusteiden ja sijoittelun avulla. Päätearkiston järjestämisen loppuun saattaminen. Päätearkiston järjestämistyö on lähes valmis ja loppuun saatettavissa vuoden 2016 alkupuoliskolla. Arkiston haasteena tällä hetkellä on kirkon kellaritiloissa säilytetty suurikokoinen materiaali, lähinnä kartat ja piirustukset, joka on puhdistettava epäpuhtauksista ja joille on löydettävä oikea säilytystapa ja paikka arkistosta. Riittävien ja käytännöllisten tilojen löytäminen seurakunnan kirjastolle sekä lainaamiskäytäntöjen kehittäminen. Kirjastolle ei ole toistaiseksi löytynyt uutta sijoituspaikkaa. Pääkirjastosta on vapautettu tilaa poistamalla vanhentunutta tai muuten tarpeetonta kirjamateriaalia. Kirjasto-ohjelma ja lainaamiskäytännöt ovat edelleen entisellään. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Nettokulut / srk:n jäsen 5,56 5,59 5,44 Talousarvion toteutuminen muutosten jälkeen Toimintakulut (ulkoiset) , ,10 94,6 Toimintakate 1 (ulkoinen) , ,10 94,6 Toimintakulut (sisäiset) , ,30 105,7 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) , ,80 96,6 Laskennalliset erät Sisäiset vyörytyserät , ,80 96,6 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) ,00 0,00 0,0 12

15 SEURAKUNNALLINEN TOIMIN Yleinen seurakuntatyö Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Yleisen seurakuntatyön työalaan kuuluvat jumalanpalveluselämän, hautaan siunaamisen, kirkollisten toimitusten, muiden seurakuntatilaisuuksien ja aikuistyön tehtäväalueet. Yleisen seurakuntatyön tehtävänä on vahvistaa seurakunnan jäsenten identiteettiä kristittyinä. Tehtävät toteutuvat jumalanpalveluselämässä, kirkollisissa toimituksissa ja kristillisessä kasvatuksessa sekä seurakunnan elämän haasteissa ja mahdollisuuksissa todistaa, palvella ja luoda yhteyttä ihmisten välille. Aikuistyön toiminta-ajatuksena on vahvistaa työikäisiä siilinjärveläisiä naisia ja miehiä uskossa Jumalaan ja rakkaudessa lähimmäiseen sekä auttaa heitä löytämään paikkansa ja tehtävänsä luterilaisessa seurakunnassa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kaikkien työalojen yhteinen jumalanpalvelusprojekti. Jumalanpalvelusten toteuttamiseen osallistuivat kaikki työalat. Diakoniatyöntekijät olivat mukana säännöllisesti kuukausittain, lisäksi pääpaino oli perheiden ja nuoren aikuisväestön kohtaamisessa muutaman erityisjumalanpalveluksen tai -tilaisuudenmuodossa. Verkkokirkon toteuttaminen vuoden aikana vähintään 10 kertaa. Verkkokirkkoja oli vuoden aikana 17, lisäksi kaksi lähetystä muista tilaisuuksista. Suurella sydämellä - vapaaehtoistoimintamallin käyttöönotto. Suurella sydämellä alustan käyttöön tuli valtakunnallisista tekijänoikeussyistä tauko kevätkesäkaudeksi, mutta syksystä vapaaehtoisten rekrytointi sen avulla on sujunut normaalisti. Eniten vapaaehtoisia on hakeutunut lähetys- ja diakoniatyön pariin, jossain määrin myös kiinteistöja keittiötehtäviin. Suurella sydämellä vapaaehtoisia matkalla Ruokoniemessä 7.5. järjestettyyn vapaaehtoistoiminnan kiitosjuhlaan. Kuva Tuija Hyttinen. 13

16 Uudet toimintamallit seurakuntaan muuttaneiden kohtaamiseksi. Uusi yhteydenottokirje ja seurakunnan toimintaesite otettiin käyttöön keväällä. Osallistuminen Kirkkopäiville Kouvolassa ja matka Tarton Paavalin seurakunnan kirkon vihkiäisjuhlaan. Tarton Paavalin kirkon vihkiäisjuhlaan tehtiin syyskuussa seurakuntamatka, jossa oli mukana työntekijöitä ja luottamushenkilöitä seuralaisineen. Kirkkopäiville osallistui niin työntekijöitä kuin luottamushenkilöitäkin. Arviointia Tarton Paavalin kirkko vihittiin juhlallisesti käyttöön Kuva Tuija Hyttinen. Vuorelan kirkon remontti vaikeutti alueen jumalanpalveluselämää arvioituakin enemmän. Syksyllä järjestetyt Taiteiden yö ja Majataloilta olivat suunnatut erityisesti nuorelle aikuisväestölle. Verkkokirkko löysi pian paikkansa seurakunnan jumalanpalveluselämää täydentävänä toimintana. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Pääjumalanpalveluksissa osallistujia Muissa jumalanpalveluksissa osallistujia Kastetoimituksia Kirkollisia vihkimisiä ja avioliittoon siunaamisia Hautaan siunaamisia ja maahan kätkemisiä Kirkollisiin toimituksiin osallistujia Muut seurakuntatilaisuudet Muissa srk-tilaisuuksissa osallistujia

17 Talousarvion toteutuminen JUMALANPALVELUSELÄMÄ muutosten jälkeen Toimintakulut (ulkoiset) , ,36 109,4 Toimintakate 1 (ulkoinen) , ,36 109,4 Toimintakulut (sisäiset) , ,66 117,3 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät , ,02 111,1 Sisäiset vyörytyserät , ,39 104,9 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) , ,41 109,8 HAUANSIUNAAMINEN muutosten jälkeen Toimintakulut (ulkoiset) ,83-526,83 100,7 Toimintakate 1 (ulkoinen) ,83-526,83 100,7 Toimintakulut (sisäiset) , ,90 73,4 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät , ,07 92,8 Sisäiset vyörytyserät ,29 133,71 99,5 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) , ,78 94,2 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET Toimintatuotot (ulkoiset) muutosten jälkeen Toimintakulut (ulkoiset) ,43 693,57 99,2 Toimintakate 1 (ulkoinen) ,43 693,57 99,2 Toimintakulut (sisäiset) ,09 746,91 98,1 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät , ,48 98,9 Sisäiset vyörytyserät ,87-996,87 103,1 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) ,39 443,61 99,7 AIKUISTYÖ muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) , ,40 62,5 Toimintakulut (ulkoiset) , ,58 94,3 Toimintakate 1 (ulkoinen) ,82 924,18 98,1 Toimintakulut (sisäiset) , ,02 114,4 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät , ,84 104,6 Sisäiset vyörytyserät , ,28 113,6 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) , ,12 106,3 15

18 MUUT SEURAKUNTILAISUUDET muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) , ,00 56,3 Toimintakulut (ulkoiset) , ,59 94,4 Toimintakate 1 (ulkoinen) , ,59 98,2 Toimintakulut (sisäiset) , ,99 91,9 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät , ,58 96,5 Sisäiset vyörytyserät , ,96 90,1 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) , ,54 95,1 Tiedotus ja viestintä Vastuuhenkilöt: kirkkoherra Seppo Laitanen Seurakunnan viestinnän ja tiedotustoiminta luo moni-ilmeistä julkisuuskuvaa seurakunnasta välittämällä avointa, oikeaa ja monipuolista tietoa niin seurakunnan sanomasta ja toiminnasta kuin hallinnosta ja taloudesta. Työyhteisöviestinnällä vahvistetaan seurakunnan johtoa ja työkulttuuria ja luodaan verkostoja. Kaikessa viestinnässä kiinnitetään huomiota vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Valmistetaan seurakunnan viestintästrategia osana seurakunnan strategiaa. Laaditaan kunkin tehtäväalueen ja projektin viestintäsuunnitelma ja sidotaan viestintäsuunnittelu kaiken toiminnan suunnitteluun. Viestintästrategian laatiminen on lykkäytynyt tiedottajan sijaisuuksien myötä. Järjestetään työntekijöille ja vapaaehtoisille viestintäkoulutusta seurakunnan viestinnän kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Erityishuomion kohteena on sisäinen viestintä. Viestintään liittyviä koulutuksia järjestettiin keväällä uuden graafisen ilmeen käyttöönoton yhteydessä. Käytetään viestintäkanavia monipuolisesti ja tuoreesti. Viestintäkanavina on perinteisten sanomalehtien, mainoslehtisten ja kotisivujen rinnalla käytetty entistä enemmän sosiaalisen median eri välineitä. Uudistetaan esite- ja kuvamateriaalia. Graafinen ilme saatiin käyttöön tammikuussa. Sen mukaista materiaalia on otettu käyttöön useissa seurakunnan eri työalojen esitteissä. 16

19 Arviointia Tiedottajan sijaisuudet ovat lykänneet laajamittaisten viestintään liittyvien tehtävien eteenpäin viemisessä. Graafisen ilmeen käyttöönotto ja sen mukaiset uudet materiaalit ovat selkeyttäneet seurakunnan tiedotusta ja viestintää kokonaisuudessa. Verkkokirkko on tuonut uuden elementin seurakunnan viestintään. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Vierailuja kotisivuilla keskimäärin / kk Sivulatauksia keskimäärin / kk Nettokulut / srk:n jäsen 12,27 14,00 12,03 Viestintäkoulutuksiin osallistuneita Kirkko ja Koti lehden ilmestymiskerrat Seurakuntaliitteen ilmestyminen Uutis- Jousessa Talousarvion toteutuminen muutosten jälkeen Toimintakulut (ulkoiset) , ,70 93,5 Toimintakate 1 (ulkoinen) , ,70 93,5 Toimintakulut (sisäiset) ,71 571,29 94,3 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) , ,99 93,6 Laskennalliset erät Sisäiset vyörytyserät , ,18 71,1 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) , ,17 87,8 17

20 Musiikkityö Vastuuhenkilöt: johtava kanttori Vesa Kajava ja kirkkoherra Seppo Laitanen. Musiikkityön tehtävänä on johtaa seurakunnan musiikkitoimintaa ja vastata musiikista seurakunnan jumalanpalveluksissa sekä muissa kirkollisissa toimituksissa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Kanttorit tekevät musiikkikasvatustyötä opettamalla rippikouluissa, vierailemalla kouluilla ja edistävät musiikin monipuolista käyttöä seurakunnan eri toiminnoissa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kehitetään jumalanpalvelusten musiikkia ja käytetään soittajia ja laulajia avustamassa tarvittaessa. Toteutetaan erityylisiä jumalanpalveluksia. Ollaan kehittämässä verkkokirkkotoimintaa. Musiikkiavustajia on käytetty erityisesti juhlapyhinä ja muissa juhlajumalanpalveluksissa sekä verkkokirkoissa. Seurakunnan kuorojen tärkeimpänä tehtävänä on rikastuttaa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Avustajat ovat olleet seurakunnan omien musiikkiryhmien lisäksi paikkakunnan muita musiikkiryhmiä ja solisteja. Kauneimpia joululauluja laulettiin myös Ruokoniemen kappelissa. Kuva Mirka Karhunen. Jatketaan ja kehitetään kirkkomuskari- ja bändikerhotoimintaa. Kirkkomuskari on toteutunut kahden ryhmän voimin. Toimintamuoto on vakiinnuttanut paikkansa. Ryhmät ovat olleet aikalailla täysiä. Bändikerhotoiminta on ollut säännöllistä ja ammattilaisen vetämää. Bändikerhoihin olisi mahtunut enemmänkin osallistujia. Järjestetään musiikkitilaisuuksia kaikenikäisille seurakuntalaisille. Musiikkitilaisuuksia oli 29, joihin osallistui 5100 seurakuntalaista. Musiikkityyleiltään tilaisuudet ovat olleet monipuolisia. Muutamat yhteislaulutilaisuudet ovat olleet erittäin suosittuja kuten Kauneimmat paastonajan virret, Isänmaalliset virret sekä Kauneimmat joululaulut. 18

21 Jatketaan yhteistyötä paikkakunnan musiikkitahojen kanssa. mm. urkutyöpajan toteuttaminen yhteistyössä musiikkiopiston kanssa. Kansalaisopisto monine kuoroineen sekä musiikkiopisto ovat olleet aktiivisia yhteistyötahoja. Osoituksena hyvästä yhteistyöstä oli Sibelius 150 konsertti kirkossa toteutettuna yhteistyössä paikkakunnan musiikkitahojen kanssa. Urkutyöpajassa oli osallistujia runsaasti, yhteensä 16 oppilasta. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Musiikkitilaisuuksia Musiikkitilaisuuksissa osallistujia Musiikkiryhmiä Musiikkiryhmissä jäseniä Musiikkiryhmien esiintymiset Talousarvion toteutuminen muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) , ,00 4,9 Toimintakulut (ulkoiset) , ,06 89,3 Toimintakate 1 (ulkoinen) , ,06 91,0 Toimintakulut (sisäiset) , ,09 111,0 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät ,03-137,03 100,1 Sisäiset vyörytyserät , ,80 117,8 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) , ,83 102,9 19

22 Päiväkerho-, iltapäiväkerhotyö ja pyhäkoulutyö Vastuuhenkilöt: lapsityönohjaaja Jaana Markkanen ja kirkkoherra Seppo Laitanen Päiväkerhoissa, iltapäiväkerhoissa ja pyhäkouluissa eletään todeksi kristillistä uskoa. Toiminnassa vahvistetaan lapsen kasvua omaksi itsekseen, rohkaistaan ryhmässä toimimiseen sekä tuetaan perheitä kristillisessä kasvatuksessa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Lapsityöntekijät saavat koulutusta lapsilähtöisen jumalanpalveluselämän toteuttamiseen. Perhekirkkoja pidetään säännöllisesti molemmissa kirkoissa ja niiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan lapsiperheiden eritystarpeet. Tavoite toteutui hyvin. Työntekijöille järjestettiin syyskauden alussa koulutus, joka innosti ja rohkaisi heitä ottamaan kaikessa kerhotoiminnassa huomioon lapsen hengelliset tarpeet ja oikeudet. Perhekirkkoja pidettiin säännöllisesti molemmissa kirkoissa. Osallistujien tarpeita ja odotuksia huomioitiin kirkkohetkissä mm. toteuttamalla ne yhdessä ja suunnittelemalla niiden kesto ja sisältö lapsille mielekkääksi. Iltapäiväkerhoja järjestetään Toivalan, Kasurilan ja Vuorelan alueella huomioiden toiminnan sisällössä ja sen toteutuksessa ympäristökasvatus aiheiden käsittely. Kerhoja järjestettiin suunnitelman mukaisesti. Vuorelan iltapäiväkerho kokoontui syyskaudella koulun ja nuorisotalon tiloissa kirkon remontin vuoksi. Kerhoissa ympäristöteemat olivat mukana koko toimintavuoden, mm. kädentöissä kierrätysmateriaalien käyttö, jätteiden lajittelu päivittäin. Kerhotoiminnan keskeisenä opetuksena oli Jumalan luomistyön kunnioittaminen. Taataan päiväkerhopaikka jokaiselle kerhotoimintaan haluavalle 3-5-vuotiaalle. Tavoite toteutui. Kerholaisten määrä on tasaisessa kasvussa ja syyskaudella alkoi yksi uusi ryhmä seurakuntatalolla. Vuorelan kerhojen kokoontumiskertoja jouduttiin syyskaudella vähentämään kirkon remontin vuoksi. Pyhäkoulutoimintaa vahvistetaan etsimällä uusia ohjaajia ja tukemalla heitä vapaaehtoistehtävän hoitamisessa, keinoina koulutus ja säännöllinen yhteydenpito. Tavoite toteutui osittain. Toimintaan haettiin uusia vastuunkantajia sekä vapaaehtoistyö.fi, että muiden verkostojen kautta heitä tavoittamatta. Kokeneita ohjaajia tuettiin yhteisten tapaamisten ja koulutuksien avulla. Pyhäkoulu ryhmiä kokoontui Leppäkaarteessa, Pyylammilla ja seurakuntatalolla. Kesäajan toimintana järjestetään ympäristökasvatus teemaiset kesäkerhot ja lastenleiripäivät sekä perheleiri vanhemmuuden teemalla. Tavoite toteutui suunnitelman mukaisesti. Kesäkerhot- ja leiripäivät kokosivat ennätysmäärän lapsia pohtimaan ympäristön suojelua sekä leikkimään ja askartelemaan teeman äärellä. Perheleirillä käsiteltiin teemaa, Rakkaus, Rajat ja Rukous Vanhemmuuden voimavarana. Arviointia Jumalanpalveluselämän kehittäminen on koko seurakunnan yhteinen asia. Lapsityöntekijöillä on paljon osaamista jota voitaisiin hyödyntää rakennettaessa kaikenikäisten seurakuntalaisten yhteisiä jumalanpalveluksia. Tämä edellyttää avointa keskustelua, rohkeutta uudistuksiin ja yhteistä näkyä. Iltapäiväkerhotoiminta on vakiintunut kolmeen kerhopisteeseen, jatkossa tämä tilanne saattaa kuitenkin muuttua muiden toimijoiden laajentaessa toimintaansa. Työalalla tulee nähdä mahdollisen muutoksen seuraukset ja olla valmistautunut ajoissa niihin suuntaamalla vapautuneet resurssit muuhun varhaiskasvatukseen seurakunnassa. 20

23 Pyhäkoulutoiminta on tällä hetkellä pienimuotoista mutta kokoaa innostuneen ja sitoutuneen joukon seurakuntalaisia, aikuisia ja lapsia. Tähän toimintaan käytettäviä työntekijäresursseja on hyvä arvioida usein ja säännöllisesti. Kesätoiminta erityisesti pienille kouluikäisille lapsille on toivottua ja tarpeellista perheiden tukemista kesäaikaan. Työntekijäresursseihin nähden nykyinen kesäajantoiminta on riittävää ja sitä on voitu tarjota kysynnän mukaan. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Päiväkerhoryhmiä Päiväkerhoissa osallistujia Päiväkerhotyön tapahtumiin osallistuneita Päiväkerhotyön nettokulut / kerholainen, Iltapäiväkerhoryhmiä Iltapäiväkerhoissa osallistujia Iltapäiväkerhotyön tapahtumiin osallistuneita Iltapäiväkerhojen nettokulut/ kerholainen Kesäkerhoihin osallistujia Talousarvion toteutuminen PÄIVÄKERHOTYÖ muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) ,00-301,00 33,1 Toimintakulut (ulkoiset) , ,16 96,1 Toimintakate 1 (ulkoinen) , ,66 96,2 Toimintakulut (sisäiset) , ,07 106,7 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät , ,09 99,5 Sisäiset vyörytyserät , ,02 102,8 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) ,93-393,93 100,1 ILPÄIVÄKERHOTYÖ muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) , ,00 109,0 Toimintakulut (ulkoiset) , ,14 93,8 Toimintakate 1 (ulkoinen) , ,14 81,3 Toimintakulut (sisäiset) , ,60 86,0 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät , ,74 83,0 Sisäiset vyörytyserät , ,86 89,2 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) , ,60 84,8 21

24 Nalle-Pupu laululeikki laskiaisriehassa Vuorelan kirkolla Kuva Tuija Hyttinen. Perhekerhotyö Vastuuhenkilöt: lapsityönohjaaja Jaana Markkanen ja kirkkoherra Seppo Laitanen. Perhekerhot, päivähoitoyhteistyö ja pikkulapsityö tarjoavat mahdollisuuden hiljentymiseen Jumalan kasvojen edessä sekä yhteiseen virikkeelliseen toimintaan. Toiminnassa keskeistä on vertaistuki, perehtyminen kasvatuksen kysymyksiin sekä kasteopetuksen tukeminen. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kerhotoimintaa järjestetään perheille sekä kunnan perhepäivähoitajille lapsineen kysynnän mukaan. Perhekerhoihin pääsivät mukaan kaikki paikkaa hakeneet. Vuorelan Toukkatupa ryhmä ja seurakuntatalon avoin kerho lopettivat toimintansa osanottajien vähyyden vuoksi. Näistä vapautuneet resurssit siirrettiin muuhun toimintaan mm. puistokerhotoiminnan laajenemiseen. Kehitetään uusia menetelmiä kerhotoimintaan osallistuvien aikuisten hengellisen elämän tukemiseksi. Tavoite jäi monilta osin toteutumatta. Aikuisten osallistujien tukeminen elämän haasteissa ja kriiseissä toteutui kerhotoiminnan arjessa. Syksyllä perhekerhoissa aloitettiin Turinatuokiot joissa osallistujat saivat kertoa omista kokemuksistaan sekä jakaa ajatuksiaan päivän aiheeseen liittyen. Hengellisen elämän kysymyksien käsittely näissä tuokioissa jäi kuitenkin pääosin vähäiseksi. Muistetaan 1-7-vuotiaita seurakunnan jäseniä onnittelukortilla, kukin ikäryhmä kutsutaan vuorollaan mukaan jumalanpalveluksiin. Tavoite toteutui osittain. Henkilökohtainen muistaminen lapselle ja perheelle koettiin tärkeänä ja merkityksellisenä saadun palautteen perusteella. Osallistuminen jumalanpalveluksiin henkilökohtaisesta kutsusta huolimatta jäi varsin pieneksi. Poikkeus oli koulunsa aloittavien siunaamistilaisuus, joka jälleen kokosi suuren joukon seurakuntalaisia kotikirkkoon. 22

25 Osallistutaan kunnan alueella toimivan Varhaisen tuen (VATU) -työryhmän toimintaan pyrkien tukemaan lapsiperheiden hyvinvointia eri keinoin. Toimintavuonna osallistuttiin kunnan ja eri järjestöjen toteuttamaan Pikku-Marjan talvipäivään. Marraskuussa järjestettiin Siilinjärvellä ja Vuorelassa Lapsen oikeuksien päivän marssitilaisuudet yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Perinteinen Kasvattajan päivä toteutettiin yhteistyössä kunnan päivähoidon ja MLL.n kanssa. Näissä tapahtumissa teemoina olivat lapsuuden ilo, lapsen oikeus leikkiin ja hyvään lapsuuteen sekä aikuisten tukeminen perheen kriiseissä. Arviointia Tehtäväalueen toiminnan keskeisenä tavoitteena on vahvistaa lapsen ja hänen läheistensä jäsenyyttä kirkossa. Kunnallisen päivähoidon rakenteen heijastuvat toimintaan mm. perhepäivähoitajien määrän vähetessä. Puisto- ja avoinkerhotoiminta on muutoksen murroksessa. Mihin vapautuva resurssi suunnataan? Päivähoidon uskontokasvatuksen tukeminen on luonteva suunta. Oma haasteensa on löytää aikuisten hengellisen elämän tukemiseksi tarvittavia uusia muotoja ja menetelmiä sekä tukea lapsityöntyöntekijöiden valmiutta aikuisten kysymysten kohtaamiseen. Säännöllinen yhteydenpito, henkilökohtaiset kutsut toimintaan ovat tarpeellisia ja toimiviksi havaittuja keinoja jäsenyyden vahvistamiseksi. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on avannut seurakunnalle merkittävän paikan ja mahdollisuuden tukea lapsiperheitä. Työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden henkilösuhteet ovat muodostuneet tässä kohtaa merkittäviksi yhteistyön mahdollistajiksi. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Kokoontumiskertoja Perhekerhoissa käyvien aikuisten yhteenlasketut käyntikerrat Perhekerhoissa käyvien lasten yhteenlasketut käyntikerrat Perheiden sähköpostitoimintaan osallistuvat Pikkulapsityön onnittelupostin vastaanottajia Päivähoitovierailuihin osallistuneet lapset Talousarvion toteutuminen muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) ,20-37,80 97,8 Toimintakulut (ulkoiset) , ,83 98,4 Toimintakate 1 (ulkoinen) , ,03 98,4 Toimintakulut (sisäiset) , ,16 89,3 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät , ,19 96,2 Sisäiset vyörytyserät , ,08 96,6 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) , ,27 96,3 23

26 Varhaisnuorisotyö Vastuuhenkilöt: johtava nuorisotyönohjaaja Sauli Paavilainen ja kirkkoherra Seppo Laitanen. Varhaisnuorisotyö tukee 7-14 vuotiaiden lasten ja perheiden osallisuutta seurakunnassa yhteistyössä kaikkien niiden aikuisten kanssa, jotka haluavat tukea lasten kasvua. Varhaisnuorisotyö pohjautuu kristilliseen ihmiskäsitykseen, johon kuuluu suhde itseen, suhde Jumalaan, suhde lähimmäiseen ja suhde muuhun luomakuntaan. Varhaisnuorisotyössä tuetaan kotien kristillistä kasvatusta ja otetaan huomioon eri-ikäisten lasten elämän kysymykset ja hengelliset tarpeet. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Ohjataan kouluikäisten lasten perheitä sunnuntain jumalanpalveluksiin ottaen huomioon kouluikäiset seurakuntalaiset. Kouluikäisiä lapsia perheineen ohjattiin erityisiin lapsiperheille suunnattuihin jumalanpalveluksiin. Perinteisen toiminnan tueksi kehitetään verkossa tapahtuvaa työtä luomalla seurakunnan nettisivuille koululaisia ja heidän perheitään kiinnostavaa kristillistä kasvatusta tukevaa materiaalia. Perinteisen kerho- ja leiritoiminnan rinnalle on kehittynyt verkkotyö. Nettisivuille ja sosiaaliseen mediaan on viety koululaisia ja heidän perheilleen suunnattua materiaalia mm. Jiipeenetti ja ask.fi kysy nuorisotyönohjaajilta palvelu. Toteutetaan seurakunnallisen toiminnan verkkokysely kohderyhmänä 4-6-luokkalaiset ja heidän perheensä. Aktivoidaan kouluikäisiä ja heidän perheitään sekä kerhonohjaajia antamaan palautetta varhaisnuorisotyön verkkosivujen kautta sekä ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi Suurella sydämellä verkkopalvelun kautta. Seurakunnallisen toiminnan Webropol-verkkokyselyt toteutettiin ensimmäistä kertaa keväällä kohderyhmänä luokkalaiset. Vastauksia saatiin 288 ikävuosiltaan vuotiailta lapsilta. Toisen kyselyn kohderyhmänä olivat alakoulujen rehtorit ja kolmanteen kyselyyn pääsivät vastaamaan kouluikäisten vanhemmat. Vastauksia saatiin kuudelta rehtorilta ja 25 vanhemmalta. Kyselyn perusteella rehtorit olivat erittäin tai melko tyytyväisiä koulun ja seurakunnan yhteistyöhön. Hyvänä toimintamuotona koettiin jumalanpalvelukset ja niihin kuljetukset lukukausien lopussa, kinkerit ja koulukummijärjestelmä. Kyselyjen raporttien pohjalta oli hyvä laatia uutta toimintasuunnitelmaa. Palautekysely seurakunnan toiminnasta syyskaudella toteutettiin myös ensimmäistä kertaa netissä 44 nuorelle kerhonohjaajalle. Arviointia Jotta lasten ja nuorten ajatukset ja kokemukset pääsisivät enemmän esille ja vaikuttaisivat toimintatapoihin ja sisältöihin, ovat kyselyt vakiinnutettava osaksi vuodenkiertoa. Aikomuksena on tehdä nettikyselyistä säännöllisiä, joka toinen vuosi toteutettavia ja laajentaa koululaiskysely 7.-luokkalaisiin. Vapaaehtoistyö.fi sivustosta on vähitellen muodostumassa toimintaa tukeva väline. Sitä kautta ilmoittaudutaan kerhonohjaajakurssille ja monenlaisiin tehtäviin varhaisnuorisotyön kuin myös muiden työalojen kentässä. Kehittämistä vaatii mm. kouluikäisten ja nuorten kotisivujen selkeyttäminen ja vapaaehtoistyo.fi palvelun käytettävyys. Syksyllä yksi varhaisnuorisotyöntekijä aloitti säännöllisen turvapaikanhakijaperheiden lastenkerhon ohjaamisen Tarinan vastaanottokeskuksessa yhdessä lapsityön kanssa samaan aikaan kun diakoniatyöntekijä ohjaa naisten käsityöpiiriä. 24

27 Tunnusluvut 2014 Suunnitelma 7-14 vuotiaiden ikäryhmän koko Kerhoryhmiä Kerhotoimintaan osallistuvia Kerhonohjaajia ja erityistilaisuusavustajia Retkiä ja leirejä Retkille ja leireille osallistujia Erityistilaisuuksia (mm. donkkis) Erityistilaisuuksiin osallistujia Talousarvion toteutuminen Jippii-leirillä Ruokoniemessä Kuva Tuomo Toivanen. muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) , ,50 78,3 Toimintakulut (ulkoiset) , ,23 96,3 Toimintakate 1 (ulkoinen) , ,73 97,4 Toimintakulut (sisäiset) , ,74 88,4 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät , ,47 93,8 Sisäiset vyörytyserät ,73-860,73 102,2 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) , ,74 95,3 25