SISÄLLYSLUETTELO. Kansikuva:

Transkriptio

1 TASEKIRJA

2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS... 1 Yleiskatsaus... 1 Hallintoelinten kokoonpano ja toiminta... 4 Väkiluku... 6 Talousarvion toteutuminen... 7 Hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi... 7 Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Verotulojen erittely Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kirkkoneuvoston esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Omana taseyksikkönä hoidetun rahaston tilinpäätöslaskelma Hautainhoitorahasto TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINTARKASTUSMERKINTÄ KIRJANPITOKIRJOJA JA TOSITTEITA KOSKEVAT LUETTELOT JA SELVITYKSET Kansikuva: Reformaation 500-juhlavuoden juhlajumalanpalveluksen alttaripöytä Siilinjärven torilla Kuva Sini-Marja Kuusipalo

3 TOIMINTAKERTOMUS Yleiskatsaus Seurakuntatyön kehityksen olennaisimmat muutokset ja tapahtumat Toimintavuosi oli kahden suuren teeman läpäisemä. Reformaation alkamisesta tuli kuluneeksi 500 vuotta. Merkkivuotta vietettiin läpäisevästi kaikilla seurakuntatyön alueilla. Reformaation teemoihin liittyvä luentosarja toteutettiin keväällä ja erillisiä tilaisuuksia sen merkeissä syksyllä. Alakoulujen koulukinkerit vietiin läpi myös reformaation tapahtumia mieliin palauttaen. Seurakunnan jäseniltä saatiin vuoden aikana muutamia blogipuheenvuoroja siitä, miksi he ovat luterilaisia kristittyjä. Merkkivuoteen sisältyi myös musiikkitapahtumia ja sen huipentuma oli Siilinjärven torilla vietetty juhlamessu helatorstaina. Myös Suomi 100 juhlavuotta vietettiin läpäisevästi kaikilla seurakuntatyön alueilla. Eri ikäisten normaalin viikkotoiminnan ohella teema oli esillä esimerkiksi Ruokoniemen juhannusjuhlassa, sadan virrensäkeistön vaellusmessussa Tarinaharjun maastossa ja Mäntyrannan teatterilla pidetyssä messussa, jonne yksi kirkkoveneellinen tulijoita souti Jännevirralta saakka. Juhlavuoden paikallinen päätapahtuma oli luonnollisesti itsenäisyyspäivän vietto. Juhlajumalanpalveluksen ja päiväjuhlan jälkeen päivä huipentui musiikkipainotteiseen iltajuhlaan, jossa seurakunnan musiikkityö oli laajasti mukana kanttoreiden ja kuorojen voimin. Toimintavuotta voi edellä kerrotuistakin syistä pitää yhteistyön leimaamana vuotena. Tärkein kumppani oli Siilinjärven kunta, jonka kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettiin Suomi 100 tapahtumien lisäksi myös muita tapahtumia vuoden mittaan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen uusien valtakunnallisten linjausten pohjalta neuvoteltiin ja sovittiin jatkoa aiemmalle yhteistyölle. Nuorisotyön toteuttamat päivystykset yläkouluilla olivat tärkeitä molemmille osapuolille. Rec&Rew tapahtuma oli mittavin yhteistyöprojekti nuorisotyön alueella. Vuoden lopulla monet kansalaisopiston ryhmät saivat kokoontumispaikan seurakuntatalolta omien tilojen käyttöongelmien vuoksi. Ammatillisten oppilaitosten, Savon koulutuskuntayhtymän Toivalan kampuksen ja Ingmanedun kanssa saatiin toteutetuksi entistä laajempaa ja monipuolisempaa yhteistyötä. Tarinan vastaanottokeskukseen sijoitetuista turvapaikanhakijoista entistä useampi löysi yhteyden seurakuntaan ja seurakuntaan liittyi muutamia heidän joukostaan rippikouluun osallistuttuaan. Yhteistyö turvapaikanhakijoiden hyväksi jatkui yhdessä Siilinjärven kunnan ja vastaanottokeskuksen kanssa. Muutokset henkilöstössä kohdistuivat toimintavuoden aikana kiinteistösektorille. Peräti kaksi suntiota jäi eläkkeelle ja tilalle saatiin kaksi uutta. Osa-aikainen seurakuntapastori tuli myös joukkoomme uutena työntekijänä loppuvuodeksi. Uuden kirkkoherran vaali suoritettiin kirkkovaltuustossa joulukuussa. Vuoden lopulla hyväksytyn henkilöstöohjelman ja suunnitelman myötä linjattiin seurakunnan tulevien vuosien tarpeita ja mahdollisuuksia henkilöstöresurssien suhteen. Seppo Laitanen kirkkoherra 1

4 Seurakunnan talouskehityksen olennaisimmat muutokset ja tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Siilinjärven seurakunnan varsinaisen toiminnan ulkoiset toimintatuotot olivat euroa ja toimintakulut euroa. Toimintatuotot lisääntyivät edellisvuodesta 10 % ja toimintakulut vähenivät 2,8 %. Ulkoisia toimintatuottoja kertyi euroa arvioitua enemmän ja ulkoiset toimintakulut alittivat talousarvion eurolla. Ulkoisten toimintatuottojen arvioitua parempi kertymä aiheutui arvioitua suuremmista puutavaran myyntituotoista. Toimintakulujen säästöt talousarvioon nähden muodostuivat henkilöstökuluissa ja palvelusten hankinnoissa. Tarvikehankinnat olivat hieman arvioitua suuremmat. Ostettujen palveluiden määrä oli euroa, jossa on laskua edellisvuodesta 0,6 %. Tarvikehankintojen määrä aleni 4,3 ollen euroa. Henkilöstökulut olivat euroa, jossa on laskua edellisestä vuodesta 3,2 %. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 65,2 %. Toimintakatteen määrä oli euroa, joka on 5,3 edellisvuotta parempi ja euroa parempi kuin talousarviotaso. Verotuloja ja valtionrahoitusta kertyi yhteensä euroa, jossa on laskua edellisvuodesta 1,4 %. Ansio- ja pääomatuloista maksettavaa kirkollisverotuloa kertyi euroa, joka on 0,3 % enemmän kuin edellisvuonna. Kirkollisveron osalta verottaja korjasi seurakuntien verotulojen jako-osuuksissa havaitun virheen ja verotulojen oikaisu tilitettiin joulukuussa. Yhteisöveroa kertyi aiemmilta vuosilta vielä 636 euroa. Yhteisöverotuksen tilalle vuoden alusta tullutta valtionkorvausta tilitettiin seurakunnalle euroa. Verotulojen ja valtionrahoituksen yhteenlaskettu kertymä ylitti talousarviotason eurolla. Verotulojen ja valtionrahoituksen osalta talousarvion toteutumisprosentti oli 102,3. Muiden rahoituserien nettotuotto oli euroa, joka oli sijoitusarvopapereiden myyntivoitoista johtuen euroa arvioitua parempi. Toiminnan vuosikatteeksi muodostui euroa, joka on 221,9 % edellisvuotta parempi. Talousarviossa vuosikatteen määräksi oli ennustettu vain euroa. Vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaisista käyttöomaisuuden poistoista 93,7 %. Tilikauden tulos muodostui euroa alijäämäiseksi kun talousarviossa oli varauduttu euron alijäämään. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikausi muodostui euroa ylijäämäiseksi. Vuoden tillinpäätöksen mukaan seurakunnan taloustilanne ja maksuvalmius paranivat edellisvuodesta. Arvioitua suurempien puunmyyntitulojen, toimintakulujen säästöjen sekä arvioitua suurempien kirkollisverotulojen ja rahoitustuottojen ansiosta vuosikate parani selvästi edellisvuodesta. Vuosikate ei kuitenkaan aivan riittänyt kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Talousarviovuoden investoinnit olivat vuosikatetta pienemmät, joten maksuvalmius parani edellisvuodesta. Suunnitelmakaudella korkea poistotaso yhdessä heikentyvän verotulokehityksen kanssa alentaa merkittävästi tulevien vuosien tuloksia ja tulokset tulevat olemaan selvästi alijäämäisiä. Keskeinen syy heikentyvään verotulokehitykseen on seurakunnan jäsenmäärän lasku. Suunnitelmakauden alussa alijäämäiset tulokset voidaan kattaa vielä talouden kasvun vuosina kertyneillä ylijäämillä. Vuoden 2018 talousarvion laadinnan yhteydessä on arvioitu, että vuonna 2019 toiminnan vuosikate kääntyy negatiiviseksi ja vuonna 2019 jouduttaneen turvautumaan tuloveroprosentin korottamiseen tai merkittävään kulujen karsimiseen. Vuoden arvioitua paremman verotulokehityksen perusteella myös tulevien vuosien verotuloarvioita voidaan tarkistaa ylöspäin. On mahdollista, ettei veroprosentin korotukseen vielä vuonna 2019 ole välitöntä tarvetta. Toimintakulujen, erityisesti henkilöstökulujen alentamiseen on tulevaisuudessa selkeä tarve, jotta taloustasapaino voidaan säilyttää. Uhkatekijöinä seurakunnan talouskehitykselle ovat talouden taantuman ohella luonnollisen väestönkasvun pieneneminen, kirkosta eroaminen ja tappiollinen muuttoliike. Seurakunnan jäsenten osuus kunnan väestöstä on kirkosta eroamisten seurauksena jatkuvasti laskenut. Seurakunnan jäsenmäärä on 2000-luvulla paria poikkeusvuotta lukuun ottamatta kasvanut, mutta nyt suuntaus on kääntynyt 2

5 laskuun. Luonnollinen väestönkasvu hidastuu tulevaisuudessa kuolleisuuden lisääntyessä ja kastettujen määrän vähentyessä. Kunnan vuoteen 2030 saakka ulottuvien väestöennusteiden mukaan Siilinjärvi säilyisi muuttovoittoisena. Vuodet ovat seurakunnan osalta kuitenkin olleet muuttojen osalta tappiollisia ja tähän kehitykseen on varauduttava myös tulevaisuudessa. Seurakunnan jäsenmäärä ei todennäköisesti tulevaisuudessa tule enää kasvamaan. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtojen kehitys ja ennuste Tulorahoitus+satunnaiset erät Investoinnit (netto) Nettorahavirta e 2019e 2020e Vuosikatekehitys ja ennuste Siilinjärvi Vertailuryhmä Kuopion hpk Koko kirkko /srk:n jäsen Ennusteessa vuosille on huomioitu kirkollisveroprosentin korotus 1,25:stä 1,40:een vuodesta 2019 lähtien. 3

6 Hallintoelinten kokoonpano ja toiminta Kirkkovaltuuston jäsenet Ahonen Ilkka Eskola Suvi Heikkinen Päivi Jauhiainen Ossi Joutsenoja Pekka Jäppinen Eeva Kajan Ritva Kasurinen Janne Katainen Lauri Kerkola Riitta Kiiski Pekka Koivisto Markus Kolehmainen Jari Korhonen Leena Korhonen Tarja Kraft Beatrice Lehtola Saara Markkanen Jukka Markkanen Tapio Niemelä Anne Ojala Pirjo Puustinen Kyllikki Ruuskanen Riitta Sihvonen Helena Venäläinen Ritva Villman Kirsti Väätäinen Liisa projektipäällikkö muotoilija tarkastusasiantuntija kanttori FT opettaja yo-merkonomi toimitusjohtaja prosessiohjaaja, eläkeläinen agronomi eläkeläinen, järjestöohjaaja lehtori lehtori, YTM toimitusjohtaja yksikön päällikkö pankkitoimihenkilö erityisopettaja edustaja autoilija luokanopettaja lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri farmaseutti eläkeläinen eläkeläinen maatalon emäntä projektipäällikkö myyjä, eläkeläinen Kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimi Tapio Markkanen, varapuheenjohtajana Riitta Kerkola ja sihteerinä talousjohtaja Urpo Reponen. Kirkkovaltuusto kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa valittiin kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kirkkoneuvoston jäsenet ja varajäsenet vuosille hyväksyttiin taloussääntö, lakkautettiin kaksi taloustoimiston toimistosihteerin virkaa, vahvistettiin vuoden tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille, päätettiin yhden omakotitalotontin vuokrasopimuksen jatkamisesta ja annettiin tuomiokapitulille lausunto kirkkoherran viran vaalitavasta ja viran erityisistä tarpeista hyväksyttiin kunnan ja seurakunnan välinen maankäyttösopimus Viinamäen asemakaavan muuttamisesta sekä vahvistettiin vuoden 2018 tuloveroprosentiksi 1, suoritettiin kirkkoherran vaali, jossa Olli Kortelainen valittiin uudeksi kirkkoherraksi lukien, hyväksyttiin henkilöstöohjelma ja suunnitelma vuosille , hyväksyttiin vuoden 2018 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille , päätettiin myydä Vanhan Pappilan asemakaava-alueelta omakotitalotontti Veli-Pekka ja Niina Pekkariselle sekä päätettiin, ettei Siilinjärven seurakunta liity tässä vaiheessa Kuopion aluekeskusrekisteriin. Kaikki kirkkovaltuuston päätökset on pantu täytäntöön lukuun ottamatta omakotitalotontin myyntipäätöstä, joka on alistettu kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkovaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat on julkaistu seurakunnan kotisivuilla. 4

7 Kirkkovaltuusto kokoontui Vuorelan kirkossa. Kirkkoherran vaalin ääntenlaskun suorittivat Päivi Heikkinen ja Ossi Jauhiainen. Kuva Sini-Marja Kuusipalo Kirkkoneuvoston jäsenet ja varajäsenet Heikkinen Päivi tarkastusasiantuntija varajäsen Helena Sihvonen Joutsenoja Pekka FT varajäsen Lauri Katainen Kiiski Pekka järjestöohjaaja, eläkeläinen varajäsen Joonas Tolvanen Korhonen Leena toimitusjohtaja varajäsen Pirjo Ojala Laitanen Seppo kirkkoherra Markkanen Jukka edustaja varajäsen Markus Koivisto Puustinen Kyllikki farmaseutti varajäsen Suvi Eskola Venäläinen Ritva maatalon emäntä varajäsen Ritva Kajan Väätäinen Liisa myyjä varajäsen Kirsti Villman Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimi kirkkoherra Seppo Laitanen, varapuheenjohtajana Liisa Väätäinen ja sihteerinä talousjohtaja Urpo Reponen. Kirkkoneuvosto kokoontui kertomusvuoden aikana 10 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 110 asiakohtaa. Kirkkoneuvoston esityslistat ja pöytäkirjat on julkaistu seurakunnan kotisivuilla. Kirkkoherra ja talousjohtaja käyttivät kirkkoneuvoston päätäntävaltaa kirkkoneuvoston ohjesäännössä mainituissa asioissa. Tilintarkastaja Seurakunnan tilintarkastajana on toiminut Talvea Julkishallinnon Palvelut Oy vastuullisena tilintarkastajanaan saakka JHT, HTM Pentti Malinen ja lukien KHT, JHT, KTM Marko Paasovaara. Seurakunnan jäsenten ja luottamushenkilöiden tekemät aloitteet ja kirkkoneuvoston toimenpiteet niiden johdosta Aloitteita ei kertomusvuoden aikana tehty tai käsitelty. 5

8 Henkilöstö Henkilöstömäärä oli vuoden () lopussa 59 (65) työntekijää, joista kolmen työ-/virkasuhde päättyi vuoden loppuun. Henkilöstöstä 54 (56) oli vakinaisessa virka- tai työsuhteessa ja 5 (9) määräaikaisessa virka-/työsuhteessa. Virkasuhteisia henkilöstöstä oli 33 (36) ja työsopimussuhteisia 26 (29). Henkilöstön keski-ikä oli 50,4 (49,5) vuotta. Miehiä henkilöstöstä oli 14 (16) ja naisia 45 (49). Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 13,0 (11,8) vuotta. Henkilöstö jakaantui ammattiryhmittäin seuraavasti: seurakuntapapisto 8 (7), hallinto- ja toimistotyöntekijät 6 (7), hautausmaatyöntekijät 2 (2), kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijät 11 (14), perhetyöntekijät 1 (1), kirkkomuusikot 3 (3), diakoniatyöntekijät 6 (7), nuorisotyöntekijät 5 (6), lapsityöntekijät 16 (17) ja lähetystyöntekijät 1 (1). Seurakunnassa on laadittu henkilöstön osalta erillinen henkilöstökertomus. Väkiluku Seurakunnan jäsenmäärä Seurakuntaan liittyneet Seurakunnasta eronneet Kastetut Kuolleet Solmitut avioliitot Avioerot Seurakuntaan muuttaneet Seurakunnasta muuttaneet Seurakunnan väestökehitys toteutui vuonna selvästi ennakkoarviota heikommin. Väestömäärä väheni 200 hengellä, kun talousarvion laadintavaiheessa ennuste oli vain 70 henkilöä. Luonnollinen väestön kasvu (kastetut-kuolleet) oli 63 henkilöä. Kasvu oli hieman arvioitua pienempi kastettujen määrän alentumisen vuoksi. Toinen keskeinen syy väestömäärän vähenemiseen oli tappiollinen muuttoliike. Seurakuntaan muuttaneiden määrä oli 35 henkilöä ennustetta pienempi ja lähtömuutto 64 henkilöä arvioitua suurempi. Muuttoliikkeen aiheuttama nettotappio oli 99 henkilöä arviota suurempi. Seurakuntaan liittyi uusia jäseniä edellisvuosia vastaava määrä, kun taas seurakunnasta eronneiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Liittyneistä naisia oli 28 ja miehiä 32. Eronneista naisia oli 84 ja miehiä 110. Liittyneistä 75 % oli alle 39- vuotiaita. Eronneista 69 % oli vuotiaita. Solmittujen avioliittojen määrä nousi edellisvuodesta erityisesti kirkollisten vihkimisten osalta. Vuonna oli 45 kirkollista vihkimistä, kun niitä vuonna oli 29. Siviilivihkimisten määrä vuonna oli 25 (edellinen 30). Avioliiton siunauksia oli kertomusvuonna 5 kpl. Seurakunnan jäsenistä naisia oli (47,6 %) ja miehiä (52,4 %). Seurakuntaan kuului kunnan väestöstä 78,1 % (edellinen vuosi 78,7 %). Seurakunnan jäsenten suhteellinen osuus kunnan väestöstä on kirkosta erojen johdosta koko ajan laskenut. Alenema on kuitenkin ollut hitaampaa kuin seurakunnissa keskimäärin. Vuonna kirkkoon kuului 70,7 % suomalaisista (edellisvuonna 71,8 %). Koko kirkon jäsenmäärä vuonna laski 1,2 % (-1,1 %). 6

9 Talousarvion toteutuminen Hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi YLEISHALLINTO Hallintoelimet Vastuuhenkilöt: kirkkoherra Seppo Laitanen ja talousjohtaja Urpo Reponen. Toiminta-ajatus Tehtäväalue käsittää kirkkovaltuuston ja -neuvoston toiminnan ja seurakuntavaalien järjestämisen, joista keskeiset säädökset ovat kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Uuden kirkkoneuvoston valinta vuosille Kirkkovaltuusto valitsi kirkkoneuvoston jäsenet ja varajäsenet vuosille tammikuussa pidetyssä kokouksessa. Kirkkoneuvosto jatkoi toimintaa samalla kokoonpanolla kuin edellisellä kaudella 2015-, varajäsenissä tapahtui yksi muutos. Toiminnan väliarvioinnin toteuttaminen loppukeväällä ja siihen pohjautuva hallintoelinten ja työntekijöiden arviointi- ja suunnittelutilaisuus. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen arviointi- ja suunnittelutapahtuma järjestettiin Aiheena oli toiminnan väliarvioinnin ohella seurakunnan henkilöstösuunnitelman valmisteluun liittyvät asiat. Iloisia ilmeitä valtuustoseminaarissa Kuva Sini-Marja Kuusipalo Henkilöstöstrategian laatiminen vuosille Seurakunnalle valmisteltiin henkilöstöohjelma ja suunnitelma vuosille , jonka kirkkovaltuusto hyväksyi joulukuun kokouksessaan. 7

10 Arviointia Hallintoelinten näkökulmasta vuosi oli varsin vilkas ja mielenkiintoinen. Kirkkoherra Seppo Laitanen ilmoitti alkuvuodesta jäävänsä eläkkeelle Kirkkoherran virka oli haettavana kesällä. Hakijoita virkaan oli alun perin neljä, joista tuomiokapituli totesi virkaan kelpoiseksi kuitenkin vain kaksi hakijaa, Kinnulan kirkkoherra Arja Huuskosen ja Varpaisjärven kirkkoherran Olli Kortelaisen. Tuomiokapitulin hakijoista antaman lausunnon lisäksi kirkkoneuvoston valitsema työryhmä suoritti Huuskosen ja Kortelaisen haastattelut. Heille tehtiin Tietotaito Group Oy:n toimesta myös soveltuvuusarviointi. Hakijoita haastateltiin myös seurakuntalaisille suunnatussa Ehdokkaat esillä -tilaisuudessa ja kirkkovaltuusto suoritti oman haastattelunsa. Kirkkovaltuusto valitsi joulukuussa suorittamassaan vaalissa Olli Kortelaisen kirkkoherran virkaan lukien tiukalla äänestystuloksella Ehdokkaat esillä tapahtuma srk-talolla lääninrovasti Oiva Malisen johdolla. Kuva Sini-Marja Kuusipalo Tunnusluvut Suunnitelma Kirkkovaltuuston kokoukset, kpl Kirkkoneuvoston kokoukset, kpl Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintakulut , , , ,68 106,2 Henkilöstökulut , , ,47-214,47 100,5 Palvelujen ostot 4 932, , , ,38 138,9 Palvelun ostot - sisäiset 569, , ,00-151,00 115,1 Sisäiset vuokrakulut 3 283, , ,51 233,49 95,7 Aineet ja tarvikkeet 547,14 900, ,32-246,32 127,4 Annetut avustukset 100,00 100,00 0,00 100,0 TOIMINTAKATE , , , ,68 106,2 VUOSIKATE , , , ,68 106,2 Sisäiset vyörytyserät , , , ,68 106,2 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 8

11 Talous- ja henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: talousjohtaja Urpo Reponen Toiminta-ajatus Taloushallinto tuottaa seurakunnan talousarvioon, kirjanpitoon, reskontranhoitoon, maksuliikenteeseen ja tietohallintoon liittyviä palveluja ja antaa niihin liittyvää tietoa luottamushenkilöille, johdolle, henkilöstölle ja seurakuntalaisille. Taloushallintoon sisältyy myös tilintarkastustoiminta. Henkilöstöhallinto tuottaa palkanlaskentaan, työpaikkaruokailuun, työterveyshuoltoon, työsuojelutoimintaan ja työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaan liittyviä palveluja sekä huolehtii seurakunnan hallinnollisen toiminnan vakuuttamisesta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Jatketaan henkilökunnan perehdyttämistä Kirkon palvelukeskuksen järjestelmien käyttöön. Seurakunta siirtyi Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi vuoden 2015 alusta. Henkilökunnan perehdyttämistä palvelukeskuksen järjestelmien käyttöön on jatkettu. Perehdytysten pääpaino on ollut uusien työntekijöiden kouluttamisessa. Parannetaan taloustoimiston työskentelytilojen ergonomiaa hankkimalla sähköiset työpöydät. Taloustoimiston toimistosihteereiden ja talousjohtajan työhuoneisiin hankittiin sähköiset työpöydät. Järjestetään henkilöstölle tilauskoulutuksena työhyvinvointiin liittyvä koulutustapahtuma ja yhteistyötoimikunnan jäsenet ja esimiehet osallistuvat työsuojelukoulutukseen. Henkilöstön virkistysiltapäivän yhteydessä järjestettiin työhyvinvointia käsittelevä luento. Luennoitsijana toimi Sirpa Syvänen Tampereen yliopistosta. Kertomusvuoden aikana henkilöstö hyväksyi työpaikan pelisäännöt. Tuomiokapitulin Siilinjärvelle suunnittelema työsuojelukoulutus peruuntui osallistujien vähäisyyden vuoksi. Tutkitaan verkkolaskutuksen käyttöönottomahdollisuudet retki- ja leiritoiminnan osalta. Verkkolaskutuksen käyttöönottoselvitys siirtyi vuodelle Arviointia Talous- ja henkilöstöhallinnossa on päästy koko ajan tehokkaammin hyödyntämään Kirkon Palvelukeskuksen tietojärjestelmiä. Henkilöstövaihdokset aiheuttavat jatkossakin tarvetta uusien työntekijöiden perehdyttämiseen palvelukeskuksen tietojärjestelmien käyttöön. Tunnusluvut Suunnitelma Palkansaajia Kirjanpidon tositemäärä Palvelukeskuksen kustannukset Henkilöstöhallinnon nettokulut / palkansaaja Taloushallinnon nettokulut / tositemäärä

12 Talousarvion toteutuminen TALOUSHALLINTO TA muutokset Toimintatuotot -942,13-550,00-650,06 100,06 118,2 Maksutuotot -184,96-50,00-171,04 121,04 342,1 Muut toimintatuotot -757,17-500,00-479,02-20,98 95,8 Toimintakulut , , , ,45 91,3 Henkilöstökulut , , ,00 55,00 99,9 Palvelujen ostot , , , ,68 89,6 Vuokrakulut , , , ,32 78,5 Sisäiset vuokrakulut , , , ,49 88,1 Aineet ja tarvikkeet 2 398, , ,32 215,68 96,8 Muut toimintakulut 52, ,00 100, ,28 5,6 TOIMINTAKATE , , , ,51 91,2 VUOSIKATE , , , ,51 91,2 Sisäiset vyörytyserät , , , ,51 91,2 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 HENKILÖSTÖHALLINTO TA muutokset Toimintatuotot , , , ,57 122,6 Maksutuotot , , , ,62 142,3 Tuet ja avustukset , , , ,95 113,1 Toimintakulut , , , ,55 106,0 Henkilöstökulut , , ,09-190,09 100,3 Palvelujen ostot , , ,55-692,55 101,0 Palvelun ostot - sisäiset 3 138, , ,09-476,09 115,9 Sisäiset vuokrakulut 4 087, , ,43 0,0 Aineet ja tarvikkeet , , , ,39 131,3 TOIMINTAKATE , , , ,98 103,2 VUOSIKATE , , , ,98 103,2 Sisäiset vyörytyserät , , , ,98 103,2 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 10

13 Kirkonkirjojenpito Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Toiminta-ajatus Seurakunnan kirkkoherranvirasto ja keskusrekisterit pitävät kirkonkirjoja, joita ovat seurakunnan jäsenrekisteri sekä luettelot kastetuista, rippikoulun käyneistä ja konfirmoiduista, henkilöistä, joiden avioliiton esteistä on toimitettu tutkinta, avioliittoon vihityistä, kuolleista ja haudatuista, muuttaneista sekä kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä. Kirkkoherranvirasto huolehtii myös kirkonkirjojen arkistoinnista. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kirjurin uusien toimintojen ottaminen käyttöön erityisesti seurakuntatyön alueella. Kirjurin käyttöönotto on edennyt vähitellen seurakuntatyön keskeisten toimintojen, kirkollisten toimitusten ja rippikoulun alueella. Kattavasti sitä ei vielä hyödynnetä ja joiltakin osin sen toiminnot eivät vielä ole käytössäkään. Henkilötietojen käsittelyn tietoturvaan liittyvä koulutus ja muut toimenpiteet erityisesti seurakuntatyön alueella. Tietosuoja-asiaa toteutetaan Iita-johtoisesti ja siihen liittyvät toimenpiteet siirtyivät siitä syystä seuraavan vuoden alkuun. Vuoden aikana oli esillä vain yleistä ohjeistusta ja valmistavia toimenpiteitä tietosuojan EU-lainsäädännön mukaiseen käyttöönottoon. Tunnusluvut Suunnitelma Nettokulut / srk:n jäsen 3,06 3,21 3,02 Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintatuotot , , ,00 780,00 106,9 Myyntituotot -345,00-300,00-810,00 510,00 270,0 Maksutuotot , , ,00 270,00 102,5 Toimintakulut , , , ,33 95,4 Henkilöstökulut , , , ,50 95,4 Palvelujen ostot 1 380, , ,89 518,11 66,6 Sisäiset vuokrakulut 9 696, , ,04 269,96 97,0 Aineet ja tarvikkeet 2 651,46 450,00 439,24 10,76 97,6 Muut toimintakulut 146,50 289,00-289,00 0,0 TOIMINTAKATE , , , ,33 92,9 VUOSIKATE , , , ,33 92,9 Sisäiset vyörytyserät 2 512, , ,95 132,05 95,2 TILIKAUDEN TULOS , , , ,38 93,0 11

14 Kirkkoherranvirasto ja muu yleishallinto Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Toiminta-ajatus Kirkkoherranvirasto huolehtii kirkollisiin toimituksiin liittyvistä alkuvalmisteluista ja -neuvotteluista, seurakunnan tilojen varauksista, kirkollisten ilmoitusten laadinnasta sekä muista hallintoon ja toimintaan liittyvistä avustavista tehtävistä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Arkistosuunnitelman päivittäminen ja tehtäväalueiden materiaalin arkistoinnin opastus. Ohje- ja johtosääntöjen päivittäminen. Päätearkiston järjestämistä ja supistamista on tehty loppuvuonna ja osin seuraavan vuoden puolella ja samalla kirjattu arkistosuunnitelmaan tehtäviä muutoksia. Arkistosuunnitelman päivittäminen ja tehtäväalueiden arkistoinnin opastus ei ole edennyt eikä ohjesääntöjä ole päivitetty. Uudet vastuuryhmät tehtäväalueille vuosiksi Uudet vastuuryhmät tehtäväalueille nimettiin ja aloittivat toimintansa keväällä. Vastuuryhmiä on seitsemän ja niissä jäseniä yhteensä 37. Kirjaston siirtäminen tai muu ratkaisu käytettävyyden parantamiseksi. Käsikirjaston toimivuuden parantaminen aloitettiin vanhentuneiden kirjojen poistamisella, mikä antoikin riittävästi uutta hyllytilaa, eikä muihin toimenpiteisiin asian suhteen ollut tarpeen ryhtyä. Tunnusluvut Suunnitelma Nettokulut / srk:n jäsen 5,84 5,28 5,01 Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintakulut , , , ,42 93,8 Henkilöstökulut , , , ,17 96,1 Palvelujen ostot 2 154, , ,09 334,91 78,4 Palvelun ostot - sisäiset 292,40 400,00 291,60 108,40 72,9 Sisäiset vuokrakulut , , ,99 558,01 96,6 Aineet ja tarvikkeet , , , ,93 86,0 TOIMINTAKATE , , , ,42 93,8 VUOSIKATE , , , ,42 93,8 Sisäiset vyörytyserät , , , ,42 93,8 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 12

15 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Yleinen seurakuntatyö Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Toiminta-ajatus Yleisen seurakuntatyön kokonaisuuteen kuuluvat jumalanpalveluselämän, hautaan siunaamisen, kirkollisten toimitusten sekä muiden seurakuntatilaisuuksien ja aikuistyön tehtäväalueet. Yleisen seurakuntatyön tehtävänä on vahvistaa seurakunnan jäsenten identiteettiä kristittyinä. Tehtävät toteutuvat jumalanpalveluselämässä, kirkollisissa toimituksissa ja kristillisessä kasvatuksessa sekä seurakunnan elämän haasteissa ja mahdollisuuksissa todistaa, palvella ja luoda yhteyttä ihmisten välille. Aikuistyön toiminta-ajatuksena on vahvistaa työikäisiä siilinjärveläisiä uskossa Jumalaan ja rakkaudessa lähimmäiseen sekä auttaa heitä löytämään paikkansa ja tehtävänsä seurakunnassa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Jumalanpalveluselämässä huomio erityisesti päiväjumalanpalvelukseen, yhteisöllisyyden vahvistaminen luomalla luottamushenkilöille ja seurakuntalaisille selkeä rooli jumalapalveluselämässä jumalanpalvelusryhmien avulla. Tavoite ei toteutunut odotetusti siltä osin, että pysyviä jumalanpalvelusryhmiä olisi saatu syntymään. Perjantaimessun ohella Vuorelan iltamessu vakiintui lapsiperheiden omaleimaisiksi jumalanpalveluksiksi. Päiväjumalanpalvelukseen keskittyminen selkeytti jumalanpalveluselämää ja poisti vallinnutta hajanaisuutta. Kirkollisiin toimituksiin liittyvää toiminnallista ja materiaalien kehittämistyötä jatketaan. Toimitusmateriaaleiksi saatiin uudet vihki- ja hautaan siunaamisesitteet. Itsenäisyyden juhlavuoden huomioon ottaminen seurakunnan oman toiminnan alueella ja osallistuminen juhlavuoden viettoon yhteisissä tapahtumissa muiden toimijoiden kanssa. Suomi 100 teema näkyi monipuolisesti eri työalojen toiminnassa ja Siilinjärven kunnan kanssa järjestetyissä yhteistapahtumissa, joista näkyvin oli itsenäisyyspäivän musiikkipainotteinen iltajuhla. Reformaation juhlavuoden viettoon liittyvä toiminta ja tilaisuudet, juhlavuoden monipuolinen vietto seurakunnan omassa toiminnassa ja osin myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Reformaation merkkivuotta vietettiin eri työalojen oman toiminnan puitteissa sekä viestinnän ja yhteisten tapahtumien merkeissä. Uutis-Jousessa julkaistiin merkkivuoden teemaliitteet. Päätapahtumana oli helatorstaina torilla pidetty messu, johon liitettiin seurakunnan luottamushenkilöiden palkitseminen ansiomerkein. 13

16 Reformaation juhlavuoden jumalanpalvelukseen Siilinjärven torilla helatorstaina osallistui 350 henkilöä. Kuva Sini-Marja Kuusipalo. Pitkäaikaisia luottamushenkilöitä palkittiin reformaation juhlavuoden tapahtumassa Siilinjärven torilla seurakuntatyön pronssisilla ja hopeisilla ansiomerkeillä. Kuva Sini-Marja Kuusipalo 14

17 Arviointia Juhlavuosiin panostettiin voimakkaasti ja ne toteutuivat odotetulla tavalla. Jumalanpalveluselämässä ei saatu aikaan pysyviä jumalanpalvelusryhmiä ja muiltakin osin luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten osallisuutta siinä on syytä vahvistaa. Kirkollisen avioliittoon vihkimisen vetovoimaa on erityisesti syytä vahvistaa, jotta jatkuvasti heikentyvä osuus saataisiin pysyvään nousuun. Tunnusluvut Suunnitelma Jumalanpalveluksiin osallistuneita Kastetoimituksia Kirkollisia vihkimisiä ja avioliittoon siunaamisia Hautaan siunaamisia Kirkollisiin toimituksiin osallistujia Muut seurakuntatilaisuudet Muissa srk-tilaisuuksissa osallistujia Talousarvion toteutuminen JUMALANPALVELUSELÄMÄ TA muutokset Toimintakulut , , , ,88 107,9 Henkilöstökulut , , , ,49 96,5 Palvelujen ostot , , , ,58 44,1 Palvelun ostot - sisäiset 5 425, , , ,92 135,3 Vuokrakulut 300,00-300,00 0,0 Sisäiset vuokrakulut , , , ,35 137,9 Aineet ja tarvikkeet , , , ,68 117,7 TOIMINTAKATE , , , ,88 107,9 VUOSIKATE , , , ,88 107,9 Sisäiset vyörytyserät , , , ,77 108,9 TILIKAUDEN TULOS , , , ,65 108,1 HAUTAAN SIUNAAMINEN TA muutokset Toimintakulut , , , ,76 101,2 Henkilöstökulut , , , ,92 97,6 Palvelujen ostot 662,29 700,00 791,11-91,11 113,0 Sisäiset vuokrakulut , , , ,68 112,2 Aineet ja tarvikkeet 2,04 50,00 2,89 47,11 5,8 TOIMINTAKATE , , , ,76 101,2 VUOSIKATE , , , ,76 101,2 Sisäiset vyörytyserät , , ,21 227,79 99,1 TILIKAUDEN TULOS , , , ,97 100,8 15

18 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET TA muutokset Toimintakulut , , , ,48 91,8 Henkilöstökulut , , , ,35 95,2 Palvelujen ostot 3 621, , ,13 380,87 90,7 Sisäiset vuokrakulut , , , ,05 79,8 Aineet ja tarvikkeet 5 848, , , ,79 138,7 TOIMINTAKATE , , , ,48 91,8 VUOSIKATE , , , ,48 91,8 Sisäiset vyörytyserät , , , ,37 91,3 TILIKAUDEN TULOS , , , ,85 91,7 AIKUISTYÖ TA muutokset Toimintatuotot , , , ,55 71,1 Myyntituotot -235,00 Maksutuotot , , , ,55 71,1 Toimintakulut , , , ,81 81,7 Henkilöstökulut , , , ,57 95,7 Palvelujen ostot 4 160, , , ,18 68,6 Palvelun ostot - sisäiset 3 269, , ,97 980,03 77,7 Sisäiset vuokrakulut , , , ,83 70,9 Aineet ja tarvikkeet 828, ,00 845,80 304,20 73,5 TOIMINTAKATE , , , ,26 82,6 VUOSIKATE , , , ,26 82,6 Sisäiset vyörytyserät , , , ,74 84,1 TILIKAUDEN TULOS , , , ,00 82,9 MUUT SEURAKUNTA- TILAISUUDET TA muutokset Toimintatuotot -322,80-500,00-791,00 291,00 158,2 Maksutuotot -322,80-500,00-791,00 291,00 158,2 Toimintakulut , , , ,76 104,5 Henkilöstökulut , , , ,95 96,6 Palvelujen ostot 7 528, , , ,87 84,0 Palvelun ostot - sisäiset 4 567, , , ,35 67,0 Sisäiset vuokrakulut , , , ,87 126,3 Aineet ja tarvikkeet 4 536, , , ,68 212,4 Annetut avustukset 500,00-500,00 0,0 Muut toimintakulut 4 956, , ,38 154,62 97,1 TOIMINTAKATE , , , ,76 104,3 VUOSIKATE , , , ,76 104,3 Sisäiset vyörytyserät , , ,41-678,41 102,9 TILIKAUDEN TULOS , , , ,17 104,0 16

19 Tiedotus ja viestintä Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Toiminta-ajatus Seurakunnan viestinnän ja tiedotustoiminta luo moni-ilmeistä julkisuuskuvaa seurakunnasta välittämällä avointa, oikeaa ja monipuolista tietoa niin seurakunnan sanomasta ja toiminnasta kuin hallinnosta ja taloudesta. Työyhteisöviestinnällä vahvistetaan seurakunnan johtoa ja työkulttuuria ja luodaan verkostoja. Kaikessa viestinnässä kiinnitetään huomiota vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Seurakunnan strategiaan pohjautuvan viestintästrategian luominen. Viestinnän tiimi laati viestintästrategian. Strategian rinnalle kirjattiin seurakunnan viestintäsuunnitelma. Reformaation juhlavuoden ja itsenäisen Suomen juhlavuoden viestinnällinen toteutus. Molemmat juhlavuodet huomioitiin tapahtumatiedotuksessa ja seurakunnan liitteissä paikallislehdessä. Reformaation teemasta toteutettiin verkkosivuilla lyhyt kirjoitussarja Luterilaisena nyt. Suomi100-juhlavuoden huipentuminen näkyi seurakunnan verkkosivuilla (mm. kirkkoherran saarnan ja puheen julkaisu) ja sosiaalisessa mediassa (rukouskuvat). Tehtäväalueiden viestinnän tukeminen koulutuksen ja materiaalien avulla. Uusina viestintämateriaaleina tehtiin esitteet häiden ja hautajaisten järjestäjille sekä vapaaehtoistoiminnan opas ja diakoniatyölle kausiesite. Lisättiin Kirkko ja koti -lehdessä erillisilmoituksia (mm. päiväkerhot, kuorot). Tiedottajan johdolla alkoi kokoontua kuukausittain työntekijöiden sometiimi sosiaalisen median käytön lisäämiseksi. Lisäksi tiedottaja laati työntekijöiden avuksi viestintäohjeita ja avusti viestinnän suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhtenä sisältönä lastenohjaajan starttipäivissä oli viestintä lastenohjaajan työssä. Seurakunnan jäsenten osallisuuden vahvistaminen viestinnässä. Luterilaisuus-kirjoitussarjaan haastettiin seurakuntalaisia, ja viestinnän vapaaehtoistehtäviä tarjottiin mediatiimissä ja pienimuotoisesti Vapaaehtoistyo.fi-palvelun kautta. Osana jäsenyyden vahvistamista alettiin entistä aktiivisemmin käyttää seurakunnan Facebook-sivua ja Instagramia. Seurakunnan lehtiviestinnän vaihtoehtojen selvittäminen. Päätettiin jatkaa Kirkko ja koti -yhteistyötä Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän kanssa ja julkaista liitteitä paikallislehdessä. Arviointia Suunnitelmallinen viestintä koko seurakunnan työn tasolla on kehittämiskohde, johon on tämän vuoden aikana tartuttu seurakunnan viestintästrategiaa ja viestintäsuunnitelmaa luomalla. Työ jatkuu edelleen. Seurakunnan jäsenten osallisuuden lisääminen viestinnän tehtävissä onnistui tänä vuonna vain yksittäisten tehtävien tasolla. Sen sijaan jäsenyyden vahvistaminen viestinnällä päätettiin isona kokonaisuutena siirtää seuraavan vuoden tavoitteeksi. 17

20 Tunnusluvut Suunnitelma Vierailuja kotisivuilla keskimäärin / kk Sivulatauksia keskimäärin / kk Nettokulut / srk:n jäsen 11,82 11,60 11,05 Viestintäkoulutuksiin osallistuneita Kirkko ja Koti lehden ilmestymiskerrat Seurakuntaliite Uutis-Jousessa Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintatuotot -170,00 170,00 0,0 Maksutuotot -170,00 170,00 0,0 Toimintakulut , ,00 0, , ,53 94,5 Henkilöstökulut , , ,71 669,29 99,0 Palvelujen ostot , ,00 0, , ,04 81,9 Sisäiset vuokrakulut 8 627, , ,13 147,87 98,3 Aineet ja tarvikkeet 747, , , ,67 499,6 TOIMINTAKATE , ,00 0, , ,53 94,4 VUOSIKATE , ,00 0, , ,53 94,4 Sisäiset vyörytyserät , , , ,28 92,9 TILIKAUDEN TULOS , ,00 0, , ,81 94,1 18

21 Musiikkityö Vastuuhenkilöt: johtava kanttori Vesa Kajava ja kirkkoherra Seppo Laitanen. Toiminta-ajatus Musiikkityön tehtävänä on johtaa seurakunnan musiikkitoimintaa ja vastata musiikista seurakunnan jumalanpalveluksissa sekä muissa kirkollisissa toimituksissa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Kanttorit tekevät musiikkikasvatustyötä opettamalla rippikouluissa, vierailemalla kouluilla ja edistävät musiikin monipuolista käyttöä seurakunnan eri toiminnoissa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kehitetään Jumalanpalvelusten musiikkia ja käytetään musiikkiavustajia (kuoroja, soittajia, laulajia). Toteutetaan erityylisiä jumalanpalveluksia. Seurakunnan kuorojen tärkein tehtävä on rikastuttaa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Jokainen kuoro on avustanut jumalanpalveluksissa noin kerran kuussa. Muita musiikkiavustajia on ollut erityisesti juhlapyhinä. Kunnan kuorot ovat olleet myös avustamassa muutamassa jumalanpalveluksessa. Siilinjärvellä on toteutettu erityylisiä jumalanpalveluksia: pääjumalanpalveluksia, perjantaimessuja, Vuorelan iltamessuja, perhekirkkoja sekä perhemessuja. Lisäksi kesäaikaan pidettiin muutamia kansanlaulukirkkoja sekä Ruokoniemessä järjestettiin leirijumalanpalveluksia. Järjestetään yhteislaulutilaisuuksia sekä muita musiikkitilaisuuksia ja konsertteja eri ikäisille seurakuntalaisille. Kauneimmat joululaulut olivat jälleen suosituin yhteislaulutilaisuuden muoto. Itsenäisyyspäiväviikolla osallistujia oli aikaisempaa vähemmän mutta muuten tilaisuudet olivat suosittuja ja kirkko täyttyi useita kertoja. Syksyllä Vuorelassa järjestettiin neljä Lauletaan yhdessä - tilaisuutta. Osallistujamäärä oli henkilöä. Kirkkokonsertit olivat monipuolisia. Konserteista mainittakoon mm. Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijat 24.2., Gospel-artisti Jippu 25.2., Tikva-kuoro 26.3., Gospelband Säde 21.4., urkukonsertti ja Duetto soi! 8.7. Kehitetään seurakunnan musiikkiryhmiä: kirkkomuskari, lapsikuoro, nuortenkuoro, gospelkuoro Lähde, Sola Gratia-kuoro, virsikuoro sekä bändikerhotoiminta. Kaikki seurakunnan kuorot toimivat aktiivisesti. Haasteena on erityisesti uusien mieslaulajien rekrytointi. Jatketaan yhteistyötä paikkakunnan musiikkitahojen kanssa. mm. urkutyöpajan toteuttaminen yhteistyössä musiikkiopiston kanssa. Suhteet paikkakunnan musiikkitahoihin ovat hyvät. Tästä osoituksena mm. paikkakunnalta kootun suurkuoron esiintyminen kunnan itsenäisyyspäiväjuhlissa Urkutyöpaja oli jälleen suosittu, siihen osallistui 15 innokasta soittajaa. 19

22 Lapsikuoro torilla helatorstain jumalanpalveluksessa. Kuva Sini-Marja Kuusipalo. Tunnusluvut Suunnitelma Musiikkitilaisuuksia Musiikkitilaisuuksissa osallistujia Musiikkiryhmiä Musiikkiryhmissä jäseniä Musiikkiryhmien esiintymiset Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintatuotot -283,11-200, , ,00 750,0 Myyntituotot -155,00-200,00-200,00 Maksutuotot -33,11 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat -95, , ,00 0,0 Toimintakulut , , , ,42 98,1 Henkilöstökulut , , , ,84 82,8 Palvelujen ostot , , , ,71 67,1 Palvelun ostot - sisäiset 1 264, , , ,30 193,4 Vuokrakulut 90,00 Sisäiset vuokrakulut , , , ,22 116,7 Aineet ja tarvikkeet 5 142, , ,61 183,39 94,1 Annetut avustukset 2 000, , ,00 0,00 100,0 TOIMINTAKATE , , , ,42 97,2 VUOSIKATE , , , ,42 97,2 Sisäiset vyörytyserät , , , ,34 95,1 TILIKAUDEN TULOS , , , ,76 96,8 20

23 Päiväkerho- ja iltapäiväkerhotyö Vastuuhenkilöt: lapsityönohjaaja Jaana Markkanen ja kirkkoherra Seppo Laitanen Toiminta-ajatus Päiväkerhoissa, iltapäiväkerhoissa ja pyhäkouluissa eletään todeksi kristillistä uskoa. Toiminnassa vahvistetaan lapsen kasvua omaksi itsekseen, rohkaistaan ryhmässä toimimiseen sekä tuetaan perheitä kristillisessä kasvatuksessa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnassa toteutuu säännöllinen hartauselämä. Vuoden aikana tutustutaan luterilaisen kirkon syntyyn ja uskoon juhlavuoden merkeissä lapsilähtöisin menetelmin. Tavoite toteutui hyvin. Kerhokohtaisia hartaushetkiä toteutettiin viikkokohtaisen suunnitelman perusteella. Reformaation juhlavuoteen liittyen nukketeatteri Sanajalka esitti Eka vai vika - teatteriesityksen, joka perehdytti lapsia lapsentajuisesti Lutherin ajatuksiin toisten kunnioittamisesta, armosta sekä Raamatun lukemisesta ja kuulemisesta omalla kielellä. Perhemessuja pidetään säännöllisesti molemmissa kirkoissa ja niiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan lapsiperheiden eritystarpeet. Tavoite toteutui suunnitelman mukaisesti. Juhlavuoden perhemessua vietettiin Siilinjärven torilla ja Mikkelinpäivän perhemessua ja tapahtumaa Vuorelan kirkossa. Jumalanpalvelusten sisällössä ja kestossa otettiin huomioon lapsiperheiden tarpeita. Tilaisuuden laulut, virret sekä muu toiminta noudattivat päivän teemaa. Kerholaisten perheille järjestetään toiminnallisia perheiltoja, toinen kerhopaikan yhteydessä ja toinen Ruokoniemessä juhlavuoden teemalla. Tapahtumien sisältö rakennetaan lasten ja heidän perheidensä kanssa yhdessä. Tavoite toteutui hyvin. Perheiltojen toiminnassa otettiin huomioon lasten ja perheiden toiveita. Toiminnallisia iltoja järjestettiin mm. Maaningan Korkeakoskella, Hoplopissa Kuopiossa, Haapamäen havaintotilalla sekä Kasurilanmäellä. Syksyllä toteutettiin perheillat juhlavuoden merkeissä sekä päivä- että iltapäiväkerholaisille Ruokoniemessä. Päiväkerholaisten perheitä kutsuttiin myös joulun aikaan kerhokohtaisiin joulujuhliin. Arviointia Jokaiselle päiväkerholaisille on edelleenkin pystytty tarjoamaan kerhopaikka. Vuorelan iltapäiväkerhon alkaminen syksyllä oli epävarmaa ryhmän pienuuden takia mutta syksyllä ryhmään ilmoittautui lisää lapsia ja ryhmä pääsi alkamaan. Henkilöstön eläköityminen tulevina vuosina tuo omat haasteensa työjärjestelyihin ja kerhojen jatkumiseen. 21

24 Tunnusluvut Suunnitelma Päiväkerhoryhmiä Päiväkerhoissa osallistujia Päiväkerhotyön tapahtumiin osallistuneita Päiväkerhotyön nettokulut / kerholainen, Iltapäiväkerhoryhmiä Iltapäiväkerhoissa osallistujia Iltapäiväkerhotyön tapahtumiin osallistuneita Iltapäiväkerhojen nettokulut/ kerholainen Kesäkerhoihin osallistujia Talousarvion toteutuminen PÄIVÄKERHOTYÖ TA muutokset Toimintatuotot -386,00-450,00-340,00-110,00 75,6 Maksutuotot -86,00-100,00-100,00 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat -300,00-350,00-340,00-10,00 97,1 Toimintakulut , , , ,73 83,9 Henkilöstökulut , , , ,00 95,0 Palvelujen ostot 5 313, , , ,00 85,4 Palvelun ostot - sisäiset 3 844, , , ,95 59,8 Vuokrakulut 8 262, , ,86-209,86 102,5 Sisäiset vuokrakulut , , , ,93 64,7 Aineet ja tarvikkeet 7 679, , ,29-364,29 105,1 Annetut avustukset 300,00 350,00 300,00 50,00 85,7 TOIMINTAKATE , , , ,73 83,9 VUOSIKATE , , , ,73 83,9 Sisäiset vyörytyserät , , , ,38 84,9 TILIKAUDEN TULOS , , , ,11 84,1 ILTAPÄIVÄKERHOTYÖ TA muutokset Toimintatuotot , , , ,60 108,7 Korvaukset , , ,00 913,00 101,5 Maksutuotot , , , ,60 118,8 Toimintakulut , , , ,29 102,9 Henkilöstökulut , , , ,40 102,4 Palvelujen ostot , , ,02-953,02 103,6 Palvelun ostot - sisäiset 3 901, , ,30 151,70 95,5 Sisäiset vuokrakulut , , , ,80 103,2 Aineet ja tarvikkeet 4 593, , ,86-643,86 114,3 Muut toimintakulut 549,21 128,91-128,91 0,0 TOIMINTAKATE , , ,69-156,69 100,1 VUOSIKATE , , ,69-156,69 100,1 Sisäiset vyörytyserät , , , ,13 101,5 TILIKAUDEN TULOS , , , ,82 100,4 22

25 Päiväkerholaisia vieraili Palvelukoti Pehtoorissa vanhustenviikolla Kuva Sini-Marja Kuusipalo Perhekerhotyö Vastuuhenkilöt: lapsityönohjaaja Jaana Markkanen ja kirkkoherra Seppo Laitanen. Toiminta-ajatus Perhekerhot, päivähoitoyhteistyö ja pikkulapsityö tarjoavat mahdollisuuden hiljentymiseen Jumalan kasvojen edessä sekä yhteiseen virikkeelliseen toimintaan. Toiminnassa keskeistä on vertaistuki, perehtyminen kasvatuksen kysymyksiin sekä kasteopetuksen tukeminen. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kerhotoimintaa järjestetään nykyisessä laajuudessaan perheille sekä kunnan perhepäivähoitajille lapsineen. Sen sisältönä on kasvattaa osallistujia kristilliseen vastuuseen lähimmäisistä lähellä ja kaukana hyväntekeväisyyden avulla. Tavoite toteutui osittain. Perhekerhot ja kahvilat kokoontuivat säännöllisesti suunnitelman mukaisesti. Uuden varhaiskasvatuslain astuttua voimaan Avoimia päiväkerhoja perhepäivähoitajille ei järjestetty syksyn aikana. Yhteistyön jatkumisesta ja sen muodosta päätetään vuoden 2018 alkupuolella. Kristityn vastuu lähimmäisistä kaukana ja lähellä toteutui mm. Lähetysseuran kohteen tukemisella sekä Yhteisvastuukeräykseen osallistumalla vapaaehtoisen kahvirahan myötä. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään neljä kertaa vuodessa Kakara -kestit 1-6 vuotiaille seurakunnan jäsenille ja heidän perheilleen, tilaisuuksissa vietetään myös Varttikirkko -hetkiä. Tavoite toteutui hyvin. Toiminnallisia Kakarakestejä syntymäpäiväjuhlien Merkeissä järjestettiin suunnitellusti. Kotien kristillistä kasvatusta tuettiin mm. lapsilähtöisesti toteutetuissa Varttikirkkohetkissä. 23

26 Uskontokasvatuksen tueksi järjestetään kaksi tilaisuutta päivähoidon henkilöstölle. Keväällä koulutusiltapäivä päiväkotien uskontokasvatuksesta vastaaville sekä syksyllä perinteinen Kasvattajienpäivä. Tavoite ei toteutunut. Kunnan uuden varhaiskasvatussuunnitelman takia päivähoidon henkilöstö ei osallistunut heille järjestettyyn koulutukseen. Kasvattajien päivän toteuttamista päätettiin siirtää siihen, kunnes yhteistyön jatkuminen ja sen muodot kunnan päivähoidon kanssa selviävät. Arviointia Pitkän ja perinteisen päivähoitoyhteistyön katkeaminen syksyn osalta oli harmillista. Haasteena on uusien yhteistyömallien löytäminen kunnan päivähoidon kanssa. Diakoniatyön ja vapaaehtoisten voimin on saatu kahvilaan myös varttuneempaa väkeä. Kakarakestit-tapahtumissa on iloittu erityisesti seurakuntalaisista, jotka ovat tulleet mukaan viikkotoiminnan ulkopuolelta. Mukaan on saatu myös isovanhempia ja kummeja. Tunnusluvut Suunnitelma Kokoontumiskertoja Perhekerhoissa käyvien aikuisten yhteenlasketut käyntikerrat Perhekerhoissa käyvien lasten yhteenlasketut käyntikerrat Perheiden sähköpostitoimintaan osallistuvat Pikkulapsityön onnittelupostin vastaanottajia Päivähoitovierailuihin osallistuneet lapset Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintatuotot -840,00-350,00-300,00-50,00 85,7 Maksutuotot -540,00 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat -300,00-350,00-300,00-50,00 85,7 Toimintakulut , , , ,19 91,7 Henkilöstökulut , , , ,03 93,4 Palvelujen ostot 4 389, , , ,03 74,1 Palvelun ostot - sisäiset 4 118, , ,47 968,53 85,1 Sisäiset vuokrakulut , , , ,89 88,6 Aineet ja tarvikkeet 4 142, , ,29-117,29 103,3 Annetut avustukset 300,00 350,00 300,00 50,00 85,7 TOIMINTAKATE , , , ,19 91,8 VUOSIKATE , , , ,19 91,8 Sisäiset vyörytyserät , , , ,15 91,2 TILIKAUDEN TULOS , , , ,34 91,7 24

27 Kirkonmäki Kuhisee tapahtuma järjestettiin 9.4. kirkossa ja seurakuntatalolla. Kuvat Sini-Marja Kuusipalo Varhaisnuorisotyö Vastuuhenkilöt: johtava nuorisotyönohjaaja Sauli Paavilainen ja kirkkoherra Seppo Laitanen. Toiminta-ajatus Varhaisnuorisotyö tukee 7-14 vuotiaiden lasten ja perheiden osallisuutta seurakunnassa yhteistyössä kaikkien niiden aikuisten kanssa, jotka haluavat tukea lasten kasvua. Varhaisnuorisotyö pohjautuu kristilliseen ihmiskäsitykseen, johon kuuluu suhde itseen, suhde Jumalaan, suhde lähimmäiseen ja suhde muuhun luomakuntaan. Varhaisnuorisotyössä tuetaan kotien kristillistä kasvatusta ja otetaan huomioon eri-ikäisten lasten elämän kysymykset ja hengelliset tarpeet. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Järjestetään alakouluilla merkkivuoden teemaa tukevat koulukinkerit, joihin sisältyy historiaan liittyvä esitys. Merkkivuoden muistoksi jaetaan kaikille kunnan 4-luokkalaisille Auta Armias-kirjanen. Kouluyhteisöille on kevät- ja joulukirkot. Koulukummit hoitavat yhteistyön koulujen kanssapäivänavausten, retkien ja leirien sekä ryhmäytymispäivien muodossa. Kolmella alakoululla on vuorovuosin kansainvälisyys- ja lähetyskasvatustapahtuma. Järjestettiin merkkivuoden teemaa tukevat koulukinkerit alakouluilla, joihin tilattiin Kiisi Isotalon kirjoittama historiallinen esitys. Samalla jaettiin merkkivuoden muistoksi kaikille kunnan 4. - luokkalaisille Auta Armias-kirjanen. Kutsuttiin kouluyhteisöt kevät- ja joulukirkkoihin. Koulukummit vierailivat kouluilla pitämässä päivänavauksia, osallistuivat pyynnöstä yhteisön retkitai leiripäiviin tai pitivät ryhmäytymispäiviä. Järjestettiin vuorovuosin kolmelle koululle kansainvälisyys- ja lähetyskasvatusta tukeva vierailu. 25

28 Varhaisnuoria ja heidän perheitään kutsutaan Siilinjärven ja Vuorelan jumalanpalveluksiin ja muihin tapahtumiin, mm. yhteiskristilliseen Avalanche-rinnetapahtumaan Kasurilassa. Kutsuttiin perheitä erilaisiin jumalanpalvelustapahtumiin niin Vuorelaan kuin Siilinjärvelle. Kasurilan hiihtokeskuksessa toteutui yhteiskristillinen Avalanche- rinnetapahtuma yhteistyössä Missionuorten kanssa. Kouluikäisille on monipuolisia harrastuskerhoja ja tapahtumia ja rippikoulun käyneille nuorille pidetään kerhonohjaajakurssi ja noin 12-vuotiaille Appari- eli kerhonapuohjaajakurssi. Tarjottiin kouluikäisille monipuolisia harrastuskerhoja ja tapahtumia. Rippikoulun käyneille järjestettiin kerhonohjaajakurssi ja vuotiaille Appari- eli kerhonapuohjaajakurssi. Seurakunnan nuorten mediatiimi ja kerhonohjaajat saavat tehtäväänsä tukea ja heille tarjotaan yhteisiä koulutuksellisia tapaamisia sekä retkiä tapahtumiin. Kouluikäisten leireillä ja perheleireillä on isosia apuohjaajina. Tuettiin seurakunnan mediatiimin toimintaa maksamalla nuorille kulukorvaus. Alakouluikäisisten toimintasivuja selkeytettiin ja muokattiin informatiivisemmaksi. Nuorten mediatiimin ja noin vuotiaiden apuohjaajien avulla aloitettiin kehittämään verkossa tapahtuvaa työtä. Mediatiimin nuoret valmistivat kerhojen esittelyvideon, joka julkaistiin seurakunnan nettisivuilla. Kerhonohjaajien tehtävää tuettiin järjestämällä yhteisiä koulutuksellisia tapaamisia ja retkiä tapahtumiin. Kouluikäisten leireille ja perheleireille kutsuttiin osallistujia ja isosia apuohjaajiksi. Toteutetaan kysely seurakunnan toiminnasta 4-7-luokkalaisille. Kyselyn tulosten perusteella arvioidaan mennyttä toimintaa ja kehitetään sitä työalan resurssien puitteissa. Talvella toteutettiin webropol-kysely 4.-7-luokkalaisille, josta saatiin ideoita tulevien toimintavuosien suunnittelun pohjaksi. Arviointia Perinteisen hyvin toimivan säännöllisen kerhotoiminnan ohella nuorten mediatiimin toiminta on luontevaa vakiinnuttaa osaksi varhaisnuorisotyötä, jotta verkkosisältö ja kuvamateriaali pysyvät ajankohtaisena. Nettisivujen sisältö olisi hyvä olla muuttuva ja elävä. Tunnusluvut Suunnitelma 7-14 vuotiaiden ikäryhmä Kerhoryhmiä Kerhotoimintaan osallistuvia Kerhonohjaajia ja avustajia Retkiä ja leirejä Retkille ja leireille osallistujia

29 Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintatuotot ,36-100, , , ,0 Korvaukset -30,00 30,00 0,0 Maksutuotot ,36-100, , , ,0 Toimintakulut , , , ,20 106,1 Henkilöstökulut , , ,01-957,01 101,1 Palvelujen ostot 9 918, , , ,94 108,5 Palvelun ostot - sisäiset 6 045, , , ,65 87,0 Vuokrakulut 249,00-249,00 0,0 Sisäiset vuokrakulut , , , ,15 115,3 Aineet ja tarvikkeet , , ,75-251,75 102,7 Muut toimintakulut 200,00 200,00 TOIMINTAKATE , , , ,17 105,3 VUOSIKATE , , , ,17 105,3 Sisäiset vyörytyserät , , , ,30 104,3 TILIKAUDEN TULOS , , , ,47 105,1 Kunnan ja seurakunnan yhteinen Rec&Rew-tapahtuma järjestettiin Kuva Meri Toivanen. 27

30 Partiotyö Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen. Toiminta-ajatus Seurakunta toimii Partiolippukunta Kuilun Kulkijat ry:n taustajärjestönä. Partiolippukunta on toiminut itsenäisesti oman toimintasuunnitelmansa pohjalta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Seurakunta avustaa yhdistyksen toimintaa sen laatiman toimintasuunnitelman pohjalta antaen lisäksi nuorisotyönohjaajien työpanosta lippukunnan käyttöön. Yhdistys on toiminut oman toimintasuunnitelmansa pohjalta tarvittaessa yhteistoiminnassa seurakunnan nuorisotyöntekijöiden kanssa. Yhdistyksen toimintaa tuettiin vuosiavustuksella. Partiolaisten käyttöön luovutetaan veloituksetta partiokolot seurakuntatalon ja Vuorelan seurakuntakeskuksen alakerroista. Partiolaisilla on myös eri sopimuksella mahdollisuus käyttää toiminnassaan seurakuntatilojen keittiötiloja, leirikeskusta ja metsäalueita. Seurakuntatalon ja Vuorelan seurakuntakeskuksen partiokolot ovat olleet veloituksetta partiolaisten säännöllisessä käytössä. Myös Ruokoniemen leirikeskus ja seurakuntatalon keittiö ovat olleet partiolaisten aktiivisessa käytössä. Partiolaisten käyttöön on vuokrattu m²:n tontti Kehvon kylässä sijaitsevalta Kilpiniitty-tilalta. Nykyinen vuokrasopimus on voimassa saakka. Tontilla sijaitsee partiolaisten rakentama partiokämppä ja sauna. Tunnusluvut Suunnitelma Ohjaajia Partiolaisten määrä Partioryhmiä Retkille ja leireille osallistujia Vuosiavustus Kuilun Kulkijat ry:lle Nettokulut / partiolainen, Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintakulut , , ,26-185,26 100,3 Henkilöstökulut 4 238, , ,15-117,15 102,7 Palvelujen ostot 523,63-523,63 0,0 Vuokrakulut 1 620, , ,00-20,00 101,3 Sisäiset vuokrakulut , , ,69 96,31 99,8 Aineet ja tarvikkeet 120,79-120,79 0,0 Annetut avustukset 4 326, , ,00 500,00 87,5 TOIMINTAKATE , , ,26-185,26 100,3 VUOSIKATE , , ,26-185,26 100,3 Sisäiset vyörytyserät 9 786, , ,77 124,23 99,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,03-61,03 100,1 28

31 Rippikoulutyö Vastuuhenkilöt: seurakuntapastori Sanna Marin ja kirkkoherra Seppo Laitanen Toiminta-ajatus Rippikoulun yleistavoitteena on, että nuori vahvistuu uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, jonka yhteyteen hänet on kastettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen sekä elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Rippikoulussa nuorelle tarjotaan mahdollisuus uskon ja oman elämän kysymysten aitoon pohdintaan. Nuoren omille ajatuksille ja mielipiteille annetaan tilaa tulla kuulluiksi. Tämän lisäksi häntä kannustetaan osallistumaan jumalanpalvelus- ja seurakuntaelämään. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Vuonna nuorille on tarjolla yksitoista rippikouluryhmää. Tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisimman monipuolinen rippikoulu, jonka suunnittelussa on otettu huomioon nuorten tarpeita ja kiinnostuksen kohteita (mm. pienryhmärippikoulu ja seikkailurippikoulu). Vuonna nuorille oli tarjolla yhteensä kolmetoista ryhmää. Tavoitteena oli tarjota nuorille mahdollisimman monipuolinen rippikoulu. Suunnittelussa oli otettu huomioon nuorten tarpeita ja kiinnostuksen kohteita (mm. pienryhmärippikoulu ja seikkailurippikoulu). Pienryhmärippikoulu ei toteutunut vuonna vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Seikkailurippikouluun ilmoittautui 20 nuorta, ja se pidettiin Ruunaan koskilla. Talvirippikouluryhmistä toinen ei toteutunut. Seikkailuriparille valmistautumista johtavan nuorisotyönohjaaja Sauli Paavilaisen opastuksessa. Kuva Sini-Marja Kuusipalo Rippikoululaisten opetusta ohjataan niin, että he voivat osallistua sekä ohjatusti että itsenäisesti eri työalojen toimintaan. Rippikouluryhmät osallistuivat ryhminä erilaisiin tilaisuuksiin mm. jumalanpalveluksiin, konsertteihin sekä nuorten tilaisuuksiin. Näiden lisäksi nuoret kävivät itsenäisesti myös muutamassa tapahtumassa. Nuoria pyrittiin kannustamaan vapaaehtoistoiminnan tehtäviin (mm. jumalanpalvelusavustus, keräykset, palvelukotikäynnit). Jumalanpalveluksessa avustamistehtävät 29

32 jäivät vähäisiksi, mutta lähes jokainen rippikouluryhmä kävi vierailulla palvelukodeissa tai teki auttamistehtäviä ihmisten kodeissa. Tämä koettiin erittäin onnistuneeksi. Nuoria kannustetaan osallistumaan vapaaehtoistoiminnan tehtäviin (mm. jumalanpalvelusavustus, keräykset, palvelukotikäynnit). Varsinkin konfirmaatiomessuissa rippikoululaisten ja isosten omaa panosta suunnittelussa ja toteutuksessa lisätään. Rippileireillä tehtiin yhdessä muun muassa esirukous sekä valittiin virret ja laulut konfirmaatioon. Leirillä voitiin pohtia myös konfirmaatiopäivän raamatuntekstejä. Nuorten yhä kiinteämpi mukaan ottaminen suunnitteluun on tärkeää, jotta konfirmaatio voisi olla nuoren ja perheen yhteinen juhla. Arviointia Vuonna rippikoululaisia oli yhteensä 276, joista oman seurakunnan rippikouluun osallistui 256. Toteutuneita ryhmiä oli 10, koska pienryhmärippikoulua ei muodostunut. Talvirippikouluryhmät 1 ja 2 yhdistettiin yhdeksi ryhmäksi. Näiden lisäksi oli yksi ryhmä muualla rippikoulun käyville. Joidenkin ryhmien koko kasvoi melko suureksi ryhmävaihdoksista johtuen. Kokonaisuudessaan rippikouluvuosi oli onnistunut, muutamia vaikeuksia lukuun ottamatta. Parin ryhmän toimintaan antoi erityistä haastetta muutama nuori, joilla oli huomattavia vaikeuksia elämä eri osa-alueilla. Kärsivällisyydellä ja yhteistyön avulla heidänkin rippikoulunsa tuli suoritetuksi. Pääsääntöisesti rippikoulusta nuorilta saatu palaute on ollut positiivista ja rippikoulu on koettu hyvänä etappina kohti aikuisuutta. Tästä kertoo myös isoskoulutukseen ilmoittautuneiden määrä. Edelleen on kiinnitettävä huomiota rippikoulun rakenteen ja sisällön arviointiin ja kehittämiseen. Rippikoulun kokonaisuuden arviointia on tehtävä jatkossakin, varsinkin kun vuonna 2018 rippikoulun rakenne muuttuu. Tunnusluvut Suunnitelma Rippikouluikäluokan koko (kunnan 15-vuotiaat) Rippikouluryhmien lukumäärä, joista leiririppikouluja päivärippikouluja Yksityis- ja aikuisrippikouluja 3 14 Rippikoulun käyneiden kokonaismäärä, joista oman seurakunnan jäseniä muun seurakunnan jäseniä / muita Muualla rippikoulun käyneitä Rippikoulun käyneet 15 v. ikäluokasta 91,8 91,5 Isosia rippikouluissa Vanhempain tilaisuuksia Tilaisuuksissa osallistujia Nettokulut / rippikoululainen

33 Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintatuotot , , , ,39 85,3 Maksutuotot , , , ,39 85,3 Toimintakulut , , , ,89 107,3 Henkilöstökulut , , , ,82 97,2 Palvelujen ostot , , , ,27 63,0 Palvelun ostot - sisäiset , , , ,62 109,2 Vuokrakulut 60,00 Sisäiset vuokrakulut , , , ,72 121,3 Aineet ja tarvikkeet 8 330, , , ,64 141,9 Annetut avustukset 546, ,00 702,00 698,00 50,1 Muut toimintakulut 450,00 919,00-919,00 0,0 TOIMINTAKATE , , , ,28 108,8 VUOSIKATE , , , ,28 108,8 Sisäiset vyörytyserät , , , ,54 104,9 TILIKAUDEN TULOS , , , ,82 108,0 Nuorisotyö Vastuuhenkilöt: johtava nuorisotyönohjaaja Sauli Paavilainen ja kirkkoherra Seppo Laitanen. Toiminta-ajatus Huolehdimme, että toiminta on nuoria osallistavaa, kristityn identiteettiä vahvistavaa ja hengellistä elämää hoitavaa. Pidämme tärkeänä suvaitsevaisuus- ja rauhankasvatusta, syrjäytymisen ehkäisyä ja nuoren tukemista vastuulliseen elämään. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Isoskoulutuksen päätösleirillä ja henkilökohtaisissa keskusteluissa suunnitellaan jokaisen nuoren kanssa seuraavan kauden toimintamuoto, jossa hänellä olisi mahdollisuus olla mukana. Nuorelle tarjotaan rippikoulu-, perhe- ja lastenleiri - isostoiminnan lisäksi mm. alakouluikäisten kerhonohjaamista, erityisnuorisotyön vapaaehtoistyöntekijänä tai isoskoulutusohjaajana toimimista. Myös lähetyksen ja musiikin ryhmätoiminta sekä hyvinkin erilaiset projektiluonteiset tapahtumat huomioidaan isoskoulutuksen jatkona. Nuoria pyritään myös osallistuttamaan jumalanpalvelustehtäviin, kuten ehtoollisavustamiseen sekä muihin tehtäviin niin perjantaimessuissa kuin myös pääjumalanpalveluksissa. Isoskoulutettavat ovat hakeneet aktiivisesti monia erilaisia isospaikkoja ja he ovat olleet tyytyväisiä tehtävien erilaisuuteen esim. rippikoulussa ja Kesiskerhossa samalla koulutuksella. Paikka on löytynyt ja tavoitteessa onnistuttu. Lähetystyönprojektien suunnittelulle ei ole löytynyt yhteistä aikaa ja musiikkiryhmätoiminta ei juurikaan tavoita kohderyhmää. Ehtoollisavustajiksi on saatu tehtävään motivoituneita nuoria ja palveluvuoroja on ollut etenkin nuorten leirien messuissa, perjantaimessuissa ja konfirmaatiojumalanpalveluksissa, hyvä tilanne. Uusia isoskoulutusohjaajia koulutetaan ensimmäistä kertaa jo näin ajoissa tehtäväänsä, 8 kokoontumista ja elokuussa vielä orientoiva leiri kaikille aloittaville isoskoulutuspienryhmäohjaajille eli isopeille. Moni täysikäinen isoppi siirtyy jatko-opintoihin, onneksi innostusta ja valmiuttakin löytyy jatkavilta. 31

34 Nuoret ja nuorisotyö haluavat kantaa vastuunsa sekä ideoiden, että toteuttaen erilaisia käytännönläheisiä ratkaisuja ympäristösuojelun toteuttamiseksi seurakunnassamme. Nuoret ovat motivoituneita toimintaan mutta aina ei löydy esim. kierrätysastioita riittävästi kaikissa toimipisteissä. Miksi muovia ei lajitella, vaikka sillä on keräilyketju valmiina? Siirrämme tavoitteen sivummalle vuoden 2018 Rauha- teeman vuoksi ja jatkamme ympäristönkin suojelua. Arviointia Ahmon yläkoululla on yhteistyössä kunnan nuorisotoimen kanssa järjestetty Pärkki-toimintaa kahdesti viikossa. Toiminnassa tavoitetaan keskimäärin 55 nuorta/pv. Toiminnalle on selkeä tilaus ja se on saanut hyvän jalansijan koulutoiminnassa. Suininlahden koululla järjestettiin yhteistyössä kunnan nuorisotoimen kanssa kerran kuussa ohjattua liikunnallista välituntitoimintaa. Nuoret ovat antaneet toiminnasta positiivista palautetta. Isoskoulutuspienryhmissä on kolme ohjaajaa osoittautunut kahta paremmaksi, joten ohjaajien määrää on lisätty. Perjantaikahviloissa on ollut aiempaa hiljaisempaa, etenkin Vuorelassa. Vuorelan kirkon tilat ja mahdollisuudet motivoivat nuoria aikuisia, palaute on ollut kiittävää, niin miljööstä kuin laitteistakin. Maata Näkyvissä Festareille oli vain 9 lähtijää, mutta heille järjestyi yhteiskyyti Alavan seurakunnan kanssa. Tunnusluvut Suunnitelma Isoskoulutukseen osallistuneet Isosina toimineita rippikoulussa ja nuorten leireillä Nuorten (15-18 v) tilaisuuksia 66 Nuorten tilaisuuksiin osallistuneita Nuorten retkiä ja leirejä Leireille ja retkille osallistuneet Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintatuotot , , , ,30 57,9 Maksutuotot , , , ,30 57,9 Toimintakulut , , , ,53 97,0 Henkilöstökulut , , , ,30 101,7 Palvelujen ostot , , , ,27 53,0 Palvelun ostot - sisäiset , , , ,22 91,6 Vuokrakulut 200,00 200,00 Sisäiset vuokrakulut , , , ,16 105,1 Aineet ja tarvikkeet 3 459, , , ,50 60,1 Muut toimintakulut 200,00 200,00 31,00 169,00 15,5 TOIMINTAKATE , , , ,23 99,1 VUOSIKATE , , , ,23 99,1 Sisäiset vyörytyserät , , , ,75 96,1 TILIKAUDEN TULOS , , , ,98 98,5 32

35 Erityisnuorisotyö Vastuuhenkilö: johtava nuorisotyönohjaaja Sauli Paavilainen ja kirkkoherra Seppo Laitanen. Toiminta-ajatus Erityisnuorisotyöllä tarkoitetaan etsivää ja lähimmäiskeskeistä työtä, joka kohdennetaan erityistä tukea tarvitseviin lapsiin ja nuoriin sekä heidän perheisiin. Lasten ja nuorten huoltajia tuetaan heidän kasvatustehtävässään. Kirkon erityisnuorisotyön yleistavoite on, että nuori kokee olevansa hyväksytty ja löytää elämälleen mielekkyyden Jumalan luomana ja lunastamana. Lapsen ja nuoren itsetuntoa pyritään vahvistamaan, jotta hän pystyisi omaehtoiseen ja vastuulliseen elämään sekä toimimaan monimutkaistuvassa ja ristiriitaisessa maailmassa. Lisäksi erityisnuorisotyön tavoitteena on tarjota niin nuorille, nuorille aikuisille, kuin aikuisillekin mahdollisuus toimia seurakuntayhteydessä lähimmäisten hyväksi ja näin elää todeksi omaa uskoaan. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Lisätään yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kuraattorien, psykologien ja Valman (Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus) opettajien kanssa. Tavoite toteutui hyvin. Keväällä saimme muutaman välivuoden jälkeen yhteistyöleirin Kainuuseen järjestymään niin, että Sakky:n Toivalan kampuksen Valma oli mukana. Valman opettaja kertoi leirillä olleen positiivinen vaikutus sekä ryhmädynamiikkaan että opintoihin nähden. Yhteistyö Sakky:n kanssa helpotti myös leirin logistiikkaa ja sen kustannuksia, saimme sieltä kaksi pikkubussia leirikuljetuksiin. Syksyllä olimme mukana järjestämässä tutor-koulutusta yhdessä kuraattorien kanssa. Tutor-koulutus on yhteinen lukion ja ammatillisen oppilaitoksen tutoropiskelijoille. Koulutus jatkuu keväällä Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aloittaville opiskelija ryhmille järjestimme yhteistyössä oppilaitoksen työntekijöiden, seurakunnan diakoniatyöntekijän ja kunnan yhteisten kuraattorien kanssa kirkkovenesouturetken Karhon saareen. Tämä työtapa keräsi myös valtaosin hyvää palautetta, niin opiskelijoilta kuin ryhmän ohjaajiltakin. Näiden lisäksi olimme aktiivisina toimijoina myös Sakkyn ja Ingmanin hyvinvointipäivissä, jotka järjestettiin syksyllä oppilaitoksissa. Kehitämme nuorisotyön tiimipalavereja paremmin nuorisotyön kokonaisuutta palvelevaksi työkaluksi, ottaen huomioon myös työntekijäkokouskäytänteiden muuttumisen. Nuorisotyön tiimejä pidettiin yhteensä kymmenen. Tiimissä on kiinnitetty huomiota ennen kaikkea työssä onnistumisiin sekä tulevan toiminnan suunnitteluun. Työn kehittämistä on pyritty toteuttamaan positiivisuuden ja onnistumisten kautta. Tiimityönohjauksen päättyessä syksyllä nuorisotyöntiimiltä jäi yhteinen esityslistaton kokoontuminen pois, jota jäätiin selkeästi kaipaamaan. Tulevaisuudessa pyrimme järjestämään 2-4 kertaa vuodessa tiimille foorumin, jossa ei ole varsinaista esityslistaa, vaan siinä voidaan ottaa työhön liittyviä asioita/kehityskohteita vapaammin ja paremmalla ajalla käsittelyyn. Tiimin yhteiset pidemmät tiimipäivät pidettiin keväällä Ruokoniemessä ja joulukuussa tuomiokapitulissa. Kevään päivä oli nuorisotyön Kiky-päivä. Nämä päivät ovat olleet tiimin ja työn kannalta hedelmällisiä, joista kannattaa tulevaisuudessakin pitää kiinni. Arviointia Seurakunnassa tehtävä erityisnuorisotyö Siilinjärvellä on onnistunut verkottumaan monen nuoriso- ja erityisnuorisotyötä tekevän tahon kanssa. Yhteistyö on tiivistä kunnan erityisnuoriso- ja etsivän nuorisotyön kanssa. Erityisnuorisotyön tulisi olla ajassa kiinni ja kulloiseenkin tarpeeseen nopeasti tarttuvaa. Erityisnuorisotyö on ollut aktiivisena mukana kehittämässä sekä tuettua (Joke), että vähemmän tuettua kesätyötä Siilinjärven kunnan nuorille ja nuorille aikuisille. Kehitystyötä on tehty yhdessä kunnan 33

36 nuorisotoimen ja työllisyyspalveluiden kanssa. Tulevaisuus näyttää mitä haasteita tai mahdollisuuksia työttömien aktiivimalli tuo tullessaan nuorten työttömien keskuudessa. Tunnusluvut Suunnitelma Retket ja leirit Retkille ja leireille osallistujat Kunnan tai muut tahon kanssa yhteistyössä järjestetyt tapahtumat Kouluvierailut Kotikäynnit Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintatuotot -888,95-150,00-115,40-34,60 76,9 Maksutuotot -790,95-150,00-59,40-90,60 39,6 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat -98,00-56,00 56,00 0,0 Toimintakulut , , , ,80 74,1 Henkilöstökulut , , , ,19 92,2 Palvelujen ostot 9 354, , , ,58 69,3 Palvelun ostot - sisäiset 628,12 850,00 196,17 653,83 23,1 Sisäiset vuokrakulut 3 643, , , ,61 34,9 Aineet ja tarvikkeet 1 998, , , ,59 51,2 Muut toimintakulut 80,00 TOIMINTAKATE , , , ,20 74,1 VUOSIKATE , , , ,20 74,1 Sisäiset vyörytyserät , , , ,68 76,4 TILIKAUDEN TULOS , , , ,88 74,6 34

37 Muu lapsi- ja nuorisotyö / A. Venäläisen rahasto Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Toiminta-ajatus Siilinjärven seurakunnalla on Aaro Venäläisen tekemän testamentin toteuttamista varten Aaro Venäläisen rahasto vahvistettujen sääntöjen mukaan rahaston tarkoituksena on jakaa kurssija koulutusstipendejä siilinjärveläisille opiskelijoille sellaisiin opintoihin, jotka antavat pätevyyden kirkon lapsi- ja nuorisotyön tehtäviin, sekä Siilinjärven seurakunnan vapaaehtoistyössä toimivien kerhonohjaajien ja pyhäkoulunopettajien koulutukseen. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kurssi- ja koulutusstipendit julistetaan haettavaksi vuosittain mennessä. Stipendien hakumahdollisuuksista tiedotetaan seurakunnan kotisivuilla ja sen lisäksi suoraan oppilaitoksiin. Kertomusvuoden haussa stipendiä haki yksi nuorisotyönohjaajaksi-sosionomiksi opiskeleva ja kaksi lastenohjaajaksi opiskelevaa siilinjärveläistä. Hakemusten perusteella rahastosta myönnettiin yksi 800 euron ja kaksi 400 euron suuruista koulutusstipendiä. Stipendien hakumahdollisuudesta tiedotettiin seurakunnan kotisivuilla, oppilaitoksiin tiedottaminen ei vielä toteutunut. Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintatuotot , , , ,68 28,6 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat , , , ,68 28,6 Toimintakulut 2 944, , , ,00 40,0 Palvelujen ostot 2 544,30 Annetut avustukset 400, , , ,00 40,0 TOIMINTAKATE 692,66 0,00 456,68-456,68 0,0 Rahoitustuotot- ja kulut -692,66-456,68 456,68 0,0 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Rahastolle kertyi rahoitustuottoja yhteensä 456 euroa ja toimintakuluja oli euroa. Rahaston nettokulu on siirretty rahaston pääoman vähennykseksi. Rahaston pääoma oli tilikauden päättyessä euroa. 35

38 Diakoniatyö Vastuuhenkilöt: johtava diakonianviranhaltija Liisa Tiilikainen, seurakuntapastori Heikki Kastarinen ja kirkkoherra Seppo Laitanen. Toiminta-ajatus Diakoniatyön tehtävänä on tukea lähimmäisenrakkauden ja keskinäisen huolenpidon toteutumista, auttaa ja tukea erityisesti niitä, joiden hätä on suurin tai joita ei muulla tavalla auteta, edistää ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden, rauhan ja ympäristövastuun toteutumista sekä tukea ihmisiä kutsumuksensa löytämisessä ja toteuttamisessa työelämässä ja sen ulkopuolella. Vuosittain toteutettava valtakunnallinen yhteisvastuukeräys kuuluu diakoniatyön tehtäväkenttään. Diakoniatyön toteuttamisessa on taloudellisena tukena Aaro Väänäsen testamenttirahasto (diakoniarahasto). Tavoitteet ja niiden toteutuminen Työajasta suurin osa käytetään kohtaavaan, auttavaan ja voimaannuttavaan työhön. Diakoniatyöntekijöiden työn keskiössä on ollut ihmisten kohtaaminen vastaanotoilla, sovituissa keskusteluissa, kotikäynneillä, ryhmissä, juhlissa, tapahtumissa ja leireillä. Etsivä työ (ehkäisevä ja korjaava). Etsivä työ on aina osa diakoniatyön luonnetta. Diakoniatyöntekijä on ollut kerran viikossa päivystämässä Siilinjärven apteekissa. Diakoniatyöntekijät jalkautuivat myös torille. Kesän aikana toteutettiin Pop up-kahviloita viidessä eri paikassa kohdaten ihmisiä. Heinäkuussa oltiin omalla seurakunnan teltalla Siilifolk-tapahtumassa. Siellä seurakunnan työntekijöiden lisäksi vapaaehtoisina päivystäjinä oli seurakuntalaisia ja turvapaikanhakijoita Tarinasta. Yhteisötyö ja yhteistyön tekeminen eri työalojen, hiippakunnan ja kokonaiskirkon kuten myös alueella toimivien yhteistyötahojen kanssa. Diakoniatyö on ollut mukana Kirkonmäki kuhisee -tapahtumissa keväällä ja joulun alla. Niiden toteuttaminen on yhteistyötä seurakunnan eri työalojen kanssa, samoin kuin yhteisvastuukeräystapahtumien toteuttaminen. Yhteistyötä tehtiin myös hiippakunnan, Kirkkopalveluiden ja Kirkkohallituksen eri osastojen kanssa. Paikallistasolla yhteistyötahoiksi ovat vuosien ajan muotoutuneet mm. kunnan sosiaali -ja terveystoimen eri yksiköt, Kela, Velkaneuvonnan työntekijät, eri järjestöt ja paikallisyhdistykset sekä alueen yritykset. Liisa Tiilikainen valittiin hiippakunnallisen diakoniatyön neuvottelukuntaan vuosiksi Arviointia Diakoniatiimin kokoonpanossa vuosina 2014 tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet toteutettavaan työhön. Asiakasmäärä on hieman vähentynyt ja myönnettyjä avustuksia on ollut aiempia vuosia vähemmän. Avoimet asiakasvastaanotot lopetettiin lokakuussa, koska yhteydenottotapoja on useita. Uudistumista on toteutettu myös ulostuloilla kohtaamalla ihmisiä turuilla ja toreilla. Jalkautuvasta työstä olemme saaneet positiivista palautetta ja se on lisännyt tunnettavuutta. Näissä kohtaamisissa on ilmoittautunut myös uusia vapaaehtoisia. Diakoniatyön strategia-asiakirja saatiin valmiiksi ja sen mukaiset painopistealueet huomioitiin jo vuoden työalan painopisteasettelussa. Diakoniastrategia on antanut jäntevyyttä työn suunnitteluun ja toteutukseen. Siihen liittyen tehtiin myös kysely asiakkaille ja ryhmiin osallistuneille. Näiden kyselyjen purkaminen jäi vuodelle

39 Tunnusluvut Suunnitelma Asiakaskontaktien määrä Asiakkaiden lukumäärä Asiakkaiden määrä kunnan väkiluvusta, % 1,6 2,1 1,7 Annetut avustukset josta diakoniarahastosta Avustusten lukumäärä Säännölliset ryhmät Ryhmätoimintaan osallistuneita Vapaaehtoistyöntekijöitä Retket ja leirit Retkille ja leireille osallistuneita 370 Nettokulut / asiakas Nettokulut / asiakaskontakti Talousarvion toteutuminen DIAKONIATYÖ TA muutokset Toimintatuotot , , , ,51 113,4 Myyntituotot -108,20 108,20 0,0 Maksutuotot , , , ,19 127,0 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat , , ,12-581,88 95,5 Toimintakulut , , , ,57 97,3 Henkilöstökulut , , , ,67 98,9 Palvelujen ostot , , , ,79 113,2 Palvelun ostot - sisäiset 7 171, , , ,05 72,9 Sisäiset vuokrakulut , , ,34 22,66 100,0 Aineet ja tarvikkeet 6 271, , ,21 643,79 91,1 Annetut avustukset , , , ,19 70,4 TOIMINTAKATE , , , ,08 96,1 VUOSIKATE , , , ,08 96,1 Sisäiset vyörytyserät , , , ,10 95,7 TILIKAUDEN TULOS , , , ,18 96,0 37

40 Kansainvälinen diakonia ja maahanmuuttajatyö Vastuuhenkilöt: johtava diakonianviranhaltija Liisa Tiilikainen ja kirkkoherra Seppo Laitanen Toiminta-ajatus Kirkkojen ja kristillisten järjestöjen tekemä avustustoiminta ja diakoniatyö ovat oleellinen osa kirkon todistusta maailmassa. Paikallisten kirkkojen oman diakonian tukeminen, kehitysyhteistyö (köyhyyden vähentäminen, eriarvoisuuden poistaminen), humanitaarinen apu, rauhan- ja sovinnontyö sekä ihmisoikeuksien puolustaminen konkretisoivat avustustoiminnan. Kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muuten auteta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kansainvälisen diakonian toteuttaminen myös Siilinjärven monikulttuurisessa ympäristössä; vieraanvaraisuus, avoimuus, lähimmäisen rakkauden osoittaminen sanoin ja teoin. Kutsutaan turvapaikanhakijoita mukaan seurakunnan jo olemassa oleviin toimintoihin, jotta saadaan kontakteja paikalliseen väestöön ja kotouttamista Siilinjärvelle; lasten- ja varhaisnuorten leirit ja kerhot, Avalanche - tapahtuma, kulttuuriin ja suvaitsevaisuuteen liittyvä koulutustapahtuma keväällä seurakunnan työntekijöille ja tai paikkakuntalaisille. Siilinjärveläisten ja turvapaikanhakijoiden vuoropuhelua, kohtaamista ja turvallisessa ympäristössä toisiinsa tutustumista on tuettu monin eri tavoin. Erilaiset tapahtumat seurakuntatalolla, Tarinassa ja Siilinjärvellä on tuonut hyvin heitä yhteen. Turvapaikanhakijat ovat vierailleet ryhmissä ja heitä on ollut mukana työhön tutustumisjaksoilla. Keskustelu ja vapaat kysymykset hyvässä hengessä on tuonut ymmärrystä puolin ja toisin. Useita turvapaikanhakijoita on käynyt myös rippikoulua. Lähetyssihteeri on koordinoinut näitä rippikouluja, opettanut ja opastanut muita työntekijöitä tähän vaativaan työhön. Tarinan vastaanottokeskuksen kanssa järjestettiin äitienpäiväkonsertti, joka kokosi turvapaikanhakijoita ja paikallisia ihmisiä yhteen seurakuntatalolle. Lisäksi järjestettiin leiripäivät ja maahanmuuttajalapsia osallistui myös seurakunnan järjestämille lasten-ja nuorten leirille. Seurakunnan vapaaehtoisia on edelleen Tarinassa, siellä toimiville vapaaehtoisille pidettiin kevään aikana työnohjauksellista ryhmää. Tarinan vastaanottokeskuksen johdon ja vapaaehtoistyön vastuutyöntekijän kanssa on pidetty palavereita ja tehty yhteistyötä. Kunnan maahanmuuttotyön koordinaattori on koonnut kerran yhteen eri toimijat miettimään ja toteuttamaan yhteistyötä maahanmuuttajien kanssa heidän kotoutumisen tukemiseksi. Lisäksi Setlementti Puijolan tiedottaja on pitänyt yhteyttä tiedottaen Tarinan Vok:n tilanteesta. Hiippakunnan kansainvälisen työn hiippakuntasihteeri Jukka Helle ja kirkkohallituksen monikulttuurisen työn sihteeri Marja-Liisa Laihia ovat antaneet tälle työlle tukensa ja jakaneet osaamistaan. Liisa Tiilikainen oli myös kirkkohallituksen pyynnöstä monikulttuurisen työn neuvottelupäivillä alustamassa ja paneelissa keskustelemassa Siilinjärven seurakunnan toteuttamasta maahanmuuttotyöstä. Kirkon Ulkomaanavun työn tukeminen ja sen esillä pitäminen. Yhteisvastuukeräyksen kehittäminen. Erilaisten toimintojen ja esillä olon kautta Kirkon Ulkomaanavun toiminta tulee tutuksi seurakuntalaisille. Kirkon Ulkomaanavun toimintaan osallistuminen lipaskeräysten, Naisten Pankin tai Toisenlainen Lahja lahja myynnin kautta on ollut hiljaista. Keräyksiä ei järjestetty. Naisten Pankin Kuopion ryhmän kanssa ollut jonkinlaista yhteistyötä mm. huhtikuussa järjestetty runoilta Vuorelan kirkolla, joka keräsi kirkon täyteen kuulijoita ja josta saatiin hieno tuotto Naisten Pankille. Toisenlaisia Lahjoja oli esillä myyjäisissä ja muutamissa tapahtumissa. 38

41 Vuoden Yhteisvastuukeräyksen ulkomaankohde oli Ulkomaanavun työ Jordaniassa syyrialaisten pakolaisten keskuudessa. Sieltä terveisiä toi lähetyssihteeri keväällä, sekä oman seurakunnan että Kuopion hiippakunnan monissa seurakunnissa. Osassa näistä vierailuista oli myös Tarinan turvapaikanhakijoita mukana. Tällä tavalla saatiin myös nostetta yhteisvastuukeräykselle. Yhteisvastuukeräyksen nettotuotto oli euroa. Tulos parani edellisvuodesta peräti 45 %. Ystävyysseurakuntatyön vahvistaminen. Tarton Paavalin ystävyysseurakunnan toimintaan annettiin euron toiminta-avustus. Yhteys ystävyysseurakuntaan on muutoin ollut vähäistä. Arviointia Tarinan vastaanottokeskus on suuri ja yksi keskus Suomessa, joka on pitkäaikainen yksikkö. Vuoden aikana vastaanottokeskuksesta lähtee väkeä ja tulee uusia. Tämä on myös haastavaa työn kannalta. Siilinjärvellä, seurakunnassamme ja valtakunnallisesti on erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoita kohtaan. Seurakunnan erityinen viesti on kuitenkin oltava se, että tuemme kaikki avuntarvitsijoita ennakkoluulottomasti ja rakkaudella. Kokonaisuudessaan kansainvälinen diakonia tarvitsee mukaansa seurakuntalaisia, jotka ovat asiasta kiinnostuneita ja vievät viestiä eteenpäin ja toimivat asian tiimoilta konkreettisesti. Kansainvälinen diakonia, maahanmuuttajatyö ja lähetystyö hipovat työkenttinä toinen toisiaan, joten konkreettisessa toiminnassa näitä ei usein voi erottaa toisistaan. Vuoden aikana on huomattu, että kansainvälinen diakonia ei konkreettisesti tarkoita vain ja ainoastaan Kirkon Ulkomaanavun kautta tehtävää toimintaa vaan paljon laajempaa työkenttää konkreettisesti Siilinjärvellä kuin maailmalla. Talousarvion toteutuminen DIAKONIARAHASTO TA muutokset Toimintatuotot , , , ,49 63,2 Myyntituotot -370,00 Maksutuotot -300,00-460,00 160,00 153,3 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat , , , ,49 62,1 Toimintakulut , , , ,13 67,6 Henkilöstökulut 396,18 500,00 500,00 Palvelujen ostot 137,96 150, ,17-995,17 763,4 Palvelun ostot - sisäiset 147, , , ,21 39,0 Aineet ja tarvikkeet 944, ,00 491,76 808,24 37,8 Annetut avustukset , , , ,85 69,9 TOIMINTAKATE 1 805,33 400, ,36-933,36 333,3 Rahoitustuotot- ja kulut ,33-400, ,36 933,36 333,3 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Diakoniarahaston kirjanpito hoidetaan seurakunnan kirjanpidossa diakoniatyön tehtäväalueen sisällä erillisenä tulosyksikkönä. Diakoniarahaston kirjanpitoon on vuodesta lähtien sisällytetty maahanmuuttajatyön tuotot ja kulut. Rahastolle kertyi lahjoitusvaroja yhteensä euroa sekä rahoitustuottoja euroa. Rahaston toimintakulut olivat euroa. Rahaston nettokulu on siirretty rahaston pääoman vähennykseksi. Rahaston pääoma oli tilikauden päättyessä euroa. 39

42 KV. DIAKONIA TA muutokset Toimintatuotot -267,00 350, , ,60-781,0 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat -267,00 350, , ,60-752,5 Tuet ja avustukset -100,00 100,00 0,0 Toimintakulut , , , ,02 105,1 Henkilöstökulut 9 043, , ,92 203,08 97,8 Palvelujen ostot 300,00 300,00 Palvelun ostot - sisäiset 350,00 127,50 222,50 36,4 Sisäiset vuokrakulut 350,00 350,00 Aineet ja tarvikkeet 200, ,19-940,19 570,1 Annetut avustukset , , , ,41 111,0 TOIMINTAKATE , , , ,58 91,0 VUOSIKATE , , , ,58 91,0 Sisäiset vyörytyserät 5 046, , ,56-119,56 102,4 TILIKAUDEN TULOS , , , ,02 93,2 Perhetyö Vastuuhenkilöt: johtava diakonianviranhaltija Liisa Tiilikainen ja kirkkoherra Seppo Laitanen. Toiminta-ajatus Diakoninen perhetyö on ongelmia ennaltaehkäisevää, vanhemmuutta ja parisuhdetta tukevaa ja arjessa auttavaa -yllättävissä elämäntilanteissa tilapäistä tukea antavaa toimintaa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Jatketaan sielunhoito/tukikeskusteluja. Suurin osa työajasta käytetään kohtaavaan asiakastyöhön. Suurin osa työajasta on käytetty kohtaavaan asiakastyöhön. On huomattava kuitenkin, että välttämättömimmät ja kiireellisemmät asiakaskontaktit on hoidettu ensin ja muussa asiakastyössä on pyritty kohtuullistamaan asiakasmääriä työntekijän oman jaksamisen vuoksi. Järjestetään vertaisryhmiä: Virtaa Vanhemmuuteen -te toja järjestetään keväällä (huomioiden erityisesti nuorten vanhemmat) seuraavilla aiheilla: kiusaaminen, päihteet, turvapaikanhakijat, rajat ja rakkaus sekä sosiaalinen media. Selvitetään mahdollisuutta aloittaa vertaisryhmä uusperheiden tukemiseksi ja vertaisohjaajien kouluttamiseksi. Erityislasten ja vanhempien vertaisryhmät (Siiliperheet) jatkuvat. Moniammatillinen ohjausryhmä jatkaa Siiliperheiden tukena. Vertaisryhmiä on järjestetty seuraavasti: Siiliperheet kerran kuukaudessa samoin kuin Vanhemmuuden Palikat -te lat kerran kuukaudessa. Perhetyön vastuuryhmässä on keskusteltu mahdollisuudesta aloittaa yhteistyötä koulujen kanssa esim. vanhempainiltavierailuina. Ensimmäinen vierailu toteutuu yhteistyössä Ahmon koulun vanhempainneuvoston kanssa. Järjestetään diakoninen perheleiri kesällä ja Parisuhdesuunnistus syksyllä Perheleiri toteutui elokuun puolivälissä, se oli kaikille avoin perheleiri. Palautteesta ilmeni, että parisuhteen asioita toivotaan seuraavalle leirille lisää. Parisuhdesuunnistus ei toteutunut vähäisen osallistujien vuoksi. 40

43 Arviointia Kertomusvuosi oli täynnä erilaisia haasteita; vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvät kysymykset olivat esillä usein pariskuntien keskusteluissa ja siksi vanhemmuuden ja parisuhteen palikat te lat puolustavat paikkaansa. Kävijämääriltään ne eivät ole suuria tilaisuuksia, mutta keskustelu sujuu pienryhmässä luontevasti ja palaute on ollut positiivista. Asiakaskontaktien vähentäminen on auttanut työntekijää jaksamaan töissä. Perhetyöntekijä on mukana monissa työryhmissä: Marak (lähisuhdeväkivalta työryhmä), Lape (lapsiperheiden palvelujen kehittämistyö, joka on valtakunnallinen kärkihanke) ja Vatu (Siilinjärven kunnan varhaisen tuen työryhmä). Työryhmätyöskentely työllistää melko paljon ja kokoukset vievät aikaa. Toisaalta on hyvä käyttää ammattitaitoaan ja kokemustaan yhteiseksi hyödyksi. Tunnusluvut Suunnitelma Asiakasperheiden määrä Asiakaskontaktien lukumäärä Vertaisryhmät ja parisuhdekurssit Leirit ja retket Siilinjärveläisten käyntikerrat (moduulit) Kuopion perheasiain neuvottelukeskuksella (1 mod.=45 min) Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintatuotot -423,46-550,00-674,40 124,40 122,6 Maksutuotot -423,46-550,00-674,40 124,40 122,6 Toimintakulut , , , ,85 95,2 Henkilöstökulut , , ,17-240,17 100,4 Palvelujen ostot , , , ,72 124,5 Palvelun ostot - sisäiset 3 532, , , ,30 51,1 Sisäiset vuokrakulut , , , ,69 74,6 Aineet ja tarvikkeet 1 281, ,00 973, ,75 33,6 Muut toimintakulut 196,00 118,00-118,00 0,0 TOIMINTAKATE , , , ,25 95,1 VUOSIKATE , , , ,25 95,1 Sisäiset vyörytyserät , , , ,72 94,6 TILIKAUDEN TULOS , , , ,97 95,0 41

44 Sairaalasielunhoito Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen. Toiminta-ajatus Sairaalasielunhoito on pääasiassa potilaiden parissa tapahtuvia henkilökohtaisia keskusteluja, yksityisiä ja yleisiä ehtoollisen viettoja sekä hartaushetkiä. Sairaalasielunhoitotyö tarjoaa kristillisen kirkon palveluja potilaiden, heidän omaistensa, läheistensä ja henkilökunnan ulottuville. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Varataan riittävästi aikaa sielunhoidollisiin keskusteluihin potilaiden ja omaisten kanssa. Sielunhoidollisia keskusteluja potilaiden ja omaisten kanssa käytiin tarvittaessa. Ajantarve keskusteluissa vaihtelee, eikä sitä ole rajoitettu. Toimitetaan ehtoollistilaisuuksia ja hartaushetkiä terveyskeskuksen vuodeosastolla ja laitoksissa. Ehtoollistilaisuuksia ja hartaushetkiä toimitettiin tavoitteen mukaisesti. Terveyskeskuksen ja laitosten henkilökunnan kanssa yhteistyössä paneudutaan erityisesti saattohoidon kysymyksiin. Kaikissa laitoksissa järjestetään asiasta neuvottelu. Varsinainen neuvottelu saattohoidosta ja muusta yhteistyöstä eri laitosten kanssa jäi seuraavan vuoden asiaksi. Pyyntöjä käytännön saattohoitotilanteisiin tuli toimintavuonna poikkeuksellisen runsaasti. Osallistutaan Pieksämäen seurakunnan palkkaaman Vaalijalan alueen seurakuntien kehitysvammapapin viran kustannuksiin ja Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän ylläpitämän sairaalasielunhoidon kustannuksiin siilinjärveläisten potilaiden osalta Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa. Seurakunta korvasi laadittujen sopimusten perusteella Pieksämäen seurakunnalle osuutensa Vaalijalan alueen seurakuntien kehitysvammapapin viran kustannuksista ja Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymälle osuuden sairaalasielunhoidon kustannuksista siilinjärveläisten potilaiden osalta Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa. Tunnusluvut Suunnitelma Vaalijalan kehitysvammapapin kustannusosuus KYS:n sairaalasielunhoidon kustannusosuus KYS:n sairaalasielunhoidon hoitopäivät Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintakulut , , , ,70 107,1 Palvelujen ostot , , , ,70 107,1 TOIMINTAKATE , , , ,70 107,1 VUOSIKATE , , , ,70 107,1 Sisäiset vyörytyserät 3 063, , ,26-200,26 106,6 TILIKAUDEN TULOS , , , ,96 107,0 42

45 Sielunhoito Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Toiminta-ajatus Sielunhoito perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen ja lähimmäisenrakkauteen. Sielunhoidon avulla tuetaan ihmistä kokonaisvaltaisesti elämän eri käänteissä ilon, vastoinkäymisten, surun, pahan mielen ja syyllisyyden hetkinä. Yksityinen sielunhoito on erityisesti papin tehtävä. Työntekijää sitoo vaitiolovelvollisuus. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Sielunhoitoa toteutetaan kahdenkeskisissä keskusteluissa, ryhmissä, rukouksessa, ripissä ja ehtoollisessa. Sielunhoitotyötä on toteutettu kahdenkeskisissä keskusteluissa, ryhmissä, rukouksessa, ripissä ja ehtoollisessa. Luodaan luottamuksellinen ilmapiiri ja varataan keskusteluihin riittävästi aikaa. Sielunhoitokeskustelut on käyty luottamuksellisina ja aikaa niihin on varattu asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tunnusluvut Suunnitelma Yksityisiä ehtoollisenviettoja Yksityiseen ehtoollisenviettoon osallistuneita Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintakulut , , ,01 589,99 98,1 Henkilöstökulut , , ,63 520,37 98,3 Palvelujen ostot 52,50 100,00 30,38 69,62 30,4 TOIMINTAKATE , , ,01 589,99 98,1 VUOSIKATE , , ,01 589,99 98,1 Sisäiset vyörytyserät 8 211, , ,97 255,03 96,9 TILIKAUDEN TULOS , , ,98 845,02 97,8 43

46 Lähetystyö Vastuuhenkilö: johtava diakonianviranhaltija Liisa Tiilikainen ja kirkkoherra Seppo Laitanen. Toiminta-ajatus Lähetystyö on kirkon perustehtävä. Raamatussa olemme saaneet käskyn tehdä lähetystyötä. Käskyä toteutamme kohtaamalla ihmisiä, kertomalla ilosanomaa eteenpäin ja kertoen pyhästä, armahtavasta Jumalasta, jonka lapsena jokainen voi olla. Lähetystyön kautta voimme jakaa Jumalan rakkautta kaikkialle maailmaan, se on meidän kaikkien yhteinen missio. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Paikallisuus. Seurakuntalaiset ja ryhmät/yhteisöt mukana kokonaisvaltaisesti lähetystyön toteuttamisessa Siilinjärvellä ja sitä kautta myös maailmalla. Vapaaehtoisuuteen kannustaminen ja kunkin oman paikan löytäminen. Kirkkokahvit ja lähetyslounaat pyörivät pitkälti seurakuntalaisten järjestäminä. Lähetystyön erilaisiin toimintoihin on saatu muutamia uusia aktiivisia työikäisiä vapaaehtoisiksi. Oman paikan löytäminen saattaa vaatia oman aikansa, mutta tulos palkitaan. Missiologisen tietämyksen lisääminen. Lähetystyön näkyvyys ja tunnetuksi tekeminen, jotta tulisi eläväksi se, mitä työ konkreettisesti on ja kuinka kukin voi olla mukana. Tietämys läpäisisi kaikki seurakunnan työalueet. Etenkin tiedotuksen, nuorisotyön ja diakoniatyön yhteistyön lisääminen. Yhteistyö ja tiedon jakaminen myös seurakunnan toiminnan ulkopuolelle. Tiedotuksen kanssa tehdään suunnitelma, miten lähetystyöstä tiedotetaan vuoden aikana. Lähetyslauantain järjestäminen rippikouluikäisille nuorille. Kouluvierailut ja erilaisiin ryhmiin jalkautuminen ovat lähetyskasvatusta parhaimmillaan. Ahmon koulu on edelleen aktiivisena lähetystyössä mukana joulumyyjäisten ja kummikohteensa puitteissa. Yhteistyö on selkeää ja hyvää, kun molemmilla on tiedossa kohde ja pitkäjänteinen ja vakiintunut yhteistyö, joka toistuu vuosittain samoin teemoin. Kauneimmat joululaulut on jalkautunut hyvin Siilinjärven alueelle. Kyseiset tilaisuudet jaetaan työalojen kesken, lähetyssihteeri organisoi tapahtumat johtavan kanttorin kanssa. Lähetyspiirit toimivat kylillä erinomaisesti ja aktiivisesti. Viestintä ja sen eri kanavien käyttäminen ovat keinoja lähetystietoisuuden lisäämiseksi seurakunnan aktiivitoimijoille kuten myös muille ulkopuolisille. Lähetysjärjestöjen työn tukeminen ja heidän esillä pitäminen. Nimikkolähettien, -kohteiden ja kummikohteiden yhteydenpito ja tuki. Tavoitteena järjestää ainakin yhden lähetin vierailu seurakuntaan. Arviointia Lähetysjärjestöjen toimintaa tulee tuoda aktiivisesti esille seurakunnan tapahtumissa. Toiminnan vakiinnuttamiseen auttaa myös se, että seurakuntalainen tai lähetyksen aktiivi tietää mitä kohteita seurakuntamme konkreettisesti tukee. Missionaarinen ajatus ei kata konkreettista avustus- ja rukoustoimintaamme vain Suomen rajojen ulkopuolelle vaan työtä tulee tehdä myös paikallisesti maahanmuuttajien parissa. Tähän ajatukseen tarvitaan näkyä, kannustusta, vaikuttamista ja toimimista. Lähetyskellarin toimintaa, tiedotusta ja organisointia tulee kehittää eteenpäin ja toimivammaksi. Lähetyskellarin toimitiloja remontoitiin uusimalla kalusteita loppuvuodesta. Toivomuksena on, että uudistetut tilat osaltaan kutsuisivat myös uusia toimijoita työhön mukaan. 44

47 Tunnusluvut Suunnitelma Lähetyssopimukset Vapaaehtoistyöntekijöitä Lähetysrenkaan jäseniä Kauneimmat Joululaulut tilaisuuksia / osallistujia 18 / / 2971 Lähetystapahtumia / osallistujia 34 / / / 1420 Avustus SLS Avustus SEKL Avustus SPS Avustus SANSA Avustus KYLVÄJÄ Avustus SLEY Avustus Suomen Merimieskirkko Vapaaehtoinen lähetyskannatus Lähetyskannatus / srk:n jäsen 10,57 10,23 Talousarvion toteutuminen TA muutokset Toimintatuotot , , , ,22 114,8 Myyntituotot -370,00 Maksutuotot -948,00-50,00-670,16 620, ,3 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat , , , ,36 114,3 Muut toimintatuotot , , ,70-157,30 94,4 Toimintakulut , , , ,51 92,6 Henkilöstökulut , , ,58 933,42 96,2 Palvelujen ostot 3 222, , , ,75 56,7 Palvelun ostot - sisäiset 2 425, ,00 740, ,74 25,5 Sisäiset vuokrakulut , , , ,03 81,8 Aineet ja tarvikkeet 2 972, , ,95 130,05 98,8 Annetut avustukset , , ,48-667,48 100,7 TOIMINTAKATE , , , ,73 91,1 VUOSIKATE , , , ,73 91,1 Sisäiset vyörytyserät , , , ,25 87,6 TILIKAUDEN TULOS , , , ,98 90,5 45

48 HAUTAUSTOIMI Vastuuhenkilöt: kiinteistötyönjohtaja Jaakko Katainen ( ), vs. kiinteistötyönjohtaja Jarkko Kuosmanen ( ) ja talousjohtaja Urpo Reponen. Toiminta-ajatus Hautausmaakiinteistöjen tehtäväalueen tarkoituksena on seurakunnan omistamien hautausmaiden ja niillä olevien kiinteistöjen hoidosta ja ylläpidosta huolehtiminen kunnioittaen hautausmaiden kulttuuriperintöä ja vaalien hautausmaita puistomaisina rauhan tyyssijoina. Varsinaisen hautaustoimen tehtävänä huolehtia hautaustoimintaan liittyvien palvelujen tarjoamisesta kirkkolain ja -järjestyksen, hautaustoimilain, hautaustoimen ohjesäännön ja muiden säännösten ja päätösten perusteella. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Pyritään jätteiden synnyn ehkäisyyn ja mahdollisimman hyvään jätteen lajitteluun ohjeistamalla ja opastamalla hautausmaalla kävijöitä. Jätteiden lajittelua varten on hautausmaille järjestetty lajittelupisteet ohjeistuksineen ja hautausmaalla kävijöitä on opastettu lajittelun saloihin. Jätteiden lajittelusta on infoa myös seurakunnan kotisivuilla. Sankarihautausmaalla kokeillaan ruusujen sijasta kesäbegoniaistutuksia. Kesäbegoniaistutukset toteutettiin sankarihautausmaalla. Kokeilu onnistui hyvin, joten käytäntöä jatketaan. Hautaustoimen maksuja korotetaan vuoden alusta noin 3 %:lla. Kirkkoneuvosto hyväksyi vuoden alusta voimaan tulleen hautausmaksuhinnaston Hautapaikkojen hintoihin ei tehty korotuksia. Hautausmaan haravointitalkoot Kuva Maija-Liisa Räihä 46

49 Tunnusluvut Hautausmaakiinteistöt Suunnitelma Tilat yhteensä m³ Sähkönkulutus kwh / m³ Viinamäki 52, ,9 Sähkönkulutus kwh / m³ Rauhanpuisto 47, ,3 Vedenkulutus m³ (kiinteistöt) Vedenkulutus m³ (kasteluvesi Viinamäki) Toimintatuotot kaikista kuluista, % 11,2 9,8 6,7 Varsinainen hautaustoimi Hautausten lukumäärä Hautauksista uurnahautauksia 28 (28,3 %) 35 (29,2 %) 41 (34,7 %) Luovutetut uudet hautapaikat Hautauksia Viinamäen hautausmaalle Hautauksia Rauhanpuiston hautausmaalle joista muistolehtoon Haudatuista oman seurakunnan jäseniä Haudatuista muun seurakunnan jäseniä Haudatuista väestörekisteriin kuuluneita Kulut / hautaus Tuotot / hautaus Nettokulut /hautaus Toimintatuotot kaikista kuluista, % 12,3 13,7 18,9 Talousarvion toteutuminen HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT TA muutokset Toimintatuotot , , , ,20 70,0 Maksutuotot , , ,00 260,00 102,4 Vuokratuotot -46,00-34,80 34,80 0,0 Tuet ja avustukset , , ,00 Toimintakulut , , , ,39 101,6 Henkilöstökulut , , , ,19 103,9 Palvelujen ostot , , ,53-117,53 101,1 Palvelun ostot - sisäiset 287,36 250,00 435,60-185,60 174,2 Vuokrakulut 381,30 Sisäiset vuokrakulut 374,25 250,00 538,15-288,15 215,3 Aineet ja tarvikkeet , , , ,51 90,5 Muut toimintakulut 987,62 900,00 878,43 21,57 97,6 TOIMINTAKATE , , , ,59 106,3 Rahoitustuotot- ja kulut 0,00 150,00 150,00 VUOSIKATE , , , ,59 106,1 Poistot ja arvonalentumiset 7 050, , ,66 49,34 99,3 Sisäiset vyörytyserät , , , ,48 105,4 TILIKAUDEN TULOS , , , ,73 105,6 47

50 VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI TA muutokset Toimintatuotot , , , ,50 107,2 Maksutuotot , , , ,50 107,2 Toimintakulut , , , ,57 77,6 Henkilöstökulut , , , ,49 80,6 Palvelujen ostot 7 000, , , ,97 78,0 Vuokrakulut 846,40 0,00 77,50-77,50 0,0 Aineet ja tarvikkeet 5 307, , , ,61 50,4 Muut toimintakulut 186,98 TOIMINTAKATE , , , ,07 70,6 Rahoitustuotot- ja kulut 0,00 100,00 100,00 VUOSIKATE , , , ,07 70,4 Poistot ja arvonalentumiset 8 794, , , ,98 76,1 Sisäiset vyörytyserät , , , ,46 77,7 TILIKAUDEN TULOS , , , ,51 72,7 KIINTEISTÖTOIMI Vastuuhenkilöt: kiinteistötyönjohtaja Jaakko Katainen ( ), vs. kiinteistötyönjohtaja Jarkko Kuosmanen ( ), keittiöesimies Heini Haapalainen (keittiötoimi) ja talousjohtaja Urpo Reponen. Toiminta-ajatus Kiinteistötoimi vastaa seurakunnan omistamien rakennusten, irtaimiston, maa- ja vesialueiden, asuntojen ja asunto-osakkeiden hoidosta ja kunnossapidosta seurakunnan eri tehtäväalueiden järjestämää toimintaa varten. Keittiötoimi tuottaa pääosin seurakunnan omien tehtäväalueiden tarvitsemat ravitsemuspalvelut. Huonetiloja vuokrataan ja ravitsemuspalveluita myydään myös muille käyttäjille. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Energian ja veden kulutusta seurataan säännöllisesti. Kiinnitetään huomiota energiankäyttötapoihin osallistumalla mm. energiansäästöviikkoon. Ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti energian ja veden kulutusta on seurattu kuukausittaisella mittariluennalla. Metsien hoitotoimenpiteet ja hakkuut toteutetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Hoitotoimenpiteet ja hakkuut ovat perustuneet kirkkovaltuuston vahvistamaan metsäsuunnitelmaan. Metsien hoitoon liittyvät suunnittelu- ja työnjohtopalvelut on ostettu Ramin Metsä ja Puulta. Vuoden vaihteessa seurakunnalle ei ollut keskeneräisiä puukauppoja. Suoritetaan tarvittavat rekrytoinnit onnistuneesti ja perehdytetään uudet työntekijät tehtäviinsä. Ennen rekrytointeja tarkistetaan tarvittaessa työntekijöiden tehtäväkuvauksia. Kertomusvuoden aikana eläköityi kiinteistötoimesta kaksi suntiota (Reino Tuhkanen ja Jorma Jauhiainen), joiden tilalle palkattiin uudet viranhaltijat (Markku Mäenpää ja Jukka Puusti). Kiinteistötyönjohtaja Jaakko Katainen siirtyi toisiin tehtäviin ja uudeksi kiinteistötyönjohtajaksi siirrettiin tehtäväjärjestelyjen kautta suntio Jarkko Kuosmanen. Suntion virka jätettiin täyttämättä 48

51 ja sen sijaan palkattiin Arto Rautiainen työsopimussuhteiseksi kiinteistötyöntekijäksi. Rekrytoinnit onnistuivat hyvin ja uudet työntekijät perehdytettiin tehtäviinsä. Kiinteistötyönjohtajan vaihdos sujui luontevasti, kun virkaan voitiin valita tehtäväkentän hyvin tuntenut työntekijä talon sisältä. Keskitytään perustehtävien hoitamiseen laadukkaasti eri työntekijöiden yhteistyötä lujittaen. Suoritetaan vain välttämättömät korjaus- ja kunnostustyöt sekä hankinnat. Uusien työntekijöiden rekrytoinnin ja perehdyttämisen vuoksi mahdollisuudet vastata kiinteistöjen kunnossapitoon olivat tilapäisesti rajoitetut. Välttämättömät korjaustyöt ja hankinnat suoritettiin talousarvion mukaisessa laajuudessa. Keittiötoimessa tutustutaan luomu- ja lähiruokaresepteihin ja ympäristödiplomiin koulutuksen kautta. Keittiöesimies ja kolme emäntää osallistuivat koulutuksiin, joiden aiheina olivat Ilmastoystävällinen ja houkutteleva salaattibuffet arkilounaalle ja juhlaan sekä Kestävää ja ravitsevaa ruokaa arkilounaalle ilmastokriteerit ja lähiruoka mahdollisuutena. Arviointia Seurakunnan ympäristöohjelma sisältää useita kiinteistöjä koskevia toimenpiteitä, joilla kiinteistöjen aiheuttamia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään. Toimenpiteet ovat pääosin vuosittain jatkuvia. Seurakunnan ympäristödiplomi merkitsee, että seurakunta haluaa parantaa ympäristöasioiden hoidon tasoa ja haluaa olla esimerkillinen suhteessa luontoon ja ympäristöön. Energiakäytön osalta ympäristödiplomin indikaattorina on, että energiankulutusta pystyttäisiin alentamaan 5 %/v. Lämpö- ja sähköenergiaa kulutettiin kertomusvuoden aikana yhteensä Mwh, joka on 4,8 % edellisvuotta enemmän. Ympäristödiplomin tavoitetta ei näin ollen saavutettu. Aikamiehet kunnostivat talkoilla Ruokoniemen leirikeskuksen vanhan puuvajan katon. Kuva Heikki Kastarinen 49